SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yli-insinööri Kristine Jousimaa

Transkriptio

1 SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yli-insinööri Kristine Jousimaa SISÄMINISTERIÖN ASETUS ERITYISTÄ VAARAA AIHEUTTAVIEN KOHTEIDEN ULKOISESTA PELASTUSSUUNNITELMASTA Johdanto Pelastuslain 48 :n 1 momentin mukaan pelastuslaitoksen on laadittava alueellaan erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma yhteistyössä asianomaisen toiminnanharjoittajan kanssa. Pelastuslain 48 :n 4 momentin mukaan sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisesta, uusimisesta ja sisällöstä, väestön kuulemisesta suunnitelman laatimisen yhteydessä ja suunnitelmasta tiedottamisesta, suunnitelman mukaisista harjoituksista, suunnitelman ja harjoitusten toteutumisen valvonnasta sekä asianomaisissa kohteissa tapahtuneita onnettomuuksia koskevien tietojen merkitsemisestä pelastustoimen toimenpiderekisteriin. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 4. päivänä heinäkuuta 2012 direktiivin 2012/18/EU vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta sekä neuvoston direktiivin 96/82/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta, jäljempänä Seveso III -direktiivi. Direktiivin tavoitteena on ehkäistä vaarallisista kemikaaleista aiheutuvia suuronnettomuuksia ja rajoittaa suuronnettomuuksista ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia seurauksia, jotta koko yhteisön alueella voitaisiin taata yhdenmukaisesti ja tehokkaasti korkea suojelun taso. Seveso III direktiivillä kumotaan vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annettu neuvoston direktiivi 96/82/EY (Seveso II - direktiivi). Seveso III direktiivin mukaiset kansalliset säädökset on saatettava voimaan viimeistään 31. päivänä toukokuuta 2015 ja niitä on sovellettava 1. päivästä kesäkuuta Edellä mainittu direktiivi saatetaan kansallisesti voimaan pääosin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetulla lailla (390/2005) (jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki) ja sen perusteella annettavilla asetuksilla ja lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999), työturvallisuuslain (738/2002) sekä pelastuslain (379/2011) ja sen perusteella annetun asetuksen nojalla. Seveso III-direktiivin implementointi kansalliseen säädäntöön ei aiheuta muutostarpeita pelastuslakiin (379/2011), mutta aiheuttaa muutamia muutostarpeita erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta annettuun sisäministeriön asetukseen (406/2011). Koska asetukseen 406/2011 on jo tehty kaksi muutosasetusta (719/2012 ja 228/2013) ja kun siihen Seveso III-direktiivin aiheuttamien muutosten lisäksi ehdotetaan tehtäväksi muitakin tarkennuksia, ehdotetaan annettavaksi uusi sisäministeriön asetus erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta. Asetuksen rakenne ja monelta osin säännökset pysyvät entisellään. Samalla ehdotetaan kumottavaksi asetus 406/2011 muutoksineen. Asetus tullaan notifioimaan määräysten mukaan Euroopan komissiolle.

2 2 Vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuuksien torjunnasta annetun sääntelyn osalta on huomioitu Euroopan unionin neuvoston direktiivi 2012/18/EU (jäljempänä Seveso III-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivi 89/618/Euratom. Seveso III-direktiivin 12 artiklassa edellytetään ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen 10 artiklan määräysten alaisten turvallisuusselvitysvelvollisten tuotantolaitosten osalta ja direktiivin 2006/21/EY 6 artiklassa edellytetään ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen kaivannaisjätteen jätealueelle. Direktiivillä 89/618/Euratom säädetään säteilyvaaratilanteessa tarvittavien suojelutoimenpiteiden ja noudatettavien ohjeiden antamisesta väestölle. Säteilyvaarasta tiedottamisesta säädetään erikseen asetuksella 774/2011. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Määritelmät Pykälässä määriteltäisiin seuraavat käsitteet: tuotantolaitos, laitos, kaivannaisjätteen jätealue, ydinlaitos, ratapiha, satama-alue, toiminnanharjoittaja, rataverkon haltija, satamanpitäjä, suuronnettomuus, ulkoinen pelastussuunnitelma, pelastuslaitos, pelastusviranomainen, yleisö ja yleisö, jota asia koskee. Pykälään ehdotetaan muutettavaksi viittä määritelmää seuraavasti: 2 kohdan laitoksen määritelmään lisättäisiin " maanpäällistä tai maanalaista" Seveso III-direktiiviin mukaisesti ja samalla määritelmä saatettaisiin samaan muotoon kuin se tulee olemaan kemikaaliturvallisuuslain muutoksessa, 3 kohdassa huomioitaisiin ympäristönsuojelulain 86/2000 kumoaminen ympäristönsuojelulailla 527/2014, 9 kohdan määritelmä muutettaisiin vastaamaan VAK-lain 3 :n vastaavaa määritelmää ja 14 ja 15 kohtien yleisön ja yleisön, jota asia koskee, määritelmät saatettaisiin samaan muotoon kuin ne tulisivat olemaan kemikaaliturvallisuuslain muutoksessa. Kohtien 14 ja 15 muutos tehtäisiin yhtenäisen käytännön takia, koska sekä kemikaaliturvallisuuslailla että tällä asetuksella säädetään kansallisesti Seveso III-direktiiviä. Yleisön määritelmä kattaisi luonnolliset henkilöt, luonnollisten henkilöiden yhteenliittymät sekä oikeushenkilöinä yksityiset että julkiset oikeushenkilöt, ja yhteisöt. Yleisöllä, jota asia koskee, määriteltäisiin tarkemmin tahot, joilla olisi asianosaisasema. Yleisö, jota asiaa koskee, määritelmää sovellettaessa asianosaisasema määräytyisi ensinnäkin onnettomuuden vaikutusten perusteella tai sillä kenen etua asia koskee. Asianosaisia olisivat esimerkiksi onnettomuuden vaikutuspiirissä olevat asukkaat, erilaiset yksityiset oikeushenkilöt kattaen rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt sekä julkisoikeudelliset oikeushenkilöt sekä muita yhteisöjä, kuten uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi Seveso III-direktiivin mukaisesti tätä määritelmää sovellettaessa valtioista riippumattomilla järjestöillä, jotka edistävät ympäristönsuojelua ja täyttävät mahdolliset kansallisen lainsäädännön mukaiset vaatimukset, katsotaan olevan etu tässä asiassa. 2 Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen Pykälän 1 momentissa viitattaisiin pelastuslain 48 :ään, jossa säädetään niistä alueista, joille ulkoinen pelastussuunnitelma tulee laatia. 2 momentissa säädettäisiin pe-

3 3 lastuslaitoksen mahdollisuudesta laatia yhteinen pelastussuunnitelma tuotantolaitoksille, jotka sijaitsevat samalla tehdasalueella tai tuotantolaitoksille, jotka sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että tuotantolaitoksessa tapahtuvasta onnettomuudesta voi aiheutua vahinkoa toisen tuotantolaitoksen alueella. 3 momentissa säädettäisiin siitä, miten pelastuslaitoksen tulee huomioida muut alueella olevat tuotantolaitokset laatiessaan ulkoista pelastussuunnitelmaa 2 momentissa mainituille tuotantolaitoksille. 4 momentin 1 kohtaan tehtäisiin muutos, jonka mukaan Tukes toimittaisi pelastuslaitokselle turvallisuusselvityksestä annetut johtopäätökset ja toiminnanharjoittaja toimittaisi turvallisuusselvityksen ja sisäisen pelastussuunnitelman ulkoisen pelastussuunnitelman laatimista varten. Huomioitavaa on, että uusista ylemmän tason Sevesolaitoksista Tukes antaa johtopäätökset ennen kuin laitos voi käynnistää toimintansa, joten pelastuslaitoksella on johtopäätökset heti käytettävissään ulkoisen pelastussuunnitelman laatimista varten. Kun turvallisuusselvityksiä päivitetään, voivat Tukesin antamat johtopäätökset viipyä pitkäänkin. 2 kohtaan lisättäisiin velvollisuus toimittaa pelastuslaitokselle myös sisäinen pelastussuunnitelma. 3 kohdan puolustushaaraesikunta korvataan puolustusministeriön asetuksen 772/ :n tarkoittamalla viranomaisella, joka vastaisi puolustusvoimien kohteiden osalta 1 :n 7 kohdan toiminnanharjoittajaa. Tämä muutos tehtäisiin puolustusvoimissa tapahtuvan organisaatiomuutoksen takia. 5 momenttiin tehtäisiin muutos ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisajasta. Nykyisessä asetuksessa määräaika on ollut kahdeksan kuukautta ja sitä ehdotetaan jatkettavaksi yhteen vuoteen. Seveso III-direktiivi edellyttää, että ulkoinen pelastussuunnitelma tulee laatia kahden vuoden kuluessa siitä, kun toiminnanharjoittaja on toimittanut tarvittavat tiedot sen laatimista varten. Suomessa yhden vuoden katsottaisiin kuitenkin olevan riittävä aika pelastussuunnitelmien laatimiselle yleistä turvallisuutta ajatellen. Vastaavasti 6 momenttiin tehtäisiin muutos ulkoisen pelastussuunnitelman päivityksen laatimisajasta. Nykyisessä asetuksessa määräaika on ollut kuusi kuukautta ja sitä ehdotetaan jatkettavaksi kahdeksaan kuukauteen. 7 momentissa säädettäisiin lausunnon pyytämisestä pelastuslain 46 :ssä mainituilta yhteistyötahoilta. 8 momentissa säädettäisiin ulkoisen pelastussuunnitelman hyväksymisestä. 3 Ulkoisen pelastussuunnitelman sisältö 1 momentissa säädettäisiin ulkoisen pelastussuunnitelman tavoitteista. 1 momentin 1 ja 2 kohdan sana ihmisten korvataan sanoilla ihmisten terveys Seveso III-direktiivin mukaisesti ja 3 momentin 9 kohtaan lisättäisiin velvoite selvittää väestön lisäksi, miten muita lähistöllä olevia kohteita, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa varoitettaisiin ja miten näille kohteille annettaisiin tietoja onnettomuudesta ja sen vaikutuksista ja millaisia toimintaohjeita annettaisiin onnettomuuden varalle. Muilla kohteilla tarkoitettaisiin yleisessä käytössä olevia rakennuksia ja alueita kuten kouluja ja sairaaloita sekä muita tuotantolaitoksia. Tämä muutos on Seveso III-direktiivin mukainen ja yhtenevä kemikaaliturvallisuuslain vastaavan kohdan kanssa. 1 momentin 4 kohdan osalta on huomioitava seuraava: Vastuu ympäristön kunnostamisesta, ennallistamisesta ja puhdistamisesta onnettomuuden jälkeen ei kuulu pelastuslain 2 :ssä ja 23 :ssä mainittuihin pelastustoimen vastuulla oleviin tehtäviin. Edellä mainitun johdosta 4 kohtaan on otettu informatiivinen viittaus ympäristösuojelulakiin ja lakiin eräiden ympäristölle aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta, joissa säädetään ympäristön kunnostamiseen, ennallistamiseen ja puhdistamiseen sisältyvistä vastuista. Alueen pelastustoimen tulee kuitenkin huomioida 3 :n 1 momentin 4

4 4 kohdassa tarkoitetut velvoitteet antaessaan esimerkiksi lausuntoa toiminnanharjoittajalle asetuksessa mainittujen kohteiden sisäisistä pelastussuunnitelmista. 2 momentissa säädettäisiin niistä asiakirjoista, jotka ainakin tulee ottaa huomioon laadittaessa ulkoista pelastussuunnitelmaa. 3 momentissa säädettäisiin sisäisen ja ulkoisen pelastussuunnitelman tai valmiussuunnitelman yhteensovittamisesta. 4 momentissa säädettäisiin siitä, mitä ulkoisen pelastussuunnitelman tulisi vähintään sisältää. 3 :ään ehdotetaan selkeyden vuoksi lisättäväksi uusi 5 momentti, jossa säädettäisiin siitä, että ulkoiseen pelastussuunnitelmaan tulee liittää alueen riskien perusteella laadittava suunnitelma siitä, miten evakuointi alueella mahdollisesti tapahtuvissa onnettomuuksissa toteutetaan. 4 Valmisteluvaiheen kuuleminen ja asiakirjojen nähtäville asettaminen 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että varsinaista kuulemistilaisuutta ei enää vaadittaisi. Pelastuslaitos voisi jatkossa harkita, järjestääkö se kuulemisen kuulemistilaisuutena vai ilmoitusmenettelynä. Kuulemistilaisuuden järjestäminen ei ole ollut aina tarkoituksenmukaista esimerkiksi, jos kohteessa sattuvan onnettomuuden vaikutusalueella on vain vähän väestöä, ja toisaalta kuulemistilaisuuden järjestäminen on ollut työlästä siihen nähden kuinka vähän väestöä tilaisuuksiin on tullut. Toisaalta kuulemistilaisuus, jonne saataisiin väestöä, olisi erinomainen tilaisuus valistaa väestöä heitä ympäröivästä vaarasta, antaa väestölle ohjeita onnettomuuden varalle jne. 2 momentissa säädettäisiin yleisön mahdollisuudesta esittää huomioita ja pelastuslaitoksen velvollisuudesta ottaa huomiot asianmukaisesti huomioon pelastussuunnitelmia laadittaessa. 3 momentissa säädettäisiin kuulemisen ilmoittamisesta. Kuulemisen ilmoittamista ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että paikkakunnalla yleisesti leviävä sanomalehti korvataan toiminnan vaikutusalueella leviävällä sanomalehdellä. 4 momentti olisi uusi ja siinä selvennettäisiin toiminnan alueen merkitystä ydinvoimalaitoksen ollessa kyseessä. 5 momentissa säädettäisiin asiakirjan nähtäville asettamisesta. Seveso III -direktiivissä ei edellytetä varsinaisen kuulemistilaisuuden järjestämistä. 5 Suunnitelmista tiedottaminen ja niiden tarkistaminen 1 momentissa säädettäisiin siitä, kenelle ulkoisesta pelastussuunnitelmasta tulee toimittaa asianmukaisia tietoja Seveso III-direktiivin mukaisesti ja miten tiedottaminen tehdään tuotantolaitosten ja kaivannaisjätteen jätealueiden osalta. Asianmukaisilla tiedoilla tarkoitetaan lähinnä 3 :n 4 momentin kohtien 1-3, 5, 8 ja 9 mukaisia turvallisuuden kannalta keskeisiä tietoja ja lisäksi neuvot siitä, kuinka pelastustoimen ohjeita tai vaatimuksia tulee noudattaa onnettomuuspaikalla. Lisäksi momentissa huomautettaisiin siitä, että väestölle annettavat toimintaohjeet suuronnettomuuden varalta tulee olla molemmilla kansalliskielillä. 2 momentissa selvennettäisiin, mikä alue tiedottamissa tulee huomioida ydinvoimalaitoksen ollessa kyseessä. 3 momentissa säädettäisiin tiedottamisen uusimisesta. 4 momentissa säädettäisiin turvallisuuden kannalta keskeisten tietojen saatavilla olosta. 5 momentissa säädettäisiin tietojen antamisesta Euroopan unionin niille jäsenvaltioille, jotka saattavat joutua alttiiksi alu-

5 5 eella syntyvän suuronnettomuuden rajat ylittäville vaikutuksille. 6 momentissa säädettäisiin ulkoisten pelastussuunnitelmien tarkistamisesta. 6 Valvonta ja ilmoitusvelvollisuudet 7 Harjoitukset 1 momentissa olisi informatiivinen viittaus pelastuslain 48 :ään aluehallintoviraston valvontavelvoitteesta. 2, 3 ja 4 momentissa säädettäisiin Tukesin, Liikenteen turvallisuusviraston, sotilasräjähteistä annetun puolustusministeriön asetuksen 2 :ssä tarkoitetun viranomaisen (toiminnanharjoittajan), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Säteilyturvakeskuksen velvollisuudesta ilmoittaa aluehallintovirastolle (tässä tarkoitetaan nimenomaan pelastustoimi ja varautumisen vastuualuetta) sen toimialueella olevista pelastuslain 48 :n tarkoittamista alueista. 5 momentissa säädettäisiin siitä, mitä momenteissa 2,3 ja 4 tarkoitetuista tiedoista tulee käydä ilmi. 6 momenttiin lisättäisiin pelastuslaitoksille velvoite toimittaa asianomaiselle aluehallintovirastolle ulkoisten pelastussuunnitelmien liitteenä 2 4 momentissa mainitut asiakirjat kuitenkin siten, että ydinvoimalaitoksen osalta tulisi toimittaa vain valmiussuunnitelman yleinen osa, josta ilmenee valvonnan kannalta tarvittavat tiedot. Tämä on tarpeen, koska aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueenviranomaiset tarvitsevat ko. asiakirjat valvontaansa varten. Tämä ei lisää sanottavasti pelastuslaitosten hallinnollista taakkaa, koska asiakirjat ovat jo pelastuslaitosten hallussa. Momentissa säädettäisiin myös aluehallintoviraston velvollisuuksista arvioinnin suhteen ja selvityksen toimittamisesta sisäministeriölle. 1 momentissa säädettäisiin suuronnettomuusharjoitusten järjestämisestä tehtävän suunnitelman sisällyttämisestä ulkoiseen pelastussuunnitelmaan. 2 momentissa säädettäisiin pelastuslaitoksen velvollisuudesta järjestää suuronnettomuusharjoitukset yhteistyössä toiminnanharjoittajan ja pelastustoimintaan osallistuvien muiden viranomaisten kanssa sekä toiminnanharjoittajan ja pelastustoimintaan osallistuvien muiden viranomaisten velvollisuudesta osallistua suuronnettomuusharjoitusten valmisteluun ja toteuttamiseen. Velvoite koskisi toiminnanharjoittajan lisäksi pelastuslain 46 ja 47 :ssä säädettyjä pelastustoimintaan osallistuvia tahoja. Lisäksi 2 momentissa täsmennettäisiin, että on kyse suuronnettomuusharjoituksesta. 3 momentissa säädettäisiin harjoituksista laadittavasta raportista sekä pelastussuunnitelmien tarkistamisesta harjoituksissa havaittavien seikkojen perusteella. 4 momentissa säädettäisiin aluehallintoviraston velvollisuuksista suuronnettomuusharjoitusten suhteen. Huomioitavaa on että tässä asetuksessa suuronnettomuusharjoituksilla tarkoitetaan nimenomaan pelastuslain 48 :ssä mainittuja harjoituksia, joista säädetään tarkemmin tällä asetuksella, eikä valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (407/2011) 5 :n 3 kohdan suuronnettomuusharjoituksia. 5 momentissa säädettäisiin aluehallintoviraston velvollisuudesta antaa sisäministeriölle selvitys toteutuneista harjoituksista. 8 Suuronnettomuusharjoituksen ajankohta Tämä pykälä olisi uusi. 1 momentissa säädettäisiin suuronnettomuusharjoitusten sekä ensimmäisen harjoituksen ajankohdasta. 2 momentissa säädettäisiin suuronnettomuusharjoitusten ja ensimmäisten suunnittelukokousten ajankohtien ilmoittamisvel-

6 6 vollisuudesta. Kaikkien suuronnettomuusharjoitusten ajankohdista ja ensimmäisten harjoituksia koskevien suunnittelukokousten ajankohdista tulisi ilmoittaa hyvissä ajoin asianomaiselle aluehallintovirastolle (tässä tarkoitetaan nimenomaan pelastustoimi ja varautumisen vastuualuetta) sekä kohteen valvontaviranomaiselle, joka tällä hetkellä on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, pääesikunta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai Säteilyturvakeskus. Tällä ilmoituksella varmistettaisiin, että ne tahot, joiden valvontaan kohde, jota harjoitus koskee, voisivat mahdollisuuksien mukaan osallistua harjoituksen suunnitteluun ja harjoituksen seurantaan. 9 Toimenpiderekisteriin merkitseminen Tässä säädettäisiin pelastusviranomaisen velvollisuudesta tallentaa tietoja tapahtuneesta suuronnettomuudesta pelastuslain 91 :ssä tarkoitettuun toimenpiderekisteriin. 10 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Lausunnot Voimaantulo 1 momentissa ehdotetaan asetuksen tulevan voimaan Seveso III-direktiivin vaatimusten mukaisesti. 2 momentissa ehdotetaan kumottavaksi erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta annettu sisäasiainministeriön asetus (406/2011). 3 momentissa säädettäisiin asetuksen soveltamisen ajankohdista. Sisäministeriö on pyytänyt asetusehdotuksesta lausuntoja asetuksen soveltamisalaan liittyviltä ministeriöiltä, virastoilta, elinkeinoelämältä ja muilta asiaan liittyviltä järjestöiltä. Lausuntoja tuli 33 kpl ja ne on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon. Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan lukien.