ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA PORIN SATAMA

Transkriptio

1 ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA PORIN SATAMA HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema

2 Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema Päivitys MR Täydennys MR Täydennys MR Täydennys MR

3 Sisältö 1 YLEISTÄ 1.1 Suunnitelman tarkoitus 1.2 Säädösperusta 1.3 Suunnitelman päivittäminen 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen 2 ALUEEN YLEISTIEDOT 2.1 Osoite ja yhteystiedot 2.2 Ajo-ohjeet 2.3 Alueen kuvaus 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot 2.5 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet 3 SUURONNETTOMUUSVAARAT 3.1 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot 4 ALUEEN PELASTUSORGANISAATIO 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö 5 PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT JA VASTEET 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.2 Torjuntakalusto 6 TUKIORGANISAATIOT 7 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN SUURONNETTOMUUSTILANTEESSA 7.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (liikenneonnettomuus Tahkoluodossa) Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (tulipalo Mäntyluodon satamassa) 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen 7.5 Evakuointi 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto 7.8 Viestintä 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen 8 VÄESTÖN VAROITTAMINEN 8.1 Väestöhälyttimet 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät 8.3 Yleinen vaaramerkki 8.4 Vaara ohi -merkki 8.5 Vaaratiedotepohja 8.6 Muu viranomaistiedote 8.7 Väestölle annettavat toimintaohjeet

4 9 ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN 9.1 Onnettomuusilmoitukset 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen 9.4 Medialle tiedottaminen 10 SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN JÄRJESTÄMINEN 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset

5 1 Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Päivämäärä Kuulemistilaisuus pidetty Turvallisuustiedote jaettu

6 Pelastuslaitos järjesti yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asetti valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään. Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutettiin jakamalla turvallisuustiedotteet (liite 1) yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa vuonna Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla. 2 Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja Porin satama Osoite PORIN SATAMA Merisatamantie PORI Yhteyshenkilöt Satamajohtaja Jaakko Nirhamo Operatiivinen päällikkö Kai Heinonen Turvallisuuspäällikkö Pekka Friman Puhelin Puhelin Puhelin

7 2.2 Ajo-ohjeet Tahkoluoto sijaitsee Meri - Porin alueella, kaupungin läntisellä laidalla, ja on yksi Porin kaupunginosista. Tahkoluodossa sijaitsee yksi Suomen suurimmista satamista. Tahkoluodon pohjoispuolella on kymmenkunta saarta, joista suurimmat ovat Paakari ja Mänty-paakari. Tahkoluodon itäpuolella on Lampaluoto, jonka kautta on kiinteä yhteys mantereelle. Tahkoluodon eteläpuolella sijaitsee Reposaari. Tahkoluodon länsipuolelta avautuu ulkosaaristo. Tahkoluotoon pääsee valtatie 2 pitkin idästä ja pohjoisesta valtatie 8 pitkin ajamalla pohjoista satamatietä Reposaaren tielle Mäntyluoto on Meri - Porissa sijaitseva Porin 65. kaupunginosa jossa on yksi Porin ulkosatamista 20 km keskustasta luoteeseen. Mäntyluotoon pääsee idästä valtatie 2 pitkin. 2.3 Alueen kuvaus Toiminnan kuvaus Porin satamalla tarkoitetaan kolmen sataman kokonaisuutta, joka koostuu Mäntyluodon satamasta sekä Tahkoluodon Syväsatamasta ja Kemikaalisatamasta. Porin Satama on kunnallinen liikelaitos, joka tuottaa vuokraus-, alus- sekä nosturi- ja kuljetinpalveluita asiakkailleen. Yleiskuvaus alueen rakennuksista MÄNTYLUOTO Hallintokonttori S1 (3 krs.) Konttitoimisto S5 (1 krs.) Huoltorakennus S2 (4 krs.) Sosiaalitila/korjaushalli S9 (2 krs.) TAHKOLUOTO Sosiaalitilat ja toimistot S6 ( 1 krs.) Korjaamorakennus ( 1 krs.) Valvomo ( 4 krs.) Tullikoppi ( 1 krs.) Kokoontumispaikat vaaratilanteissa Sataman rakennusten poistumisosastoista on vähintään kaksi uloskäytävää. Poistumisteitä ovat mm. sisäiset käytävät, kulkutiet, uloskäytävät ja varatiet. Poistumisteiden tulee olla vapaakulkuisia ja poistumisteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa tai esineitä. Poistumisopasteita ei saa peittää. Kokoontumispaikat on merkitty asemapiirroksiin. Kokoontumispaikat sijaitsevat ulkona. (liite 2)

8 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot 2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Alueella Mäntyluoto 39 Tahkoluoto 21 Läheisyydessä Uniluoto 408 Mäntyluoto 27 Tahkoluoto 6 Reposaari Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen paloilmoitin - Automaattinen sammutuslaitteisto - Kaasuhälytinjärjestelmä - Savunpoisto - Palopostiverkosto Palovesijärjestelmä Tahkoluodon kemikaalisatamassa Kemikaalisataman alueella on palovesijärjestelmä, jonka avulla saadaan käyttöön suuria määriä merivettä. Palovesijärjestelmää syötetään kemikaalisataman kahdesta merivesipumppaamosta. Palopostijärjestelmä Mäntyluodon satamassa Mäntyluodon satamassa on kunnallinen makean veden palovesijärjestelmä, josta voidaan ottaa vettä 150mm palovesiasemasta. Kohdesuojaukset - Sammutusvesien talteenotto - Lisää tarvittaessa kohtia

9 3 Suuronnettomuusvaarat 3.1. Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto Varastointija käsittelymäärä Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa YK-numero Bensiini (Neot) Neste YK m3 R: S: YKvaaraluokka: 3 YKpakkausryhmä: Erittäin helposti syttyvä neste ja höyry Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin. Ärsyttää ihoa Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta. TOKEVA Ohje T3b I Saattaa aiheuttaa perimävaurioita. Saattaa aiheuttaa syöpää. päillään heikentävän hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä. Myrkyllisille vesieliöille, Diesel (Neot) m3 R: 40 Syttyvä neste ja höyry TOKEVA Ohje T3a Neste YK 1202 S: (2-)-36/37 YKvaaraluokka: 3 Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin Ärsyttää ihoa YK- Haitallista hengitettynä. pakkausryhmä: Epäillään aiheuttavan III syöpää. Saattaa vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa. Myrkyllistä vesieliöille, Jäteöljy (LSPÖ) m3 Neste

10 Raakamäntyöljy (LSPÖ) m3 Neste Jäteöljy 8000 m3 (West tank) Neste Natriumkloraatti 2500 t R: /53 Räjähtävää sekoitettaes- TOKEVA Ohje T5.1 (Kemira Chemicals) S: (2-) sa palavien aineiden kanssa. Neste YK 1494 YKvaaraluokka: 5.1 Terveydelle haitallista nieltynä Myrkyllisille vesieliöil- YKpakkausryhmä: II le, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Lipeä t R: 35 Ei palavaa. Kosteuden TOKEVA Ohje T8a (Kemira Chemicals) Neste S: (1/2-)-26-37/39-45 YK- ja veden kanssa syntyvä lämpö voi sytyttää palavia aineita YK 1823 vaaraluokka: 8 YKpakkausryhmä: II Kemikaalien sijainti alueella on esitetty liitteessä 3

11 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Kontin lastaus / purkaminen Kontin putoaminen ja rikkoutuminen laivaan/laivasta noston yhteydessä 100m2 Vaarat Kontin alle jääminen Prosessi Onnettomuusskenaario Vaaraalue Johtamissuunnitelma Kontin siirtäminen satamassa Kontin putoaminen ja rikkoutuminen lukin, kurottajan tai trukin kyydistä sisäisen siirron aikana välivarastoon 100m2 Kontin alle jääminen Kontin siirtäminen satamaan tai pois satamasta Kontin putoaminen ja rikkoutuminen auton tai junan kyydistä onnettomuustilanteen yhteydessä 100m2 Kontin alle jääminen Vaarallisten aineiden säilytys IMO kentällä Kontin rikkoutuminen säilytyksen aikana 5000m2 Kaasuvuoto kontista tai tulipalo Rakennuspalot Henkilövahingot, myrkylli- 1000m2 Tulipalon vaaratekijät set savukaasut, jotka hait- henkilökunnalle ja taavat satama-alueella työs- sammuttajille kentelyä Nosturipalot Nosturin konehuoneen palo 50m2 Tulipalon vaaratekijät haittaa nosturinkuljettajan ja nosturin käyttäjän poistumista ohjaamista poistumisturvallisuus Kolarit Raskaiden ajoneuvojen / 100m2 Henkilö- ja materiaa- kartta liite 4 työkoneiden kolari satama- livahingot. Lastista alueella johtuvat vaaratekijät Varastopalot Laajamittainen varastopalo 10000m2 Laajamittainen varastopalo uhkaa muita sataman alueella olevia rakennuksia ja aiheuttaa savuhaittoja kartta liite 5

12 Laivapalo öljysataman laiturissa Öljysataman laituri sijaitsee irti mantereesta ns. tihtaalirakenteena 10000m2 Laajamittainen varastopalo Lähin Neot Varaston säiliö sijaitsee noin 200 m etäisyydellä kemikaalilaiturista. Mikäli laiturissa oleva laiva syttyisi, voisi tulipalo suotuisissa tuuliolosuhteissa levitä varastoalueelle.

13 4 Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Porin Satama on vastuussa Mäntyluodon satama-alueen kokonaisuuden turvallisuudesta ja sen varmistamisesta. Seuraavassa on esitetty toimintajärjestelmän mukaisia menettelyjä ja käytäntöjä, joilla satamanpitäjä omalta osaltaan pyrkii varmistamaan vaarallisten aineiden kappaletavarana tapahtuvan kuljetuksen ja tilapäisen säilytyksen turvallisuuden. Noudattamiensa menettelyjen ja käytäntöjen avulla satamanpitäjä ohjaa myös konttiliikenteen, konttiterminaalin ja muiden toimijoiden työtä turvallisuuden varmistamiseksi. Porin Satamaa johtaa ja sen kehittämisestä vastaa satamajohtaja. Liikenne- ja turvaosaston päällikkö vastaa sataman turvallisesta ja sujuvasta meriliikenteestä sekä toimii turvapäällikkönä (ISPS) ja vastaa turvalainsäädännön velvoitteista. Operatiivinen päällikkö vastaa operatiivisesta toiminnasta ja sataman infrastruktuurin kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Toiminnanohjausjärjestelmän, laatu- ja ympäristöjärjestelmän sekä työturvallisuusjärjestelmä johtamisesta on määritelty toimintasäännössä ja muissa asiakirjoissa. Porin Sataman johto määrittelee toimintapolitiikan, toimenpiteet sataman toiminnan jatkuvaksi kehittämiseksi, asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi sekä vastuut kehittämisen ja toiminnan ylläpitämiseksi. Porin Sataman johto sitoutuu sataman toimintapolitiikkaan ja toiminalle asetettuihin tavoitteisiin ja pyrkii edistämään niiden ymmärtämistä ja toteuttamista kaikilla organisaatiotasolla. Ylin vastuu sataman turvallisuus- ja ympäristöasioissa on satamajohtajalla. Sataman ylläpitoasioita käsitellään johtoryhmän kokouksissa 2 viikon välein tarvittaessa sekä operatiivisen osaston palavereissa ja liikenne- ja turvaosaston tiimikokouksissa. Satama antaa määräyksiä eri toimialoihin kuuluvissa tehtävissä kuten satamajärjestyksen valvonnasta, turvallisuus- ja ympäristöasioista, järjestelmäasiakirjojen ylläpidosta sekä poikkeamaraporttien käsittelystä. Tehtäviin kuuluu myös ulkoisten- ja sisäisten auditointien toteuttamisesta huolehtiminen sekä alusturvallisuudesta vastaaminen. Nimetyn turvallisuushenkilöstön avulla pyritään tehostamaan kohteen ennalta ehkäiseviä turvallisuustoimenpiteitä sekä varmistamaan poikkeamatilanteissa järjestäytynyt ja turvallinen toiminta

14 Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Pekka Friman Puhelin Kai Heinonen Puhelin Päivystävä turvapääl- Puhelin likkö Turvallisuusvalvojat Henrik Räisänen Puhelin Mäntyluoto Tomi Välikallio Harry Nore Sami Wallin Jaakko Nirhamo Marjanne Aaltonen Puhelin Puhelin Puhelin Puhelin Puhelin Turvallisuusvalvojat Jukka Harjunpää Puhelin Tahkoluoto Marko Leppänen Puhelin Kemikaaliasiantuntijat Pekka Friman Porin satama Harri Kankaanpää Oy Hacklin ltd Puhelin Puhelin Kai Heinonen Puhelin Kemikaalien varastoinnin ja käytön valvonta

15 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Porin Satama valvoo toimintoja satama-alueella ja antaa määräyksiä ja ohjeita satama-alueella toimiville yrityksille. satamalla on ympärivuorokautinen päivystys ja hätätilanteissa sataman toimintaan kuuluu tiedonkulun varmistaminen hätätilanneohjeiden mukaisesti. Satamanpitäjä varautuu hätätilanteisiin laatimalla ja ylläpitämällä pelastussuunnitelmaa ja harjoittelemalla hätätilanteissa toimimista yhteistyössä pelastusviranomaisten ja satamassa toimivien yritysten henkilökunnan kanssa. Suunnitelmissa on tiedot satama-alueen suojelulaitteista, väestönsuojista, vastuuhenkilöistä yhteystietoineen sekä ohjeet toiminnasta hätätilanteissa. Sataman sisäinen pelastusorganisaatio hälytytetään GSM puhelimilla ja / tai VHF radioilla. Sataman sisäinen hälytys tehdään sataman valvomoon puhelimella tai päivystävälle turvapäällikölle numeroon Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Alueella ei ole varsinaista operatiivista pelastusorganisaatiota. Sataman turvallisuusvalvojien tehtävänä on vastata omalla vastuualueellaan alkusammutuksesta, evakuoinnista ja hätäilmoituksen tekemisestä tilanteen mukaan. Turvallisuusvalvojat poistuvat itse viimeisenä omalta vastuualueeltaan ja varmistavat, että kaikki ovat poistuneet. Sataman pelastusorganisaation tehtävänä on tukea alueen pelastustointa asiantuntijaroolissa sekä kalustollisesti. Ennen palokunnan saapumista Turvallisuusorganisaatio jakaa pelastustoimia valmistelevat tehtävät: - Avataan portit ja selvitetään ajotiet. - Järjestetään palokunnan ohjaus onnettomuuspaikalle. - Järjestetään muun liikenteen ohjaus niin ettei se haittaa pelastustoimia. 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö Kalusto Sijainti Pikapalopostit Rakennuksissa (merkitty suojelupiirustuksiin) Käsisammuttimet Rakennuksissa (merkitty suojelupiirustuksiin) Öljysataman laituri Sammutuspeitteet Rakennuksissa (merkitty suojelupiirustuksiin) Palovesijärjestelmä Kemikaalisatama Öljyntorjuntakalusto Öljysataman laituri Öljyntorjuntapuomikalusto Hiilisatama (10 laituri) Rannikkopuomi 900mm / 400m

16 5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Pelastustoiminnan tehtäviä varten muodostetaan palokunnan pelastusyksiköistä muodostelmia, jotka ovat pelastusyksikkö, pelastusjoukkue ja pelastuskomppania. YKSIKKÖLÄHTÖ / PELASTUSRYHMÄ Yksikkölähtö kohteeseen muodostuu Meri - Porin ja Reposaaren yksiköistä. Tahkoluodon alue on IIIriskialuetta jonka saavutettavuus uuden toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan on 20 minuuttia. Käytännössä pelastuslaitos tavoittaa alueen minuutissa yksiköiden RSA111 ja RSA171 avulla. Mäntyluoto on määritelty II- riskialueeksi jolloin ensimmäisen yksikön tulee saavuttaa alue 10 minuutin kuluessa hälytyksestä. Pelastustoimi on järjestetty siten, että ensimmäinen pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen pääsääntöisesti 8 minuutin kuluessa hälytyksestä yksiköllä RSA111. JOUKKUELÄHTÖ Tahkoluoto Pelastusjoukkueen miehitys on johtaja sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusyksikköä (joukkuelähtö). Johtajana toimii päätoiminen päällystöviranhaltija P31. Vaste-ehdotuksen mukainen Joukkuelähtö kohteeseen muodostetaan yksiköistä RSA111, RSA171, RSA151, RSA511 ja P31. Joukkuelähtö saadaan kokonaisuudessaan kohteeseen 30 minuutin kuluttua hälytyksestä. Mäntyluoto Pelastusjoukkueen miehitys on johtaja sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusyksikköä (joukkuelähtö). Johtajana toimii päätoiminen päällystöviranhaltija P31. Vaste-ehdotuksen mukainen joukkuelähtö kohteeseen muodostetaan yksiköistä RSA101, RSA111, RSA171, RSA151, RSA511 ja P31 Joukkuelähtö saadaan kokonaisuudessaan kohteeseen 20 minuutin kuluttua hälytyksestä. KOMPPANIALÄHTÖ Pelastuskomppanian miehitys on johtaja, pelastustoiminnan johtajaa avustava esikunta sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusjoukkuetta (komppanialähtö). Vaste-ehdotuksen mukainen komppanialähtö kohteisiin muodostetaan yksiköistä RSA111, RSA171, RSA151, RSA511, RSA121, RSA123, RSA101, RSA802, RSA801, RSA141, RSA1412, RSA143 ja P31. Pelastuskomppanian muodostamisessa ensimmäinen pelastusjoukkue saadaan onnettomuuskohteeseen edellä mainitussa toimintavalmiusajassa ja seuraavien pelastusjoukkueiden toimintavalmiusaika voi olla tätä pidempi, tavoitteen kuitenkin ollessa, että komppanialähtö saataisiin kohteeseen enintään 60 minuutissa hälytyksestä. Edellä mainittuihin lähtöihin sisältyy automaattisesti hälytysvasteen mukainen sairaankuljetuskalusto.

17 Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman johtaja Toimintavalmiusaika Kontin putoaminen ja rikkoutuminen laivaan/laivasta noston yhteydessä Kontin putoaminen ja rikkoutuminen lukin, kurottajan tai trukin kyydistä sisäisen siirron aikana välivarastoon Kontin putoaminen ja rikkoutuminen auton tai junan kyydistä onnettomuustilanteen yhteydessä Kontin rikkoutuminen säilytyksen aikana Pelastusyksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja Pelastusyksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja Pelastusyksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja Pelastusyksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja Yksikkö 8 min Joukkue 20 min Yksikkö 8 min Joukkue 20 min Yksikkö 8 min Joukkue 20 min Yksikkö 8 min Joukkue 20 min Rakennuspalot Pelastusjoukkueen Tahkoluoto Pelastusjoukkue johtaja 30 min Mäntyluoto Pelastusjoukkue 20 min Nosturipalot Tahkoluoto Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja 10 min / 30min Mäntyluoto Yksikkö / Pelastusjoukkue 8 min / 20 min Varastopalot Joukkueenjohtaja / 20 min / 60 min Mäntyluoto Pelastusjoukkue / Komppania Päällikköpäivystäjä Liikenneonnettomuudet Tahkoluoto Mäntyluoto Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja 10 min / 30min 8 min / 20 min Raideliikenneonnettomuudet Tahkoluoto Mäntyluoto Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja 10 min / 30min 8 min / 20 min

18 Laivan aiheuttamat vaaratilanteet satamarakenteelle Tahkoluoto Mäntyluoto Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja 10 min / 30min 8 min / 20 min Alueen muissa teollisuuslaitoksissa ja varastoinnissa mahdollinen tulipalo ja kemikaalionnettomuus. Vaarallisten kemikaalien maantiekuljetuksissa onnettomuus Pelastusjoukkue / Komppania Joukkueenjohtaja / Päällikköpäivystäjä Pelastusjoukkue / Komppania Joukkueenjohtaja / Päällikköpäivystäjä 20 min / 60 min 20 min / 60 min Pommiuhkaus, järjestäytynyt rikollisuus (laivakaappaus) Tahkoluoto Mäntyluoto Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja 10 min / 30min 8 min / 20 min Pelastustoimen muodostelmien tehtävät on kirjattu kohtaan Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa - Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (johtamissuunnitelmat).

19 Kuvaan on merkitty Reposaaren ja Meri - Porin paloasemien sijainti, sekä Porin satamat. Reposaaren asemalta Tahkoluotoon on 4 kilometrin ja Meri Porin paloasemalta 11 kilometrin matka. Mäntyluodon satamaan on matkaan Meri Porin paloasemalta 3 kilometriä. 5.2 Torjuntakalusto Kalusto Sijainti Sammutusauto RSA 111 Meri - Porin paloasema Sammutusauto RSA 171 Reposaaren paloasema Sammutusauto RSA 1712 Reposaaren paloasema

20 6 Tukiorganisaatiot Porin kaupungin valmiussuunnitelman mukaiset organisaatiot; kaupungin johtoryhmä, teknisen keskuksen raivausryhmät ja tiedustelumuodostelmat ovat koottavissa nopeasti päivittäisistä organisaatioista. Muita tukiorganisaatioita ovat sosiaali- ja terveyskeskuksen valmiussuunnitelman mukaiset ryhmät; sosiaalitoimen huoltoryhmä, lääkinnällinen huoltoryhmä, psykososiaalinen huoltoryhmä, yleishuoltoryhmä, ruokahuoltoryhmä, lastenhuoltoryhmä, evakuointi- ja erityisryhmät, eläinhuolto ja majoitushuolto. Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Kaupungin johtoryhmä Aino-Maija Luukkonen Kaupungin johtoryhmä, pj Teknisen keskuksen raivausryhmä Jukka Kotiniemi Kaupungin johtoryhmä Sosiaalitoimen huoltoryhmä Terttu Nordman Kaupungin johtoryhmä Lääkinnällinen huoltoryhmä Terttu Nordman Kaupungin johtoryhmä Psykososiaalinen huoltoryhmä Terttu Nordman Kaupungin johtoryhmä Yleishuoltoryhmä Pasi Vainio Kaupungin johtoryhmä Ruokahuoltoryhmä Kaj Kainulainen Kaupungin johtoryhmä Lastenhuoltoryhmä Terttu Nordman Kaupungin johtoryhmä

21 7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Alkutilanne Satakunnan hätäkeskuksen tekemän hälytyksen jälkeen toimintaa johtaa Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueen päätoiminen päivystysvuorossa oleva päällystöpäivystäjä/palomestari (RSA P31). Toiminta-alueella sammutus-, pelastus- ja stabilisointitoimintaa johtaa Porin sataman pelastussuunnitelman mukainen esimies, kunnes pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saapuu paikalle ja ilmoittaa ottavansa johtovastuun. RSA P31 tai hänen määräämänsä pelastusviranomainen ottaa toiminta-alueen johtovastuun kohteeseen saapuessaan Onnettomuuskohtaiset toimintamallit Liikenneonnettomuus Tahkoluodon syväsatamassa. Kaksi raskasta ajoneuvoa kolaroi satamaalueella. (Pelastusjoukkue) kartta liite 4 tiedustelu RSA111 Tilanteen johtaminen RSAP31 syttymisen estäminen ja virrattomaksi tekeminen RSA171 pelastus ja potilaiden irrotus RSA511 potilaiden ensihoito ESA126 ajoneuvojen stabilointi RSA151 ja RSA171 potilaiden siirto ulos onnettomuusautosta RSA111 ja RSA511 lisävahinkojen estäminen, liikenteenohjaus/-katkaisu RSA1712 Ensimmäisen pelastusyksikön tehtävänä on tehdä tilannearvio tilanteesta. Ajoneuvot pyritään sijoittamaan samalle puolelle kuin onnettomuusautot, siten että pelastushenkilöstö joudu tarpeettomasti liikkumaan ajoradalla. Syttymisen estäminen suoritetaan tekemällä ajoneuvot virrattomaksi ja varautumalla ajoneuvojen syttymiseen sammuttimella ja/tai vesisuihkulla. Tässä tilanteessa RSA 171 tekee ajoneuvot virrattomaksi ja selvittävät vaahdotusvalmiuden ajoneuvojen viereen. RSA511 autossa on nykyaikaiset hydrauliset pelastusvälinesarjat joilla pystyy tekemään potilaan irrotustyötä tarvittaessa. Potilaita irrotettaessa ajoneuvosta tulee huomioida ajoneuvossa olevat turvavarusteet. Ajoneuvo tulee olla stabiloitu paikoilleen ennen potilaiden irrotusta. Irrotustyö tehdään yhteistyössä ensihoitohenkilökunnan kanssa. Mikäli molemmissa ajoneuvoissa on kiinnijääneitä, RSA111 pystyy myös tekemään irrotustyötä nykyaikaisella pelastustyökalustolla. Potilaiden siirtämiseen ajoneuvoista vaaditaan runsaasti henkilöstöä. Ajoneuvojen ollessa renkaillaan hyttien korkeus aiheuttaa hankaluutta pelastustyössä. Lisävahinkojen estämiseen tulee kiinnittää huomiota jo tilanteen alkuvaiheessa. Liikenteen ohjaus kuuluu lain mukaan poliisille. Mikäli poliisia ei ole paikalla RSA 1712 suorittaa liikenteen ohjauksen / katkaisun onnettomuuspaikalla. Mikäli onnettomuus tapahtuu sataman porttien sisäpuolella, on myös liikenne huomattavasti rajoitetumpaa. Liitteessä 4 on kuva liikenneonnettomuuden toimintajaotuksesta.

22 Varastopalo Mäntyluodon satamassa. Laajamittainen puutavaravarastopalo Mäntyluodossa (pelastuskomppania) kartta liite 5 Palokunnan tulee selviytyä seuraavista tehtävistä Johtamistoiminta Pelastustoiminta Sammutustoiminta Oman toiminnan turvaaminen Vesihuolto Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Päällekkäiset tehtävät Tiedottaminen Mahdollisesti väestön varoittaminen Alkutiedustelu RSA111 Tilanteen johtaminen RSAP31 Sammutus / pelastus (joukkue 1 johto P111) RSA111 Sammutus / pelastus / rajoitus H22, R1 RSA171 (vesihuolto merestä) Sammutus / pelastus / rajoitus H22, R1 RSA151 (vesihuolto merestä) Sammutus / pelastus (joukkue 2 johto P511) RSA511 Sammutus / pelastus / rajoitus R2, H18 RSA121 Sammutus / pelastus/ rajoitus R2, H18 RSA141 Sammutus / pelastus (joukkue 3 johto P101) RSA101 Sammutus / pelastus / rajoitus H12, H14 RSA802 Sammutus / pelastus / rajoitus H12,H14 RSA801 Vesihuolto kaistalle 2, säiliöautosta ja palovesiasemasta 123,143 Vesihuolto kaistalle 3 merestä RSA1712, 1412 Sammutus kiinteällä vesitykillä kaista 2 RSA153 Onnettomuuspaikka jaetaan kolmeen toiminta-alueeseen ja erilliseen vesihuoltokaistaan. Sammutustoiminnan päätehtäviä ovat palon leviämisen estäminen viereisiin rakennuksiin, palon sammuttaminen ja mahdollisesti väestön varoittaminen. Varasto sijaitsee satama-alueella jonne on normaalistikin rajoitettu kulkuyhteys. Sammutustoimintaa tukee riittävä vesihuolto. Tässä tapauksessa laskennallinen vedentarve on todella suuri, mikä aiheuttaa oman haasteensa sammutustyölle. Myös vesihuolto on yksi tärkeimmistä tehtäväkokonaisuuksista. Vesihuolto pystytään kesä-aikana turvamaan pelastuslaitoksen pumppukalustolla, joka nostaa veden suoraan satama-altaasta. Myös taviaikana pystytään vettä nostamaan merestä rajoitetusti. Onnettomuus on pitkäkestoinen ja aktiiviset sammutustoimet kestävät useita tunteja. Tilanteen vakiinnuttamisen jälkeen alkaa onnettomuuspaikan jälkiraivaustyö, joka myös vaatii aikaa runsaasti. Paikalle pitää saada riittävästi työkoneita, joilla pystytään raivaustyö suorittamaan tehokkaasti. Aikaa sammutus ja raivaustyön loppuunsaattamiseen tulee varata ainakin kokonainen vuorokausi. Pelastustoiminnan johtaja tarvitsee avukseen esikuntaa. Esikunta muodostuu vuorokauden ajasta riippuen asemalla olevista toimistohenkilöistä tai vapaavuorosta hälytettävistä päällystö / alipäällystöhenkilöistä.

23 Tilanteessa pitää huomioida riittävä reservi päällekkäisten tilanteiden varalle. Tilanne edellyttää yksikköjen valmiussiirtoja ainakin Kanta-Porin paloasemalle ja vapavuorojen hälyttämistä. Liitteessä 5 on kuvattu pelastuslaitoksen toimintamalli ko. onnettomuudessa. 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Pelastuslaissa 379/ määrittelee pelastustoiminnan johtamisesta moniviranomaistilanteessa Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa. Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen. 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Toiminta-alueen johtoelin (TOJE) Pelastustoiminnanjohtaja (RSA P31) perustaa tarvittaessa toiminta-alueen johtoelimen (TOJE), toimien sen johtajana ja jakaa toiminta-alueen kaistoihin, antaa kaistoille tehtävät sekä nimeää niille johtajat, jakavat käytettävissä olevat resurssit tilanteen vaatimalla tavalla sekä varmistaa, että tilanteeseen on hälytetty riittävästi apuvoimia. Toiminta-alueen johto keskuksena toimii RSA P31 ajoneuvo. Toiminta-alueen johtoelimen koostumuksesta päättää toiminta-alueen johtaja (RSA P31). Pelastustoiminnanjohtaja ilmoittaa aina suuronnettomuudesta aluepalopäällikölle/päällikköpäivystäjälle. Laajamittaisessa ja/tai pitkäkestoisessa tilanteessa aluepalopäällikkö ilmoittaa RSA P31:lle P3:lle ottavansa (tarvittaessa, harkintansa mukaan) kokonaistilanteen johtovastuun ja ryhtyy pelastustoiminnan johtajaksi. Tarvittaessa hän määrää perustettavaksi johtokeskuksen (JOKE) tarkoituksenmukaiseen paikkaan lähialueella tai pelastuslaitoksen johtokeskukseen ja että RSA P31 toimii toiminta-alueen johtajana.

24 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Johtokeskus (JOKE) Pelastustoiminnan johtokeskuksen päällikkönä toimii pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö / päällikköpäivystäjä. Pelastustoiminnassa mukana olevat toimijat (poliisi, sataman asiantuntija, lääkintäviranomainen, asiantuntijat, muu tarvittava lisähenkilöstö) lähettävät edustajansa johtokeskukseen toimialasuunnitelmansa mukaisesti. JOKE:en muodostetaan näin esikunta, joka koostuu edellä mainittujen yhteistoimintaorganisaatioiden toimialajohtajista ja heillä on mukanaan tarvittava määrä viestitys- ja kirjaushenkilöstöä. Johdon tehtävänä on johtaa syntynyttä suuronnettomuustilannetta kokonaisvaltaisesti sekä tukea toimintaalueen johtoelintä ja vastata tiedottamisesta. 7.5 Evakuointi Satakunnan pelastuslaitos on yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa laatinut suunnitelmat evakuointien toteuttamiseksi. Evakuoinnit on suunniteltu normaali- ja poikkeusoloja varten ja toteutetaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa. Suppeimmillaan evakuointi voi koskea esimerkiksi yhden talon asukkaiden siirtoa kunnassa ja laajimmillaan useiden kuntien koko väestön siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta. Pelastustoiminnan johtajan käskystä käynnistetään kohteen evakuoinnin järjestelyt. Pelastuslaitoksella on kuntakohtaiset suunnitelmat, joista ilmenee evakuointiin liittyvät johtamisjärjestelyt, evakuoinneista tiedottaminen, väestön kokoamis- ja kuljetusjärjestelyt, evakuoidun väestön sijoittaminen (majoitus), sekä kunnan vastuuhenkilöt evakuoidun väestön elinedellytysten turvaamiseksi. Kunnan normaali- ja poikkeusolojen evakuointisuunnitelman ylläpitovastuu on kunnilla ja aluepelastuslaitoksella. Kunnan normaali- ja poikkeusolojen evakuointisuunnitelmaan tukeudutaan silloin, kun laitoskohtainen pelastussuunnitelma (evakuointisuunnitelma) ei ole riittävän kattava evakuoinnin suorittamiseen. Evakuoinnin toteuttaminen Päivittäisissä onnettomuustilanteissa, joissa väestöä joudutaan evakuoimaan vaaran uhkaamalta alueelta, käytettävissä olevat resurssit ovat pitkälle pelastustoimen omia henkilöresursseja. Poliisiviranomainen pystyy antamaan virka-apua evakuoinnin suorittamisessa. Samoin evakuoitavan kohteen henkilöstöä tulee käyttää apuna esimerkiksi hoitolaitoksen evakuoinnissa. Muiden resurssien käyttö ei tilanteen äkillisyyden johdosta ole useinkaan mahdollista. Onnettomuuksissa, joissa evakuointiin käytettävä aika on pidempi (tunteja) pelastusviranomaisen avuksi voidaan hälyttää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VaPePa) ryhmiä. Käytettävissä olevat VaPePa:n resurssit on esitetty pelastustoimen perussuunnitelmassa. Näitä ryhmiä voidaan käyttää esimerkiksi pelastusviranomaisen apuna evakuoitavien kokoamisessa ja avustamisessa tai joukkomajoituspaikoilla sosiaaliviranomaisten apuna. Kuntien johtoryhmien kokoontuminen sekä erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisten valmiustason nosto on tarpeen tilanteissa, joissa evakuointi koskee yksittäistä kohdetta suurempia alueita. Laajoissa poikkeusolojen evakuoinneissa, joissa pääosa kunnan väestöstä siirretään pois kunnasta ja joissa evakuointiin käytettävissä oleva aika on pitkä (vuorokausia), evakuointien suorittamiseen käytetään tehtäviin varattua henkilöstöä. Tällöin perustetaan evakuoitavan väestön kokoontumiskeskukset tarvittavine toimintoineen.

25 Evakuoinneista tiedottaminen Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinneista tiedottaminen on harkittava tapauskohtaisesti. Yksittäisen kohteen osalta tiedonvälitys tapahtuu suoraan pelastusviranomaiselta evakuoitavalle. Laajemman onnettomuuden kohdalla voidaan käyttää radion kautta annettavaa hätätiedotetta, siten kun asetuksessa (838/2003) asiasta tarkemmin säädetään. Laajemman onnettomuuden kohdalla on varauduttava välittämään tietoa väestölle myös kaiutinautoilla. Tilanteissa, joissa sisälle suojautuminen riittää, käytetään yleistä vaaramerkkiä, jota täydennetään hätätiedotteella tai paikallisella tiedotteella. Poikkeusolojen evakuointien tiedottamisessa pelastusviranomaisella on käytettävissä kuntien johtokeskusten tiedotuskapasiteetti, joka tiedotustoiminnassaan noudattaa valtioneuvoston ja lääninhallituksen tiedotuspolitiikkaa soveltaen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Käytettävissä ovat myös paikalliset radiokanavat sekä alueen lehdistö. Evakuoitavan väestön kokoaminen Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinnin tavoitteena on saada nopeasti siirrettyä väestö pois vaaran uhkaamalta alueelta. Akuutin vaiheen jälkeen on sääolosuhteista ja evakuoitavasta väestöstä riippuen järjestettävä väestölle tilapäismajoitus. Pelastustoimen tehtävänä on väestön evakuoiminen vaaran uhkaamalta alueelta. Kuntien sosiaaliviranomaisten tehtävänä on varautua järjestämään evakuoidulle väestölle tilapäismajoitus. Hoito- ja huoltolaitosten tulee omissa pelastussuunnitelmissaan varautua toiminnan jatkamiseen tilapäisissä tiloissa ja selvittää, minne hoitolaitoksen asukkaat voidaan esimerkiksi tulipalon seurauksena nopeasti siirtää. 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen Vaaralliset kemikaalit ärsyttävät silmiä ja hengitysteitä. Kaasupilvi tuulen alapuolella saattaa aiheuttaa ärsytysoireita muutamien kilometrien etäisyydellä päästölähteestä. Tulipalosta syntyvät savukaasut ovat kaikki myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa päänsärkyä, huimausta ja oksentelua. Mahdollinen vaarallisen kemikaalin päästö maaperään rajoittuu kemikaalisataman alueelle. Päästö mereen voi levitä laajallekin alueelle aiheuttaen muutoksia vesistön ekosysteemissä, kuten kalakuolemia. Vaarallisten aineiden käytöstä ja kuljetuksesta ei normaaliolosuhteissa aiheudu vaaraa ympäristölle. Aine on tällöin pakkauksessaan ja hallituissa olosuhteissa: määrätyssä lämpötilassa, kosteudessa ja paineessa jne. Aineesta tulee vaarallinen vasta, kun se vuotaa ulos pakkauksestaan tai joutuu hallitsemattomaan tilanteeseen, kuten tulipaloon. Onnettomuustilanteet aiheutuvat siten vuodosta tai vaaratilanteesta. Tulipalojen ympäristöön aiheuttamaa vahinkoa minimoidaan huomioimalla sammutusveden talteenottoa. Sammutusveden talteenotto on vaativa tehtävä, varsinkin suurissa tulipaloissa kemikaalisataman säiliöalueilla ja tulipaloissa jotka tapahtuvat sataman laiturien välittömässä läheisyydessä. Sammutusveden talteenotto tule ajankohtaiseksi Tahkoluodon säiliöpaloissa silloin kun palo jatkuu pitkään ja säiliöiden omat vallitilat alkavat täyttyä. Täyttyneitä vallitiloja voidaan tyhjentää ajamalla käytettyä sammutusvettä toisten säiliöalueiden vallitiloihin. Kemikaalionnettomuuksissa vapautunutta vaarallisen aineen leviämistä pyritään estämään vesistössä puomituksilla ja maalla padotuksilla.

26 Ympäristön ennallistaminen Mahdollisen ympäristövahingon tapahtuessa otetaan yhteyttä vastaavaan viranomaiseen, jonka kanssa selvitetään tapauskohtaisesti suoritettavat toimenpiteet. Samoin toimitaan saastuneiden raivausjätteiden suhteen. 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Suuremmassa onnettomuustilanteessa muonitusta järjestävät sopimuspalokunnat ja sopimuspalokuntien naisosastot. Alueen palokunnilla on käytössään ruuanvalmistusvälineistöä mm. liikuteltavia soppatykkejä, joilla saadaan muonitusta järjestettyä suuremmallekin joukolle. Pelastustoimessa tarvittavat huollot järjestetään niin ikään sopimuspalokuntien toimesta kuin myös pelastuslaitoksen vapaavuorojärjestelmän kautta. 7.8 Viestintä Viestiliikenne on muokattu hälytettävien pelastusmuodostelmien mukaan siten että viestiliikenne noudattaa aina hälytetyn organisaation, yksikön, joukkueen, komppanian ja pelastusyhtymän perusmuodostelmissa tarvittavaa viestiliikennettä. Palokunnan virveradioihin on ennalta luotu tarkoituksenmukaiset puheryhmät eri muodostelmien johtamista varten. Puheryhmiin siirtyminen tapahtuu vaihtamalla virvepuhelimen kansiota. Pelastustoiminnan johtajan tehtävänä on arvioida tapauskohtaisesti sopivin viestiliikennemalli onnettomuustilanteen hoitamiseksi. Puheryhmien käyttöön ja jakamiseen vaikuttaa onnettomuustilanteen hoitamiseen liittyvä resurssien organisointi. Vaikuttavina tekijöinä ovat mm. viestiliikenteen määrä ja muodostelmien vastuualueiden sidonnaisuus toisiinsa nähden.

27 Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että samalla työskentelypaikalla työskentelevät resurssit käyttävät yhteistä puheryhmää/suorakanavaa. Kuitenkin, esimerkiksi liikenneonnettomuustilanteessa, yksiköllä voi olla käytössään kaksikin puheryhmää; toinen yksikön toimintaan tarvitsemaan kommunikointiin ja toinen liikenteenohjaukseen käytettävään kommunikointiin. Toisaalta myös joukkue voi käyttää vain yhtä puheryhmää, kun viestiliikenteen määrä on vähäinen ja joukkueen resurssit toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Seuraavalla sivulla on kuvattu Satakunnan pelastuslaitoksen viestiliikenne eri hälytysmuodostelmissa. Liikennöinti pelastusyksikön tehtävässä Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä HÄLYTYS -statuksen ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt RSA 111 ja RSA 171 antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä matkalla. Hätäkeskus välittää INFO- ryhmässä tarvittavat hälytykseen liittyvät lisätiedot tehtävään osallistuville yksiköille. SA PE KUTSU -puheryhmässä yksikkö ilmoittaa P 31:lle lähtönsä ja vahvuutensa. Tehtäväpaikalle saavuttuaan yksiköiden jäsenet toimivat heille määrätyissä toimintapuheryhmissä tai suorakanavilla. Pelastustoiminnan johtajan tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä päätös suorakanavalle siirtymisestä ennen kohteeseen menemistä. Tilannepaikalla kaikki yksiköt/ajoneuvojen kuljettajat tiedottavat hätäkeskukselle tilannepaikalle saapumisesta lähettämällä tilatiedon kohteessa. Tehtäväpaikalta lähdön johtaja ottaa tarvittaessa yhteyden hätäkeskukseen häntäkeskusalueen SA PE IN- FO -ryhmässä. PELASTUSYKSIKKÖ Hätäkeskus SA PE ANTO SA PE INFO Hälytysilmoitus annetaan SA PE ANTOryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään tarvittava lisätiedustelu SA PE INFO ryhmässä. Yksikkö käyttää pääsääntöisesti ennalta suunniteltua toimintaryhmää (ASEMA XX). Tarvittaessa käytetään muita toimintaryhmiä tai suorakanavia esim. savusukellukseen, liikenteenohjaukseen jne. ASEMA XX Yhteistoiminnassa muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa käytetään keskinäisesti sovittuja yt-puheryhmiä, esim. SA Po Pe- ryhmiä. Yksikkölähdön viestiliikennekaavio

28 Liikennöinti pelastusjoukkueen tehtävässä Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä HÄLYTYS -statuksen ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä matkalla (valmiuksien mukaan tilaviesti: matkalla + vahvuus). Hätäkeskus välittää INFO - ryhmässä tarvittavat hälytykseen liittyvät lisätiedot tehtävään meneville yksiköille. Koska joukkue muodostetaan useamman aseman yksiköistä, siirrytään välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen pelastuslaitoksen SA PE KUTSU -puheryhmään ja ilmoittaudutaan joukkueen johtajalle P31:lle. Joukkueen johtaja antaa tehtäväkäskyt ja tehtävän hoitamiseen käytettävän johtamispuheryhmän. Myös toiselta alueelta tulevat yksiköt ottavat yhteyttä joukkueen johtajaan SA PE KUTSU -ryhmässä.. Joukkueen johtaja ja yksiköiden johtajat viestittävät johtamisen puheryhmässä (SA JOUKKUE 1, 2 tai 3) Yksiköiden jäsenten keskinäinen viestintä tapahtuu yksiköiden toimintapuheryhmissä. Tehtävänannon jälkeen yhteydenotto hätäkeskukseen päin tapahtuu SA PE INFO -ryhmässä. Joukkuetta täydentämään tulevat toisten alueiden yksiköt toimivat tehtäväpaikalla käsketyissä puheryhmissä. PELASTUSJOUKKUE Hätäkeskus SA PE ANTO SA PE INFO SA PE KUTSU SA JOUKKUE 1 SA ASEMA XX SA ASEMA YY SA ASEMA ZZ Hälytysilmoitus annetaan SA PE ANTOryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään tarvittava lisätiedustelu SA PE INFO ryhmässä. Tilanteeseen osallistuvat resurssit ilmoittautuvat pelastustoimen johtajalle SA PE KUTSU ryhmässä. Johtamisen ryhmänä käytetään alueen johtamistoimintaan suunniteltuja puheryhmiä. Yksiköt käyttävä ennalta suunniteltuja toimintaryhmiä. Yhteistoiminnassa käytetään yhteistoimintapuheryhmiä (YL- ja MOVIryhmät) tai keskinäisesti sovittuja yhteistoimintapuheryhmiä (esim. SA PoPe-ryhmät). Viestiliikenne pelastusjoukkueen tehtävässä Liikennöinti pelastuskomppanian tehtävässä Tilanteet, joihin hälytetään komppanian vahvuinen vaste, hälytys tapahtuu kuten yksiköiden ja joukkueiden tehtävissä. Välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen siirrytään pelastuslaitoksen SA PE KUTSU -puheryhmään ja ilmoittaudutaan Pelastustyönjohtajalle.

29 Pelastustoiminnan johtaja määrää yksiköiden/joukkueiden vastuualueet ja tehtävät sekä tilanteen aikana käytettävät puheryhmät. Toimintaryhminä käytetään ennalta suunniteltuja puheryhmiä. Johtamistoimintaan käytetään alueen johtamispuheryhmiä. Komppanian vahvuisen organisaation viestiliikenteen organisoimiseen käytetään ennalta suunniteltua viestiliikenteen perusrunkoa. PELASTUSKOMPPANIA SA PE ANTO SA PE INFO SA PE KUTSU XX TOJE TOJE XX JOKE SA PEL-JOKE Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa: YL-ryhmät MOVI-ryhmät KAISTA 1 JOUKKUE 1 JOUKKUE 2 JOUKKUE 3 ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA Kenttätoiminnassa Puheryhmät hätäkeskusrajapinnassa: SA PE ANTO- ja SA PE INFO- ryhmät keskinäiset yt- ryhmät.sa Po Pe- ryhmät Viestiliikenne pelastuskomppanian tehtävässä. Liikennöinti pelastusyhtymän kokoisessa organisaatiossa

30 PELASTUSYHTYMÄ SA PE ANTO SA PE INFO SA PE KUTSU PEL-JOKE Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa: YL-ryhmät MOVI-ryhmät TOJE 1 SA KARHU TOJE SA PEL JOKE TOJE 2 SA ETELÄ TOJE SA JOUKKUE1 SA JOUKKUE2 SA JOUKKUE3 SA JOUKKUE4 SA JOUKKUE5 SA JOUKKUE6 M i e h i s t ö t a s o / t o i m i n t a r y h m ä t Kenttätoiminnassa keskinäiset yt-ryhmät esim. SA Po Pe- ryhmät 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen Pelastustoiminnan johtaja päättää koska onnettomuustilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Pelastustoiminnan johtaja sopii Sataman edustajan kanssa tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Alueen asukkaille annetaan tiedote onnettomuustilanteen päätymisestä radion, komentopuhelimien tai ovelta ovelle tiedottamisen avulla. 8 Väestön varoittaminen 8.1 Väestöhälyttimet Sataman sisäinen hälytysjärjestelmä Sisäinen hälyttäminen tapahtuu seuraavasti: Ilmoitus valvomoon, puh tai päivystävään turvapäällikköön puh tai Väestöhälytin Mäntyluodossa Lähin väestöhälytin sijaitsee satamassa. Hälytin saadaan toimimaan Satakunnan hätäkeskuksesta. Hälytin kuuluu ulos. Paikallinen hälyttäminen Tahkoluodossa Länsi-Suomen Polttoöljy Oy:n konttorirakennuksen katolla on sähkösireeni, joka voidaan käynnistää konttorirakennuksen seinässä olevasta napista. Yhtiöiden välillä on sopimus, jonka mukaan kaikki voivat

31 tarvitessaan käyttää hälytintä. Porin Satama on antanut toimintaohjeet hälytyksen aiheuttamista toimenpiteistä. Yleinen hälyttäminen Tahkoluodossa Fortum Power & Heat Oy:n Meri - Porin voimalan katolla on suurtehohälytin, jonka hätäkeskus käynnistää pelastustoiminnan johtajan käskystä. Hälyttimellä voidaan antaa puhetiedotteita, joiden kuuluvuus kuitenkin vaihtelee säästä riippuen Kuvassa Mäntyluodon sataman väestöhälyttimen sijainti Kuvassa Tahkoluodon hälyttimien sijainnit

32

33 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Satakunnan pelastuslaitoksella on käytössään siirrettäviä suurtehohälyttimiä, joita voidaan siirtää tarpeen mukaan sataman alueella ja paikallisissa asuinlähiöissä. Lähin siirrettävä suurtehohälytin on Pihlavan VPK:n asemalla noin 14 kilometrin etäisyydellä Tahkoluodon ja kuuden kilometrin etäisyydellä Mäntyluodon satamasta. 8.3 Yleinen vaaramerkki Yleisöä varoitetaan suurpalon yhteydessä tai sen uhatessa (esim. hallitsematon säiliöpalo). Väestöhälytin käynnistetään pelastustoiminnanjohtajan määräyksestä Satakunnan hätäkeskuksesta. Väestöhälyttimen soittamisesta tulee antaa välittömästi lyhyt ja selkeä hätätiedote hätäkeskukseen, joka välittää sen edelleen Yleisradioon. Pelastustoiminnanjohtaja antaa tiedotteen hätäkeskuksen välitettäväksi faksilla tai sähköpostilla tai sähköisten yhteyksien puuttuessa saneluna Virve-puhelimella. Hätätiedotteen ulostuleminen kestää muutaman minuutin siitä, kun YLE on vastaanottanut tiedotteen. Pelastustoiminnanjohtaja päättää, välitetäänkö tiedote valtakunnallisesti vai alueellisesti. Fortumin katolla oleva hälytin kuuluu hyvissä olosuhteissa koko Tahkoluodon alueella. Reposaarella, tornitalon katolla oleva hälytin kuuluu koko Reposaaren asuinalueella hyvällä ilmalla. Väestön varoittamista voidaan tehostaa Satakunnan pelastuslaitoksen siirrettävillä hälyttimillä, joista lähin on Pihlavan VPK:n paloasemalla. 8.4 Vaara ohi -merkki Vaaratilanteen päättymisestä annetaan väestöhälyttimellä vaara ohi merkki. Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki ja se on ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi. Lisäksi vaaran loppumisesta ilmoitetaan yleisradion kanavilla radiossa ja televisiossa. 8.5 Vaaratiedotepohja (Hätätiedote täytyy antaa koko maassa molemmilla kansalliskielillä (Kielilaki 32 1 momentti). Jos alueella asuu huomattava määrä sellaisia henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin jompikumpi kansalliskielistä, on tiedote hyvä antaa myös heidän kielellään ja/ tai englannin kielellä.) liite Muu viranomaistiedote Viranomaistiedote liitteenä Väestölle annettavat toimintaohjeet (Huomioi kielilaki kohdan 8.4 mukaisesti.)

34 9 Onnettomuudesta tiedottaminen 9.1 Onnettomuusilmoitukset Onnettomuusilmoitukset annetaan ennalta suunnitellun listan mukaisesti alueen toimijoille Porin sataman toimesta. Kaikista keskisuurista tilanteista menee tieto aluepalopäällikölle ja operatiivisesta toiminnasta vastaavalle pelastuspäällikölle pelastuslaitoksen tilannekeskuksen kautta. Tiedottamisesta vastaa päivystävä palomestari. Tiedottamisen voi kuitenkin toteuttaa siihen erikseen osoitettu henkilö (tilanteeseen nimetty tiedotusvastaava, RSA-ALUE-JOKE:n tilannepäällikkö / tiedotuspäällikkö, RSA-HAL-JOKE:n tilannepäällikkö/tiedotuspäällikkö). Vastuu tiedottamisesta on kuitenkin pelastustoiminnan johtajalla. Pelastustoiminnan johtaja voi antaa tiedotustehtävän toiselle, esimerkiksi tilannepäällikölle ja sovittaessa myös ylemmälle johtamisportaalle ilman johtovastuun siirtymistä. Hätätiedote on viranomaisten lähettämä, vaaratilanteesta, uhasta tai onnettomuudesta annettava varoitus tai toimintaohje. Hätätiedotteen antamisesta vastaa pelastustoiminnan johtaja. Hätätiedote voidaan antaa tilanteessa, jossa ihmisten henkeen, terveyteen, tai omaisuuteen kohdistuva vaara arvioidaan välittömäksi tai sellaisen uhan torjumiseksi, joka saattaa aiheuttaa toteutuessaan huomattavan omaisuus- tai ympäristövahingon. Hätätiedote annetaan Satakunnan hätäkeskukselle eteenpäin välitettäväksi. Hätätiedotteen antaa pelastustoiminnan johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö (esim. tilannepäällikkö) puhelimella, sähköpostilla tai faksilla. Sähköisesti välitetyt hätätiedotteet varmistetaan virvellä. Hätäkeskus huolehtii hätä / vaaratiedotteen kääntämisestä Ruotsiksi tarvittaessa hätäkeskuslain 692/2010 muutoksen 4a lakimuutos 467/2012 mukaan alkaen. Pelastustoimen mediapalvelu, 112info, on netissä toimiva tiedotuspalvelu, jonka tarkoitus on välittää nopeasti tietoa pelastustoimen toimialan yleisöä kiinnostavista tapahtumista. Tätä kutsutaan ensitiedotteeksi, joka koostuu: Yleisölle tarkoitetuista julkisista nettipalveluista, jotka ovat kaikkien nähtävissä. Medialle tarkoitetusta (maksullisesta) palvelusta, jonka käyttäminen vaatii kirjautumista järjestelmään. Siihen kuuluu: o mediahälytys sähköpostina o automaattisesti päivittyvä ensitiedote nettisivu o toiminnan johtajan tarvittaessa antama jatkotiedote nettisivuna o ensitiedote ja jatkotiedote mobiilipalveluna o jatkotiedote sähköpostina Jatkotiedotteeksi kutsutaan pelastustoiminnan johtajan (tai hänen nimeämän henkilön) välittämää lyhyttä onnettomuuden tilanneraporttia. Jatkotiedote välittyy pelastustoimen mediapalvelun kautta. Jatkotiedottamisen tarkoituksena on antaa tiedotusvälineille lisätietoa tapahtumasta ja yhteystiedot lausunnon tai lisätietojen antajaan. Periaatteena on, että ensimmäinen jatkotiedote lähetetään mahdollisimman nopeasti ensitiedotteen jälkeen ja tilanteen kehittyessä tietoja täydennetään uusilla jatkotiedotteilla. Jatkotiedotteiden teknisenä välittäjänä toimii hätäkeskus. Jatkotiedote tehdään soittamalla hätäkeskuksen viranomaislinjaan. Jatkotiedotteen antamisesta ja sisällöstä vastaa pelastustoiminnan johtaja. Myös pelastuslaitoksen tilannekeskus voi tarvittaessa antaa jatkotiedotteen pelastustoiminnan johtajan antaman ohjeen mukaisesti Satakunnan pelastuslaitos on määritellyt tehtävätyypit, joista jatkotiedote tulee tehdä. Tällaisia ovat kaikki keskisuuret ja suuret onnettomuudet, kaikki ihmisen pelastustehtävät ja kaikki eläimen pelastustehtävät. Jatkotiedote pyrkii vastaamaan kysymyksiin: mitä (onnettomuustilanteen laajuus), missä, milloin ja minkä takia. Lisäksi tiedotteessa tulee mainita käytetyt resurssit ja pelastustoiminnan johtajan yhteystiedot sekä seuraavan tiedotteen arvioitu antamisaika. Jatkotiedote pyritään antamaan heti, kun tilanne sen sallii. Tilanteen edistyessä alkuperäistä jatkotiedotetta tulee täydentää.