ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA JULKINEN. Logistiikkalaitos 2. Logistiikkarykmentti Länsi-Suomen varasto-osasto Parkanon varasto

Transkriptio

1 ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA JULKINEN Logistiikkalaitos 2. Logistiikkarykmentti Länsi-Suomen varasto-osasto Parkanon varasto HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema

2 2 Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema Ulkoisen pelastussuunnitelman luonnos Hanne Vänskä, palomestari nähtäville Ulkoisen pelastussuunnitelman valmistuminen

3 3 Sisältö Päivitystiedot... 2 Sisältö Yleistä Suunnitelman tarkoitus Säädösperusta Suunnitelman päivittäminen Suunnitelmasta tiedottaminen Alueen yleistiedot Osoite ja yhteystiedot Ajo-ohjeet Alueen kuvaus Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet9 3 Suuronnettomuusvaarat Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Alueen pelastusorganisaatio Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö varastolla Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Torjuntakalusto Tukiorganisaatiot Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelma) Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Evakuointi Ympäristövahinkojen minimoiminen Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Viestintä Onnettomuustilanteen lopettaminen Väestön varoittaminen Väestöhälyttimet ja yleinen vaaramerkki Vaara ohi merkki Vaaratiedote Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Väestölle annettavat toimintaohjeet... 20

4 4 9 Onnettomuudesta tiedottaminen Onnettomuusilmoitukset Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Muiden EU-maiden tiedottaminen Medialle tiedottaminen Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen Liitteet Liite 1 Turvallisuustiedote Liite 2 Kartta pohjavesialueesta (Viranomaiskäyttö) Liite 3 Aluekartta (Viranomaiskäyttö) Liite 4 a Johtamissuunnitelma (Viranomaiskäyttö) Liite 4 b Johtamissuunnitelma (Viranomaiskäyttö) Liite 4 c Johtamissuunnitelma (Viranomaiskäyttö) Liite 4 d Räjähdysilmiö (Viranomaiskäyttö) Liite 4 e Räjähdepalon sammuttaminen (Viranomaiskäyttö) Viranomaiskäyttö perustuu julkisuuslain 621/ momentin 10 kohtaan.

5 5 1 Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Sen tarkoitus on olla pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaroihin ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. Suunnitelma liitteineen on pelastustoiminnan johtajan käytettävissä. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (612/2015). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään myös Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 2012/18/EU (jäljempänä Seveso III-direktiivi), ja kaivannaisjätealueita koskien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä säteilyvaaratilanteiden suojelutoimenpiteitä ja ohjeita koskien Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Yllämainituista Parkanon varastoa koskevien säädösten perusteella Pirkanmaan pelastuslaitos on laatimassa ( luonnosvaihe) yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa varastoalueelle ulkoisen pelastussuunnitelman. Suunnitelman laadinnassa on huomioitu edellisten lisäksi alueelta tehty turvallisuusselvitys ja sisäinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään aina merkittävien muutosten yhteydessä, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Pelastuslaitos on kuullut väestöä ja asettanut valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäville pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa marraskuussa Väestön kuulemisesta ja valmisteluasiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä

6 sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet -sivuilla 14 päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. 6 Parkanon Varasto on tiedottanut alueen riskeistä kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutettiin jakamalla turvallisuustiedote (liite 1) vuonna Tiedote jaetaan uudelleen vuonna , ja sen yhteydessä tiedotetaan ulkoisesta pelastussuunnitelmasta. Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen aina, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Suunnitelman valmistuttua väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot (turvallisuustiedote) ovat jatkuvasti saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen Internet-sivuilla.

7 7 2 Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja Osoite Logistiikkalaitos, 2.logistiikkarykmentti, Länsi-Suomen varastoosasto, Parkanon varasto Aitonevantie 137, Parkano Yhteyshenkilöt Valvomo Puhelin Toinen kenttäjohtaja Puhelin Varastopäällikkö Puhelin Pelastusmestari Puhelin Ajo-ohjeet Varasto sijaitsee Parkanon kaupungin koillisosassa, 3-tien ja Rautatien tuntumassa. Kohteeseen ajetaan kääntymällä Vaasantieltä Uudenasemantielle, mitä jatketaan 3 km ja käännytään oikealle Kiviluomantielle. Kiviluomantietä ajetaan 850 metriä, kunnes käännytään oikealle Aitonevantielle. 2.3 Alueen kuvaus Toiminnan kuvaus Yleiskuvaus alueen maastosta ja rakennuksista Parkanon varastolla käsitellään ja varastoidaan aseita ja räjähteitä rauhan ja kriisinajan tarpeisiin sekä valvotaan niiden kuntoa. Alue on noin 2800 hehtaarin suuruinen (n. 6 km x 5 km). Alueen omistaa Metsähallitus. Alueella on noin 150 kiinteistöä, jotka Senaattikiinteistöt omistavat. Asuinkiinteistöjä on kaksi; rivitaloja, joissa on 10 asuntoa ja osa niistä on toimistokäytössä. Maasto on pääosin suoaluetta. Soiden välissä kulkee hiekkakankaita. Metsä on valtaosin nuorta mäntymetsää. Alueella on viisi lampea. Alue on osittain I-luokan pohjavesialuetta, josta otetaan vesi Varastolle ja Parkanon keskustan koilliskulman asukkaille (liite 2).

8 8 Varaston itäpuolella, alueen välittömässä läheisyydessä on turvetuotantoalueita. Kokoontumispaikat vaaratilanteissa (Paikat merkitty karttaan, liite 3). Varastolla on neljä tuotantolaitosta (=räjähdevarastoaluetta) ja neljä kylmän materiaalin varastoaluetta käytössä, joissa on yhteensä 42 laitosta (=räjähdevarastosuojaa). - Hallintorakennuksen toiminnallinen suoja tai Kallen asennuksen terminaalipiha. - Lylynevan turvetuotantoalueen ja Karttiperäntien risteys. - Harjulan rautatieylikäytävä. - Kolmen tien risteys Poikkeusjärven pohjoispäässä. 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Alue on osittain pohjavesialuetta, josta otetaan vesi varastolle ja Parkanon keskustan koilliskulman asukkaille. Varastoalueen itäpuolella, alueen välittömässä läheisyydessä on turvetuotantoalueet. Varastoalueen länsipuolella kulkevat valtatie 3 Tampere-Vaasa, Tampere-Seinäjoki rautatie (myös rautatieasema) ja eteläpuolella valtatie 23 Pori-Jyväskylä. Parkanon keskusta sijaitsee noin 8 km päässä varastoalueesta Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Alueella Varaston alueella työskentelevä kokonaishenkilömäärä on 24. Näistä 10 henkilöä työskentelee tuotantolaitoksilla ja 12 vartiostossa sekä 2 Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen henkilöä kiinteistönhoidollisissa tehtävissä. Lisäksi suoja-alueella on satunnaisesti Metsähallituksen puunkaato- ja kuljetusurakoitsijoita. Alueen läheisyydessä Onnettomuustilanteessa isoimman suunnitellun evakuointialueen sisälle jää noin 1000 rakennusta sisältäen asuinrakennuksia, teollisuutta, liikuntapaikkoja, pienyrityksiä jne. Väkimäärä evakuointialueella voi täten olla tuhansia. Evakuointialueen kartta: Turvallisuustiedotteessa, liite 1.

9 9 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen paloilmoitin Muu palonilmaisujärjestelmä Lisävesi Kameravalvonta Sammutusvesien talteenotto Osa rakennuksista on suojattu automaattisella paloilmoittimella, mikä on suorassa hätäkeskusyhteydessä. Pelastuslaitoksella on tästä tarvitsemansa lisätiedot. Osa rakennuksista on suojattu muulla palonilmaisujärjestelmällä. Pelastuslaitoksella on tästä tarvitsemansa lisätiedot. Alueella on maapaloposteja, sammutusvesialtaita, vesiastioita ja luonnonvesilähteitä. Pelastuslaitoksella on näistä tarvitsemaansa lisätietoa. Alueella on palokamerat ja kattava kameraverkosto, minkä kuvaa seurataan jatkuvasti. Pelastustoiminnanjohtaja voi käyttää kuvaa tiedustelussa hyödyksi. Sammutusvesien talteenotto käynnistetään tarvittaessa tapauskohtaisesti. Talteenotto on käytännössä mahdollista vain rakennuksissa tulppaamalla viemäreitä ja pumppaamalla sammutusvesi erilliseen tilapäisaltaaseen.

10 10 3 Suuronnettomuusvaarat 3.1. Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto YK-numero Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa Räjähde Kuljetusluokka Räjähdysvaara: Painevaikutuksesta Erillinen 1.1 ja 1.4 sinkoutuneiden materiaalien ja johtamissuunnitelma kappaleiden leviäminen (liite 4a-e). ympäristöön. Savukaasujen leviäminen. 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Prosessi Onnettomuusskenaario Vaara-alue Vaarat Johtamissuunnit elma Räjähteiden varastointi ja käsittely Tulipalo tai Mekaaninen isku räjähteeseen tai Räjähteessä itsessään tapahtuvat kemialliset tai fysikaaliset muutokset Pahimmillaan 5 km säde vaarapaikasta savukaasujen vuoksi. Huomioitava heitteiden aiheuttama lisävaara ja vaara-alueen kasvaminen. Räjähteen syttyminen --> palaminen, deflagraatio tai detonaatio Johtamis- suunnitelma (liite 4a-e). Ulkopuolinen uhka Tunkeutuminen alueelle ja yllämainittujen ilmiöiden aiheuttaminen

11 11 4 Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Alueen pelastusorganisaatioon kuuluvat pelastusmestari, varaston päällikkö, valvomotyöntekijä ja sotilaspalokunta. Em. henkilöistä vain valvomotyöntekijä on paikalla 24/7. Valvomo Puhelin Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Sotilaspalokunta hälytetään matkapuhelimiin tulevin viestein hätäkeskuksen välittämän hälytyksen kautta ja hälytyksen saavat myös pelastusmestari ja varastopäällikkö. Pelastusmestari ja varaston päällikkö on tavoitettavissa (ei päivystysvelvoitetta virka-ajan ulkopuolella!) myös puhelimitse, kuten myös valvomotyöntekijä, kuka on paikalla jatkuvasti. Muun henkilöstön hälyttäminen tapahtuu varaston valvomotyöntekijän toimesta erillisen ohjeen mukaisesti. Pelastustoiminnanjohtaja saa tarvitsemansa yhteystiedot pelastusmestarille, vastuulliselle varaston hoitajalle ja varaston päällikölle valvomon kautta. 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Varaston oma sotilaspalokunta, joka on työaikana todennäköisimmin ensimmäisenä onnettomuuskohteella aloittaa pelastustoimet ottaen huomioon toiminnan turvallisuustavoitteet. Sotilaspalokunta jatkaa osana pelastusmuodostelmaa kunnallisen pelastustoimen tultua paikalle. Pelastustoiminnan johto kuuluu lakisääteisesti kunnalliselle pelastusviranomaiselle heti hälytyksen tultua, mutta varaston pelastusmestari (toissijaisesti päällikkö) voi pelastustoiminnanjohtajan käskystä johtaa toimintaa tilannepaikalla pelastusviranomaisen paikalle saapumiseen asti ja toimia sen jälkeen asiantuntija-apuna räjähteisiin ja alueeseen liittyvissä kysymyksissä. Johtovastuun siirrot on ilmoitettava ajantasaisesti pelastustoimintaan osallistuville toimijoille. Parkanon varaston varastopäälliköllä on vastuu varaston toiminnasta myös onnettomuustilanteessa.

12 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö varastolla Sijainti Kalusto MR7412 Sammutusauto Sisu SK 181 4WD vm Pelastusperäkärry Sammutusmönkijä Polaris Sportsman 6x6 2 Maastomönkijä Polaris Sportsman 6x6 Vesisäiliö 2800 l Vaahtonestesäiliö 200 l Vinssi 40 metrin vaijeri Kiinteä takapumppu 2800 l/min Moottoriruisku 1600 l/min Paineilmalaitteet 6 kpl Dräger Nostotyynysarja Hydraulinen pelastusvälinesarja Sakset, Levitin, 2 tankolevitintä ja ketjut Sähköaggregaatti Vesitykki Vesiseinä 2 kpl Armatuurikalusto Kellupumppu Virve THR 880i, kiinteä. Moottoriruisku 2 kpl 650l/mim Letku ja vesipostikalusto Armatuurikalusto Öljynimeytystarvikkeet Lämpökamera Bullard T3XT, etäkatselulaitteella varustettu 1 kpl Varustettu: Ifex 3000 impulssisammuttimella Kellupumpulla, letkulla ja suihkuputkilla Moottorikelkka Lynx 4 kpl Vedenkuljetussäiliö (kesäkäyttö) Scania G480, koukkulava-auto, litraa. Moottoriruisku 1800 l/min ja Armatuurikalusto. Pelastusmiesten henkilökohtaiset varusteet ja virvet.

13 13 5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat Muodostelman johtaja Toimintavalmiusaika Vaarallisen aineen onnettomuus, suuri TAI Räjähdys, suuri Pelastuskomppania: Päivystävä päällikkö, Päivystävä palomestari x 2, Varalla oleva päällystöpäivystäjä, Pelastusyksikkö x 7 Säiliöyksikkö x 3 Vaarallisten aineiden kalustokontti Suuronnettomuusperäkärry P20 60 minuuttia Rakennuspalo, suuri Pelastuskomppania Päivystävä päällikkö, Päivystävä palomestari x 2, Päällystöpäivystäjä, Pelastusyksikkö x 6 Säiliöyksikkö x 3 Suuronnettomuusperäkärry P20 60 minuuttia Maastopalo, suuri Pelastuskomppania Päivystäjä palomestari x 2, Pelastusyksikkö x 3 Säiliöyksikkö x 2 P32 20 minuuttia, pl. päivystävä palomestari saapuu myöhemmin. Tehtävään hälytettyä vastetta voidaan muuttaa tilannekohtaisesti vähentämällä tai lisäämällä yksiköitä. Pelastustoimen muodostelmien tehtävät on kirjattu kohtaan 17 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit pelastuslaitokselle löytyvät erillisistä liitteistä (johtamissuunnitelma, liite 4 a-c). 5.2 Torjuntakalusto Kalusto Suuronnettomuusperäkärry RPI 239 Kemikaalintorjuntakontti RPI 5058 Huoltokontti RPI 1058 Sijainti Kangasala Nokia Tampere HUOM! Miehittämätön pienkopteri! Tampere (arvioitu käyttöönotto )

14 14 6 Tukiorganisaatiot Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Porin hätäkeskus VIRVEllä (=Viranomaisverkko. Tarkemmat puheryhmät viranomaisversiossa.) Terveysviranomainen EPI 01 L4 VIRVEllä tai puhelimella Vastaanottaa hätäilmoitus, välittää tehtävä viranomaisille ennalta määrätyn vasteen mukaan, toimia tukena pelastustoiminnan johtajalle, avustaa vaaratiedotteen kääntämisessä ja välittää se (vaihtoehtoisesti Tike hoitaa) eteenpäin. Toimintavalmiusaika välitön. Lääkinnällisen pelastustoiminnan johto onnettomuustilanteessa on sairaanhoitopiirin kenttäjohtajalla. Terveystoimen yksiköt huolehtivat ennakkoilmoitukset niihin hoitopaikkoihin, mihin potilaat ohjataan (terveyskeskuksiin ja sairaaloihin). Toimintavalmiusaika välitön (päällekkäiset tehtävät huomioiden). Parkanon kaupungin terveyskeskus Parkanon kaupunki ja Hälyttäminen Pel valmiussuunnittelun Tikestä. yhteyshenkilö, sosiaalipäivystys, kuljetusyritykset Poliisi TILANNE 1 VIRVEllä tai puhelimella Ottaa vastaan onnettomuuden vuoksi itse hoitoon ohjautuvat tai sinne tuodut potilaat. Toimintavalmiusaika päivittäisten resurssien ja aukioloaikojen mukaan. Kaupungin edustajan tehtävä on avustaa mm. evakuointijärjestelyissä valmiussuunnitelman mukaan. Erillinen valmiussuunnitelma ja hälytysohje löytyvät pelastuslaitoksen Tilanneja johtokeskuksesta. Poliisin tehtävänä on PTJ:n/P3X:n määräyksestä tarvittaessa eristää ja evakuoida onnettomuus- ja vaara-alueet ja järjestää tarvittaessa kiertotie. Poliisin avuksi voidaan osoittaa pelastustoimen yksiköitä. Toimintavalmiusaika välitön (päällekkäiset tehtävät huomioiden).

15 15 Ely -keskus Pel Tikessä Ympäristöön kohdistuvassa onnettomuudessa ajantasaiset ympäristöviranomainen avustaa maaston yhteystiedot ennallistamisessa ja lisävaaran torjunnassa ympäristönsuojeluyksikköön. asiantuntija-apuna. Ei päivystysvelvoitetta, mutta toimintavalmiusaika yleensä puhelimitse hyvä ja mahdollisuuksien mukaan asiantuntija tulee paikan päälle. VAPEPA/SPR/Muu Pel Tike hälyttää Vapaaehtoisjärjestöiltä voi saada apua mm. vapaaehtoisjärjestö P20/P3x:n käskystä evakuointiin, evakuoitujen henkilöiden asioiden järjestämiseen, kenttäsairaalaan tai henkisen huollon tehtäviin. RAJA VIRVEllä Rajan helikopteria voi pyytää ilmatiedusteluun avuksi ja sammutustoimintaan ainakin maastoalueille. Puolustusvoimat Virka-apupyyntönä Miehittämättömiä koneita tiedusteluun Länsi-Suomen sotilasläänin saatavilla Niinisalosta, toimintavalmiusaika n. 2 h. esikunnan kautta. Suurtehopumppuja saatavilla niin ikään Pel Tikessä Niinisalosta, toimintavalmiusaika 3-4 h. yhteystiedot. Tieliikennekeskus VIRVEllä tai Pel Tieliikennekeskus voi tiedottaa Tiken kautta onnettomuudesta johtuvista liikennehäiriöistä pelastuslaitokselta saamiensa tietojen mukaan sekä tiedottaa kiertoteistä ja järjestää tien kunnossapitoa mahdollisten vaurioiden korjaamiseksi. VR -Raideliikenteen VIRVEllä tai Pel Raideliikenteen pysäytys tai eteenpäin ohjaus ohjauskeskus Tampere Tiken kautta tarvittaessa hoituu raideliikenteen ohjauskeskuksen kautta. Yhteys joko suoraan pelastustoiminnan johtajalta tai Tiken tai hätäkeskuksen kautta. Aluelennonjohto Aitovuori ALUELENNON- JOHTO, VIRVEllä tai puhelimitse. Lennonjohdon kanssa sovitaan tarvittaessa lentokiellosta alueelle tiettyyn korkeuteen asti.

16 16 7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelma) Liitteistä löytyy kohdassa 4a-c suuronnettomuusvaaraa aiheuttaviksi prosesseiksi arvioitujen onnettomuusskenaarioiden johtamissuunnitelma. Sen lisäksi johtamisessa käytetään hyödyksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtamisopasta ja viestiohjetta. Edellä mainituista ohjeista saatavaa perusmallia täydennetään varaston henkilökunnalta saatavien, juuri sen hetkistä tilannetta koskevien tietojen mukaan. Tilanteen suuruus huomioiden, tehtävää lähdetään suorittamaan komppanialähtönä tai vahvennettuna komppanialähtönä Tilanne- ja johtokeskuksen päivystävän palomestarin (TIKE P3) toimiessa pelastustoiminnan johtajana. Komppanialähdön tarkempi toiminta on kuvattu erillisessä johtamissuunnitelmassa. 7.2 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Toiminta-alueen johtoelin perustetaan aina komppanialähdön suuruisessa tilanteessa toiminta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Parkanon varastolle toiminta-alueita perustetaan suuronnettomuustilanteessa kaksi ja niiden tehtävät määräytyvät onnettomuuden mukaan. Toimintaalueen johtoelimiin tulee jo alkuvaiheessa liittyä pelastustoimen lisäksi lääkinnän ja poliisin tilannejohtajat sekä varaston edustaja. Johtoelimen paikka valitaan onnettomuuspaikan mukaan ja sen perustamisessa hyödynnetään pelastuksen, lääkinnän ja poliisin johtoyksiköitä. 7.3 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Pirkanmaan pelastuslaitoksella johtokeskuksen (PEL-JOKE) toiminta käynnistetään päivystävän päällikön (RPI20) määräyksestä pelastuslaitoksen Tilanne- ja johtokeskukseen. PEL-JOKEn käynnistämiseen liittyvät toiminnot on määrätty pelastustoiminnan johtamisoppaassa sekä Tilanne- ja johtokeskus Tiken erityisohjeissa. Suuronnettomuushälytyksen jälkeen tilannekeskuksen henkilökunta alkaa suorittaa heti käynnistysvalmisteluja ja RPI20 vastaa tarvittavan lisähenkilöstön hälyttämisestä. RPI20 (apunaan esikunta) johtaa pelastustoimintaa PEL-JOKEssa otettuaan johtovastuun TIKEP3:lta. PEL-JOKEen kutsutaan muiden pelastustoimintaan osallistuvien organisaatioiden ja tahojen edustajia sekä asiantuntijoita. PEL-JOKEssa tehdään tai varmistetaan, että on tehty kaikki ilmoitukset muille viranomaisille ja yhteistyötahoille sekä varaudutaan samanaikaisiin muihin onnettomuuksiin ja pitkäkestoiseen pelastustoimintaan.

17 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen ja niiden välinen viestiliikenne sekä johtosuhteet on kuvattu Pirkanmaan pelastustoiminnan johtamisoppaassa. Varaston suuronnettomuustilanteessa toimitaan yhdessä kappaleessa 6 listattujen yhteistoimintaviranomaisten ja - tahojen kanssa. Pelastustoiminnanjohtaja pysyy tilanteen yleisjohtajana, ellei onnettomuuden luonne muutu poliisijohtoiseksi. Toiminta-alueen johtokeskuksiin olisi tärkeää saada edustaja vähintään lääkinnän ja poliisin puolelta, mutta myös varastolta. Myös PEL-JOKEssa olisi hyvä olla vähintään em. edustajat sekä lisäksi Parkanon kaupungin ja sosiaalitoimen edustajat. 7.5 Evakuointi Parkanon varaston räjähdys/räjähdysvaara -tilanteessa evakuointi voi koskettaa savukaasujen myrkyllisyyden vuoksi isoa aluetta. Pirkanmaan pelastuslaitos on yhteistyössä Parkanon kaupungin ja muiden osapuolten kanssa laatinut suunnitelman evakuointijärjestelyjen toteuttamiseksi. Järjestelyt on suunniteltu normaali- ja poikkeusoloja varten ja toteutetaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa. Pelastuslaitoksen Tilanne- ja johtokeskuksesta käynnistetään tarvittaessa evakuoinnin järjestelyt ja hälytetään tarvittavat resurssit P20:n käskystä. 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen Suuronnettomuustilanteessa huolehditaan mahdollisuuksien mukaan sammutusvesien talteenotosta (rakennukset) ja pyritään ehkäisemään muiden onnettomuuden seurannaisvaikutusten leviämistä ympäristöön. Tarvittaessa konsultoidaan ELY -keskusta, Suomen Ympäristökeskusta ja varaston henkilökuntaa. Kaupunkiin liittyvät lisätiedot kysytään kaupungin ympäristöviranomaiselta, vesilaitokselta ynnä muilta tahoilta onnettomuustyypistä ja ympäristöä uhkaavista aineista riippuen. 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Evakuoitujen muonituksen järjestämisessä tukeudutaan kaupungin normaali- ja poikkeusolojen valmiussuunnitelmaan. Pelastushenkilöstön muonitukseen voidaan hälyttää Tampereen VPK, millä on valmiudet isomman väkimäärän muonittamiseen. Tampereen VPK:n toimintavalmiusaika varastoalueelle on noin 2-3 tuntia. Lisäksi voidaan pyytää apua Kihniön VPK:n naisosastolta, ketkä voivat hoitaa pientä kahvitusta. Muuta huoltoa varten voidaan hälyttää Tampereen keskuspaloasemalta huoltokontti, missä on paineilmalaitehuoltovälineiden lisäksi vaihtovaatteita ja muun muassa kahvinkeittomahdollisuus.

18 Viestintä Pirkanmaan pelastuslaitokselle on tehty viestintäohje, mitä noudatetaan komppanialähdön viestiliikenteessä torjuntaan osallistuvan henkilöstön kesken. Pääviestintävälineitä pelastustoiminnassa ovat VIRVE -radiot, VHF -radiot, matkapuhelimet ja johtamisjärjestelmä. Kiireettömään viestintään voidaan hyödyntää sähköpostia ja muuta sähköistä mediaa, kuten pelastuslaitoksen tilannekuvajärjestelmää tai vastaavia. Yleisölle tiedotetaan median avulla, yleisellä vaaramerkillä, vaaratiedotteilla ja tarvittaessa järjestetään tiedotustilaisuuksia Pirkanmaan pelastuslaitoksen viestintäohjeen mukaisesti. 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen Pelastustoiminnanjohtaja päättää pelastustoiminnan lopettamisesta ja jälkivahingontorjunnan alkamisesta. Ennen saneerauksen aloittamista, tulee selvittää onko sille tutkinnallista estettä. Pelastustoiminnanjohtaja tiedottaa pelastustoiminnan lopettamisesta radioteitse alaisiaan ja he puolestaan tiedottavat alaisiaan linja-organisaation mukaan. Väestölle tilanteen päättymisestä tiedotetaan median kautta ja vaara ohi merkin annolla, mikäli tilanteessa on alun perin annettu yleinen vaaramerkki. Yhteistyöviranomaisia tiedotetaan radioteitse tai puhelimitse, mikäli radioyhteyttä ei löydy. Tarvittaessa voidaan myös järjestää erillinen tiedotustilaisuus, missä kerrotaan onnettomuustilanteen olevan ohi ja minkälaisin toimenpitein tästä eteenpäin edetään. Mikäli ympäristöä on likaantunut tai vaurioitunut onnettomuuden seurauksena, toimitaan pelastuslaitoksen öljyvahingontorjunnan ja ympäristövahingontorjunnan ohjeiden mukaan. Tilanteesta tiedotetaan/konsultoidaan kunnan ympäristöviranomaista ja tarvittaessa Suomen ympäristökeskuksen ja Pirkanmaan ELY -keskuksen asiantuntijoita.

19 19 8 Väestön varoittaminen 8.1 Väestöhälyttimet ja yleinen vaaramerkki Parkanon varaston vaara-alueen väestön varoittamiseen tarkoitettu suurtehohälytin sijaitsee Parkanon kaupungintalon katolla (Parkanontie 37), noin 500 metriä evakuoitavan/varoitettavan alueen ulkopuolella. Suurtehohälyttimien kantama on n metriä, joten sen ääni kantautuu arviolta 2000 m matkalle evakuointialueen sisäpuolella. Huomioitavaa on, että ääni hälyttää joka suuntaan, myös alueella, missä suojautuminen ei todennäköisesti ole tarpeen. Hälyttimessä on myös puheviestin välitysmahdollisuus. Pelastustoiminnanjohtaja päättää yleisen vaaramerkin antamisesta. Yleinen vaaramerkki on minuutin mittainen nouseva ja laskeva äänimerkki. Vaaramerkki voidaan antaa Porin hätäkeskuksen tai Pirkanmaan pelastuslaitoksen Tilanne- ja johtokeskuksen kautta. Mikäli yleinen vaaramerkki annetaan, täytyy myös antaa merkinantoa selittävä vaaratiedote. 8.2 Vaara ohi merkki Vaara ohi merkki annetaan tilanteen päättyessä, mikäli tilanteessa on alun perin annettu yleinen vaaramerkki. Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Vaara ohi merkin annon yhteydessä täytyy myös antaa vaaratiedote. 8.3 Vaaratiedote Vaaratiedotetta käytetään joko väestön varoittamiseen tai kertomaan siitä, että vaara on ohi, silloin kun on perusteltua olettaa sen olevan tehokkain ja tarkoituksenmukaisin keino väestön varoittamiseksi. Vaaratiedote voidaan antaa, jos tapahtuma aiheuttaa hengen- tai terveysvaaran tai vaaran omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle merkittävissä määrin. Vaaratiedotteen lisäksi tulee pelastustoiminnanjohtajan antaa pelastuslaitoksen onnettomuustiedote medialle. Vaaratiedote annetaan vähintään molemmilla kansankielillä, mutta sen voi antaa myös lisäksi muilla kielillä. Vaaratiedote välitetään radiokanavien kautta ja se voidaan tarvittaessa antaa myös televisiolähetyksen välityksellä. Vaaratiedotteen antamisessa noudatetaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintaohjetta 1/2015. Pelastuslaitoksella on valmiiksi suunnitellut kaksikieliset vaaratiedotepohjat.

20 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Pirkanmaan pelastuslaitoksella on yksi kaiutinauto (irralliset kaiuttimet) Tampereen keskuspaloasemalla, mistä se on saatavissa onnettomuuskohteelle viiveellä, noin 1,5-2 tunnissa. Paloautoissa on lisäksi puhekaiuttimet. Lisäksi varoittamista suoritetaan ovelta ovelle -menetelmällä. Varastolla ei ole käytössään kaiutinautoja 8.5 Väestölle annettavat toimintaohjeet Väestölle annettavat toimintaohjeet sisällytetään vaaratiedotteeseen tai välitetään muun median kautta, kaiutinautoa käyttäen tai ovelta ovelle kiertäen. Lisäksi lähialueen asukkaille on jaettu etukäteen turvallisuustiedotteet, missä on ohjeita vaaratilanteita varten. Onnettomuuskohtaiset ohjeet on kuitenkin aina annettava tilanteen aikana erikseen huomioiden kielilain säädökset.

21 21 9 Onnettomuudesta tiedottaminen 9.1 Onnettomuusilmoitukset Pirkanmaan pelastuslaitoksen viestiohjeen mukaisesti onnettomuusilmoitukset välitetään Tilanne- ja johtokeskuksen ja hätäkeskuksen välityksellä Onnettomuustutkintakeskukselle, Aluehallintovirastoon ja Sisäasiainministeriöön. Tarvittaessa tiedotetaan myös naapurivaltioita sisäasiainministeriön avustuksella. 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Pelastustoiminnanjohtaja tiedottaa suoraan radioteitse tai puhelimitse yhteistyöviranomaisia. Tarvittaessa järjestetään tiedotustilaisuus. 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen Mikäli tämän laajuiselle tiedottamiselle on tarvetta, muiden EU-maiden tiedottaminen hoidetaan sisäasiainministeriön avustuksella puolustusvoimain komentajan kanssa sovitusti. Apua tiedotteen kääntöön eri kielelle ja tiedotteen välittämiseen pyydetään Porin hätäkeskukselta ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen Tilanne- ja johtokeskukselta. 9.4 Medialle tiedottaminen Medialle tiedotetaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen viestintäohjeen mukaisesti. Tiedottaminen voidaan eriyttää pelastustoiminnanjohtajalta erilliselle tiedotuksesta vastaavalle henkilölle, joka yhteistyössä pelastustoiminnanjohtajan kanssa laatii tiedotteet ja Tilanne- ja johtokeskuksen avustuksella välittää ne medialle tai kertoo itse puhelimen välityksellä tai erillisessä tiedotustilaisuudessa. Varaston osalta tiedottamisesta vastaa 2. Logistiikkarykmentin komentaja, kenen kanssa pelastuslaitoksen tiedotusvastaava/pelastustoiminnanjohtaja sopii tiedotettavista asioista. Mediaa on ohjeistettu soittamaan tiedustelut Tilanne- ja johtokeskukseen, mistä puhelut välitetään tiedotuksesta vastaavalle henkilölle.

22 22 10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen Vastuuhenkilöt Suuronnettomuusharjoitusten järjestämistä koordinoi Pirkanmaan pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjunnasta ja varautumisesta vastaava päällystöviranhaltija. Harjoitukset jaetaan palopäällikön hyväksymänä päällystöviranhaltijoiden tehtäväksi. Harjoitustiheys Harjoituksia järjestetään vähintään kolmen vuoden välein perustuen pelastuslakiin (379/2011), työturvallisuuslakiin (738/2002), asetukseen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) sekä sisäasiainministeriön asetukseen erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (612/2015). Harjoitusten tavoitteet Tavoitteena on kartoittaa miten eri osa-alueet (ensitoimet, hälyttäminen, tiedonkulku ja johto) toimivat yhteen onnettomuustilanteessa Parkanon varastolla ja miten yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa toimii. Harjoituksessa koestetaan varaston sisäisen ja ulkoisen pelastussuunnitelman toimivuus sekä tehdään niihin havaintojen perusteella tarvittavat muutokset. Harjoituksen toteuttaminen Edellinen yhteistoimintaharjoitus on pidetty vuonna Kohteessa pidetään seuraava harjoitus ja päivystävien palomestarien tutustumiskäynti ulkoisen pelastussuunnitelman valmistumiseen liittyen Harjoitusten teema (menneet ja tulevat) Järjestetty 2006: Rekkapalosta levinnyt maastopalo. Tulevan harjoituksen teema: Automaattinen paloilmoitus -> räjähdysvaara (pääpaino evakuoinnin ja eristämisen järjestelyissä) Harjoituksen suunnittelu Harjoituksen dokumentointi Harjoituksen suunnittelee yhteisvoimin pelastuslaitoksen päällystöviranhaltija ja kohteen oma suunnitteluryhmä. Suunnittelu käynnistyy pelastuslaitoksen yhteydenotolla kohteeseen ja sopimalla aloituspalaveri, mihin kutsutaan tarvittavat yhteistyöviranomaiset. Suunnittelupalavereita järjestetään tarpeen vaatima määrä, minkä jälkeen pidetään varsinainen harjoitus ja palautetilaisuus. Varastolta harjoituksen pääsuunnittelija tekee harjoituksesta raportin ja huolehtii harjoituksen dokumentoinnista ja kuvatallentamisesta tietäen parhaiten alueella vallitsevat rajoitukset.