PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN -OHJE

Transkriptio

1 (10) PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN -OHJE

2 (10) SISÄLLYS 1 Ohje ja sen tarkoitus Satakunnan pelastustoimen operatiivinen johtamisjärjestelmä Johtovastuun ottaminen ja siirtäminen Pelastusyksikön johtaminen Pelastusjoukkueen johtaminen Pelastuskomppanian tai sitä suuremman pelastusmuodostelman johtaminen Pelastustoiminnan johtamisen vastuu ja seuraukset Satakunnan pelastuslaitoksen päivystysalueet ja valmius Päivystysalueet Päivystysjärjestelmä Yksikönjohtajan tehtävät Päivystävän pelastusviranomaisen (P3) tehtävät Pelastuskomppanian johtajan tehtävät Hälytys- ja viestitoiminta Ohjeen vahvistus...10

3 (10) 1 Ohje ja sen tarkoitus Tässä ohjeessa määritellään pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä Satakunnan pelastuslaitoksessa. Tämä ohje kumoaa 2005 laaditun Pelastusohjeen. Tätä ohjetta voidaan täydentää päivystysaluekohtaisilla ohjeilla. 2 Satakunnan pelastustoimen operatiivinen johtamisjärjestelmä Pelastustoiminnan johtamisella tarkoitetaan tässä ohjeessa pelastusyksikön tai muun pelastusmuodostelman johtamista onnettomuustilanteessa. Pelastustoiminnan johtaminen käsittää tilanteen arvioinnin, päätöksenteon, käskyt tehtävän suorittamiseksi, tiedottamisen, tilanteen seurannan ja valvonnan sekä pelastusvalmiuden palauttamisen Pelastustoiminnan johtamisen normiperusta ja pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet on annettu Pelastuslaissa (468/2003). Pelastustoiminnan johtaminen järjestetään siten, ettei valvontajänne (=johdettavien määrä) muodostu liian pitkäksi. Operatiivisessa johtamistoiminnassa suoranaisten alaisten määrä ei saisi nousta yli viiden. Mikäli valvontajänne kasvaa tätä suuremmaksi, on muodostettava uusi johtamistaso. Esimerkiksi kahden perusvahvuisen pelastusyksikön johtamista varten tulee pääsääntöisesti muodostaa ylempi johtamistaso. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmään kuuluvat seuraavat tasot: pelastusyksikön johtaminen, pelastusjoukkueen johtaminen (P3-taso) sekä pelastuskomppanian (P2-taso) ja sitä suurempien pelastusmuodostelmien (P1-taso) johtaminen

4 (10) Käskyvaltasuhteet operatiivisessa tilanteessa muodostuvat seuraavasti: Sisäasiainministeriö I Länsi-Suomen lääninhallitus I Pelastusjohtaja tai hänen varamiehensä I Toimialueen aluepalopäällikkö tai hänen varamiehensä I Päivystävä pelastusviranomainen I Pelastusyksikön johtaja SM:n JOKE LH:n JOKE Pel.alue JOKE Toimialue JOKE (toimialueen johtoelin) Käskysuhde on pysyvään tai tilapäiseen käskyvaltaan perustuva suhde. Pelastustoiminnan johtamisessa noudatetaan yllä esitettyä käskysuhdetta. Tämän mukaan esimerkiksi toimialueen aluepalopäällikkö tai muu ylempi pelastusviranomainen voi ottaa johtovastuun päivystävältä pelastusviranomaiselta, mikäli katsoo sen aiheelliseksi. Päivystävällä pelastusviranomaisella on onnettomuustilanteessa käskyvalta muuhun pelastuspäällystöön (po. ylemmät esimiehet). Päivystävä pelastusviranomainen voi esimerkiksi käskeä onnettomuuskohteessa olevan päällystöhenkilön ottamaan onnettomuustilanteen johtovastuun ja käyttämään tilapäistä käskyvaltaa yksikönjohtajiin, kunnes päivystävä pelastusviranomainen ottaa johtovastuun. 2.1 Johtovastuun ottaminen ja siirtäminen Johtovastuun määräytyminen perustuu yleensä onnettomuuskohteeseen hälytettyyn vasteeseen, esimerkiksi pelastusyksikköä johtaa pelastusyksikönjohtaja ja pelastusjoukkuetta johtaa päivystävä pelastusviranomainen. Poikkeaminen normaalista johtovastuun määräytymisestä perustuu edellä esitettyyn käskysuhteeseen. Johtovastuun ottaminen Pelastustoiminnan johtovastuu otetaan ilmoittamalla siitä pelastustoimintaan osallistuville pelastusyksiköille ja hätäkeskukselle. Ilmoitus pelastustoiminnassa oleville tehdään siinä puheryhmässä, jossa onnettomuuspaikalla olevat pelastusyksiköiden johtajat toimivat. Hätäkeskukselle johtovastuun ottaminen ilmoitetaan INFO-puheryhmässä.

5 (10) Mikäli onnettomuuspaikalle saapuu henkilö, jolla on käskyvalta pelastustoimintaa johtavaa henkilöön, tulee hänen ilmoittaa ottaako hän pelastustoiminnan johtovastuun vai pysyykö johtovastuu tilannetta johtaneella yksikönjohtajalla tai päivystävällä pelastusviranomaisella. Ilmoitukset voivat olla esimerkiksi seuraavan sisältöisiä: 1. Valtakadulla olevat yksiköt, Pori-P3. Otan johtovastuun. Pori-P3 2. Valtakadulla olevat yksiköt. Pori-P3. Olen kohteessa, mutta johtovastuussa on edelleen Pori-P11. Pori-P3. Johtovastuun siirtäminen Johtovastuun siirtäminen tarkoittaa sitä, että pelastustoimintaa johtava päivystävä pelastusviranomainen tai pelastusyksikön johtaja siirtää johtovastuun sopimuksella toiselle henkilölle. Tämä voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun pelastuskomppanian johtaminen siirtyy päivystävältä pelastusviranomaiselta onnettomuuspaikalla olevalle muulle päällystöhenkilölle ja pelastustoimintaa johtanut päivystävä pelastusviranomainen jatkaa pelastuskaistan johtajana. Johtovastuun siirto perustuu aina sopimukseen pelastustoimintaa johtavan ja pelastustoimintaa siirron jälkeen johtamaan alkavan henkilön välillä. Johtovastuun siirrosta ilmoitetaan kuten johtovastuun ottamisesta. 2.2 Pelastusyksikön johtaminen 1. Pelastusyksikköä johtaa tehtävään koulutettu yksikönjohtaja, joka voi olla päätoiminen paloesimies tai muu operatiivisen viran haltija tai sopimuspalokunnan nimeämä yksikönjohtaja. 2. Pelastusyksikön johtaja johtaa omaa pelastusyksikköä sekä pelastusyksikölle alistettuja vahvennuksia. 3. Pelastusyksikön johtaja liikkuu pääsääntöisesti oman yksikkönsä mukana. 4. Pelastusyksikön johtajan varamiehenä toimii pelastusyksikön konemies, ellei yksikönjohtaja muuta käske. Varamiehen tulee ottaa pelastusyksikön johtaminen tilanteessa, jolloin a. yksikönjohtaja siirtyy johtamaan pelastusjoukkuetta (osa- tai tavoitevahvuinen), b. yksikönjohtaja käsketään johtamaan perustettua kaistaa tai c. yksikönjohtaja estyy hoitamasta tehtäväänsä. 5. Pelastusyksikön johtajan tunnus on pelastusyksikön tunnus, jonka numerotunnuksen edessä on P-kirjain. Puhekielessä tunnus lausutaan esimerkiksi Pori pee yksiyksi. 2.3 Pelastusjoukkueen johtaminen 1. Pelastusjoukkueen johtajana toimii päivystävä pelastusviranomainen tai hänen määräämänsä muu henkilö. Ensimmäisen onnettomuuspaikalle saapuneen pelas-

6 (10) tusyksikön johtaja toimii tarvittaessa pelastusjoukkueen (osavahvuinen, perusvahvuinen tai vahvennettu) johtajana, kunnes päivystävä pelastusviranomainen tai hänen määräämänsä henkilö ottaa tilanteen johdettavakseen. 2. Pelastusjoukkueen johtajan tunnus on P3. Tunnuksen eteen lisätään päivystysalueen kutsutunnus seuraavasti: a. PoSa Pohjois-Satakunnan päivystysalue b. Pori Karhukuntien päivystysalue c. Asa Ala-Satakunnan päivystysalue 2.4 Pelastuskomppanian tai sitä suuremman pelastusmuodostelman johtaminen 1. Pelastuskomppanian johtajana toimii päivystävä pelastusviranomainen, kunnes aluepalopäällikkö tai hänen varamiehensä ottaa tilanteen johtovastuun 2. Pelastuskomppanian johtovastuun voi ottaa myös muu pelastusviranomainen, mikäli siitä päivystävän pelastusviranomaisen kanssa sovitaan. 3. Pelastuskomppanian ja sitä suurempien pelastusmuodostelmien toiminta jaetaan pelastuskaistoihin. Pelastuskaistan johtajana toimivat pelastustoiminnan johtajan määräämät pelastusviranomaiset, pelastusyksiköiden johtajat tai muut pelastushenkilöstöön kuuluvat henkilöt. 4. Pelastuskomppanian ja sitä suurempien pelastusmuodostelmien johtamista tukemaan perustetaan esikuntamuodostelma, jonka kokoonpanon ja tehtävät päättää pelastustoiminnan johtaja. 5. Pelastuskomppanian johtajan tunnus alue P 2 ja muut, alue P20.x 6. Pelastuskaistan johtajan tunnus on kaista ja kaistan numero 2.5 Pelastustoiminnan johtamisen vastuu ja seuraukset Pelastuslain (468/2003, 44 ) mukaan pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen tai muu alueen pelastustoimen kanssa sopimuksen tehneen palokunnan henkilö. Laissa todetaan, että pelastusviranomaisten lisäksi myös muut pelastustoiminnan johtajana toimivat henkilöt ovat tehtävässään virkavastuun alaisia. Tämä tarkoittaa, että pelastustoiminnan johtaja toimii pelastuslaitoksen edustajana ja pelastuslaitoksen vastuulla. Pelastuslaitos on täten sitoutunut vastaamaan kaikkien pelastustoiminnan johtajana toimivien toiminnasta yleisen isännänvastuun periaatteiden mukaisesti. 3 Satakunnan pelastuslaitoksen päivystysalueet ja valmius 3.1 Päivystysalueet Satakunnan pelastustoimen alue on jaettu kolmeen päivystysalueeseen, jotka ovat:

7 (10) 1. Pohjois-Satakunnan, 2. Karhukuntien ja 3. Ala-Satakunnan päivystysalueet. Päivystysalueiden rajat noudattavat hätäkeskusjärjestelmään syötettyjä pelastustoimen perustoiminta-alueita. Päivystysalueet on muodostettu siten, että päivystävän pelastusviranomaisen (P3) saavutettavuus kullekin perustoiminta-alueelle olisi mahdollisimman hyvä. Oletuksena on käytetty sitä, että päivystävä pelastusviranomainen lähtee tehtävään omasta päivystyspaikastaan (Kankaanpään, Kanta-Porin tai Euran paloasemalta). Päivystysalueet on esitetty kuvassa 1. kuva 1: Satakunnan pelastuslaitoksen P3-päivystysalueet 3.2 Päivystysjärjestelmä Päivystysalueilla oleva pelastustoimen valmius määritellään pelastustoimen palvelutasopäätöksessä. Valmiudessa oleva pelastusyksikkö käsittää myös pelastusyksikön johtamistoiminnan, eli jokaisella pelastusyksiköllä tulee olla tehtävään lähtiessään yksikönjohtaja. Pelastusjoukkueen ja sitä suurempien pelastusmuodostelmien johtamistoimintaa varten päivystysalueilla ylläpidetään pelastusviranomaispäivystystä (P3-päivystys). P3-

8 (10) päivystys toteutetaan päivystysalueilla siten, että päivystävä pelastusviranomainen on välittömässä lähtövalmiudessa kaikkina vuorokauden aikoina. Päivystysalueella pelastusviranomaispäivystyksen järjestämisestä vastaa aluepalopäällikön määräämä päällystöhenkilö, jonka tehtävistä säädetään tarkemmin päivystysaluekohtaisessa ohjeessa. Pelastusviranomaistoiminnan ylläpitämistä varten päivystysalueilla on riittävä määrä pelastuspäällystöhenkilöitä, jotka osallistuvat pelastusviranomaispäivystykseen. Kelpoisuus P3- päivystykseen on niillä, joilla on pelastuspäällystövirka Satakunnan pelastuslaitoksessa ja joilla on Pelastusasetuksen 12 :n kohdan 3 mukainen kelpoisuus virkaan. Mikäli, esimerkiksi palomestarin, viransijaiseksi on nimitetty epäpätevä henkilö, ratkaisee nimityspäätöksen tekijä henkilön kelpoisuuden osallistua pelastusviranomaispäivystykseen. Pelastusviranomaispäivystykseen osallistuvat henkilöt tulee olla nimettyinä pelastusviranomaisiksi (Pelastuslaki 468/ ). 3.3 Yksikönjohtajan tehtävät Pelastusyksikön johtajan tehtäviä ovat mm. määrittää tarvittaessa hälytetyn yksikön lähtövahvuuden ja tarvittavan täydennyskaluston johtaa yksikön toimintaa ottaa tarvittaessa koko pelastustoiminnan johtovastuun kohdan 2.3 mukaisesti siirtyy käskettäessä kaistanjohtajaksi vastaa pelastusyksikön hälytysvalmiuden palauttamisesta raportoi päivystävälle pelastusviranomaiselle johtamistaan tilanteista 3.4 Päivystävän pelastusviranomaisen (P3) tehtävät Päivystävä pelastusviranomainen: Toimii pelastustoiminnan johtajana niissä onnettomuustilanteissa, joihin hänet on vasteissa liitetty (myös toisella päivystysalueella olevat onnettomuustilanteet) Toimii yksikkölähdön tilanteessa tarvittaessa pelastusyksikönjohtajan apuna. Pelastustoimintaa johtavan yksikönjohtajan pyynnöstä P3:n tulee lähteä onnettomuuspaikalle, ellei P3 ole sidottuna toisen pelastustehtävän johtamiseen. Vastaa oman päivystysalueensa pelastusvalmiuden ylläpidosta siten, kun päivystysalueen toimintaohjeessa ja palokuntasopimuksissa on esitetty. Päivystysaluekohtaisissa ohjeissa määritellään reagoitavat minimivahvuudet, kalustorikot, valmiussiirrot, valmiuden ylläpitotehtävät, kuten tiedostojen ja kohdetietojen ylläpito jne. Käskee tarvittaessa päivystysalueensa henkilöstöä tekemään ylityötä ja vapauttaa henkilöstön tehtävän suorituksen jälkeen.

9 (10) Suorittaa kiireelliset pelastusviranomaisen tehtäviin kuuluvat tarkastus- ja neuvontatehtävät. Esim. Suuret yleisötapahtumat tms. Laatii johtamistaan onnettomuustilanteista tarvittavat raportit ja tiedotteet. Mm. Pronto-selosteet, tiedotusvälineille menevät tiedotteet, muille viranomaisille suunnatut tiedotteet 3.5 Pelastuskomppanian johtajan tehtävät Pelastuskomppanian johtajan tehtävänä on onnettomuustilanteessa johtaa pelastuskomppanian toimintaa perustaa tarvittava esikuntamuodostelma tukemaan johtamistoimintaa jakaa toiminta pelastuskaistoihin ja käskeä niille johtajat toimii tilanteen yleisjohtaja, mikäli toimintaan osallistuu useita viranomaisia johtaa tiedotustoimintaa pelastustoiminnan osalta järjestää viranomaisten yhteiset tiedotustilaisuudet Komppaniatason ja sitä suurempien onnettomuustilanteiden varalle luodaan P2-tason varallaolojärjestelmä, jolla turvataan onnettomuustilanteiden johtomahdollisuudet kaikissa pelastustoimintaan liittyvissä tehtävissä mm. ydinvoimalaonnettomuuksista tulvaonnettomuuksiin. Johtamisjärjestelmä on osa pelastustoimen valmiussuunnittelua. 4 Hälytys- ja viestitoiminta Päivystävä pelastusviranomainen hälytetään kaikkiin niihin tehtäviin, joihin vasteehdotuksen mukaisesti hälytetään yhtä useampia pelastusyksiköitä. Päällekkäisten tehtävien varalta on jokaiselle perustoiminta-alueelle määritetty varsinaisen P3:n lisäksi seuraavaksi lähin P3, jolle tehtävä välitetään, mikäli perustoiminta-alueen varsinainen P3 on varattuna toisessa tehtävässä. Suurten onnettomuustilanteiden sekä päällekkäisten onnettomuustilanteiden varalta luodaan tarvittaessa päivystysaluekohtainen gsm-hälytysryhmä, jonka avulla voidaan hälyttää vapaavuorossa olevaa pelastuspäällystöä johtamistoiminnan avuksi. Päivystävä pelastusviranomainen hälytetään tehtävään virvellä ja gsm-tekstiviestillä. Hälytysjärjestelmä on kahdennettu. Viestitoimintaa koskevat ohjeet on kirjattu Satakunnan pelastuslaitoksen viestiohjeeseen. Komppaniatason lähtöön, tai jos tilanne kasvaa komppaniatasoiseksi, hälytetään P2-tason päällystöhenkilöt.

10 (10) 5 Ohjeen vahvistus Pelastusjohtaja on vahvistanut tämän ohjeen ( 104/2006). Neuvottelukunta on täydentänyt tätä ohjetta kokouksessaan 3/07 ( , 54).