ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA KEMIRA CHEMICALS

Transkriptio

1 ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA KEMIRA CHEMICALS HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema

2 Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema Päivitys MR Täydennys MR Täydennys MR

3 Sisältö 1 YLEISTÄ 1.1 Suunnitelman tarkoitus 1.2 Säädösperusta 1.3 Suunnitelman päivittäminen 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen 2 ALUEEN YLEISTIEDOT 2.1 Osoite ja yhteystiedot 2.2 Ajo-ohjeet 2.3 Alueen kuvaus 2.4 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä 2.5 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet 3 SUURONNETTOMUUSVAARAT 3.1 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot 4 ALUEEN PELASTUSORGANISAATIO 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö 5 PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT JA VASTEET 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.2 Torjuntakalusto 6 TUKIORGANISAATIOT 7 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN SUURONNETTOMUUSTILANTEESSA 7.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteen sovittaminen 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen 7.5 Evakuointi 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto 7.8 Viestintä 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen 8 VÄESTÖN VAROITTAMINEN 8.1 Väestöhälyttimet 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät 8.3 Yleinen vaaramerkki 8.4 Vaara ohi -merkki 8.5 Hätätiedotepohja 8.6 Muu viranomaistiedote 8.7 Väestölle annettavat toimintaohjeet

4 9 ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN 9.1 Onnettomuusilmoitukset 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen 9.4 Medialle tiedottaminen 10 SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN JÄRJESTÄMINEN 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset

5 1 Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Päivämäärä Kuulemistilaisuus pidetty Turvallisuustiedote jaettu

6 Pelastuslaitos järjesti yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asetti valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään. Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutettiin jakamalla turvallisuustiedotteet (liite 1) yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa vuonna 2012 Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla. 2 Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja KEMIRA Chemicals Oy Osoite PL SASTAMALA Varasto Tahkoluodontie Pori Yhteyshenkilöt Tommi Kankkunen Puhelin Puhelin Puhelin

7 2.2 Ajo-ohjeet Kemira chemicals Tahkoluodon polttonesteiden varastoterminaali sijaitsee Porin kaupungin sataman Tahkoluodon öljysatamassa Tahkoluoto sijaitsee Meri - Porin alueella, kaupungin läntisellä laidalla, ja on yksi Porin kaupunginosista. Tahkoluodossa sijaitsee yksi Suomen suurimmista satamista. Tahkoluodon pohjoispuolella on kymmenkunta saarta, joista suurimmat ovat Paakari ja Mänty-paakari. Tahkoluodon itäpuolella on Lampaluoto, jonka kautta on kiinteä yhteys mantereelle. Tahkoluodon eteläpuolella sijaitsee Reposaari. Tahkoluodon länsipuolelta avautuu ulkosaaristo. Tahkoluotoon pääsee valtatie 2 pitkin idästä ja pohjoisesta valtatie 8 pitkin ajamalla pohjoista satamatietä Reposaaren tielle 2.3 Alueen kuvaus Toiminnan kuvaus Varastoitavista aineista liuotettu natriumkloraatti tulee varastolle autokuljetuksina. Varastoinnin aikana tuotetta ei käsitellä muuten kuin kierrättämällä sitä lämmönvaihtimen kautta, jolla tarpeen mukaan tuotetta lämmitetään. Tuote lähtee varastolta ensisijaisesti laivakuljetuksina. Pääasialliset tuotteen siirrot ovat seuraavat: - Liuotetun natriumkloraatin siirto varastosäiliöstä laivaan. Tmi Länsi-Suomen Laivauspalvelu vastaa lastauksesta - Liuotetun natriumkloraatin siirto säiliöautosta varastosäiliöön. Kuljetusliike vastaa purkauksesta Lipeä tulee varastolle laivakuljetuksina. Varastoinnin aikana tuotetta ei käsitellä muuten kuin kierrättämällä sitä lämmönvaihtimen kautta, jolla tarpeen mukaan tuotetta lämmitetään. Tuote lähtee varastolta ensisijaisesti autokuljetuksina. Pääasialliset siirrot ovat seuraavat: Yleiskuvaus rakennuksista alueen - Lipeän siirto varastosäiliöstä autoon. Kuljetusliike vastaa lastauksesta. - Lipeän siirto laivasta varastosäiliöön. Tmi Länsi-Suomen Laivauspalvelu vastaa purkauksesta. Säiliöön 5 liittyvä suoja: - pumppuhuone ja lämmityskierron lämmönvaihdin Säiliöön 7 liittyvä suoja: - pumppuhuone, sähköpääkeskus, lämmityskierrätyspumppu, sähkökattila, lämmityskierron lämmön-vaihdin ja laivalastauspumppu -

8 Kokoontumispaikat vaaratilanteissa 2.4 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Alueella Kemira Chemicals päivällä 1 ilta / yö 0 Läheisyydessä Muut varastot päivällä 8 ilta / yö 0 Asuinalueet Tahkoluoto 6 Reposaari Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen paloilmoitin Varastoalueella ei ole varsinaista paloilmoitinta, mutta varaston omat palohälyttimet on kytketty varaston hälytysjärjestelmään josta vartiointiliike ja varaston hoitaja saavat hälytyksen. Höyrykeskusrakennuksessa on lämpöön reagoiva hälytin ja pumppaamolla savuun reagoiva hälytin. Putkitunnelissa on lämpöön perustuva hälytin. Konttorirakennuksen katolla on palosireeni jonka käyttökytkin sijaitsee konttorirakennuksen seinällä. Konttorirakennuksessa eteisessä on puhelin joka on kuljettajien ja vartijan käytössä hätäilmoituksen tekoa varten normaalin työajan ulkopuolella. Automaattinen sammutuslaitteisto Kaasuhälytinjärjestelmä Savunpoisto Palopostiverkosto Varaston palovesiputkisto on yhdistetty varastoalueen itäkulmassa öljysataman palovesiputkistoon. Paikassa on 4 kpl 3" kynsiliittimellä varustettuja vedenottopaikkoja + 1 kpl 6" paloliitin

9 putkiston ulkopuolista syöttöä varten. Lisäksi putkistossa on 2 kpl vedenottopaikkoja jotka on varustettu 2 * 3" kynsiliittimillä ja 1 kpl 4 * 3" liittimillä varustettuna. Konttorirakennuksen pohjoisseinällä ja lämpökeskuksen eteläseinällä on vesipostit jotka ovat yhteydessä Porin kaupungin vesijohtoverkkoon. Kohdesuojaukset Sammutusvesien talteenotto Lisää tarvittaessa kohtia Kaupungin palovesipumppaamon toiminnasta ja toimintaohjeista vastaa Porin satama yhdessä Meri - Porin aluepelastusaseman ja Reposaaren VPK:n kanssa. Kloraatti Käytetty sammutusvesi liuotetun kloraatin säiliön alueella johdetaan kivisen suodinpesäkaivon kautta mereen, jos se johtokyvyltään alittaa hälytysrajan (pumppuhuoneen vuotokaivossa). Sammutusvesi pumppuhuoneelta ja autopurkauspaikalta ohjautuu pumppuhuoneen vuotokaivosta suodinpesäkaivoon kuten sade- ja huuhteluvedet normaalisti. Pumppuhuoneen vuotokaivoon mahdollisesti kertyvä kloraattiliuos pumpataan ulkona olevaan vuotojenkeruusäiliöön talteen. Kloraattiliuosta ei saa missään tapauksessa laskea maastoon eikä kivipesäkaivon kautta. Jos pumppuhuoneella on tulipalo, jonka takia sähkö on katkaistu pumppuhuoneelta, siirretään kloraattiliuos siirrettävällä itseimevällä pumpulla (letkupumppu) vuotojenkeruusäiliöön. Tällöin käytetään joko aggregaattia tai sähkösyöttöä esimerkiksi säiliö 6 sähkökeskukselta. Sekä aggregaatti että letkupumppu on saatavissa KC:n Äetsän toimipaikalta (katastrofiperävaunu). Lipeä Käytetty sammutusvesi lipeäsäiliön alueelta johdetaan vuotomallastukseen ja siitä kivipesäkaivon kautta maaperään, jos johtokyky on normaali. Sammutusvesi pumppuhuoneelta ja autolastauspaikalta ohjautuu viemärin kautta kaivossa olevan johtokykymittauksen kautta mereen kuten sade- ja huuhteluvedet normaalisti. Pumppuhuoneelle mahdollisesti kertyvä lipeä pumpataan autosäiliöön talteen. Lipeää ei saa missään tapauksessa laskea maastoon eikä mereen. Jos pumppuhuoneella on tulipalo, jonka takia sähkö on katkaistu pumppuhuoneelta, siirretään lipeä siirrettävällä itseimevällä pumpulla (letkupumppu) autosäiliöön.

10 Tällöin käytetään joko aggregaattia tai sähkösyöttöä esimerkiksi säiliö 6 sähkökeskukselta. Sekä aggregaatti että letkupumppu on saatavissa KC:n Äetsän toimipaikalta (katastrofiperävaunu).

11 3 Suuronnettomuusvaarat Suuronnettomuudella tarkoitetaan Kemira Chemicals Oy:n pelastussuunnitelmassa suurta päästöä, tulipaloa, tai muuta niihin verrattavaa tapahtumaa, joka aiheutuu teollisesta tuotantotoiminnasta tai siihen liittyvän ulkopuolisen syyn takia ja voi johtaa vakavaan, välittömästi vaikuttavaan tai viiveellä syntyvään ihmisiä, omaisuutta ja/tai ympäristöä uhkaavaan vaaraan tuotantolaitoksen sisä- tai ulkopuolella. Varaston toimintakuvauksen, varastoitavien aineiden ja niiden määrän sekä kokemusperäisen tiedon perusteella voidaan päätellä suurimman ympäristöriskin aiheutuvan mahdollisista tuotevuodoista ympäristöön putki- tai laiterikon takia. Mikäli vuodon torjunnassa tarvitaan välitöntä apua, pyydetään sitä ensisijassa pelastuslaitokselta ja muilta sataman varastoilta. Ympäristövahingon sattuessa tai sen vaaran uhatessa tehdään ilmoitus myös ympäristöviranomaisille. Varastoitavista aineista liuotetun kloraatin luokituksen perusteella (hapettava O, haitallinen X n ja ympäristölle vaarallinen N) voidaan tuotepalon vaaraa pitää kohtalaisena, jos erilaisissa häiriötilanteissa ympäristöön vuotanutta liuosta ei kerätä talteen ja roiskeita huuhdella runsaalla vesimäärällä. Varastoitavista aineista lipeän luokituksen perusteella (syövyttävä C) voidaan tuotepalon vaaraa pitää hyvin vähäisenä. Varaston materiaaleissa on vältetty kaikkea palokuormaa. 3.1 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto YK-numero Varastointija käsittelymää rä Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet Torjuntaohjeet onnettomuustilant eissa Natriumkloraatti Neste YK 1494 Lipeä Neste YK t R: / t R: 35 S: (2-) YKvaaraluokka: 5.1 YKpakkausryhmä: II S: (1/2-)-26-37/39-45 YKvaaraluokka: 8 YKpakkausryhmä: II Räjähtävää sekoitettaessa palavien aineiden kanssa. Terveydelle nieltynä haitallista Myrkyllisille vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Ei palavaa. Kosteuden ja veden kanssa syntyvä lämpö voi sytyttää palavia aineita TOKEVA Ohje T5.1 TOKEVA Ohje T8a Kemikaalien sijainti alueella on esitetty liitteessä 2

12 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Prosessi Onnettomuusskenaario Vaaraalue Kloraattivuoto varastosäiliössä Säiliön pohjalevyn sisä- tai ulkopuolisen korroosiosyöpymän aiheuttama vuoto Vuoto kulkeutuu vuotosäiliö ön Vaarat Johtamissu unnitelma Kloraatin varastosäiliön ylitäyttö Säiliötäytön pettäminen lukituksen Vuoto kulkeutuu vuotosäiliö ön Liuotetun kloraatin vuoto putkistossa Lipeävuoto varastosäiliöstä Putkistovuodossa liuotettua kloraattia voi joutua purkupaikalle, pumppaamoon, mereen tai maastoon Säiliön pohjalevyn sisä- tai ulkopuolisen korroosiosyöpymän aiheuttama vuoto 1000m2 Lipeä kulkeutuu vallitilaan Kloraatilla kontaminoitunut palava materiaali on paloherkkää ja palaa kiivaasti kuivuessaan Lipeän varastosäiliön ylitäyttö Ylitäyttö erittäin epätodennäköinen 5000m3 täyttöreservin vuoksi Kulkeutuu vallitilaan Lipeävuoto putkistossa Tuotepalo kloraatin varastosäiliössä Putkistovuodossa lipeää voi joutua lastauspaikalle, pumppaamoon, mereen tai maastoon Kloraattia pääsee vuotamaan pumppukopin palavaa materiaalia oleviin rakenteisiin 1000m2 Liukeneminen maaperään, vetykaasun syntyminen reaktiossa metallien kanssa 200m2 Kiivas tulipalo kloraatin hapettavan vaikutuksen vuoksi Maastopalo / tuotepalo maastossa Sataman alueella oleva kasvillisuus voi syttyä palamaan ja palo levitä varaston alueelle 1000m2 Tulipalon vaarat Tulipalo liuotetun kloraatin pumppaamossa Pumppaamossa sijaitsevat samassa tilassa sähköpääkeskus ja varsinainen pumppaamo 500m2 Tulipalon vaarat

13 Tulipalo säiliöauton purkupaikalla tai vuotosäiliössä Varastoitavan tuotteen ja palavan materiaalin yhdessä aiheuttamaa palovaara 500m2 Tulipalon vaarat karttaliite 3 Tuotepalo lipeäsäiliössä Tulipalo lipeäpumppaamo ssa Palo säiliön läheisyydessä palolämmön vaikutusalueella rasittaa säiliötä siten että palosta aiheutuu vuoto Palo voi olla tyypiltään sähköpalo. Pumppaamossa sijaitsevat eri huonetilassa sähköpääkeskus ja varsinainen pumppaamo. Lipeä kulkeutuu vallitilaan 500m2 Tulipalo lipeän Varastoitavan lipeän ja 500m2 lastauspaikalla tai palavan materiaalin vallitilassa yhdessä aiheuttamaa palovaaraa voidaan pitää vähäisenä Tulipalon vaarat Tulipalon vaarat

14 4 Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Varastoalueella ei ole varsinaista pelastusorganisaatiota. Kemira Chemicals on sopinut säiliönsä päivittäisestä käytöstä ja valvonnasta Länsi-Suomen Laivauspalvelu Oy:n ja vartiointiliikkeen (G4S Security Services Oy) kanssa. Kunnossapitopalvelut ostetaan ulkopuoliselta yrittäjältä (Maintpartner). Sopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Länsi-Suomen Polttoöljy Oy:n varaston operatiivisesta toiminnasta vastaa varastonhoitaja Ismo Alasorvari (Länsi-Suomen Laivauspalvelu Oy). Työtilana toimii Länsi-Suomen Polttoöljy Oy:n konttori, joka sijaitsee varastoalueen portilla. Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Ismo Alasorvari Varastonhoitaja Puhelin Tommi Kankkunen Puhelin Puhelin Kemikaaliasiantuntijat Ismo Alasorvari Varastonhoitaja Puhelin Tommi Kankkunen Puhelin Puhelin

15 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Alueen pelastusorganisaatio muodostuu Tahkoluodon sataman alueen terminaaleilla työskentelevistä operaattoreista. Kemira Chemicalsin terminaalin ja muiden varastojen pelastusorganisaatiot hälytetään GSM ryhmätekstiviestillä ja tarvittaessa Länsi-Suomen polttoöljyvaraston katolla olevalla sähkösireenillä 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Kemira Chemicalsin henkilökunnan tehtävänä on vastata alkusammutuksesta, evakuoinnista ja hätäilmoituksen tekemisestä tilanteen mukaan. Kemira Chemicalsin pelastusorganisaation tehtävänä on tukea alueen pelastustointa asiantuntijaroolissa sekä kalustollisesti. Ennen palokunnan saapumista Turvallisuusorganisaatio jakaa pelastustoimia valmistelevat tehtävät: - Avataan portit ja selvitetään ajotiet. - Järjestetään palokunnan ohjaus onnettomuuspaikalle. - Järjestetään muun liikenteen ohjaus niin ettei se haittaa pelastustoimia - Ilmoitetaan sataman päivystävälle turvallisuuspäällikölle onnettomuudesta - Varoitetaan muiden terminaalien henkilökuntaa vaaratilanteesta 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö Alkusammutusvälineet Alkusammuttimet ovat Länsi-Suomen Polttoöljyn hallinnassa ja hoidossa. - 3 kpl 6 kg jauhesammutin - 7 kpl 12 kg jauhesammutin - 1 kpl 50 kg jauhesammutin Sammuttimet on sijoitettu seuraavasti (liite 9): - lämpökeskus 1 kpl 12 kg ja 1 kpl 6 kg - käytössä olevat 3 palavan nesteen lastauspaikkaa 3 * 12 kg (Ekokemin vuokraama jäteöljyn varastosäiliö) - tuotepumppaamo 1 kpl 50 kg, 3 kpl 12 kg ja 1 kpl 6 kg - jäteöljyn pumppukontti 1 kpl 6 kg Palovesiputkistot ja vedenottopaikat Varaston palovesiputkisto on yhdistetty varastoalueen itäkulmassa öljysataman palovesiputkistoon (liitteet 1 ja 14). Pisteessä on 4 kpl 3" kynsiliittimellä varustettuja vedenottopaikkoja + 1 kpl 6" paloliitin putkiston ulkopuolista syöttöä varten. Lisäksi putkistossa on 2 kpl vedenottopaikkoja jotka on varustettu 2 * 3" kynsiliittimillä ja 1 kpl 4 * 3" liittimillä varustettuna. Konttorirakennuksen pohjoisseinällä ja lämpökeskuksen eteläseinällä on vesipostit jotka ovat yhteydessä Porin kaupungin vesijohtoverkkoon.

16 Öljysataman sammutusvesipumpun käynnistäminen tapahtuu kaukokäynnistyksellä joko ST1 vaahtokeskuksen seinältä tai Shellin varaston portilta. Sammutusvesipumpuilta saatava vesi määrä on arviolta 17, 5 m 3 /min 7 Bar vesipaineella. Pumppuja on kaksi dieselkäyttöistä (12 m 3 /min ja 2,5 m 3 /min) ja yksi sähkömoottorikäyttöinen (3 m 3 /min). Sähköpumppu on jatkuvassa käytössä (painekytkin) kesäaikaan ylläpitämässä painetta, dieselit käynnistetään tarvittaessa paikallisesti. Sammutusvesipumppujen koekäyttö ja tarkastukset kuuluvat Reposaaren VPK:lle, korjaukset hoitaa Porin satama.

17 5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Pelastustoiminnan tehtäviä varten muodostetaan palokunnan pelastusyksiköistä muodostelmia, jotka ovat pelastusyksikkö, pelastusjoukkue ja pelastuskomppania. YKSIKKÖLÄHTÖ / PELASTUSRYHMÄ Yksikkölähtö kohteeseen muodostuu Meri - Porin ja Reposaaren yksiköistä. Tahkoluodon alue on IIIriskialuetta jonka saavutettavuus uuden toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan on 20 minuuttia. Käytännössä pelastuslaitos tavoittaa alueen minuutissa yksiköiden RSA111 ja RSA171 avulla. JOUKKUELÄHTÖ Pelastusjoukkueen miehitys on johtaja sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusyksikköä (joukkuelähtö). Johtajana toimii päätoiminen päällystöviranhaltija P31. Vaste-ehdotuksen mukainen Joukkuelähtö kohteeseen muodostetaan yksiköistä RSA111, RSA171, RSA151, RSA511 ja P31. Joukkuelähtö saadaan kokonaisuudessaan kohteeseen 30 minuutin kuluttua hälytyksestä. KOMPPANIALÄHTÖ Pelastuskomppanian miehitys on johtaja, pelastustoiminnan johtajaa avustava esikunta sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusjoukkuetta (komppanialähtö) Vaste-ehdotuksen mukainen komppanialähtö kohteisiin muodostetaan yksiköistä RSA111, RSA171, RSA151, RSA511, RSA121, RSA123, RSA101, RSA802, RSA801, RSA141, RSA1412, RSA143 ja P31. Pelastuskomppanian muodostamisessa ensimmäinen pelastusjoukkue saadaan onnettomuuskohteeseen edellä mainitussa toimintavalmiusajassa ja seuraavien pelastusjoukkueiden toimintavalmiusaika voi olla tätä pidempi, tavoitteen kuitenkin ollessa, että komppanialähtö saataisiin kohteeseen enintään 60 minuutissa hälytyksestä. Edellä mainittuihin lähtöihin sisältyy automaattisesti hälytysvasteen mukainen sairaankuljetuskalusto.

18 Kuvassa on Porin alueen sammutusyksiköiden sijaintipaikat jotka ovat otettu huomioon Kemira Chemicalsin vastesuunnittelussa. Hälytettävät muodostelmat onnettomuustyypeittäin Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman johtaja Toimintaval miusaika Kloraattivuoto varastosäiliössä Pelastusyksikkö RSAP min Kloraatin varastosäiliön ylitäyttö Pelastusyksikkö RSAP min Liuotetun kloraatin vuoto putkistossa Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 RSAP31 20 min 30 min

19 Lipeävuoto varastosäiliöstä Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 RSAP31 20 min 30 min Lipeän varastosäiliön ylitäyttö Pelastusyksikkö RSAP min Lipeävuoto putkistossa Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 RSAP31 20 min 30 min Tuotepalo kloraatin varastosäiliössä Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 RSAP31 20 min 30 min Maastopalo / tuotepalo maastossa Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue Pelastuskomppania RSAP111 RSAP31 RSAP31 20 min 30 min 60min Tulipalo liuotetun kloraatin pumppaamossa Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue Pelastuskomppania RSAP111 RSAP31 RSAP31 20 min 30 min 60min Tulipalo säiliöauton purkupaikalla tai vuotosäiliössä Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 RSAP31 20 min 30 min Tuotepalo lipeäsäiliössä Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 RSAP31 20 min 30 min Tulipalo lipeäpumppaamossa Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 RSAP31 20 min 30 min Tulipalo lipeän lastauspaikalla tai vallitilassa Pelastusyksikkö Pelastusjoukkue RSAP111 RSAP31 20 min 30 min

20 5.2 Torjuntakalusto Kalusto Sijainti Sammutusauto RSA 111 Meri - Porin paloasema (13 km kohteesta) Sammutusauto RSA 171 Reposaaren paloasema (4 km kohteesta) Sammutusauto RSA 1712 Reposaaren paloasema (4km kohteesta)

21 6 Tukiorganisaatiot Porin kaupungin valmiussuunnitelman mukaiset organisaatiot; kaupungin johtoryhmä, teknisen keskuksen raivausryhmät ja tiedustelumuodostelmat ovat koottavissa nopeasti päivittäisistä organisaatioista. Muita tukiorganisaatioita ovat sosiaali- ja terveyskeskuksen valmiussuunnitelman mukaiset ryhmät; sosiaalitoimen huoltoryhmä, lääkinnällinen huoltoryhmä, psykososiaalinen huoltoryhmä, yleishuoltoryhmä, ruokahuoltoryhmä, lastenhuoltoryhmä, evakuointi- ja erityisryhmät, eläinhuolto ja majoitushuolto. Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Kaupungin johtoryhmä Aino-Maija Luukkonen Kaupungin johtoryhmä pj. Teknisen raivausryhmä keskuksen Jukka Kotiniemi Kaupungin johtoryhmä Sosiaalitoimen huoltoryhmä Terttu Nordman Kaupungin johtoryhmä Lääkinnällinen huoltoryhmä Terttu Nordman Kaupungin johtoryhmä Psykososiaalinen huoltoryhmä Terttu Nordman Kaupungin johtoryhmä Yleishuoltoryhmä Pasi Vainio Kaupungin johtoryhmä Ruokahuoltoryhmä Kaj Kainulainen Kaupungin johtoryhmä Lastenhuoltoryhmä Terttu Nordman Kaupungin johtoryhmä

22 7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Satakunnan hätäkeskuksen tekemän hälytyksen jälkeen toimintaa johtaa Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueen päätoiminen päivystysvuorossa oleva päällystöpäivystäjä/palomestari (RSA P31). Toiminta-alueella sammutus-, pelastus- ja stabilisointitoimintaa johtaa Kemira Chemicalsin pelastussuunnitelman mukainen esimies, kunnes pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saapuu paikalle ja ilmoittaa ottavansa johtovastuun. RSA P31 tai hänen määräämänsä pelastusviranomainen ottaa toiminta-alueen johtovastuun kohteeseen saapuessaan Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (yksiköiden tehtävät) Lipeävuoto putkistossa (vahvennettu pelastusjoukkue) Tehtävät Tilanteen johtaminen P31 tiedustelu RSA111 ensihoito ESA 126 eristäminen RSA171 pelastaminen RSA111 huuhtelu-/puhdistuspaikan perustaminen RSA151 suojaparin muodostaminen RSA171 mittaustoiminta RSA511 vesihuolto RSA153, RSA513 ja palovesiverkosto kemikaalisukelluksen käynnistäminen RSA101 leviämisen estäminen RSA511 vuodon tukkiminen RSA 101 Vahvat hapot reagoivat natriumhydroksidin kanssa kiivaasti. Natriumhydroksidin liuetessa veteen vapautuu lämpöä. Aine absorboi ilmasta hiilidioksidia ja vettä. Natriumhydroksidi syövyttää metalleja kuten sinkkiä, magnesiumia ja alumiinia vapauttaen syttyvää vetykaasua. Natriumhydroksidi ei ole palavaa, mutta kosteuden ja veden kanssa syntyvä lämpö voi sytyttää palavia aineita. Pienessä vuodossa natriumhydroksidin vesiliuokset imeytetään maahan, hiekkaan tai tehokkaampaan kaupalliseen imeytysaineeseen. Käytetty imeytysaine kerätään kannelliseen, merkittyyn astiaan neutralointia varten. Putkivuodossa ensimmäinen tehtävä on sammuttaa siirtopumput ja sulkea lähimmät venttiilit vuodon kummaltakin puolelta, jonka jälkeen vuoto pienenee. Tämän toimenpiteen tekevät lastaustyössä olevat Länsi-Suomen laivauspalvelun operaattorit ennen palokunnan paikalle saapumista.

23 Mikäli putkivuoto jatkuu palokunnan saapuessa paikalle, se tulee tukkia esimerkiksi kiiloilla. Päällystetylle alueelle valunut aine menee viemäreitä pitkin erotuskaivoon, josta se poistetaan myöhemmin loka-autoilla. Maahan joutunut aine padotaan ja imetään talteen. Voimassa olevien kriteerien perusteella natriumhydroksidia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi. Kloraattisäiliöauton tulipalo purkupaikalla (pelastusjoukkue) karttaliite 3 pelastaminen, potilaiden irrottaminen /auttaminen RSA111 sammuttaminen / vaahtoisku / suojaaminen RSA111, RSA171 liikenteen ohjaus / katkaisu / eristäminen RSA151 Vesi / vaahtoisku / varastosäiliön suojaus RSA153 syttymisen estäminen ja ajoneuvojen virrattomaksi tekeminen RSA 171 Lisävesi RSA513 Viereisten tilojen suojelu RSA511 Pumppuaseman miehitys RSA1712 Ensihoitovalmius ESA126 Natriumkloraatti ei pala, mutta vaikuttaa kuivuttuaan sytyttävästi. Ensimmäinen tehtävä on mahdollisen potilaan pelastaminen ajoneuvosta. Mikäli ajoneuvon ohjaamo on avopalossa, tehdään ensimmäiset vesi/vaahtoiskut RSA 111 ja RSA153 ajoneuvon kiinteillä vesitykeillä. Vaara-alue eristetään. Syttynyttä ajoneuvon säilötä jäähdytetään vedellä. Vesihuolto toteutetaan RSA 513:sta ja palovesiverkosta. Palon leviäminen viereiseen pumppuhuoneeseen tulee estää. 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Pelastuslaissa 379/ määrittelee pelastustoiminnan johtamisesta monniviranomaistilanteessa Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa. Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen. 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Toiminta-alueen johtoelin (TOJE) Pelastustoiminnanjohtaja (RSA P31) perustaa tarvittaessa toiminta-alueen johtoelimen (TOJE), toimien sen johtajana ja jakaa toiminta-alueen kaistoihin, antaa kaistoille tehtävät sekä nimeää niille johtajat, jakavat käytettävissä olevat resurssit tilanteen vaatimalla tavalla sekä varmistaa, että tilanteeseen on hälytetty riittävästi apuvoimia. Toiminta-alueen johto keskuksena toimii RSA P31 ajoneuvo. Toimintaalueen johtoelimen koostumuksesta päättää toiminta-alueen johtaja (RSA P31). Pelastustoiminnanjohtaja ilmoittaa aina suuronnettomuudesta aluepalopäällikölle/päällikköpäivystäjälle.

24 Laajamittaisessa ja/tai pitkäkestoisessa tilanteessa aluepalopäällikkö ilmoittaa RSA P31:lle P3:lle ottavansa (tarvittaessa, harkintansa mukaan) kokonaistilanteen johtovastuun ja ryhtyy pelastustoiminnan johtajaksi. Tarvittaessa hän määrää perustettavaksi johtokeskuksen (JOKE) tarkoituksenmukaiseen paikkaan lähialueella tai pelastuslaitoksen johtokeskukseen ja että RSA P31 toimii toiminta-alueen johtajana. 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Johtokeskus (JOKE) Pelastustoiminnan johtokeskuksen päällikkönä toimii pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö / päällikköpäivystäjä. Pelastustoiminnassa mukana olevat toimijat (poliisi, sataman asiantuntija, lääkintäviranomainen, asiantuntijat, muu tarvittava lisähenkilöstö) lähettävät edustajansa johtokeskukseen toimialasuunnitelmansa mukaisesti. JOKE:en muodostetaan näin esikunta, joka koostuu edellä mainittujen yhteistoimintaorganisaatioiden toimialajohtajista ja heillä on mukanaan tarvittava määrä viestitys- ja kirjaushenkilöstöä. Johdon tehtävänä on johtaa syntynyttä suuronnettomuustilannetta kokonaisvaltaisesti sekä tukea toimintaalueen johtoelintä ja vastata tiedottamisesta. 7.5 Evakuointi Satakunnan pelastuslaitos on yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa laatinut suunnitelmat evakuointien toteuttamiseksi. Evakuoinnit on suunniteltu normaali- ja poikkeusoloja varten ja toteutetaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa. Suppeimmillaan evakuointi voi koskea esimerkiksi yhden talon asukkaiden siirtoa kunnassa ja laajimmillaan useiden kuntien koko väestön siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta. Pelastustoiminnan johtajan käskystä käynnistetään kohteen evakuoinnin järjestelyt. Pelastuslaitoksella on kuntakohtaiset suunnitelmat, joista ilmenee evakuointiin liittyvät johtamisjärjestelyt, evakuoinneista tiedottaminen, väestön kokoamis- ja kuljetusjärjestelyt, evakuoidun väestön sijoittaminen (majoitus), sekä kunnan vastuuhenkilöt evakuoidun väestön elinedellytysten turvaamiseksi. Kunnan normaali- ja poikkeusolojen evakuointisuunnitelman ylläpitovastuu on kunnilla ja aluepelastuslaitoksella. Kunnan normaali- ja poikkeusolojen evakuointisuunnitelmaan tukeudutaan silloin, kun laitoskohtainen pelastussuunnitelma (evakuointisuunnitelma) ei ole riittävän kattava evakuoinnin suorittamiseen.

25 Evakuoinnin toteuttaminen Päivittäisissä onnettomuustilanteissa, joissa väestöä joudutaan evakuoimaan vaaran uhkaamalta alueelta, käytettävissä olevat resurssit ovat pitkälle pelastustoimen omia henkilöresursseja. Poliisiviranomainen pystyy antamaan virka-apua evakuoinnin suorittamisessa. Samoin evakuoitavan kohteen henkilöstöä tulee käyttää apuna evakuoinnissa. Muiden resurssien käyttö ei tilanteen äkillisyyden johdosta ole useinkaan mahdollista. Onnettomuuksissa, joissa evakuointiin käytettävä aika on pidempi (tunteja) pelastusviranomaisen avuksi voidaan hälyttää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VaPePa) ryhmiä. Käytettävissä olevat VaPePa:n resurssit on esitetty pelastustoimen perussuunnitelmassa. Näitä ryhmiä voidaan käyttää esimerkiksi pelastusviranomaisen apuna evakuoitavien kokoamisessa ja avustamisessa tai joukkomajoituspaikoilla sosiaaliviranomaisten apuna. Kuntien johtoryhmien kokoontuminen sekä erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisten valmiustason nosto on tarpeen tilanteissa, joissa evakuointi koskee yksittäistä kohdetta suurempia alueita. Laajoissa poikkeusolojen evakuoinneissa, joissa pääosa kunnan väestöstä siirretään pois kunnasta ja joissa evakuointiin käytettävissä oleva aika on pitkä (vuorokausia), evakuointien suorittamiseen käytetään tehtäviin varattua henkilöstöä. Tällöin perustetaan evakuoitavan väestön kokoontumiskeskukset tarvittavine toimintoineen. Evakuoinneista tiedottaminen Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinneista tiedottaminen on harkittava tapauskohtaisesti. Yksittäisen kohteen osalta tiedonvälitys tapahtuu suoraan pelastusviranomaiselta evakuoitavalle. Laajemman onnettomuuden kohdalla voidaan käyttää radion kautta annettavaa hätätiedotetta, siten kun asetuksessa (838/2003) asiasta tarkemmin säädetään. Laajemman onnettomuuden kohdalla on varauduttava välittämään tietoa väestölle myös kaiutinautoilla. Tilanteissa, joissa sisälle suojautuminen riittää, käytetään yleistä vaaramerkkiä, jota täydennetään hätätiedotteella tai paikallisella tiedotteella. Poikkeusolojen evakuointien tiedottamisessa pelastusviranomaisella on käytettävissä kuntien johtokeskusten tiedotuskapasiteetti, joka tiedotustoiminnassaan noudattaa valtioneuvoston ja lääninhallituksen tiedotuspolitiikkaa soveltaen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Käytettävissä ovat myös paikalliset radiokanavat sekä alueen lehdistö.

26 Evakuoitavan väestön kokoaminen Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinnin tavoitteena on saada nopeasti siirrettyä väestö pois vaaran uhkaamalta alueelta. Akuutin vaiheen jälkeen on sääolosuhteista ja evakuoitavasta väestöstä riippuen järjestettävä väestölle tilapäismajoitus. Pelastustoimen tehtävänä on väestön evakuoiminen vaaran uhkaamalta alueelta. Kuntien sosiaaliviranomaisten tehtävänä on varautua järjestämään evakuoidulle väestölle tilapäismajoitus. Hoito- ja huoltolaitosten tulee omissa pelastussuunnitelmissaan varautua toiminnan jatkamiseen tilapäisissä tiloissa ja selvittää, minne hoitolaitoksen asukkaat voidaan esimerkiksi tulipalon seurauksena nopeasti siirtää. 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen Vaaralliset kemikaalit ärsyttävät silmiä ja hengitysteitä. Kaasupilvi tuulen alapuolella saattaa aiheuttaa ärsytysoireita muutamien kilometrien etäisyydellä päästölähteestä. Tulipalosta syntyvät savukaasut ovat kaikki myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa päänsärkyä, huimausta ja oksentelua. Mahdollinen vaarallisen kemikaalin päästö maaperään rajoittuu kemikaalisataman alueelle. Päästö mereen voi levitä laajallekin alueelle aiheuttaen muutoksia vesistön ekosysteemissä, kuten kalakuolemia. Vaarallisten aineiden käytöstä ja kuljetuksesta ei normaaliolosuhteissa aiheudu vaaraa ympäristölle. Aine on tällöin pakkauksessaan ja hallituissa olosuhteissa: määrätyssä lämpötilassa, kosteudessa ja paineessa jne. Aineesta tulee vaarallinen vasta, kun se vuotaa ulos pakkauksestaan tai joutuu hallitsemattomaan tilanteeseen, kuten tulipaloon. Onnettomuustilanteet aiheutuvat siten vuodosta tai vaaratilanteesta. Tulipalojen ympäristöön aiheuttamaa vahinkoa minimoidaan huomioimalla sammutusveden talteenottoa. Sammutusveden talteenotto on vaativa tehtävä, varsinkin suurissa tulipaloissa kemikaalisataman säiliöalueilla ja tulipaloissa jotka tapahtuvat sataman laiturien välittömässä läheisyydessä. Sammutusveden talteenotto tule ajankohtaiseksi Tahkoluodon säiliöpaloissa silloin kun palo jatkuu pitkään ja säiliöiden omat vallitilat alkavat täyttyä. Täyttyneitä vallitiloja voidaan tyhjentää ajamalla käytettyä sammutusvettä toisten säiliöalueiden vallitiloihin. Kemikaalionnettomuuksissa vapautunutta vaarallisen aineen leviämistä pyritään estämään vesistössä puomituksilla ja maalla padotuksilla. Ympäristön ennallistaminen onnettomuuden jälkeen Ympäristövahinkojen torjunnassa mahdollisesti tarvittavaa raskasta kalustoa hankitaan paikallisilta lokaautopalvelua tarjoavilta yrityksiltä. Huomioitava on erityisesti loka-autojen pumppujen huolellinen huuhtelu käytön jälkeen etenkin mahdollisen kloraattiliuoksen mutta myös lipeäjäämien poistamiseksi.

27 Loka-auto Jätehuolto Lehti Veikko Oy Puh Horninkatu 1 Fax PORI 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Suuremmassa onnettomuustilanteessa muonitusta järjestävät sopimuspalokunnat ja sopimuspalokuntien naisosastot. Alueen palokunnilla on käytössään ruuanvalmistusvälineistöä mm. liikuteltavia soppatykkejä, joilla saadaan muonitusta järjestettyä suuremmallekin joukolle. Pelastustoimessa tarvittavat huollot järjestetään niin ikään sopimuspalokuntien toimesta kuin myös pelastuslaitoksen vapaavuorojärjestelmän kautta. 7.8 Viestintä Viestiliikenne on muokattu hälytettävien pelastusmuodostelmien mukaan siten että viestiliikenne noudattaa aina hälytetyn organisaation, yksikön, joukkueen, komppanian ja pelastusyhtymän perusmuodostelmissa tarvittavaa viestiliikennettä. Palokunnan virveradioihin on ennalta luotu tarkoituksenmukaiset puheryhmät eri muodostelmien johtamista varten. Puheryhmiin siirtyminen tapahtuu vaihtamalla virvepuhelimen kansiota. Pelastustoiminnan johtajan tehtävänä on arvioida tapauskohtaisesti sopivin viestiliikennemalli onnettomuustilanteen hoitamiseksi. Puheryhmien käyttöön ja jakamiseen vaikuttaa onnettomuustilanteen hoitamiseen liittyvä resurssien organisointi. Vaikuttavina tekijöinä ovat mm. viestiliikenteen määrä ja muodostelmien vastuualueiden sidonnaisuus toisiinsa nähden. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että samalla työskentelypaikalla työskentelevät resurssit käyttävät yhteistä puheryhmää/suorakanavaa. Kuitenkin, esimerkiksi liikenneonnettomuustilanteessa, yksiköllä voi olla käytössään kaksikin puheryhmää; toinen yksikön toimintaan tarvitsemaan kommunikointiin ja toinen liikenteenohjaukseen käytettävään kommunikointiin. Toisaalta myös joukkue voi käyttää vain yhtä puheryhmää, kun viestiliikenteen määrä on vähäinen ja joukkueen resurssit toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Alla on kuvattu Satakunnan pelastuslaitoksen viestiliikenne eri hälytysmuodostelmissa. Liikennöinti pelastusyksikön tehtävässä Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä HÄLYTYS -statuksen ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt RSA 111 ja RSA 171 antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä matkalla. Hätäkeskus välittää INFO- ryhmässä tarvittavat hälytykseen

28 liittyvät lisätiedot tehtävään osallistuville yksiköille. SA PE KUTSU -puheryhmässä yksikkö ilmoittaa P 31:lle lähtönsä ja vahvuutensa. Tehtäväpaikalle saavuttuaan yksiköiden jäsenet toimivat heille määrätyissä toimintapuheryhmissä tai suorakanavilla. Pelastustoiminnan johtajan tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä päätös suorakanavalle siirtymisestä ennen kohteeseen menemistä. Tilannepaikalla kaikki yksiköt/ajoneuvojen kuljettajat tiedottavat hätäkeskukselle tilannepaikalle saapumisesta lähettämällä tilatiedon kohteessa. Tehtäväpaikalta lähdön johtaja ottaa tarvittaessa yhteyden hätäkeskukseen häntäkeskusalueen SA PE INFO -ryhmässä. PELASTUSYKSIKKÖ Hätäkeskus SA PE ANTO SA PE INFO Hälytysilmoitus annetaan SA PE ANTOryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään tarvittava lisätiedustelu SA PE INFO ryhmässä. Yksikkö käyttää pääsääntöisesti ennalta suunniteltua toimintaryhmää (ASEMA XX). Tarvittaessa käytetään muita toimintaryhmiä tai suorakanavia esim. savusukellukseen, liikenteenohjaukseen jne. ASEMA XX Yhteistoiminnassa muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa käytetään keskinäisesti sovittuja yt-puheryhmiä, esim. SA Po Pe- ryhmiä. Yksikkölähdön viestiliikennekaavio Liikennöinti pelastusjoukkueen tehtävässä Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä HÄLYTYS -statuksen ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä matkalla (valmiuksien mukaan tilaviesti: matkalla + vahvuus). Hätäkeskus välittää INFO - ryhmässä tarvittavat hälytykseen liittyvät lisätiedot tehtävään meneville yksiköille. Koska joukkue muodostetaan useamman aseman yksiköistä, siirrytään välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen pelastuslaitoksen SA PE KUTSU -puheryhmään ja ilmoittaudutaan joukkueen johtajalle P31:lle. Joukkueen johtaja antaa tehtäväkäskyt ja tehtävän hoitamiseen käytettävän johtamispuheryhmän.

29 Myös toiselta alueelta tulevat yksiköt ottavat yhteyttä joukkueen johtajaan SA PE KUTSU -ryhmässä.. Joukkueen johtaja ja yksiköiden johtajat viestittävät johtamisen puheryhmässä (SA JOUKKUE 1, 2 tai 3) Yksiköiden jäsenten keskinäinen viestintä tapahtuu yksiköiden toimintapuheryhmissä. Tehtävänannon jälkeen yhteydenotto hätäkeskukseen päin tapahtuu SA PE INFO -ryhmässä. Joukkuetta täydentämään tulevat toisten alueiden yksiköt toimivat tehtäväpaikalla käsketyissä puheryhmissä. PELASTUSJOUKKUE Hätäkeskus SA PE ANTO SA PE INFO SA PE KUTSU SA JOUKKUE 1 SA ASEMA XX SA ASEMA YY SA ASEMA ZZ Hälytysilmoitus annetaan SA PE ANTOryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään tarvittava lisätiedustelu SA PE INFO ryhmässä. Tilanteeseen osallistuvat resurssit ilmoittautuvat pelastustoimen johtajalle SA PE KUTSU ryhmässä. Johtamisen ryhmänä käytetään alueen johtamistoimintaan suunniteltuja puheryhmiä. Yksiköt käyttävä ennalta suunniteltuja toimintaryhmiä. Yhteistoiminnassa käytetään yhteistoimintapuheryhmiä (YL- ja MOVIryhmät) tai keskinäisesti sovittuja yhteistoimintapuheryhmiä (esim. SA PoPe-ryhmät). Viestiliikenne pelastusjoukkueen tehtävässä Liikennöinti pelastuskomppanian tehtävässä Tilanteet, joihin hälytetään komppanian vahvuinen vaste, hälytys tapahtuu kuten yksiköiden ja joukkueiden tehtävissä. Välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen siirrytään pelastuslaitoksen SA PE KUTSU -puheryhmään ja ilmoittaudutaan Pelastustyönjohtajalle. Pelastustoiminnan johtaja määrää yksiköiden/joukkueiden vastuualueet ja tehtävät sekä tilanteen aikana käytettävät puheryhmät. Toimintaryhminä käytetään ennalta suunniteltuja puheryhmiä. Johtamistoimintaan käytetään alueen johtamispuheryhmiä. Komppanian vahvuisen organisaation viestiliikenteen organisoimiseen käytetään ennalta suunniteltua viestiliikenteen perusrunkoa.

30 PELASTUSKOMPPANIA SA PE ANTO SA PE INFO SA PE KUTSU XX TOJE TOJE XX JOKE SA PEL-JOKE Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa: YL-ryhmät MOVI-ryhmät KAISTA 1 JOUKKUE 1 JOUKKUE 2 JOUKKUE 3 ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA Kenttätoiminnassa Puheryhmät hätäkeskusrajapinnassa: SA PE ANTO- ja SA PE INFO- ryhmät keskinäiset yt- ryhmät.sa Po Pe- ryhmät Viestiliikenne pelastuskomppanian tehtävässä. 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen Pelastustoiminnan johtaja päättää koska onnettomuustilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Pelastustoiminnan johtaja sopii Sataman edustajan kanssa tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Alueen asukkaille annetaan tiedote onnettomuustilanteen päätymisestä radion, komentopuhelimien tai ovelta ovelle tiedottamisen avulla

31 8 Väestön varoittaminen 8.1 Väestöhälyttimet Paikallinen hälyttäminen Tahkoluodossa Länsi-Suomen Polttoöljy Oy:n konttorirakennuksen katolla on sähkösireeni, joka voidaan käynnistää konttorirakennuksen seinässä olevasta napista. Yhtiöiden välillä on sopimus, jonka mukaan kaikki voivat tarvitessaan käyttää hälytintä. Kemira Chemicals on antanut toimintaohjeet hälytyksen aiheuttamista toimenpiteistä. Yleinen hälyttäminen Tahkoluodossa Fortum Power & Heat Oy:n Meri - Porin voimalan katolla on suurtehohälytin, jonka hätäkeskus käynnistää pelastustoiminnan johtajan käskystä. Hälyttimellä voidaan antaa puhetiedotteita, joiden kuuluvuus kuitenkin vaihtelee säästä riippuen Kuvassa Tahkoluodon hälyttimien sijainnit

32 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Satakunnan pelastuslaitoksella on käytössään siirrettäviä suurtehohälyttimiä, joita voidaan siirtää tarpeen mukaan sataman alueella ja paikallisissa asuinlähiöissä. Lähin siirrettävä suurtehohälytin on Pihlavan VPK:n asemalla noin 14 kilometrin etäisyydellä Tahkoluodon satamasta. 8.3 Yleinen vaaramerkki Yleisöä varoitetaan suurpalon yhteydessä tai sen uhatessa (esim. hallitsematon säiliöpalo). Väestöhälytin käynnistetään pelastustoiminnanjohtajan määräyksestä Satakunnan hätäkeskuksesta. Väestöhälyttimen soittamisesta tulee antaa välittömästi lyhyt ja selkeä hätätiedote hätäkeskukseen, joka välittää sen edelleen Yleisradioon. Pelastustoiminnanjohtaja antaa tiedotteen hätäkeskuksen välitettäväksi faksilla tai sähköpostilla tai sähköisten yhteyksien puuttuessa saneluna Virve-puhelimella. Hätätiedotteen ulostuleminen kestää muutaman minuutin siitä, kun YLE on vastaanottanut tiedotteen. Pelastustoiminnanjohtaja päättää, välitetäänkö tiedote valtakunnallisesti vai alueellisesti. Fortumin katolla oleva hälytin kuuluu hyvissä olosuhteissa koko Tahkoluodon alueella. Reposaarella, tornitalon katolla oleva hälytin kuuluu koko Reposaaren asuinalueella hyvällä ilmalla. Väestön varoittamista voidaan tehostaa Satakunnan pelastuslaitoksen siirrettävillä hälyttimillä, joista lähin on Pihlavan VPK:n paloasemalla. 8.4 Vaara ohi -merkki Vaaratilanteen päättymisestä annetaan väestöhälyttimellä vaara ohi merkki. Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki ja se on ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi. Lisäksi vaaran loppumisesta ilmoitetaan yleisradion kanavilla radiossa ja televisiossa. 8.5 Hätätiedotepohja (Hätätiedote täytyy antaa koko maassa molemmilla kansalliskielillä (Kielilaki 32 1 momentti). Jos alueella asuu huomattava määrä sellaisia henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin jompikumpi kansalliskielistä, on tiedote hyvä antaa myös heidän kielellään ja/ tai englannin kielellä.) Liite Muu viranomaistiedote Viranomaistiedote liitteenä Väestölle annettavat toimintaohjeet (Huomioi kielilaki kohdan 8.4 mukaisesti.)

33 9 Onnettomuudesta tiedottaminen 9.1 Onnettomuusilmoitukset Onnettomuusilmoitukset annetaan ennalta suunnitellun listan mukaisesti alueen toimijoille Porin sataman ja Kemira Chemicalsin toimesta. Kaikista keskisuurista tilanteista menee tieto aluepalopäällikölle ja operatiivisesta toiminnasta vastaavalle pelastuspäällikölle pelastuslaitoksen tilannekeskuksen kautta. Tiedottamisesta vastaa päivystävä palomestari. Tiedottamisen voi kuitenkin toteuttaa siihen erikseen osoitettu henkilö (tilanteeseen nimetty tiedotusvastaava, RSA-ALUE-JOKE:n tilannepäällikkö / tiedotuspäällikkö, RSA-HAL-JOKE:n tilannepäällikkö/tiedotuspäällikkö). Vastuu tiedottamisesta on kuitenkin pelastustoiminnan johtajalla. Pelastustoiminnan johtaja voi antaa tiedotustehtävän toiselle, esimerkiksi tilannepäällikölle ja sovittaessa myös ylemmälle johtamisportaalle ilman johtovastuun siirtymistä. Hätätiedote on viranomaisten lähettämä, vaaratilanteesta, uhasta tai onnettomuudesta annettava varoitus tai toimintaohje. Hätätiedotteen antamisesta vastaa pelastustoiminnan johtaja. Hätätiedote voidaan antaa tilanteessa, jossa ihmisten henkeen, terveyteen, tai omaisuuteen kohdistuva vaara arvioidaan välittömäksi tai sellaisen uhan torjumiseksi, joka saattaa aiheuttaa toteutuessaan huomattavan omaisuus- tai ympäristövahingon. Hätätiedote annetaan Satakunnan hätäkeskukselle eteenpäin välitettäväksi. Hätätiedotteen antaa pelastustoiminnan johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö (esim. tilannepäällikkö) puhelimella, sähköpostilla tai faksilla. Sähköisesti välitetyt hätätiedotteet varmistetaan virvellä. Hätäkeskus huolehtii hätä / vaaratiedotteen kääntämisestä Ruotsiksi tarvittaessa hätäkeskuslain 692/2010 muutoksen 4a lakimuutos 467/2012 mukaan alkaen. Pelastustoimen mediapalvelu, 112info, on netissä toimiva tiedotuspalvelu, jonka tarkoitus on välittää nopeasti tietoa pelastustoimen toimialan yleisöä kiinnostavista tapahtumista. Tätä kutsutaan ensitiedotteeksi, joka koostuu: Yleisölle tarkoitetuista julkisista nettipalveluista, jotka ovat kaikkien nähtävissä. Medialle tarkoitetusta (maksullisesta) palvelusta, jonka käyttäminen vaatii kirjautumista järjestelmään. Siihen kuuluu: o mediahälytys sähköpostina o automaattisesti päivittyvä ensitiedote nettisivu o toiminnan johtajan tarvittaessa antama jatkotiedote nettisivuna o ensitiedote ja jatkotiedote mobiilipalveluna o jatkotiedote sähköpostina Jatkotiedotteeksi kutsutaan pelastustoiminnan johtajan (tai hänen nimeämän henkilön) välittämää lyhyttä onnettomuuden tilanneraporttia. Jatkotiedote välittyy pelastustoimen mediapalvelun kautta. Jatkotiedottamisen tarkoituksena on antaa tiedotusvälineille lisätietoa tapahtumasta ja yhteystiedot lausunnon tai lisätietojen antajaan. Periaatteena on, että ensimmäinen jatkotiedote lähetetään mahdollisimman nopeasti ensitiedotteen jälkeen ja tilanteen kehittyessä tietoja täydennetään uusilla jatkotiedotteilla. Jatkotiedotteiden teknisenä välittäjänä toimii hätäkeskus. Jatkotiedote tehdään soittamalla hätäkeskuksen viranomaislinjaan. Jatkotiedotteen antamisesta ja sisällöstä vastaa

34 pelastustoiminnan johtaja. Myös pelastuslaitoksen tilannekeskus voi tarvittaessa antaa jatkotiedotteen pelastustoiminnan johtajan antaman ohjeen mukaisesti Satakunnan pelastuslaitos on määritellyt tehtävätyypit, joista jatkotiedote tulee tehdä. Tällaisia ovat kaikki keskisuuret ja suuret onnettomuudet, kaikki ihmisen pelastustehtävät ja kaikki eläimen pelastustehtävät. Jatkotiedote pyrkii vastaamaan kysymyksiin: mitä (onnettomuustilanteen laajuus), missä, milloin ja minkä takia. Lisäksi tiedotteessa tulee mainita käytetyt resurssit ja pelastustoiminnan johtajan yhteystiedot sekä seuraavan tiedotteen arvioitu antamisaika. Jatkotiedote pyritään antamaan heti, kun tilanne sen sallii. Tilanteen edistyessä alkuperäistä jatkotiedotetta tulee täydentää. Etenkin häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tulee pelastustoiminnan johtajan tai hänen nimeämänsä henkilön tiedottaa kyseistä kuntaa, etenkin kuntien johtoa. Myös merkittävissä yksittäisissä onnettomuuksissa tulee tiedottaa kunnan johtoa. Kuntien valmiussuunnitelmissa on otettu kantaa (toimintaohjeita) poikkeavien tilanteiden tiedottamisen järjestämiseen. Turvallisuustutkintalaissa (525/2011, 2 ) on määritelty onnettomuudet ja vaaratilanteet, joita onnettomuustutkintakeskuksen pitää tutkia. Näistä onnettomuuksista tulee pelastustoiminnan johtajan ilmoittaa onnettomuustutkintakeskukselle. Sisäasianministeriön ohjeessa (SM/2009/3941) onnettomuusilmoitukset ja niiden välittäminen pelastustoimessa määritellään ne tilanteet, joissa pelastustoiminnan johtajan tulee välittää onnettomuusilmoitus Lounais-Suomen aluehallintovirastoon. Ilmoituksesta on ohjeistettu erillisellä ohjeella: Ilmoitus tehdään tulipalosta ja muista onnettomuuksista: joissa on ollut suuria ihmisiin tai omaisuuteen kohdistuneita menetyksiä, joissa kohde on henkilö- tai väestömäärältään suuri tai muuten henkilöturvallisuuden kannalta merkittävä (esimerkiksi hoito- tai huoltolaitos, yleisötilaisuus), joista on aiheutunut tai on odotettavissa erityistä julkista kiinnostusta ja huomiota, joissa pelastustoimintaan osallistunut henkilö saa surmansa tai loukkaantuu vakavasti, jos tilanne edellyttää keskushallinnon toimenpiteitä tai on muuten aiheutunut seuraamuksia, jotka on tarpeen saattaa pelastusosaston tietoon ja joissa pelastuskomppania tai enemmän on hälytetty toimintaan. Myös suuronnettomuuden vaara- tai uhkatilanteesta tulee tehdä ilmoitus. Saman ohjeistuksen linjan mukaisesti toteutetaan pelastuslaitoksen sisäinen tiedottaminen. Sisäinen tiedotus tehdään virka-ajan ulkopuolella gsm-tekstiviestillä pelastusjohtajalle, pelastuspäällikölle ja tilanteen mukaiselle aluepalopäällikölle. Virka-aikaan sisäinen tiedotus voidaan tehdä myös virvellä tai gsm-puheluna. Gsm-viestien lähettämisessä voidaan hyödyntää sms-järjestelmän hälytysryhmiä. 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Viranomaisten välinen viestiliikenne hoidetaan Virve - puhelimien avulla ennalta sovittujen viestiliikenneohjeiden mukaan.