SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA KROMATEK OY

Transkriptio

1 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA KROMATEK OY HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema

2 Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema Suunnitelman laadinta / päivitys Edellinen suunnitelma 2009 Janne Harjunpää apulaispalomestari Suunnitelman päivitys, kohdat 2, 6, 7, 8 Janne Harjunpää apulaispalomestari

3 Sisältö 1 YLEISTÄ 1.1 Suunnitelman tarkoitus 1.2 Säädösperusta 1.3 Suunnitelman päivittäminen 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen 2 ALUEEN YLEISTIEDOT 2.1 Osoite ja yhteystiedot 2.2 Ajo-ohjeet 2.3 Alueen kuvaus 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot 2.5 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet 3 SUURONNETTOMUUSVAARAT 3.1 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot 4 ALUEEN PELASTUSORGANISAATIO 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö 5 PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT JA VASTEET 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.2 Torjuntakalusto 6 TUKIORGANISAATIOT 7 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN SUURONNETTOMUUSTILANTEESSA 7.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen 7.5 Evakuointi 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto 7.8 Viestintä 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen 8 VÄESTÖN VAROITTAMINEN 8.1 Väestöhälyttimet 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät 8.3 Väestölle annettavat toimintaohjeet 9 ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN 9.1 Onnettomuusilmoitukset 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen 9.4 Medialle tiedottaminen

4 10 SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN JÄRJESTÄMINEN 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset LIITE Pohjakuva

5 1 Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Päivämäärä Kuulemistilaisuus pidetty Turvallisuustiedote jaettu

6 Pelastuslaitos järjesti yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asetti valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään. Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutettiin jakamalla turvallisuustiedotteet (liite y) yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa vuonna Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla. 2 Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja Kromatek Oy Osoite Heikkiläntie NAKKILA Yhteyshenkilöt Kauko Tuliniemi toimitusjohtaja Juhani Tuliniemi tuotantopäällikkö Lassi Väkiparta työnjohtaja Puhelin Puhelin Puhelin

7 2.2 Ajo-ohjeet Kromatek Oy:n tehdas sijaitsee Nakkilan kunnassa, Ruskilan taajamassa, Ruhaden teollisuusalueella. VT2:lta (Helsingintie) käännytään Ruskilankadulle, josta VT2:lta päin katsottuna kolmas tie oikealla on Heikkiläntie. Heikkiläntiellä ensimmäinen halli vasemmalla on Kromatekin tuotantotila.

8 2.3 Alueen kuvaus Toiminnan kuvaus Oy Kromatekin Ab:n Nakkilan tuotantolaitos sijaitsee Nakkilan kunnassa Säkkimäen teollisuusalueella. Tehtaan sijainti on esitetty asemapiirroksessa. Alue on kaavoitettu kunnallinen teollisuusalue. Alue ei ole pohjavesialuetta, eikä läheisyydessä ole kaivoja talousveden tai käyttöveden ottamista varten. Lähin asuinrakennus on noin 200 metrin päässä tehtaasta. Lähin yritys sijaitsee saman tien varrella noin 20 metrin päässä (Konttimet OY, kyseessä alihankintakonepaja, joka tarjoaa asiakkailleen metallirakenteiden valmistusta). Noin kilometrin päässä tehtaasta sijaitsee koulurakennus ja vanhainkoti. Yritys arvioi, että max. 200 ihmistä (lähialueen asukkaat ja yritysten työntekijät) voivat altistua tulipalossa syntyville myrkyllisille tai haitallisille savukaasuille. VT2:lle voi myös aiheutua haittaa savusta matkaa tielle noin 300 metriä. Maaperä tehdasalueella on humusmaan alla silttiä paksuudeltaan 10 metriä, ja rakeisuus vaihtelee savisesta hiekkaan kuitenkin kyseessä on kiinteä maa-aines. Silttikerroksen alaosassa on kiviä ja siltin alla on tiivistä ja kivistä moreenia. Tontin piha on asfaltoitu. Tehdas on perustettu vuonna 1990 ja sen toimintaidea on olla pintakäsittely-yritys. Pintakäsittelyprosesseja

9 ovat peittaus, elektrolyyttinen kiillotus ja kovakromaus sekä krominpoisto. Käsiteltävistä kappaleista 80 % on haponkestävästä materiaalista valmistettuja paperikoneen osia. Peittaus on pintakäsittelyn ensimmäinen vaihe, jossa metallin pinnalta poistetaan oksidikerros ja kromiköyhä kerros. Elektrolyyttisessä kiillotuksessa parannetaan tuotteen korroosionkestävyyttä, väsymislujuutta ja kulutuskestävyyttä. Kovakromaus on prosessin viimeinen vaihe, jolloin kappaleista tehdään kulutus- ja korroosiokestäviä. Alueella on kaksi peittausallasta, kooltaan 6m3 ja 3m3, joissa peittausliuoksena käytetään fluorivetyhapon (2 %), typpihapon (12 %) ja veden seosta. Väkeviä peittauskemikaaleja on varastossa vain silloin kun peittauskylvyt väkevöidään noin kolme kertaa vuodessa. Peittauksen yhteydessä syntyvä jäähdytysvesi johdetaan kunnan sadevesiviemäriin. Jätevesi vuorostaan otetaan talteen fosforihappojätesäiliöihin (2x 3m3 ja 20m3), joista ulkopuolinen yritys kuljettaa ne edelleen käsittelyyn. Kiillotusta varten tehdasalueella sijaitsee kaksi kiillotusallasta 11m3 ja 5 m3. Kiillotusliuoksena käytetään fosforihappoa (51 %), rikkihappoa (37 %) ja vettä. Liuokset uusitaan noin kerran vuodessa (keskimäärin 5 m3). Kappaleen pesusta syntyvä jätevesi johdetaan samaan jätesäiliöihin kuin peittauksesta syntyvä jätevesikin. Kovakromausta varten tehdasalueella on kuusi kromausallasta, kooltaan 2x 2m3, 3m3, 5m3, 7m3, 21m3). Lisäksi kromauksesta syntyy kaasua, joka on vetyä ja ilmaa. Kaasu johdetaan katolle. Kromausliuoksena käytetään 25 % kromihappoa. Kromauksesta syntyvä jätevesi johdetaan omiin säiliöihinsä (4,5m3 + 10m3). Ulkopuolinen yritys huolehtii näidenkin vesien jatkokäsittelystä.

10 Yleiskuvaus alueen rakennuksista Kokoontumispaikat vaaratilanteissa Henkilökunnan parkkipaikka, Pääportin, portti 1. vieressä.

11 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Ruskilan koulu, Vanhainkoti Hyppinki Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Kromatek Oy klo (päivä) 5-8 hlö klo (ilta) 1-3 hlö Alueella Ruskilan koulu Ruskilan taajamassa noin 250 hlö. noin 70 hlö.

12 Palvelukeskus Hyppinki asukkaita noin 50 henkilökuntaa noin 20

13 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen paloilmoitin Automaattinen sammutuslaitteisto Pintakäsittelylaitos on varustettu murtohälyttimeen liitetyllä palovaroitinjärjestelmällä, josta hälytys menee turvallisuusvastaavien kännykkään GSM-tekstiviestinä. ei ole Kaasuhälytinjärjestelmä ei ole Savunpoisto ei ole, savunpoisto toteutetaan hallin ovien kautta. Palopostiverkosto Kohdesuojaukset Lähin vesiasema sijaitsee Nikintien varrella, Konttimet oy:n tehdashallin jälkeen tulevassa mutkassa noin 300m päässä Kromatekista. Vesiasema on normaalin vesijohtoverkon vesiasema. Vesiasema näkyy alueen yleiskuvauksen ilmakuvassa. ei ole Sammutusvesien talteenotto Alueella ei ole sammutusvesien talteenottojärjestelmää. Kromatekillä on kaivonkannen muovimattoja. Lisää tarvittaessa kohtia

14 3 Suuronnettomuusvaarat 3.1.Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto CAS-numero Varastointija käsittelymää rä Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet Torjuntaohjeet onnettomuustilant eissa YK-numero Asetoni 190 litraa = Helposti Helposti syttyvää, Tokeva: ohje T3b neste YK: ,19 m3 syttyvä, Ärsyttävä Ärsyttää silmiä, Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai OVA: ohje 27 halkeilua, höyryt voivat aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta. Erikoisbensiini 190 litraa = Helposti Helposti syttyvää, Tokeva: T3b 80/110 0,19 m3 syttyvä, ärsyttää ihoa, haitallista: neste teollisuusbensiini n- heksaani Haitallinen, Ympäristölle vaarallinen voi aiheuttaa keuhkovaurion nieltäessä, höyryt voivat aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta, myrkyllistä vesieliöille Kromitrioksidi 50 kg Hapettava, Aiheuttaa Tokeva: T8a (100%) pakkauksia Erittäin syöpäsairauden vaaraa, kiinteä YK: 1463 yht kg myrkyllinen, ympäristölle vaarallinen, syövyttävä saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita, räjähtävää sekoitettaessa palavien nesteiden kanssa, myrkyllistä joutuessaan iholle ja nieltynä, erittäin myrkyllistä hengitettynä, voimakkaasti

15 syövyttävää, altistuminen hengitysteitse ja ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä, myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä, voi mahdollisesti heikentää hedelmällisyyttä, erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Kromausliuos, 42,5 m3 Erittäin Myrkyllistä joutuessaan Tokeva: T8a kromihappo (kromitrioksidi 25%, vesi 75%) myrkyllinen, ympäristölle vaarallinen, syövyttävä iholle ja nieltynä, erittäin myrkyllistä hengitettynä, voimakkaasti OVA: 54 syövyttävää, altistuminen hengitysteitse ja ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä, aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa, saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita, myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä, erittäin

16 myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä, voi mahdollisesti heikentää hedelmällisyyttä. Typpihappo 60 % 800 litraa = Syövyttävä Voimakkaasti Tokeva: T8b neste 0,8 m3 syövyttävää YK: 2032 Fluorivetyhappo 140 litraa = Myrkyllinen, Erittäin myrkyllistä Tokeva: T8b 70/75 % YK: ,14 m3 syövyttävä hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä, voimakkaasti syövyttävää OVA: 57 Peittausliuos 9 m3 Myrkyllinen, Myrkyllistä Tokeva: T8b (typpihappo n.12 % fluorivetyhappo syövyttävä hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä, syövyttävää n. 2 %, vesi 86 %) Suolahappo % YK: 1789 Krominpoistoliuos (Suolahappo 10 %, vesi 90 %) 1 m3 Syövyttävä Syövyttävää, ärsyttää hengityselimiä 5 m3 Ärsyttävä Ärsyttää silmiä, hengityselimiä ja ihoa Tokeva: T8b Tokeva: T8b Fosforihappo 75 % / 80 % / 85 % 1 m3 Syövyttävä Syövyttävää Tokeva: T8a OVA: YK: 1805

17 Rikkihappo 93 % YK: m3 Syövyttävä Voimakkaasti syövyttävää Tokeva: T8a OVA: 37 Kiillotusliuos (rikkihappo n. 37 %, fosforihappo 51 %) 25 m3 Syövyttävä Voimakkaasti syövyttävää Tokeva: T8a Kemikaalien sijainti alueella on esitetty pohjakuvassa.

18 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Prosessi Onnettomuusskenaario Vaaraalue Kromausprosessi tulipalo Kromausaltaiden päällä oleva suojapressu syttyy palamaan. kiinteistö ja sen lähialue 200m säteellä, pitkään kestävässä tilanteessa jopa 1 km. Vaarat Tulipalon leviäminen rakenteisiin, kromausliuoksen höyrystyminen ja vaarallisen savukaasun muodostuminen Johtamissu unnitelma Rakennuspa lo Kromausprosessi kromausaltaiden tuotantohal kromausliuoksen Vaarallisten vuoto rikkoutuminen li leviäminen aineiden tuotantotilan lattialle, onnettomuu mikä aiheuttaa vaaraa s henkilökunnalle prosessissa Ilmanvaihdon rikkoutuessa Kiinteistö Räjähtävän vety- Vaarallisten syntyvä vety on vaarana muodostua ja sen ilmaseoksen aineiden vetykaasua lähialue muodostuminen onnettomuu kromausprosessista. s Aine vuoto Ajoneuvosäiliön tai Kiinteistön Vaarallisten aineiden Vaarallisten pihassa pakkauksen vuoto piha-alue pääseminen viemäriin aineiden ja/tai ympäröivään onnettomuu maastoon s Palavien Palavien nesteiden, Tuotantora Voimakas tulipalo, Rakennuspa nesteiden tulipalo teollisuusbensiinin tai kennus. suuri leviämisvaara lo asetonin syttyminen. varastosta muualle Todennäköisintä säiliöiden rakennukseen. täyttövaiheessa. Palavien Rikkoutuneesta säiliöstä tai Tuotantora Vuodosta voi aiheutua Vaarallisten nesteiden vuoto astiasta vuotanut neste voi kennus voimakas tulipalo aineiden syttyä herkästi kipinästä. onnettomuu s / Rakennuspa lo

19 Kuva: Ulkoinen pelastussuunnitelma 2009, tuotantorakennus prosessit.

20 4 Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Työntekijöiden määrästä johtuen yrityksellä ei ole erillistä turvallisuusorganisaatiota vaan turvallisuudesta vastaavat toimitusjohtaja, tuotantopäällikkö sekä työnjohtajat. Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Kauko Tuliniemi toimitusjohtaja Juhani Tuliniemi tuotantopäällikkö Lassi Väkiparta työnjohtaja Puhelin Puhelin Puhelin Kemikaaliasiantuntijat Samat kuin yllä. Puhelin Puhelin Puhelin

21 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Yrityksen pelastusorganisaatio hälytetään puhelimitse, joko soittamalla tai tekstiviestillä. Paloilmoittimesta menee hälytys turvallisuusvastaavien kännykkään. 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Yrityksen pelastusorganisaatio toimii onnettomuustilanteessa asiantuntijoina pelastustoimelle ja alkutilanteessa heidän vastuulleen kuuluu yrityksen evakuoinnin toteuttaminen. 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö Yrityksen pelastus- ja torjuntavälineistö koostuu rakennuksen normaaleista välineistä. Yrityksellä ei ole omia suojeluryhmiä tai tehdaspalokuntaa. Kalusto Sijainti Käsisammuttimet, 9 kpl Tuotantotiloissa Sammutuspeite, 2 kpl Sosiaalitilassa ja toimistotilassa Ensi-apukaappi ja laukku, 4 kpl Tuotantotiloissa 2kpl, sosiaalitilassa 1kpl ja toimistossa 1 kpl Hätäsuihku, 3 kpl Tuotantotilan molemmissa päissä ja hallin keskellä Silmähuuhtelupiste, 4kpl Hätäsuihkujen yhteydessä sekä sosiaalitilassa

22 5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman johtaja Toimintaval miusaika Rakennuspalo pieni Pelastusryhmä RSA P min RSA 851, 8512 Rakennuspalo, Pelastusjoukkue RSA P31 25 min keskisuuri RSA 31, 851, 8512, 802, 101, 853, 106 Rakennuspalo, suuri Pelastuskomppania RSA P31 / TOJE / 35 min RSA 31, 851, 8512, 802, 101, 853, 106, JOKE 8012, 831, 833 Vaarallisen aineen Pelastusryhmä RSA P min onnettomuus, pieni RSA 851, 8512 Vaarallisen aineen Pelastusjoukkue RSA P31 25 min onnettomuus, keskisuuri RSA 31, 851, 8512, 853 Vaarallisen aineen Pelastusjoukkue RSA P31 / TOJE / 25 min onnettomuus, suuri RSA 31, 851, 8512, 802, 853, 833, kemikaalintorjuntakontti, kontio-ryhmä JOKE (kemikaaliko ntti 60 min) Vaarallisen aineen Pelastusryhmä RSA P min onnettomuusvaara RSA 851, 8512

23 5.2 Torjuntakalusto Kalusto Sijainti Kemikaalitorjunta kontti Harjavallan paloasema ja Kanta-Porin paloasema Ajoneuvot: RSA 8394 ja RSA 1094 Kontio-ryhmä Kanta-Porin paloasema

24 6 Tukiorganisaatiot Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Satakunnan poliisilaitos Nakkilan kunta Satakunnan sairaanhoitopiiri Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES VIRVE SA MOVI 1 SA POPE Kunnanjohtaja Kalevi Viren Tekninen johtaja Harri Kukkula VIRVE SA MOVI 1 SA EH-PE 1 Vaihde Alueen eristäminen, evakuointi, tutkinta Kunnan valmiussuunnitelmassa määritetyt tehtävät. Esimerkiksi evakuoitavien majoitukset, teknisen toimen palvelut, sosiaali- ja terveystoimen palvelut Ensihoito Asiantuntijatehtävät Myrkytystietokeskus Asiantuntijatehtävät

25 7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Alkutilanne Satakunnan hätäkeskuksen tekemän hälytyksen jälkeen toimintaa johtaa Satakunnan pelastuslaitoksen Porin päivystysalueen päivystävä palomestari (RSA P31). Onnettomuuskohteessa alkutoimenpiteitä suorittaa tehtaan henkilökunta mm. alkusammutusta, evakuointia, stabilointia. Toimintaa johtaa kohteessa paikalla oleva tehtaan turvallisuushenkilö siihen asti kunnes pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saapuu paikalle. Johtovastuu toiminta-alueella alkuvaiheen jälkeen on RSA P31:lla tai hänen määräämällään pelastusviranomaisella. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit, rakennuspalo tuotantotiloissa Joukkuetason tehtävä (rakennuspalo keskisuuri) Tehtävät: Tiedustelu RSA 851 Johtaminen RSA P31 Pelastus/sammutus tuotantotila RSA 851, RSA 802 Sammutus/varmistus toimistosiipi RSA 8512 Sammutus/varmistus varasto RSA 101 Vesihuolto RSA 853, RSA 802 Ensihoito Hälytetyt ensihoitoyksiköt Vaarallisten aineiden torjunta Kontioryhmä, kemikaalitorjuntakontti Tukitehtävät Satpel Tilannekeskus (RSA TIKE) Tilanteessa tiedustelun ja tilannearvion kohteesta tekee RSA P851, joka saa tietoja kohteen henkilöstöltä. P851 ilmoittaa tiedot eteenpäin P31:lle, joka tekee tilannearvion hälytettyjen resurssien riittävyydestä. Tarvittaessa tehdään lisähälytyksiä. Satakunnan pelastuslaitoksen Tilannekeskus (TIKE) seuraa tilannetta ja suorittaa pyydettyjä tukitehtäviä, esimerkiksi lisäresurssien hälyttämiset, asiantuntijoiden hälyttämiset, tilannepäiväkirjan ylläpito ja tiedottamiseen liittyvät tehtävät ym. Tilannetta johtaa RSA P31 tai hänen määräämänsä pelastusviranomainen. Kohteen turvallisuushenkilöstö toimii asiantuntija avustajina P31:lle.

26 Sammutus- ja pelastustoiminnan kohteessa aloittaa RSA 851, joka tekee sammutushyökkäyksen palavaan tilaan, 851:n nimellisvahvuus 1+5. Toisena kohteeseen saapuva yksikkö RSA 8512, nimellisvahvuus 1+3, tekee sammutushyökkäyksen tai varmistamisen pääsääntöisesti rakennuksen toimistosiipeen, joka on rakennuksen kaksikerroksinen osa, ja ylipaineistaa sen. RSA 101, nimellisvahvuus 1+3 suorittaa rakennuksen varasto-osan sammuttamisen tai varmistamisen. RSA 802, nimellisvahvuus 1+1 toimii tilanteen mukaan RSA 851:n apuna ja/tai vesihuollossa. RSA 853 on vesihuoltoyksikkö. Mikäli tilanteessa tarvitaan vaarallisten aineiden torjuntaan liittyvää erityiskalustoa, hälytetään kohteeseen kemikaali kontio ryhmä ja kemikaalintorjuntakontti. Komppaniatason tehtävä (rakennuspalo suuri) Tehtävät: Tiedustelu RSA 851 Johtaminen RSA P31 (TOJE) Johtaminen (kaista1) RSA P851 Johtaminen (kaista2) RSA P101 Johtaminen (kaista3) RSA P802 Pelastus/sammutus, kaista1 RSA 851,RSA 8512, RSA 8012 Pelastus/sammutus, kaista2 RSA 101, RSA 831, RSA 106 Vesihuolto, kaista3 RSA 802, RSA 853, RSA 833 Ensihoito Hälytetyt ensihoitoyksiköt monipotilastilanteessa L4 Vaarallisten aineiden torjunta Kontioryhmä, kemikaalintorjuntakontti Pelastuskomppaniatasossa alkutoimet ja tukitoimet ovat yhteneväiset pelastusjoukkuetason tehtävän kanssa. Pelastustoimen yksiköt jaetaan tarkoituksenmukaisiin kaistoihin tilanteen mukaan. Todennäköisin kaistajako on se, että muodostetaan kolme kaistaa, kaksi sammutuskaistaa ja yksi vesihuoltokaista. Rakennus jaetaan kahteen osaan, joista muodostuu kaistojen vastuualueet. Esimerkiksi kaista 1 vastuualue on tuotantotilojen eteläpää ja toimistotilat ja kaista 2 vastuualue tuotantotilojen pohjoispää ja varastotilat. Kaista 3 hoitaa vesihuoltoa. Tarvittaessa kohteeseen hälytetään kemikaalintorjuntakontti ja kontio ryhmä. Pelastustoiminnan johtaja P31 tarvitsee avukseen esikunnan, joka koostuu päällystö ja alipäällystöhenkilöstöstä. P31 hälyttää TIKEn kautta P31-ringin päivystäjät (GSM-viesti).

27 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit, kromausliuoksen vuoto tuotantotiloissa Tiedustelu RSA 851 Johtaminen RSA P31 Pelastaminen RSA 851 Huuhtelu/pesupaikan perustaminen RSA 8512 Alueen eristäminen RSA 851, RSA 8512 Vesihuolto RSA 853 Vuodon tukkiminen Kontioryhmä, kemikaalikontti (RSA 101) Ensihoito Hälytetty sairaankuljetus, monipotilastilanteessa ESA L4 Reservi RSA 802 Vaarallisten aineiden onnettomuudessa tiedustelun tekee RSA 851, P851 arvio vuodon kokoluokan kohteen turvallisuushenkilöstön kanssa ja ilmoittaa siitä P31:lle. Tiedossa olevan vuodon koon mukaan, Tokeva ja OVA ohjeita käyttäen P31 määrittää välittömän vaaran alueen ja suoja-alueen. RSA 851 aloittaa pelastustoimet ja RSA 8512 perustaa huuhtelu ja pesupaikan yhdessä 851:n kanssa sekä eristää välittömän vaaran alueen. Kemikaalintorjuntaryhmä kontio (lähtee Kanta-Porin paloasemalta) suorittaa vuodon tukkimisen.

28 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Pelastuslaissa 379/ määrittelee pelastustoiminnan johtamisesta moni viranomaistilanteessa Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajan toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa. Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen. 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Toiminta-alueen johtoelin (TOJE) Pelastustoiminnanjohtaja (RSA P31) perustaa tarvittaessa toiminta-alueen johtoelimen (TOJE), toimien en johtajana ja jakaa toiminta-alueen kaistoihin, antaa kaistoille tehtävät sekä nimeää niille johtajat, jakavat käytettäessä olevat resurssit tilanteen vaatimalla tavalla sekä varmistaa, että tilanteeseen on hälytetty riittävästi apuvoimia. Toiminta-aleen johto keskuksena toimii RSA 31 ajoneuvo. Toiminta-alueen johtoelimen koostumuksesta päättää toiminta-alueen johtaja (RSA P31). Pelastustoiminnanjohtaja ilmoittaa aina suuronnettomuudesta aluepalopäällikölle/päällikköpäivystäjälle. Laajamittaisessa ja/tai pitkäkestoisessa tilanteessa aluepalopäällikkö ilmoittaa RSA P31:lle ottavansa (tarvittaessa, harkintansa mukaan) kokonaistilanteen johtovastuun ja ryhtyy pelastustoiminnan johtajaksi. Tarvittaessa hän määrää perutettavaksi johtokeskuksen (JOKE) tarkoituksenmukaiseen paikkaan lähialueella tai pelastuslaitoksen johtokeskukseen ja että RSA P31 toimii toiminta-alueen johtajana. 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Johtokeskus (JOKE) Pelastustoiminnan johtokeskuksen päällikkönä toimii pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö / päällikköpäivystäjä. Pelastustoiminnassa mukana olevat toimijat (Poliisi, Kromatek Oy:n asiantuntijat, lääkintäviranomainen, muut asiantuntijat) lähettävät edustajansa johtokeskukseen toimialasuunnitelmansa mukaisesti. JOKE:en muodostetaan näin esikunta, joka koostuu edellä mainittujen yhteistoimintaorganisaatioiden toimialajohtajista ja heillä on mukanaan tarvittava määrä viestitys- ja kirjaushenkilöstöä. Johdon tehtävänä on johtaa syntynyttä suuronnettomuustilannetta kokonaisvaltaisesti sekä tukea toiminta-alueen johtoelintä ja vastata tiedottamisesta.

29 7.5 Evakuointi Satakunnan pelastuslaitos on yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa laatinut suunnitelmat evakuointien toteuttamiseksi. Tarvittaessa Kromatek Oy:n tuotantolaitoksen lähiympäristön asukkaat evakuoidaan Nakkilan kunnan ja Satakunnan pelastuslaitoksen evakuointisuunnitelman mukaisesti. Evakuoinnista otetaan yhteyttä kunnanjohtajaan ja kunnan teknisen toimen päällikköön ja sovitaan heidän kanssaan evakuoitujen kokoamispaikka. Perus asutuksen lisäksi lähistöllä on Ruskilan koulu ja palvelukeskus Hyppinki joiden evakuointi toteutetaan Nakkilan kunnan teknisen toimen ja perusturvapalveluiden kanssa. Ihmisten evakuoimiseen perustetulle kokoamispaikalle suuronnettomuustilanteessa käytettään viranomaisten kalustoa mm. pelastuslaitoksen kalustoa (miehistönkuljetusautot) ja julkisia liikennöitsijöitä sekä paikallisia yksityisiä liikennöitsijöitä. 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen Onnettomuuden jälkien korjaus ja ympäristön puhdistus aloitetaan mahdollisimman pian onnettomuuden jälkeen. Tarpeen mukaan käytetään apuna tähän erikoistuneita palveluntarjoajia (esim. L&T, Ekokem). Lassila & Tikanoja Oy vahinkopäivystys: puh Ekokem Oy: puh Yrityksen ympäristöluvassa on sovittu, että mikäli onnettomuuden tai muun syyn vuoksi toiminnan jätteet voivat aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle, on asiasta viivytyksettä ilmoitettava ympäristölautakunnalle. Tällaiset saastuneet jätteet tai maaainekset toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Yrityksellä on ympäristövahinkovakuutus (Y-Fennia vakuutusnro ). 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Muonituksen järjestää tarvittaessa Nakkilan VPK:n naisosasto Nakkilan paloaseman tiloissa. Paineilmalaitehuolto suoritetaan joko miehistönkuljetus- ja huoltoautojen avulla onnettomuuspaikalta Kanta-Porin paloasemalle täyttöön ja takaisin tai Huittisten aseman huoltokontin avulla. Letkuhuolto hoidetaan Ulvilan paloasemalta, jossa on pelastuslaitoksen Porin toimialueen letkupankki.

30 7.8 Viestintä Viestintään onnettomuustilanteessa käytetään VIRVE- verkkoa ja laitteita. Niiden toimijoiden osalta, kenellä ei ole VIRVE- laitteita, viestintä hoidetaan matkapuhelimilla. Satakunnan pelastuslaitoksen viestiohje kohta 6 Liikennöinti pelastusyksikön tehtävässä Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä HÄLYTYS- statuksen ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä matkalla. Hätäkeskus välittää INFO- ryhmässä tarvittavat hälytykseen liittyvät lisätiedot tehtävään osallistuville yksiköille. SA PE KUTSU-puheryhmässä yksikkö ilmoittaa P 3:lle lähtönsä ja vahvuutensa. Tehtäväpaikalle saavuttuaan yksiköiden jäsenet toimivat heille määrätyissä toimintapuheryhmissä tai suorakanavilla. Pelastustoiminnan johtajan tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä päätös suorakanavalle siirtymisestä ennen kohteeseen menemistä. Tilannepaikalla kaikki yksiköt/ajoneuvojen kuljettajat tiedottavat hätäkeskukselle tilannepaikalle saapumisesta lähettämällä tilatiedon kohteessa. Tehtäväpaikalta lähdön johtaja ottaa tarvittaessa yhteyden hätäkeskukseen häntäkeskusalueen SA PE INFO- ryhmässä. PELASTUSYKSIKKÖ Hätäkeskus PE ANTO PE INFO Hälytysilmoitus annetaan PE ANTO-ryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään tarvittava lisätiedustelu PE INFO ryhmässä. Yksikkö käyttää pääsääntöisesti ennalta suunniteltua toimintaryhmää. Tarvittaessa käytetään muita toimintaryhmiä tai suorakanavia esim. savusukellukseen, liikenteenohjaukseen jne. RYHMÄ X Yhteistoiminnassa muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa käytetään keskinäisesti sovittuja yt-puheryhmiä, esim. Po Pe- ryhmiä. Kuva 1. Liikennöinti pelastusyksikön tehtävässä

31 Liikennöinti pelastusjoukkueen tehtävässä Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä HÄLYTYS- statuksen ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä matkalla (valmiuksien mukaan tilaviesti: matkalla + vahvuus). Hätäkeskus välittää INFO- ryhmässä tarvittavat hälytykseen liittyvät lisätiedot tehtävään meneville yksiköille. Koska joukkue muodostetaan pääsääntöisesti useamman aseman yksiköistä, siirrytään välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen pelastuslaitoksen PE KUTSU- puheryhmään ja ilmoittaudutaan joukkueen johtajalle. Joukkueen johtaja antaa tehtäväkäskyt ja tehtävän hoitamiseen käytettävät johtamis- ja toimintapuheryhmät. Myös toiselta alueelta tulevat yksiköt ottavat yhteyttä joukkueen johtajaan SA PE KUTSU- ryhmässä. Paikallisesti tai alueellisesti voidaan ohjeistaa, että yksiköt voivat siirtyä suoraan tilanteen edellyttämään johtamis- tai yhteistoimintaryhmään mikäli se on tarkoituksenmukaista. Joukkueen johtaja ja yksiköiden johtajat viestittävät johtamisen puheryhmässä (esim. SA JOUKKUE 1 ). Yksiköiden jäsenten keskinäinen viestintä tapahtuu yksiköiden toimintapuheryhmissä. Tehtävänannon jälkeen yhteydenotto hätäkeskukseen päin tapahtuu SA PE INFOryhmässä. Joukkuetta täydentämään tulevat toisten alueiden yksiköt toimivat tehtäväpaikalla käsketyissä puheryhmissä. PELASTUSJOUKKUE Hätäkeskus PE ANTO PE INFO PE KUTSU JOUKKUE 1 RYHMÄ X RYHMÄ Y RYHMÄ Z Hälytysilmoitus annetaan PE ANTO-ryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään tarvittava lisätiedustelu PE INFO ryhmässä. Tilanteeseen osallistuvat resurssit ilmoittautuvat pelastustoimen johtajalle PE KUTSU ryhmässä. Johtamisen ryhmänä käytetään alueen johtamistoimintaan suunniteltuja puheryhmiä. Yksiköt käyttävä ennalta suunniteltuja toimintaryhmiä. Yhteistoiminnassa käytetään yhteistoimintapuheryhmiä (YL- ja MOVIryhmät) tai keskinäisesti sovittuja yhteistoimintapuheryhmiä (esim. PoPeryhmät). Kuva 2. Liikennöinti pelastusjoukkueen tehtävässä

32 Liikennöinti pelastuskomppanian tehtävässä Tilanteet, joihin hälytetään komppanian vahvuinen vaste, hälytys tapahtuu kuten yksiköiden ja joukkueiden tehtävissä. Välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen siirrytään pelastuslaitoksen SA PE KUTSUpuheryhmään ja ilmoittaudutaan SPTJ:lle. Pelastustoiminnan johtaja määrää yksiköiden/joukkueiden vastuualueet ja tehtävät sekä tilanteen aikana käytettävät puheryhmät. Toimintaryhminä käytetään ennalta suunniteltuja puheryhmiä. Johtamistoimintaan käytetään alueen johtamispuheryhmiä. Komppanian vahvuisen organisaation viestiliikenteen organisoimiseen käytetään ennalta suunniteltua viestiliikenteen perusrunkoa (kuva 7 ja 8). PELASTUSKOMPPANIA PE ANTO PE INFO PE KUTSU XX TOJE 1 TOJE XX JOKE PEL-JOKE Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa: YL-ryhmät MOVI-ryhmät JOUKKUE 1 JOUKKUE 2 JOUKKUE 3 RYHMÄ RYHMÄ RYHMÄ RYHMÄ RYHMÄ RYHMÄ RYHMÄ RYHMÄ RYHMÄ Puheryhmät hätäkeskusrajapinnassa: PE ANTO- ja PE INFO- ryhmät Kenttätoiminnassa keskinäiset yt- ryhmät esim. Po Pe- ryhmät Kuva 3. Liikennöinti pelastuskomppanian tehtävässä

33 PELASTUSYHTYMÄ PE ANTO PE INFO PE KUTSU PEL-JOKE Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa: YL-ryhmät MOVI-ryhmät TOJE 1 XX TOJE 1 XX JOKE TOJE 2 XX TOJE 2 XX JOUKKUE1 XX JOUKKUE2 XX JOUKKUE3 XX JOUKKUE1 XX JOUKKUE2 XX JOUKKUE3 M i e h i s t ö t a s o / t o i m i n t a r y h m ä t Kenttätoiminnassa keskinäiset yt-ryhmät esim. Po Pe- ryhmät Kuva 4. Liikennöinti pelastusyhtymän tehtävässä

34 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen Pelastustoiminnan johtaja päättää pelastustoiminnan lopettamisesta. Pelastustoiminnan johtaja sopii Kromatek Oy:n edustajan, sekä muiden tarvittavien tahojen (AVI, ELY, kunta) kanssa jatkotoimenpiteistä, kuten jälkivartioinnista. Tilanteen päättymisestä tiedotetaan lähiasukkaita ja medialle lähetetään tiedote pelastustoimien päättymisestä.

35 8 Väestön varoittaminen 8.1 Väestöhälyttimet Väestönhälyttimiä on Nakkilassa kaksi, toinen paloaseman letkutornissa ja toinen kunnantalolla keskustassa. Väestöhälyttimien ääni ei välttämättä kuulu Ruskilan ja Ruhaden alueen rakennusten sisälle. 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Väestöä varoitetaan kiinteiden hälyttimien ja tiedotusvälineiden lisäksi ajoneuvojen kovaäänisistä sekä ovelta ovelle tiedottamalla. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön Ulvilan paloasemalla sijaitsevia siirrettäviä väestönhälyttimiä. Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskuksen (TIKE) kautta lähetetään hätä-, viranomais-, ja mediatiedotteet. Tämän suunnitelman liitteenä on vaaratiedotelomake. 8.3 Väestölle annettavat toimintaohjeet Yleinen vaaramerkki

36 9 Onnettomuudesta tiedottaminen 9.1 Onnettomuusilmoitukset Suurista onnettomuuksista tehdään ilmoitus pelastuslaitoksen johdolle, pelastusjohtajalle, pelastuspäällikölle sekä aluepalopäällikölle. Ilmoitus tehdään myös sisäministeriön pelastusosaston päivystäjälle puh sekä tarvittaessa aluehallintoviraston päivystäjälle. Tarpeen vaatiessa tilanteesta ilmoitetaan Nakkilan kunnan johtoryhmälle. 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Eri viranomaisten välinen tiedonkulku tapahtuu viranomaisverkossa sekä puhelimitse. Pelastustoiminnan johtaja huolehtii eri viranomaisten toiminnan yhteensovittamisesta. uiden kuin viranomaisten tiedonkulku tehdään puhelimitse ja muita järjestelmiä käyttäen esimerkiksi sähköpostitse. Lisäksi johtoautossa / TOJE:ssa voi olla eri toimijoiden asiantuntijoita tai yhteyshenkilöitä. 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen Muiden EU-maiden sekä muiden ulkomaiden tiedottaminen tehdään Satakunnan pelastuslaitoksen johtokeskuksesta (RSA PEL JOKE). 9.4 Medialle tiedottaminen Pelastustoiminnan johtaja vastaa tiedottamisesta. Tiedotteet lähetetään Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskuksen TIKE:n kautta eri medioille. Pelastustoiminnan johtaja voi tiedottaa onnettomuudesta myös puhelimitse. Pelastuslaitos tiedottaa aina vain omasta toiminnastaan ja yrityksen tiedottamisen hoitaa yrityksen edustaja. Suuressa onnettomuustilanteessa, sopivassa ajankohdassa voidaan järjestää tiedotustilaisuus, johon osallistuu kaikki tarvittavat tahot.

37 10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen Vastuuhenkilöt Harjoitustiheys Harjoitusten tavoitteet Kauko Tuliniemi, Kromatek Oy Lassi Väkiparta, Kromatek Oy Janne Harjunpää, Satakunnan pelastuslaitos Suuronnettomuusharjoitus järjestetään kolmen vuoden välein ja pienempi harjoitus Nakkilan VPK:n kanssa vuoden välein. Tavoitteina on harjoitella eri onnettomuus skenaarioita ja parantaa eri toimijoiden yhteistyötä sekä parantaa toimintatapoja. Harjoituksen toteuttaminen Harjoitukset voidaan toteuttaa kahdenlaisesti, joko teknisenä ja taktisena harjoituksena tai pelkästään taktisena harjoituksena käyttäen simulaatioita. Harjoitusten teema Harjoituksen teemat vaihtelevat vuosittain. Pääteemoina ovat rakennuspalot ja vaarallisten aineiden onnettomuudet. Harjoituksen suunnittelu Harjoitukset suunnitellaan Kromatek Oy:n ja pelastuslaitoksen yhteistyönä. Yhdyshenkilöinä toimivat Lassi Väkiparta ja Janne Harjunpää. Harjoituksen dokumentointi Harjoituksista tehdään harjoitussuunnitelma sekä harjoituksen päätyttyä harjoitusraportti. Kaikki toimijat tekevät omasta toiminnastaan raportit, jotka liitetään yhteen ja lähetetään Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon.

38 Kuva 5. Harjoitustarpeet ja harjoitusmuodot (Pelastustoimen harjoitusstrategia) 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset Aika Harjoituksen aihe Harjoituksen vastuuhenkilö Tulipalo kromausaltaan päällä. Poistumisharjoitus Lassi Väkiparta, Kromatek Oy Janne Harjunpää, Satakunnan pelastuslaitos