PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA JOUKKOLIIKENNE

Transkriptio

1 PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA JOUKKOLIIKENNE

2 Kannen kuvat: Pirkanmaan liitto, Risto Hyppönen Logisma Oy, Inna Berg Strafica Oy SIvu 2/51

3 SIvu 3/51 YHTEENVETO Joukkoliikenteen kehittämisselvitys on laadittu osana Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jossa tarkastellaan Pirkanmaan asemaa valtakunnan liikennejärjestelmän kannalta ja ylikunnallista liikkumista maakunnan sisällä. Työn tavoitteena on tunnistaa maakunnan menestymisen asettamat vaatimukset joukkoliikennejärjestelmän kokonaispalvelutasolle ja tarvittaville joukkoliikennepalveluille. Tuloksena on määritelty maakunnan joukkoliikennejärjestelmän pitkän tähtäimen visio ja joukkoliikenteen tavoiteasettelua ohjaavat kehittämislinjaukset sekä visiota kohti johtava kehittämisstrategia konkreettisine toimenpide-ehdotuksineen. Pirkanmaan joukkoliikennevisio on määritelty seuraavasti: - Korkealaatuinen joukkoliikennejärjestelmä parantaa Pirkanmaan kansainvälistä ja valtakunnallista saavutettavuutta vahvistaen maakunnan kasvua. - Luotettavat ja helppokäyttöiset joukkoliikennepalvelut mahdollistavat pirkanmaalaisten sujuvan liikkumisen maakunnan eri osissa. Asukkaat mieltävät joukkoliikenteen myönteisesti ja kynnys joukkoliikenteen käyttöön on madaltunut. - Joukkoliikenne tarjoaa Tampereen kaupunkiliikenteessä ja seutu ja kaukoliikenteen tärkeimmillä yhteysväleillä henkilöauton käytölle aidosti houkuttelevan vaihtoehdon. Koko maakunnassa turvataan kustannustehokkaasti perusliikkumismahdollisuudet. Vision tueksi on määritelty alueellisesti joukkoliikenteen kehittämislinjauksia, joita on syvennetty kehittämistarveanalyysin perusteella teemoittain. Kehittämislinjauksissa korostuu joukkoliikenteen kilpailukyvyn vahvistaminen Tampereen kaupunkiseudulla sekä koko maakunnassa olevan joukkoliikennejärjestelmän tehostaminen ja joukkoliikenteen käyttökynnyksen madaltaminen. Jälkimmäiseen tavoitteeseen liittyvinä toimina esitetään mm. lippu- ja informaatiojärjestelmiä uudistamista ja matkaketjujen sujuvoittamista kehittämällä terminaaleja, henkilöliikennepaikkoja ja liityntäpysäköintiä. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä huolehditaan sujuvuutta ja nopeutta edistävin kustannustehokkain toimin sekä vahvistamalla maankäyttöä nykyisissä laatukäytävissä. Pitkällä aikavälillä varaudutaan liikennetarpeiden kasvaessa raideliikenteen kehittämiseen. Koko maakuntaa koskien tärkeää on varautua niin maankäytön kuin liikennejärjestelmän osalta lähijunaliikenteen kehittämiseen. Maakunnan ulkoisten yhteyksien osalta keskeistä on turvata toimivat henkilöliikennepalvelut tärkeisiin ulkomaisiin kohteisiin kehittämällä Tampere- Pirkkalan lentoasemaa ja liityntäyhteyksiä Helsinki Vantaan lentokentälle, Venäjän raideliikenteeseen sekä Turun ja Helsingin matkustajasatamiin. Esitettyjä tavoitteita vastaava joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää rahoitusrakenteiden uudistamista ja nykyistä voimakkaampaa taloudellista panostusta.

4 SIvu 4/51 ESIPUHE Käsillä oleva joukkoliikenteen kehittämisselvitys on laadittu osana Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jossa tarkastellaan Pirkanmaan asemaa valtakunnan liikennejärjestelmän kannalta ja myös ylikunnallista liikkumista maakunnan sisällä. Liikennejärjestelmätyöllä määritetään Pirkanmaan rooli valtakunnan liikennejärjestelmässä. Joukkoliikenteen erillisselvityksen tavoitteena on tunnistaa maakunnan menestymisen asettamat vaatimukset joukkoliikennejärjestelmän kokonaispalvelutasolle ja tarvittaville joukkoliikennepalveluille. Osaselityksen tuloksena määritellään maakunnan joukkoliikennejärjestelmän pitkän tähtäimen visio ja joukkoliikenteen tavoiteasettelua ohjaavat kehittämislinjaukset sekä visiota kohti johtava kehittämisstrategia konkreettisine toimenpide-ehdotuksineen. Joukkoliikenteen erillisselvitystä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Jari Lehtonen, pj. Seija Siitonen Kari Korpela Hannu Koski Maarit Huhtinen Alpo Jokinen Jukka Varonen Reijo Väliharju Arja Aalto Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Juupajoki Hämeenkyrö Sastamala Valkeakoski Pirkanmaan liitto Liikennevirasto Konsulttina työssä on toiminut Strafica Oy, jossa joukkoliikenneselvityksen laadinnasta on vastannut Kari Hillo. Joukkoliikenteen kehittämisselvityksen laadinta on aloitettu tammikuussa 2011 ja se valmistui kesäkuussa Työryhmä on kokoontunut työn aikana neljä kertaa, minkä lisäksi helmikuussa järjestettiin sidosryhmätilaisuus joukkoliikennealan keskeisille toimijoille.

5 SIvu 5/51 SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 SISÄLTÖ 5 1. JOHDANTO Työn tausta Osaselvityksen sisältö ja tavoitteet 6 2. JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTARPEET JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Toimintaympäristön tulevaisuuden haasteita Joukkoliikenteen keskeisimmät kehittämistarpeet 8 3. PIRKANMAAN JOUKKOLIIKENNEVISIO JA KEHITTÄMISLINJAUKSET Liikennejärjestelmävisio Pirkanmaan joukkoliikennevisio Kehittämislinjaukset KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kehittämisohjelma Toimenpiteiden kuvaus suhteessa liikennepoliittisiin tavoitteisiin SEURANTA 23 Liite 1. Nykytilan kuvaus ja tulevaisuuden näkymät 24 Suunnittelutilanne 24 Toimintaympäristö ja muutosnäkymät 26 Liikenteen hallinnonalan ja aluehallinnon uudistukset 27 Valtakunnalliset linjaukset 29 Liikkuminen ja liikkumistarpeet 30 Joukkoliikenneverkkojen ja palvelujen nykytila 34 Matkustajamäärät 40 Lippu- ja informaatiojärjestelmät 42 Matkustajainformaatio 43 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoitus 43 Joukkoliikenteen suunnittelu ja organisointi 48 LÄHTEET 49

6 SIvu 6/51 1. JOHDANTO 1.1 Työn tausta Joukkoliikenteen kehittämisselvitys on laadittu osana Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jossa tarkastellaan Pirkanmaan asemaa valtakunnan liikennejärjestelmän kannalta ja ylikunnallista liikkumista maakunnan sisällä. Liikennejärjestelmätyöllä määritetään Pirkanmaan rooli valtakunnan liikennejärjestelmässä. Pirkanmaalla ei ole aikaisemmin laadittu maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025) on valmistunut keväällä Maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tarkastellaan koko maakuntaa ja siinä sovitetaan yhteen maakunnan ja Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Tavoitteena on saavuttaa eri osapuolten yhteinen näkemys Pirkanmaan liikennejärjestelmän tavoitetilasta, kehittämisen toimintalinjoista sekä tarvittavista toimista. 1.2 Osaselvityksen sisältö ja tavoitteet Joukkoliikenteen kehittämisselvityksen tavoitteena on tunnistaa maakunnan menestymisen asettamat vaatimukset joukkoliikennejärjestelmän kokonaispalvelutasolle ja tarvittaville joukkoliikennepalveluille. Joukkoliikenteen osaselvityksen keskeiset teemat ovat: kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudullisten yhteyksien ja matkaketjujen tarkastelu ja eri joukkoliikennemuotojen yhteensovittaminen lippujärjestelmien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä tukeva fyysinen toimintaympäristö joukkoliikennelain edellyttämä palvelutasomäärittely valtakunnallisen ja maakunnallisen raideliikenteen kehittämismahdollisuuksien arviointi lentoliikenteen rooli ja mahdollisuudet maakunnan kilpailukyvyn kannalta Osaselityksen tuloksena määritellään maakunnan joukkoliikennejärjestelmän pitkän tähtäimen visio ja joukkoliikenteen tavoiteasettelua ohjaavat kehittämislinjaukset sekä visiota kohti johtava kehittämisstrategia konkreettisine toimenpide-ehdotuksineen.

7 SIvu 7/51 2. JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTARPEET JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 2.1 Toimintaympäristön tulevaisuuden haasteita Toimintaympäristön kuvaus on esitetty tarkemmin raportin liitteessä 1. Yleisiä liikkumistarpeisiin, liikenteeseen ja liikennejärjestelmäsuunnitteluun vaikuttavaa merkittävimmin mm. seuraavat toimintaympäristömuutokset: väestö ikääntyy nopeasti ja keskittyy kasvukeskuksiin palveluiden merkitys tuotantorakenteessa kasvaa nykyisestä alueet erilaistuvat sähköinen kaupankäynti ja asiointi lisääntyvät työelämä muuttuu ja liikkuminen lisääntyy elämäntyylit ja -arvot moninaistuvat, vapaa-ajan merkitys kasvaa ilmasto- ja ympäristöarvojen merkitys kasvaa energian hinta tekniset ratkaisut (mm. ajoneuvoteknologia) kehittyy ja syntyy uusia innovaatioita Edellä kuvatut toimintaympäristön muutokset osaltaan sisältävät joukkoliikenteen järjestämisen kannalta merkittäviä haasteita. Joukkoliikennepalveluilta odotetaan ja sen laadulta vaaditaan entistä enemmän, mutta samanaikaisesti julkisen liikenteen rahoitustaso ja -rakenteet eivät tue olevia tarpeita kuin osittain. Valtion talouden kestävyysvajeen myötä myös joukkoliikennemäärärahat ovat niukentuneet ja mikäli suuntaus jatkuu, on uhkana kuntien vastuun merkittävä kasvu joukkoliikennepalvelujen rahoittamisessa. Jopa nykyisen palvelutason säilyttäminen on suuri haaste, sillä nykyistä palvelutasoa ei kyetä säilyttämään ilman määrärahojen lisäystä. Joukkoliikennelain uudistuminen tuo siirtymäaikojen myötä muutoksia joukkoliikenteen suunnitteluun ja järjestämiseen. Toimivaltaisilla viranomaisilla on halutessaan aiempaa enemmän myös mahdollisuuksia suunnitella ja hankkia toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelut. Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, jossa on kuvattu ehdotus alueellisiksi palvelutasotavoitteiksi ja vaihtoehtoisia linjastosuunnitelmia vuoden 2011 alussa aloittaneelle joukkoliikennelautakunnalle. Työ jatkuu liikenteen järjestämistapojen vertailuilla ja arvioinneilla. Valittua toteutusmallia sovelletaan siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyessä vuonna Myös Pirkanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueelle tulee laatia vuoden 2011 aikana joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, joissa kuvataan liikennetarjonnan tavoiteltava taso siirtymäaikojen liikennöintisopimusten umpeuduttua. Kaupunkiseudun ulkopuolella palvelutasomäärittely tähtää noin vuoteen LVM määrittelee kaukoliikenteen palvelutason. Palvelutasomäärittelyihin liittyen keskeistä on saumaton yhteistyö eri toimivaltaisten viranomaisten ja kuntien sekä liikenteen harjoittajien välillä. Palvelutasotavoitteisiin sitoutuminen edellyttää kustannustietoisuutta joukkoliikenteen järjestämisen kokonaiskustannuksista.

8 SIvu 8/ Joukkoliikenteen keskeisimmät kehittämistarpeet Seuraavassa on kuvattu matkustajan kannalta joukkoliikenteen käyttöön liittyviä tyypillisiä ongelmia erilaisissa liikkumisympäristöissä (mukaillen LVM 2009). Koko maakuntaa koskevia kehittämistarpeita Palvelutarjonta ei vastaa matkustajan tarpeita muilla kuin Tampereen keskustaan suuntautuvilla ruuhka- ja päiväajan yhteyksillä. Kaupunkiseudun poikittaisliikenteessä ja hiljaisen ajan liikenteessä on puutteita. Muut kulkutavat ovat reittien ja matka- aikojen suhteen joukkoliikennettä kilpailukykyisempiä. Lukuun ottamatta Tampereen paikallisliikennettä on nykyisillä lipputuotteilla ja hinnoilla vaikeaa vastata potentiaalisten matkustajien tarpeisiin (esim. satunnaiset matkat ja perheiden liikkuminen). Kerta- ja sarjaliput ovat kalliita erityisesti seudullisilla matkoilla. Lippujen yhteensopivuus esim. juna- ja bussiliikenteessä tai paikallis- ja seutuliikenteessä on toteuttamatta. Matkaketjut eivät ole sujuvia. Vaihtotapahtumat ovat hankalia ja niistä peritään eri hinta. Liityntäpysäköintipaikkoja ei ole riittävästi ja eikä niitä ole toteutettu suunnitelmallisesti ja etenkin pyöräpysäköinnin laatutaso on huono. Informaation yhtenäisyydessä ja reaaliaikaisuudessa on puutteita. Informaatio on hajallaan monessa eri lähteessä. Bussiliikenteen imagossa on parannettavaa ja palvelukokonaisuuden laatu on epätasaista. Palvelutarjonnan puute tai vähäisyys, erityisesti kuntien tai seutukuntien sisäisessä liikenteessä Merkittävä osa kuljetuspalveluista on kuntien koulu- ja sosiaalitoimen kuljetuksia, joihin useinkaan ei oteta tai ei mahdu mukaan muita matkustajia tai ainakaan muilla matkustajilla ei ole riittävää tietoa kuljetusten aikatauluista ja käyttömahdollisuuksista. Kuntien henkilökuljetuspalvelujen suunnittelua ja kilpailutusta ei ole riittävästi koordinoitu. Suunnitteluresursseissa on vajetta. Matkaketjut eivät ole sujuvia. Harvan liikenneverkon vuoksi jo pysäkille pääsy on ongelmallista. Puutteita on myös jatkoyhteyksien toimivuudessa kaupungeissa ja pienten kaupunkien linjastoratkaisuissa. Joukkoliikenteen imago on huono. Monin paikoin kalusto on vanhaa, pysäkit hoitamattomia ja tietoa palveluista on vaikea saada. Maaseutuliikenteen maine on todellista palvelutasoa heikompi. Maankäyttö ja asutus hajaantuvat joukkoliikennereittien ulkopuolelle. Runkoliikenteen verkko harvenee ja koululaisia kuljettavat bussivuorot vähenevät. Joukkoliikennepalvelujen ulkopuolelle jää yhä useampi. Vanhusten määrä kasvaa ja matkustajien liikkumiskyky heikkenee.

9 SIvu 9/51 Kaukoliikenne Matkaketjujen sujumattomuus ja katkeaminen Matkaketjut ovat hitaita henkilöautoon verrattuna Matkaketjun heikko hintakilpailukyky, esim. perheiden matkoilla tai vaihtomatkoilla eri liikenteenharjoittajien liikenteen välillä Palvelun laatu, luotettavuus ja imago Informaation ja vertailutiedon hankkimisen vaikeus Palvelukokonaisuus Arjen matkojen ketjuttaminen vaatii usein henkilöautoa (lasten ja tavaroiden kuljetukset, päiväkoti, kauppa, työ) Kulkumuotojen yhteiskäyttö on vaikeaa (junabussiyhteistyö, yhteinen lippujärjestelmä, pyörien kuljetus ja pysäköinti) Vaihdot ovat hankalia (pysäkit, aikataulujen yhteensopivuus, luotettavuus ja täsmällisyys, fyysiset esteet) Liityntäpysäköinnin järjestämisessä on puutteita Koko matkaketjua koskeva informaatio (aikataulut ja lippujen hinnat) on hajallaan eri lähteissä ja ajantasaisen informaatiota ei ole saatavissa matkan aikana. Kokonaispalvelun laatu määräytyy huonoimman osatekijän mukaan, matkaketjussa on usein paljon pieniä heikkouksia. Joukkoliikenteen uutisointi on kielteissävytteistä (esim. junat seisovat, bussit kolaroivat), myönteiset uutiset eivät useinkaan ylitä uutiskynnystä Lippu- ja tariffijärjestelmien yhtenäistäminen Nykyisin Pirkanmaalla (ja muuallakin maassa) eri joukkoliikennemuodoissa ja liikennealueilla on käytössä eri lippujärjestelmiä. Joukkoliikenteen vakiokäyttäjien ensisijainen lipputuote säännöllisessä seudullisessa liikkumisessa on seutulippu, jonka asiakashintaa kunta ja valtio tukevat. Pirkanmaalla on nykyisin käytössä viisi seutulippualuetta. Valtaosa kunnista kuuluu useampaan kuin yhteen seutulippualueeseen. Seutulippujärjestelmässä hinnoitteluperusteet ovat kirjavat ja melko joustamattomat asiakashinta voi nousta merkittävästi, mikäli runkomatkan lisäksi halutaan tehdä satunnainen liityntämatkaa esimerkiksi Tampereen paikallisliikenteellä. Linja-autoliikenteessä on lisäksi käytössä valtakunnallinen Matkahuollon matkakortti. VR:llä on oma lippujärjestelmänsä, joka toimii paperilipuilla. Seutulippu palvelee kodin ja työ- tai opiskelupaikan välistä päivittäismatkustusta hyvin, mutta se kelpaa ainoastaan bussiliikenteessä. Junaliikenteessä on käytössä VR:n säännölliseen tai satunnaiseen matkustukseen tarkoitetut omat pahviset lipputuotteet. Matkahuolto ja VR ovat lähivuosina uusimassa järjestelmiään.

10 SIvu 10/51 Matkustajainformaatio Tampereen ulkopuolisen Pirkanmaan merkittävimmät joukkoliikenteen kehittämistarpeet liittyvät ensisijaisesti joukkoliikennejärjestelmän käytettävyyden parantamiseen. Suurin haaste on, miten matkustaja kykenee omaksumaan koko joukkoliikennejärjestelmän palvelut lippu- ja informaatiojärjestelmineen niin, että koettu palvelutaso vastaa asiakkaan matkustustarpeita. Valtakunnallisesti tavoitteena on ollut, että matkustaja saa helposti tiedon yhdestä paikasta matkustusvaihtoehdoista ja lippujen hinnoista. Matka.fi tarjoaa pitkämatkaiseen liikkumiseen soveltuvat reitinsuunnittelupalvelut. Järjestelmän haasteena on kehitys- ja ylläpitovastuukysymysten ohella seututasolla tietojen kattavuus ja puutteellisuus järjestelmä ei välttämättä nykyisin tunne paikallisia, esimerkiksi kaikille avoimia ensisijaisesti koululaisten tarpeisiin toteutettuja yhteyksiä.

11 SIvu 11/51 3. PIRKANMAAN JOUKKOLIIKENNEVISIO JA KEHITTÄMISLINJAUKSET 3.1 Liikennejärjestelmävisio Pirkanmaan maakuntavision pohjalta johdettu liikennejärjestelmävisio on kuvattu alla. Kuva 1. Pirkanmaan liikennejärjestelmävisio Liikennejärjestelmän tavoitetilaa eri näkökulmista avaavat kuusi osavisiota, jotka ovat toimivuus-, ilmasto- ja ympäristö-, sosiaalinen, yhdyskuntarakenne-, turvallisuus- ja taloudellisuusvisio. Joukkoliikenteen merkitys korostuu erityisesti toimivuus-, sosiaalisuus- ja taloudellisuusvisioissa. Toisaalta yhdyskuntarakennevision kautta vaikutetaan merkittävästi liikkumistarpeeseen, kulkutapojen käyttöön ja edelleen joukkoliikenteen järjestämisen tehokkuuteen. Tampereen seudun liikennejärjestelmän (TASE 2025) kehittämisvisio on määritetty seuraavasti: Liikennejärjestelmä toimii tehokkaasti ja laadukkaasti vahvistaen Tampereen kaupunkiseudun asemaa valtakunnan vetovoimaisimpana alueena.

12 SIvu 12/51 TASE-työssä vision toteuttamisen tueksi määriteltiin seuraavat liikenteelliset päämäärät: Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun sisäisten pääyhteyksien kehittäminen Liikennepalvelujen käyttö helpommaksi Joukkoliikenne positiiviseen kierteeseen Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi Rakennesuunnitelman liikennetavoitteet kirjattiin seuraavasti: Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään Raideliikenteen hyödyntämisen mahdollisuuksia vahvistetaan Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen 3.2 Pirkanmaan joukkoliikennevisio Maakunnan joukkoliikennevisio on muodostettu Pirkanmaan liikennejärjestelmän päävision ja Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman liikennepoliittisen ohjelman ja rakennesuunnitelman tavoitteiden pohjalta. Tampereen seudun liikennepoliittisessa ohjelmassa painottuu liikkumistapojen uudistaminen, millä tavoitellaan jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kääntämistä kasvu-uralle henkilöautoliikenteen kasvun taittamiseksi. Tampereen kaupunkiseudulla liikennepoliittisena tavoitteena on, että seudun joukkoliikenne on eri matkustajaryhmien käytettävissä, työja asiointimatkat on mahdollista tehdä ilman autoa kohtuullisessa ajassa ja tiedot liikennepalveluista ovat helposti saatavilla. Muun maakunnan osalta tavoitellaan nykyisen joukkoliikennejärjestelmän tehostamista mm. lippu- ja informaatiojärjestelmää kehittämällä sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten vahvistamista mm. maankäytön suunnittelun keinoin. Haja-asutusalueilla keskeistä on turvata peruspalvelutaso yhteiskunnalle kustannustehokkaalla tavalla, mikä edellyttää mm. kuntien kaavoitukselta kestäviä ratkaisuja.

13 SIvu 13/51 Pirkanmaan joukkoliikennevisio on esitetty alla. Kuva 2. Pirkanmaan joukkoliikennevisio 3.3 Kehittämislinjaukset Pirkanmaan joukkoliikennevisiota konkretisoivat seuraavat kehittämislinjaukset, jotka ottavat kantaa joukkoliikenteen kilpailukykyyn, palvelukokemukseen ja liikkumistarpeiden turvaamiseen niin ulkoisilla kuin maakunnan sisäisillä yhteyksillä. Kehittämislinjaukset tarkentavat visiota ottamatta vielä varsinaisesti kantaa toimenpiteisiin eli millä keinoilla tavoitteita konkreettisesti pyritään saavuttamaan. Pirkanmaan joukkoliikenteen kehittämislinjaukset aluetyypin ja matkojen suuntautumisen mukaan muotoiltiin seuraavasti: 1. Tampereen kaupunkiseudulla pysäytetään joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden laskutrendi. Joukkoliikenteen kilpailukykyä parannetaan pysyvästi suhteessa yksityisautoiluun kehittämällä työ, opiskeluja asiointiliikenteen pääyhteyksiä. Liikennetarpeiden kasvuun varaudutaan vahvistamalla raideliikenteen toimintamahdollisuuksia.

14 SIvu 14/51 2. Yhteyksillä kuntakeskuksista maakuntakeskukseen huolehditaan nykyisten joukkoliikennemuotojen toimintaedellytyksistä ja pyritään kehittämään maankäyttöä nykyisissä joukkoliikennekäytävissä. 3. Haja-asutusalueilla pyritään turvaamaan peruspalvelutasoisen liikenteen edellytykset yhteiskunnalle kustannustehokkaalla tavalla. 4. Valtakunnallisesti huolehditaan raide- ja linja-autoliikenteen toimintaedellytyksistä yhteyksillä muihin maakuntakeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. 5. Kansainvälisillä yhteyksillä turvataan toimivat henkilöliikennepalvelut tärkeisiin ulkomaisiin kohteisiin kehittämällä Tampere-Pirkkalan lentoasemaa ja liityntäyhteyksiä Helsinki Vantaan lentokentälle, Venäjän raideliikenteeseen sekä Turun ja Helsingin matkustajasatamiin. Raideliikenteessä tavoitellaan suoraan junayhteyttä Tampereen ja Pietarin välille. Joukkoliikenteen yleiset kehittämislinjaukset muotoiltiin seuraavasti: Eri joukkoliikennemuotojen yhteiskäyttöä tuetaan ja joukkoliikennejärjestelmän käyttöä tehostetaan kehittämällä lippu- ja tariffijärjestelmiä asiakasystävälliseen suuntaan Luodaan sujuville matkaketjuille edellytykset toteuttamalla ja ylläpitämällä korkealaatuisia joukkoliikenteen terminaaleja ja kehittämällä vaihtopaikkoja liityntäyhteyksineen Joukkoliikennepalvelujen käytön helppous ja vaivattomuus parantavat asiakkaan palvelukokemusta. Joukkoliikennepalvelut järjestetään informatiivisesti ja fyysisesti esteettömiksi. Yksikään matka ei jää tekemättä tiedon puutteen vuoksi. Joukkoliikenteen tilan seurannalle asetetaan selkeät määrälliset mittarit. Toimenpiteiden ohjelmoinnissa korostetaan ketteryyden ja kustannustehokkuuden ohella vaikuttavuutta suhteessa liikennepoliittisiin tavoitteisiin. Joukkoliikenne kytketään entistä tiiviimmin maankäytön suunnitteluun ja liikenteellisten vaikutusten arviointiin Joukkoliikenteen kehittämisessä ja toimenpiteiden priorisoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota matka-aikavaikutusten arviointiin ja aikaa säästävien matkojen suunnitteluun. Joukkoliikenteen rahoitusta uudistetaan ja rahoitustasoa nostetaan Tampereen seudun liikennejärjestelmävision kantavana ajatuksena on liikkumistapojen uudistaminen ja henkilöautoliikenteen osuuden nykyisen kasvu-uran taittaminen. Konkreettisena tavoitteena liikennejärjestelmätyössä on ollut joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen nykyisestä (noin 13 %). Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiatyössä seudun kunnat ovat asettaneet tavoitteeksi ns. edelläkävijäskenaarion, jossa joukkoliikenteen kulkutapaosuudeksi on asetettu 25 % kulkutapaosuus.

15 SIvu 15/51 4. KEHITTÄMISTOIMENPITEET 4.1 Kehittämisohjelma Kehittämisohjelman pääasiallisena tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa siten, että palvelut vastaavat nykyistä paremmin eri matkustajaryhmien tarpeita. Tavoitteena on samalla nostaa joukkoliikennepolitiikan painoarvoa ja statusta. Kehittämisohjelmassa on tarkoituksena määrittää konkreettisia lyhyen ja keskipitkän aikajänteen toimenpiteitä, joilla matkustajan kokemaa palvelutasoa voidaan parantaa ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisätä. Kehittämisohjelman koostamisessa on työryhmätyöskentelyn ohella hyödynnetty TASE 2025 kehittämisohjelmaa ja MAL-sopimusta, Liikenneviraston ja Pirkanmaan ELYn hankekortteja sekä muita maakunnassa laadittuja joukkoliikenteen selvityksiä ja suunnitelmia. Toimenpiteet on ryhmitelty seuraavasti: Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelyt Maakunnallisen lähijunaliikenteen kehittäminen Joukkoliikenneterminaalien kehittäminen Taksa- ja lippujärjestelmien kehittäminen Matkustajainformaation kehittäminen Joukkoliikenteen suunnitteluresurssit ja -käytännöt Valtakunnalliset yhteydet Joukkoliikenteen rahoitusta ja rakenteita on syytä uudistaa mm. sitomalla määrärahat kustannusindeksiin, nostamalla rahoitustasoa vähintään 1,5- kertaiseksi nykyisestä, pidentämällä rahoituksen aikajännettä nykyisestä vuosittaisbudjetoinnista pitkäjänteisemmäksi sekä kohdentamalla rahoitusta aiempaa vahvemmin palveluihin infrastruktuurin kehittämisen sijaan. Joukkoliikennerahoituksen kohdentamista tulee määräajoin arvioida rahoituksen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tampereen kaupunkiseudulla operatiivisen toiminnan kehittäminen on jatkuvaa ja perustuu sovittuihin tavoitteisiin. Kehittämistoimenpiteitä on konkretisoitu joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmassa, jossa keinovalikoimassa ovat mm. linjaston kehittäminen, vuorotarjonnan lisääminen, lippu- ja taksajärjestelmän kehittäminen sekä joukkoliikenteen hinnoittelu. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen muodostuu nykyisen liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteistä ja palveluista, joilla voidaan edistää mm. joukkoliikenteen sujuvuutta, joukkoliikenneinformaatiota ja matkaketjujen sujuvuutta kokonaisuutena. Joukkoliikennejärjestelmän palvelutason nostaminen kokonaan uudelle tasolle edellyttää kynnysinvestointien toteuttamista raitiotieliikenteen mahdollistamiseksi. Raitiotiejärjestelmä voidaan toteuttaa vaiheittain. Vaiheistus määräytyy liikenteen ja maankäytön kehittämistarpeiden yhteensovittamisen tuloksena. Kaupunkiseudun ulkopuolella akuuteimmat kehittämistarpeet ovat lippujärjestelmän selkeyttäminen ja matkakorttien yhteiskäyttöisyys. Kuntien henkilökuljetusten suunnitteluresursseja tulee vahvistaa esimerkiksi palkkaamalla seutukunnittain yhteinen kuljetuskoordinaattori.

16 Taulukko 1. Pirkanmaan joukkoliikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet

17 SIvu 17/51

18 TASE:en kehittämisohjelmassa ei ole esitetty pääradan lisäraiteiden toteuttamista, vaan toimenpiteet lisäraiteisiin varautumiselle. Esitetty lähijunatyyppinen junatarjonnan lisääminen pyritään tekemään nykyisen ratakapasiteetin puitteissa. Kuntien maankäyttö ei nykyisellään tue merkittävää junatarjonnan lisäystä, joten tarvittavat kehittämisinvestoinnit liittyvät asemien kehittämiseen. Lisäraiteiden tarve määräytyy ja ajoittuu pääosin valtakunnantason kehittämistarpeiden perusteella. 4.2 Toimenpiteiden kuvaus suhteessa liikennepoliittisiin tavoitteisiin Pirkanmaan joukkoliikennejärjestelmä muodostuu kokonaisuudesta, jossa hyödynnetään kustannustehokkaasti eri joukkoliikennevälineiden vahvuuksia. Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittisessa ohjelmassa todetaan, että joukkoliikenne saatetaan positiiviseen kierteeseen mm. nostamalla palvelutasoa merkittävästi ensisijaisesti työ- ja asiointiliikenteen nykyisillä pääsuunnilla. Tavoitteena on tarjota matkustajille nykyistä paremmat, koko työssäkäyntialueen liikkumistarpeet kattavat joukkoliikennepalvelut. Liikennejärjestelmän ja maankäytön vuorovaikutteisella suunnittelulla tavoitellaan joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamista ja kulkutapaosuuden kasvattamista. Pidemmällä tähtäimellä varaudutaan raideliikenteen kehittämiseen. Pysyvää kilpailukykyä pääliikkumissuunnille Joukkoliikenteen runkona toimii bussiliikenne, jota on edelleen tarve kehittää. Tampereen kaupunkiseudulla keväällä 2011 valmistuneessa joukkoliikennesuunnitelmassa on esitetty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ja niitä toteuttavat linjastosuunnitelmat. Kilpailukykyistä palvelutasoa tarjotaan suurilla, yli 5000 asukkaan alueilla Tampereella. Seutuliikenteessä kilpailutasoista palvelua tavoitellaan ympäryskuntien suurista keskuksista (Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala ja Ylöjärvi) yhteyksillä Tampereen keskustaan. Suunnittelu jatkuu palvelutasotavoitteiden tarkennuksilla ja liikenteen järjestämistapojen arvioinnilla. Keskeisillä suunnilla parannetaan liikennöinnin sujuvuutta, täsmällisyyttä ja luotettavuutta fyysisin toimenpitein ja valoetuuksia kehittämällä. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelmassa on laadittu yleispiirteinen suunnitelma joukkoliikenteen fyysisen toimintaympäristön kehittämisestä. Toimenpiteet ja edistämisvastuut Laaditaan ja päivitetään palvelutasotavoitteet sekä suunnitellaan liikenteen järjestämistavat / hankintamallit aloittaen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisestä ja suunnittelusta (Tampereen joukkoliikennelautakunta, kunnat, Pirkanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto) Toteutetaan joukkoliikenteen palvelutason parannustoimenpiteet kaupunkiseudun kehittämisohjelman ja palvelutasomäärittelyjen pohjalta (Tampereen kaupunkiseudun kunnat, Pirkanmaan ELY-keskus) Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelmassa on lisäksi listattu joukkoliikennettä palvelevan infrastruktuurin

19 SIvu 19/51 kehittämistarpeita ja mm. etuuskohteita Tampereen seudulla vuosina (Tampereen kaupunkiseudun kunnat) Lisäksi maakuntaliitot osallistuvat suunnitelmien tekemiseen ja liikenteenharjoittajat toimenpiteiden toteuttamiseen. Valtio osallistuu suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn parantamiseen yhdessä kuntien kanssa. Valtion tuen osuus voi olla korkeintaan puolet, ja rahoituksen edellytyksenä on kunnan samansuuruinen panostus joukkoliikenteen kilpailukyvyn lisäämiseen. Maankäytön ja liikennekysynnän luodessa edellytykset riittävän vahvoille joukkoliikennevirroille, otetaan käyttöön kuljetuskapasiteetiltaan tehokkaampia joukkoliikennevälineitä. Tampereen kaupunkirakenteen sisällä tai reunoille ulottuvissa maankäyttökäytävissä tämä merkitsee raitiotieliikennettä ja nykyisiä ratoja hyödyntävää lähijunaliikennetyyppistä junatarjontaa. Tampereen kaupunki on laatinut kaupunkiraitiotien alustavan yleissuunnitelman välille Hervanta - Keskusta - Lentävänniemi. Alustavien reittivaihtoehtojen pohjalta on valittu jatkoon kaksi linjausvaihtoehtoa. Keväällä 2011 tarkennetaan koko raitiotielinjaa koskevat suunnitelmat mm. pysäkkien sijainnin osalta. Kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma, vertailu bussiliikenteeseen sekä kustannusarvio valmistuvat syksyllä, minkä jälkeen jatkosuunnittelusta voidaan tehdä päätöksiä. Toimenpiteet ja edistämisvastuut Kaupunkiraitiotien toteutusvalmiuden nostaminen (Tampereen kaupunki) Seudullista raideliikennettä kehitetään työmatkaliikenteen tarpeisiin mm. taajamajuna- ja lähiliikenteen vuoroja lisäämällä, liityntäliikenteen paikkoja kehittämällä ja ottamalla raideliikenne mukaan seutulippujärjestelmään. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelman tavoitteena on muodostaa pitkän aikavälin (2030+) visio lähijunaliikenteen kehittämisestä. Lähijunaliikenteen visio liittyy valtakunnalliseen ja seudulliseen liikennejärjestelmän tavoitteisiin ja joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen. Lähivuosien toimenpiteet muodostunevat seutulipun käyttöönotosta raideliikenteessä ja vähäisistä lisäyksistä ja muutoksista nykyisessä paikallisjunaliikenteessä. Toisessa vaiheessa esitetään toimenpiteet, jotka on mahdollista toteuttaa VR:n henkilöjunaliikenteen yksinoikeussopimuksen päättyessä ja seudullisen joukkoliikenneviranomaisen toiminta-alueen mahdollisesti laajentuessa rautatielähiliikenteeseen. Kolmantena vaiheena kuvataan pitkän aikavälin tavoitetila, jossa Tampereen seudulla on kattava n minuutin vuoroväliin perustuva lähijunaliikennejärjestelmä. Toimenpiteet ja edistämisvastuut Seudullisen junaliikenteen kehittämismahdollisuuksien, -edellytysten, toteutusvalmiuden ja kustannusvaikutusten selvittäminen (Pirkanmaan liitto, kunnat, Liikennevirasto) Joukkoliikenteen käyttökynnyksen madaltaminen Nykyisin käytössä olevat joukkoliikenteen lippu- ja tariffijärjestelmät eivät tue tehokkaasti joukkoliikennejärjestelmän hyödyntämistä koko laajuudessaan. Esimerkiksi työmatkalainen joutuu ennalta päättämään käyttämänsä liikennevälineen ja reitin niin, että poiketessaan vakioreitiltä hän usein jou-

20 SIvu 20/51 tuu maksamaan kokonaan uuden matkalipun. Joissakin tapauksissa esimerkiksi junan ja linja-auton vaihtoehtoisen käytön salliva matkalippu lisäisi matkustajan käytössä olevaa palvelutarjontaa merkittävästi, mikä edelleen vähentäisi tarvetta henkilöauton käytölle. Matkakorttien yhteiskäyttöisyys ilmenee matkustajan kannalta seuraavasti matkustaja tarvitsee vain yhden matkakortin matkustaja voi hankkia tarvitsemansa matkaliput yhdestä myyntikanavasta liikennevälineissä on yksi leimauslaite, mikä on helppokäyttöisyyden ja kustannusten kannalta tavoiteltavaa Lippujärjestelmän kehittämisen kannalta minimitavoitteena on yhden kortin ja yhden luukun periaate. Edistetään (valtakunnallisen) matkakorttien yhteiskäyttöratkaisun syntymistä. Valmistelussa tarvittavia toimia mm. aiesopimukset, tekniset lisäselvitykset, lippusovellusten asennussopimukset, myyntipistesovellukset, tiedonsiirtorajapinnat jne. Taajamajunaliikenteen junavuorojen kytkeminen seutulippujärjestelmään parantaa asemanseutujen joukkoliikenteen palvelutasoa, kun samalla seutulipulla voi matkustaa sekä bussilla ja junalla niin runkomatkoja kuin molempia liikennemuotoja sisältävillä matkaketjuilla. Yhteiskäyttöiset taksa- ja lippujärjestelmät tukevat liikkumistarpeita ja tehostavat koko joukkoliikennejärjestelmän käyttöä. Tämän jälkeen tulee maakunnan lippu- ja tariffijärjestelmien selkeyttäminen (hinnoittelu, maakuntalippu) ja lipputuotevalikoiman laajentaminen, jonka toteuttamisessa on toivottavaa myös liikenteenharjoittajien taloudellinen osallistuminen. Toimenpiteet ja edistämisvastuut Tampereen kaupunkiseudun lippu- ja tariffijärjestelmän kehittäminen (Tampereen joukkoliikennelautakunta, kaupunkiseudun kunnat lipputuotteiden osalta rahoittajina) Seutulipun kelpoisuus junaliikenteessä ja Tampereen paikallisliikenteessä (LVM, Liikennevirasto, lippujärjestelmien ylläpitäjät Matkahuolto ja VR, lipputuotteiden osalta kaupunkiseutujen kunnat rahoittajina) Seutulippujärjestelmien selkeyttäminen ja lipputuotevalikoiman laajentaminen (mm. nuorisolippu, Pirkanmaan maakuntalippu) (Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen joukkoliikennelautakunta, lippujärjestelmien ylläpitäjät Matkahuolto ja VR, kunnat) Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja helppokäyttöisyyden parantaminen edellyttävät lippujärjestelmien kehittämisen ohella myös matkakeskus- ja vaihtoterminaalintoimintojen kehittämistä edelleen ja polkupyöräliikenteen kehittämistä liityntäliikenteen näkökulmasta. Matkustajille tulee tarjota hyvät liityntämahdollisuudet kaukoliikenteen verkkoon hyvin varustettujen pysäkkien, sujuvien saatto- ja noutojärjestelyjen sekä liityntäpysäköinnin avulla. Joukkoliikenteen terminaalien, pysäkkien ja kaluston fyysisestä esteettömyydestä huolehditaan ottaen huomioon liikuntarajoitteisten erityistarpeet. Pysäkkien läheisyydessä tarjottavat

21 SIvu 21/51 oheispalvelut parantavat matkustajapalveluja ja kaukoliikenteen houkuttelevuutta. Valta- ja kantateiden sekä rataverkon alemman tason terminaali- ja pysäkkiverkon kehittäminen on jatkoa kaukoliikenteen solmupisteitä kehittävälle ohjelmalle. Toimenpiteet ja edistämisvastuut Maakuntatasolla luokitellaan joukkoliikenteen terminaalit, solmupisteet ja keskeiset vaihtopaikat sekä määritellään näille laatutasotavoitteet. Luokittelua ja laatustandardiajattelua voidaan edelleen viedä yksittäisten pysäkkien tasolle esim. parantamalla valtateiden keskeisten pysäkkien järjestelyitä. Liityntäpysäköintipaikkatarjonnan lisäämisen suunnitelmallisuutta tulee parantaa (Liikennevirasto, Pirkanmaan ELY-keskus, kunnat). Henkilöliikennepaikkojen esteettömyyden parantaminen ja joukkoliikenteen muiden palvelupisteiden kehittäminen (Liikennevirasto, Pirkanmaan ELY-keskus, Matkahuolto, kunnat) Seudullisen matkustajainformaation tilaa parannetaan laajentamalla olevia reittiopaspalveluita. Keskeisimpiin terminaaleihin ja käytetyimmille pysäkeille tulisi saada tosiaikaista aikataulutietoa bussien saapumisajoista ja häiriötiedotusta. Erityisesti häiriötiedotuksen merkitystä ei voi vähätellä - liikennehäiriöt ja puutteellisen tiedottamisen aiheuttama epävarmuus matkan onnistumisesta vähentävät joukkoliikenteen luotettavuutta ja houkuttelevuutta henkilöautoon nähden. Toimenpiteet ja edistämisvastuut Ensi vaiheessa Tampereen paikallisliikenteen kattavat infopalvelut laajennetaan kaupunkiseudulle (Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, kunnat) Yhdistetään kaikki julkinen liikenne (myös kutsuliikenne, lentoliikenne ja mahdollisesti taksit) samaan Internetistä löytyvään palveluun tai infoportaaliin, josta matkustaja saa tarvitsemansa tiedot matkaketjun hallintaan ja suunnitteluun. Samasta palvelusta voi varata ja ostaa lipun koko matkalle tai vuokrata auton jollekin matkaketjun osalle. Toimivaltaiset viranomaiset vastaavat tiedon kokoamisesta portaalin käyttämiin tietokantoihin ja tietojen oikeellisuudesta. VR ja Matkahuolto ja mahdolliset muut osapuolet osallistuvat tiedonhankintaan. Pysäkkikohtaisten yhdistelmäaikataulujen laatiminen laatukäytävien pysäkeille, reaaliaikainen informaatio keskeisimmille pysäkeille ja terminaaleihin Kun joukkoliikenteen perusasiat (tarjonta, pysäkit, kalusto) ovat kunnossa, tulee joukkoliikennejärjestelmän yksittäisten kohteiden parannuksista tiedottaa ja markkinoida (kuten runko- ja paikallisliikenteen yhteen toimivuutta) tai tietyn alueen palveluja kokonaisuudessaan. Konseptia voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun kunta haluaa markkinoida joukkoliikennettä asukkailleen tai profiloitua kuntana tai alueena joukkoliikennemyönteisesti. Markkinoinnissa keskeisiä piirteitä ovat kohdentaminen ja jatkuvuus. Myös palvelukokeiluja olisi syytä toteuttaa. Aiemmin lääninhallituksilla on ollut

22 SIvu 22/51 käytössä ostoliikenteen kokeilumäärärahaa, jonka kautta on saattanut löytyä hyväksi todettuja ja myöhemmin pysyviksi jääneitä ratkaisuja. Joukkoliikennejärjestelmän käytön tehostaminen ja peruspalvelutasoisen liikenteen turvaaminen Joukkoliikenteen kysyntä ja tarjonta ovat vähentyneet merkittävästi maaseudulla. Vakiovuoroliikenteen tarjonta vähentyi 2000-luvulla lähes viidenneksellä. Säännöllisen reittiliikenteen toimintaedellytykset ovat heikentyneet palvelujen kysynnän vähetessä. Julkisen liikenteen valtakunnallinen peruspalvelutaso on määritetty, mutta se ei enää kaikkialla toteudu. Puutteita on erityisesti kesäajan liikennepalveluissa. Alueellisesti otetaan laajempi liikennepalvelukokonaisuus suunnitteluun ja hankintaan. Alueellisen tarjonnan ja kaikkia matkustustarpeita koskevien tietojen pohjalta suunnitellaan runkoliikenteeseen ja koulukuljetuksiin tukeutuva julkisen liikenteen kokonaisjärjestelmä, jota täydennetään kutsuliikenteellä. Joukkoliikenteen kehittäminen tuo väistämättä lisää tehtäviä, joiden hoitamiseksi tulee rahoituksen lisäksi varata riittävät suunnitteluresurssit. Henkilökuljetusjärjestelmän suunnittelu ja toiminta edellyttää, että esimerkiksi seutukunnittain yksi taho vastaa ja koordinoi kaikkia matkustustarpeita ja joukkoliikennettä. Vastuutaho suunnittelee palvelut ja niiden hankinnan tiiviissä yhteistyössä kuntien joukkoliikenteestä ja koulu- ja sosiaalitoimen kuljetuksista sekä ELYjen joukkoliikenteestä vastaavien henkilöiden kanssa. Liikenteenharjoittajat ja taksiyrittäjät kehittävät omalta osaltaan palvelukokonaisuutta. Haja-asutusalueen asukkaille pyritään tarjoamaan julkisen liikenteen yhteydet, joilla on mahdollista tehdä kaksi kertaa viikossa asiointimatka kuntakeskukseen tai muuhun taajamaan. Tarveharkintaiset yhteydet järjestetään ensisijaisesti olemassa olevaa joukkoliikennettä hyödyntäen ja sitä kaikille avoimella kutsuliikenteellä ja palveluliikenteellä täydentäen. Tavoitteena on palveluiden järjestäminen mahdollisimman taloudellisesti, mikä merkitsee myös asiakkaalta joustavuutta sekä joukkoliikennepalvelujen järjestämisen huomioon ottamista jo kaavoitusvaiheessa. Edellä mainituista toimenpiteistä yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä tehostaa joukkoliikennejärjestelmää merkittävästi. Toimenpiteet ja edistämisvastuut Varataan riittävät joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten suunnitteluresurssit esimerkiksi palkkaamalla seutukuntakohtaisesti henkilöliikennelogistikko. Toimivaltainen viranomainen vastuuttaa koordinoinnin, kunnat hankkiva yhteisesti jaettavan resurssin Selvitetään mahdollisuudet ja järkevin tapa kuntien hankkimien henkilökuljetusten suunnittelun ja rahoituksen hoitamiseksi kokonaisuutena yli hallintokuntarajojen (joukkoliikenteen rahoitus yhdeksi rahoitusmomentiksi kunnissa). Hyödynnetään Liikenneviraston teettämän Varkaus-Pieksämäki -alueen hankkeen tuloksia. Toteutetaan tarvelähtöisesti peruspalvelutasoiset asiointiyhteydet avoimena joukkoliikenteenä niille, joilla ei ole käytössään muita joukkoliikenne- ja kuljetuspalveluja. Varataan tarvittavat

23 SIvu 23/51 suunnitteluresurssit (esimerkiksi seutukunnittain oma henkilöliikennelogistikko) 5. SEURANTA Joukkoliikenteen tilaa tulee seurata säännöllisesti, jotta jo tehtyjen toimien vaikuttavuutta kyetään arvioimaan ja parantamaan olevaa palvelua tarvittavilta osin. Seurannan tulisi vähimmäisvaatimuksena käsittää arvion matkustajamäärien ja palvelutason kehittymisestä, asiakastyytyväisyydestä sekä yhteiskunnan maksamista joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kustannuksista. Kaiken seurannan ei tarvitse olla joka vuosi tehtävää, olennaista on seurannan säännöllisyys ja johdonmukaisuus. Kuva 3. Joukkoliikenteen tilan seurannan teemat Pääkaupunkiseutua ja suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta joukkoliikenteen suunnittelun todellisena ongelmana ovat puutteelliset tietovarannot. Joukkoliikenteen tila-analyysien tuottaminen vaatii runsaasti käsityötä ja tiedon poimimista lukuisista lähteistä. Tiedonkeruuta tulee nopeuttaa. Nykyistä valtakunnallista liikennelupajärjestelmän ja siihen liittyvää tilastoinnin kehittämisestä on vireillä hanke. Aiemmin mm. lääninhallitusten tulostavoitteisiin oli kirjattu tiedonkeruusta, jota mm. peruspalvelujen arvioinnin yhteydessä kerättiin vuosittain määrämuotoisena ja vertailukelpoisena. ELY-keskuksilla näin ei toistaiseksi ole. Kuntien kuljetuskustannusvertailut tulisi koostaa vuosittain ja tavoitteena on, että kunnat täyttäisivät tietoja suoraan koontitietokantaan. Tiedonkeruuvaiheessa tulisi motivoida kuntia tarvittavien tietojen tuottamiseksi. Joukkoliikenteen olemassa olevien yhteistyömuotojen ja työryhmien profiilia voidaan nostaa nykyisestä esimerkiksi erilaisten suunnitelmien ja selvitysten lausuntojen antamisvaiheessa ja kytkemällä ryhmät entistä tiiviimmin kaavoitusprosesseihin.

24 SIvu 24/51 LIITE 1. NYKYTILAN KUVAUS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Suunnittelutilanne TASE 2025 Työn keskeinen lähtökohta on Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025), joka on uudistettu keväällä Tampereen kaupunkiseudun liikenteellinen visio ja sitä toteuttavat päämäärät on kuvattu liikennepoliittisessa ohjelmassa, joka on laadittu TASE liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. Kehittämisohjelmassa on esitetty Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman edellyttämät joukkoliikenteen ja seudun pääväylästön kehittämisen edellyttämät toimenpiteet (suunnittelu, muu edistäminen, investoinnit) sekä muiden kärkiteemojen (keskustojen kehittäminen, kevytliikenteen kehittäminen) edellyttämät edistämistoimet. TASE:n kehittämisohjelmasta ei laadittu erillistä liikennejärjestelmäaiesopimusta, vaan kaupunkiseudulla laaditaan ns. MAL-aiesopimus (Maankäyttö, Asuminen, Liikenne), jossa osapuolina ovat seudun kunnat, Pirkanmaan maakuntaliitto, Pirkanmaan ELY-keskus ja Suomen valtio. Tampereen seudun joukkoliikenne Osana TASE 2025-työtä on laadittu joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtojen vertailu. Vertailtavia vaihtoehtoja olivat bussiliikenteeseen, katuverkossa kulkevaan raitiotiehen, pikaraitiotiehen ja lähijunaliikenteeseen perustuvat joukkoliikenteen järjestelmävaihtoehdot. Ensimmäisessä vaiheessa seudullinen joukkoliikenne nojautuu bussiliikenteeseen. Lähivuosina kehitetään erityisesti bussiliikenteen laatukäytäviä, joilla bussiliikenteen sujuvuutta ja nopeutta lisätään erillisten bussikaistojen ja etuisuuksien avulla. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallitus päätti joulukuussa 2008 käynnistää selvitystyön seudullisen joukkoliikenteen järjestämiseksi. Seutuhallitus hyväksyi joukkoliikenteen toimivaltaista viranomaista Tampereen seudulla koskevan yhteistoimintasopimuksen. Seudun kunnat päättivät keväällä 2010, että Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan yhteinen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen, joka toimii vastuukuntamallin mukaisesti Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikössä. Seudullinen joukkoliikennelautakunta aloitti toimintansa helmikuussa Joukkoliikennelautakunnan toimivalta-alueeseen kuuluvat Tampereen lisäksi Nokian, Oriveden ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Tampereen seudullisen viranomaisen, uuden joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen myötä tuli mahdolliseksi tarkastella kokonaisuutena erityisesti Tampereen ja ympäryskuntien raja-alueiden linjastoa. Tavoitteena on palvelutason parantaminen seudullisesti yhtenäisen palvelutason määrittelyn avulla. Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma valmistui tammikuussa Seudun edellinen joukkoliikennesuunnitelma on tehty vuonna 2005, jolloin lainmuutoksista ei vielä ollut tietoa. Suunnitelmassa on laadittu joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet noin 10 vuoden aikajänteellä. Keskeisenä näkökulmana on, millä tavoin joukkoliikennettä järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päätyttyä vuonna Työssä on tuotettu helmikuussa 2011 työnsä aloittaneelle seudulliselle joukkoliikennelautakunnalle vaihtoehtoisia linjasto- ja palvelutasovaihtoehtoja sekä mm. alustava palvelutasomäärittely tulevien suunnitteluratkaisujen pohjaksi. Suunnitelmien mukaan vuoden 2015 jälkeen joukkoliikennejärjestelmää täydennetään katuverkossa kulkevalla raitiotielinjastolla Vuoreksesta ja Hervannasta Lentävänniemen ja lähijunaliikenteen vuoroilla Nokian ja Lempäälän välillä. Tampereen kaupungin laatima alustava yleissuunnitelmaa raitiotielinjalle Hervanta Keskusta - Lentävänniemi on valmistunut keväällä 2011.

25 SIvu 25/51 Kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma, vertailu bussiliikenteeseen sekä kustannusarvio valmistuvat syksyllä, minkä jälkeen jatkosuunnittelusta voidaan tehdä päätöksiä. Rautatieliikenteen ja asemapaikkojen kehittäminen Maakunnassa on laadittu useita rautatieliikenteen ja henkilöliikenteen asemapaikkojen kehittämisselvityksiä ja -suunnitelmia, joista alla on listattu keskeisimmät: Tampereen seudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys (käynnissä) Tarveselvitys Tampere Pori/ Rauma (Liikennevirasto 2011) Porin radan lisäraideselvitys välillä Siuro Sastamala (Pirkanmaan liitto, 2010) Tampereen seudun lisäraiteet tilantarvetarkastelu (1/2009) Seinäjoki Jyväskylä- ja Haapamäki Orivesi Tampere -ratavyöhykkeiden joukkoliikenteen kehittämisohjelma (1/2009) Tampereen läntinen oikorata, esiselvitys (2008) Tampereen läntisen oikoradan lentoasemakytkentä henkilöjunaliikenteen näkökulmasta (5/2010) Lempäälän keskustan henkilöliikenneasema, esiselvitys (11/2010) Nokian keskuksen liikenneselvitys Liityntäpysäköinti suurimmilla henkilöliikenneasemilla (Liikennevirasto/LVM 2009) Henkilöliikenneasemien esteettömyyskartoitukset (Liikennevirasto 2010 ) Liikennejärjestelmäsuunnitelman käynnistymisen jälkeen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä päätti teettää erillisselvityksenä kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvityksen, jonka tarkastelualue laajennettiin koko Pirkanmaata koskevaksi. Tampereen seudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelmassa täsmennetään visio maakunnallisesta lähijunaliikenteestä eli pitkän aikavälin strateginen näkemys siitä, millaiseksi Tampereen kaupunkiseutu voi kehittyä, kun sitä palvelee seudullinen lähijunaliikenne. Lyhyen aikavälin tavoitetilassa esitetään käytännön toimet nykyisten tilanteen paremmasta hyödyntämiseksi. Työssä lisätään tietoa lähijunaliikenteen hyödyistä ja edellytyksistä kunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja lähijunaliikenteen tarkemman suunnittelun aloittamiseksi. Kuntien joukkoliikennesuunnitelmat Pirkanmaan kunnat ovat laatineet joko itsenäisesti tai seutukunnittain joukkoliikennesuunnitelmia, joissa pääpaino on ollut henkilökuljetusten järjestämisessä. Alla on listattu muutamia esimerkkejä kunnallisista joukkoliikennesuunnitelmista: Pälkäneen henkilö- ja tavarakuljetussuunnitelma (2011) Akaan henkilöliikenneselvitys (2010) Hämeenkyrön henkilökuljetukset (2010) Lempäälän joukkoliikennesuunnitelma (2010) Etelä-Pirkanmaan seudullinen henkilökuljetuksia koskeva logistiikkaselvitys (2005) Kangasalan henkilöliikennesuunnitelman päivitys (2009)

26 SIvu 26/51 Toimintaympäristö ja muutosnäkymät Pirkanmaan väestökasvun ennustetaan jatkuvan vahvana. Tulomuutto maakuntaan on poismuuttoa ja syntyvyys kuolleisuutta suurempaa. Maakunnan väestö on keskittynyt Tampereen seudulle, jossa asukasmäärän kasvun ennustetaan jatkuvan erityisen voimakkaasti. Etelä-Pirkanmaalla muutokset ovat olleet maltillisia, mutta asukasmäärän arvioidaan kääntyvän kasvuun. Muiden seutukuntien kohdalla asukasmäärien kehityssuuntaus on laskeva Asukasmäärä eri poikkileikkausvuosina Tampereen seutu Ylä- Pirkanmaa Kaakkois- Pirkanmaa Etelä- Pirkanmaa Lounais- Pirkanmaa Luoteis- Pirkanmaa Pirkanmaa yhteensä Kuva 4. Pirkanmaan seutukuntien asukasmäärien kehittyminen ja ennuste (Tilastokeskus) Kuva 5. Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen

27 SIvu 27/51 Maakunnan väestöstä noin 90 % asuu taajamissa. Taajamoitumisen ennustetaan jatkuvan. Maaseudulla asuvien profiili on osin muuttumassa iäkkäistä autottomista kohti useamman auton omistavia nuoria lapsiperheitä. Taajama-alueiden asukastiheys laskee asumisväljyyden kasvun seurauksena. Väestön jakautuminen taajamiin ja haja-asutukseen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Taajama-asutus Haja-asutus Tampereen seutu Ylä-Pirkanmaa Kaakkois-Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Koko maakunta Taajama-alueiden asukastiheyden kehitys asukasta/ha Tampereen seutu Ylä-Pirkanmaa Kaakkois-Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Koko maakunta Kuva 6. Väestön jakaantuminen taajamiin ja seutukuntien asukastiheydet Liikkumistarpeisiin, liikenteeseen ja liikennejärjestelmäsuunnitteluun vaikuttavaa merkittävimmin mm. seuraavat toimintaympäristömuutokset: väestö ikääntyy nopeasti ja keskittyy kasvukeskuksiin palveluiden merkitys tuotantorakenteessa kasvaa nykyisestä alueet erilaistuvat sähköinen kaupankäynti ja asiointi lisääntyvät työelämä muuttuu ja liikkuminen lisääntyy elämäntyylit ja -arvot moninaistuvat, vapaa-ajan merkitys kasvaa ilmasto- ja ympäristöarvojen merkitys kasvaa energian hinta tekniset ratkaisut (mm. ajoneuvoteknologia) kehittyy ja syntyy uusia innovaatioita Liikenteen hallinnonalan ja aluehallinnon uudistukset Liikennejärjestelmätyön toimintaympäristöön vaikuttavat myös useat valtakunnantason hallinnolliset ja organisatoriset uudistukset. Vuoden 2010 alusta Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot, Rata-

28 SIvu 28/51 hallintokeskus sekä Tiehallinnon keskushallinto yhdistyivät Liikennevirastoon. Vuoden 2010 alussa voimaan tullut aluehallinnon uudistus puolestaan jakoi valtion aluehallinnon eli lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät kahteen viranomaiseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY) hoidetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristöasiat. Uusi joukkoliikennelaki astui voimaan samanaikaisesti EU:n palvelusopimusasetuksen kanssa Laki ja asetus vaikuttavat yhdessä aluehallinto- ja liikennevirastouudistuksen ja aluehallinnon aluerajojen muutosten kanssa liikenteen järjestämistapoihin ja rahoitukseen sekä viranomaistoimintaan ja ohjaukseen. Joukkoliikennelaissa on määritelty 10 vuoden siirtymäaika, jolloin uuteen järjestelmään siirrytään porrastetusti toimivaltaisten viranomaisten toimivaltaalueiden ja yrityksille aiemmin myönnettyjen toimilupien perusteella. Myös joukkoliikennerahoitusvastuut koskien kuntien ja valtion välistä työnjakoa saattavat muuttua nykyisestä. Ellei valtion joukkoliikennerahoitusta kyetä lisäämään kustannuspaineita vastaavasti, tulee kuntien vastuu palvelujen järjestämisestä kasvamaan. Joukkoliikennelain nojalla toimivaltaisia lupaviranomaisia ja palvelusopimusasetuksessa tarkoitettuja tieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia Pirkanmaalla ovat Tampereen seudullinen joukkoliikennelautakunta ja kaupunkiseudun ulkopuolella Pirkanmaan ELY-keskus. Lisäksi kaikilla kunnilla on kuntalain nojalla oikeus hankkia palvelusopimusasetuksessa mainittuja sekä julkisia että yksinomaan erityisryhmille tarkoitettuja liikennepalveluja (ei kuitenkaan joukkoliikennelaissa säädettyjä käyttöoikeussopimusliikenteitä).

29 SIvu 29/51 Kuva 7. Pirkanmaan toimivaltaiset viranomaiset ja toimivalta-alueet Toimivaltaisten viranomaisten on yhdessä muiden kuntien ja maakuntaliittojen kanssa määriteltävä alueelleen joukkoliikenteen palvelutaso ja samalla päätettävä, tarjotaanko alueella parempia palveluja kuin mitä markkinaehtoisesti alueelle muutoin syntyisi. Palvelusopimusasetuksessa on määrätty keinot, joilla viranomainen voi puuttua markkinoihin. Tästä syystä toimivaltaisilla viranomaisilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet suunnitella ja hankkia määrittelemiensä palvelutasotavoitteiden mukaisia liikennepalveluja laajempina kokonaisuuksina. Pirkanmaalla siirtymäaikojen liikennöintisopimukset päättyvät pääosin ennen , mutta viimeistään Valtakunnalliset linjaukset Liikenneolosuhteet 2035 on Liikenneviraston asiantuntijanäkemys tulevaisuuden liikennejärjestelmästä ja sen saavuttamisesta. Suunnitelman aikajänne kattaa kuusi tulevaa hallituskautta. Koko liikennejärjestelmää näkökulmana painottava työ on laadittu laajassa vuorovaikutuksessa valtakunnallisten ja alueellisten sidosryhmien kanssa. Suunnitelma on laadittu maltilliseen, nykyistä alhaisempaan 1,5 miljardin euron vuosibudjettitasoon, joka painottaa enemmän päivittäistä liikennöitävyyttä ja palveluja kuin liikennejärjestelmän infrastruktuurin kehittämistä. Raportissa esitetään, että valmistellaan käyttöön otettavaksi eri tahojen (valtio, kunnat, yksityiset) yhteinen liikennejärjestelmäraha, jolla voitaisiin yleisten linjausten puitteissa toteuttaa pieniä, mutta

30 SIvu 30/51 tarkoituksenmukaisia ja vaikuttavia kehittämistoimia vastuurajoista riippumatta. Liikennejärjestelmän solmukohtien toimivuuden parantamiseksi selkeytetään liityntäpysäköinnin vastuut ja rahoitus valtion, kuntien ja yksityisten toimijoiden kesken. Lakisääteisten kuljetusten yhdistelymahdollisuudet peruspalvelutasoiseen avoimeen joukkoliikenteeseen selvitetään ja toteutetaan hallintokuntien yhteistyönä. Joukkoliikennepalvelujen ostoihin ja tukiin on tarkoitus osoittaa nykytasoa enemmän rahoitusta. Lisärahoitus suunnataan suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen sekä pienempien kaupunkiseutujen ja maaseudun peruspalvelutason turvaamiseen. Esitetty vuosien keskimääräinen hieman nykytasoa alempi vuosirahoitus (1550 M ) kasvattaisi kuitenkin joukkoliikenteen rahoitusta noin 40 M nykyisestä. Kaupunkiseutujen tukea esitetään raportissa nostettavaksi +30 M (nyt noin 20 M ) ja peruspalvelutasoisen liikenteen tukea +20 M (nyt 40 M ). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkistustyö valmistui vuonna Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen ja keskeiset tarkennukset koskivatkin yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, asuntotuotannon, liikenteen ja maankäytön kokonaisuutta (erityisesti Helsingin seutu) sekä alueidenkäytön energiakysymyksiä. Tavoitteiden mukaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehitys tulee kääntää hajautumisesta kohti eheyttä. Kaavoituksessa tulee pyrkiä alueidenkäyttöratkaisuihin, joilla säästetään energiaa ja lisätään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Alueidenkäytössä on myös edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta. Vuonna 2008 valmistuneessa valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa tarkasteltiin muun muassa elinkeino- ja ilmastopolitiikkaa, joukko- ja kevytliikennettä, liikenneturvallisuutta, kuljetusmarkkinoita sekä liikenneverkkoa ja sen rahoitusta. Edellinen liikennepoliittinen selonteko linjasi mm. että joukkoliikenne on suurilla kaupunkiseuduilla houkutteleva vaihtoehto ja alueidenkäytön ratkaisut tukeutuvat joukkoliikenteeseen. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisessa toteutusohjelmassa (2009) esitetään hallinnonalan konkreettiset ilmastotavoitteet ja toimet niiden saavuttamiseksi sekä arvioidaan toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalit ja kustannukset. Ohjelman toimenpiteet painottuvat tie- ja erityisesti henkilöautoliikenteeseen ja ajoneuvoteknologiaan. Liikkuminen ja liikkumistarpeet Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän ominaisuudet sekä näissä tapahtuneet muutokset osaltaan vaikuttavat pirkanmaalaisten liikkumiseen. Autoistuminen Viime vuosina autoistuminen on ollut valtakunnallinen kehityssuuntaus, jonka taustalla ovat olleet kotitalouksien elintason kasvu. Autoistumiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten ihmisten asenteet ja arvostukset, väestörakenne, verotuskäytännöt, yhdyskunta- ja palvelurakenteen kehitys sekä joukkoliikennejärjestelmän palvelutaso.

31 SIvu 31/51 Kotitalouksien autonomistuksen kehitys Autottomien kotitalouksien osuus 2 tai useamman auton kotitalouksien osuus 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Tampereen seutu Ylä-Pirkanmaa Kaakkois-Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Koko maakunta Kuva 8. Kotitalouksien autonomistuksen kehitys Pirkanmaalla Työssäkäynti Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Pirkanmaan sisäisen työssäkäynnin (taulukko 2) kokonaisvolyymi on noin työmatkaa. Tampereen seutukunnan sisäinen työssäkäynti edustaa koko maakunnan työssäkäynnistä noin 75 % osuutta. Työssäkäynti on suuntautunut vahvasti Tampereelle, mutta myös vastasuunnan pendelöinti seudun sisällä on merkittävää. Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella verrattain suuria työmatkavirtoja on lisäksi Etelä-Pirkanmaalla Lempäälän, Valkeakosken ja Akaan välillä. Opiskeluliikenne Opetushallitus tilastoi toisen asteen opiskelijoiden hakeutumista oppilaitoksiin. Tilastoon kirjataan opiskelupaikan vastaanottaneiden kuntalaisuus hakuhetkellä. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty vuoden 2010 syksyn tilanne, joka on koko opiskeluliikkumisen arvioimiseksi kerrottu kolmella.

32 32 Taulukko 2. Pirkanmaan sisäiset kuntien väliset työssäkäyntivirrat (Tilastokeskus )

33 Taulukko 3. Arvio Pirkanmaan toisen asteen kuntien välisestä opiskelijaliikkumisesta (Opetushallitus 2011) SIvu 33/51

34 Taulukko 4. Arvio Pirkanmaan toisen asteen kuntien välisestä opiskelijaliikkumisesta(opetushallitus 2011) SIvu 34/51

35 35 Muita maakunnan rajat ylittäviä opiskelijavirtoja on Sastamala ja Huittisten (noin 60 matkaa), Urjalan ja Forssan (n. 60 matkaa), Virtojen ja Ähtärin (n. 50 matkaa), Valkeakosken ja Hämeenlinnan (30 matkaa) ja Akaan ja Hämeenlinnan välillä. Ylöjärvelle perustetaan uusi 2. asteen oppilaitos, mikä vaikuttaa mm. Hämeenkyrön suunnan opiskelijavirtoihin. Kela maksaa koulumatkatukea ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa opiskeleville. Koulumatkatukea voi saada, kun koulumatkan pituus on vähintään 10 kilometriä ja kustannukset ylittävät laissa säädetyn rajan (54 euroa kuukaudessa v. 2011). Kuvassa 9 on esitetty Kelan koulumatkatukea saaneet kunnittain vuonna Kuva 9. Kelan koulumatkatukea saaneet vuonna 2010 (Kela) Maakuntakeskuksessa toimii Tampereen yliopistollinen keskussairaala. Aluesairaalat ovat Valkeakoskella, Sastamalassa ja Mäntässä. Maakunnan kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Tampereen keskustaan ja Lielahteen. Lempäälän Ideapark on lisäksi merkittävä erikoistavarakaupan ja tilaa vievän kaupan keskittymä. Joukkoliikenneverkkojen ja palvelujen nykytila Liikenneverkot ja terminaalit Tampere on maakunnan liikenteellinen solmupiste, joka yhdistää maakunnan tieliikenneverkon rungon eli valtatiet 3, 9, 11 ja 12. Matkahuollon matkapalvelutoimipisteet sijaitsevat Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa, Kangasalla, Orivedellä, Valkeakoskella, Sastamalassa, Ikaalisissa, Virroilla ja Ruovedellä. Rautatiestö kytkee Tampereen yhteen Helsingin suunnan pääradalla, jolla Pirkanmaan henkilöliikennepaikat ovat lisäksi Toijalassa, Viialassa ja Lempäälässä. Junaliikenteen yhteydet perustuvat lisäksi Pohjanmaan rataan (Parkano), Jyväskylän rataa (Orivesi), Haapamäen rataan (Orivesi keskusta, Juupajoki, Vilppula, Kolho) ja länteen Porin rataan (Nokia, Karkku, Vammala). Maakunnan lentoliikennettä palvelee Tampere-Pirkkalan lentoasema ja liityntäyhteydet Helsinki- Vantaan lentoasemalle.

36 SIvu 36/51 Kuva 10. Pirkanmaan maantieverkosto ja liikennemäärät 2010 Kuntien sijainti keskeisiin liikenneverkkoihin nähden vaihtelee. Valtatien ja ratojen vaikutusalueella olevat kunnat hyötyvät sijainnistaan parhaiten.

37 SIvu 37/51 Joukkoliikenteen vuorotarjonta Bussiliikenteen vuorotarjonta maakunnassa on esitetty kuvassa 11. Kuva 11. Linja-autoliikenteen talviarkivuorokauden tarjonta Bussilinjaston rakenne on vahvasti maakuntakeskuspainotteinen. Seudullisesti vahvoja liikennesuuntia ovat Ylöjärven, Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Kangasalan suunnat.

38 SIvu 38/51 Kaupunkiseudun ulkopuolisesta liikenteestä vahvimpia ovat Valkeakosken ja Hämeenkyrön suunnat. Kuntien välisistä poikittaisista yhteyksistä vahvimpia ovat Valkeakosken ja Toijalan välinen liikenne. Tampereen kaupungin alueella toimii paikallisliikenteen linjasto, joka koostuu noin 30 linjasta. Lisäksi Sastamalassa ja Valkeakoskella on paikallis- ja palveluliikennettä. Linjaliikenteen ajokilometrit (kuva 12) ovat laskeneet vuonna 2009 noin 16 miljoonaan vuosien ,5 18 miljoonan kilometrin tasosta. Tampereen paikallisliikenteen kilometrit ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Kuva 12. Joukkoliikenteen kilometrisuoritteiden (miljoonaa kilometriä) kehitys Pirkanmaalla (Pirkanmaan ELY-keskus 2009) Junaliikenne palvelee parhaiten pääradalla Tampereen eteläpuolella Toijalassa, joka toimii Turun suunnan vaihtopaikkana. Myös Lempäälässä, Orivedellä ja Parkanossa sekä Porin radalla on verrattain hyvä junaliikenteen palvelutaso. Oriveden keskustan asemaa palvelee Haapamäen lähiliikenne. Oriveden Jyväskylän radalla sijaitseva asema on puolestaan luonteeltaan kaukojunaliikenteen asemapaikka. Haapamäki - Orivesi - Tampere -junaliikenne on LVM:n ostoliikennettä, jota liikennöidään kiskobussikalustolla Haapamäelle kaksi edestakaista ja Vilppulaan kolme henkilöjunaa arkisin. Tampereen ja Porin välinen junaliikenne on osin LVM:n ostoliikennettä ja osin nk. velvoiteliikennettä.

39 Kuva 13. Rataverkosto, henkilöliikennepaikat ja vuorotarjonta SIvu 39/51

40 SIvu 40/51 Yhteydet Helsinkiin (LVM 2010) Kaukoliikenteen yhteyksille ja tarjonnalle on määritelty peruspalvelutasotavoitteet, jotka käsittelevät muun muassa yhteyksien olemassaoloa, mahdollisuutta tehdä matka työpäivän aikana. Rautatieliikenteen edistämisen näkökulmasta nopeimmille junayhteyksille on määritelty henkilöauto- tai lentoliikenteen kanssa kilpailukykyinen matka-aikatavoite. Kuva 14. Maakuntakeskusten ja Helsingin välisten vuorojen määrä eri joukkoliikennemuodot yhdessä (LVM, Liikennejärjestelmän tila 2010)

41 SIvu 41/51 Kuva 15.. Maakuntakeskusten ja Helsingin välisten matka-aikojen vertailu junalla tai bussilla (LVM, Liikennejärjestelmän tila 2010). Keskeisten kaupunkien ja Helsingin väliset yhteydet täyttävät varsin hyvin kaukoliikenteen peruspalvelutason tavoitteet. Vuorotarjonnassa on tapahtunut vähäisiä aikataulujen ja kysynnän muutoksista johtuvia muutoksia (Kuva 13). Olennaiset erot vuoden 2007 ja vuoden 2010 välillä ovat Lahden linja-autovuorojen väheneminen Oikoradan liikenteen myötä. Kaukoliikenteen nopeimmat joukkoliikenteen matka-ajat ovat yli 300 km:n matkoilla lentokoneella ja tätä lyhyemmillä matkoilla junalla. Matka-aikojen nopeutumista tapahtuu rataverkon kehittämisen ja parantamisen seurauksena, koska tie- ja lentoliikenteen matka-ajat eivät nykyisestä olennaisesti muutu. Matkustajamäärät Koko maakunnan osalta kattavaa tietoa joukkoliikenteen matkustajamääristä ei ole saatavilla. Tampereen paikallisliikenteessä tehdään vuosittain yli 25 miljoonaa joukkoliikennematkaa. Tampereen paikallisliikenne Ajetut kilometrit Matkustajia Kuva 16. Tampereen paikallisliikenteen ajokilometrien ja matkustajamäärien kehitys Pirkanmaalla tehdään seutulipuilla noin 2,8 miljoonaa matkaa vuodessa, minkä lisäksi opiskelijaseutulipuilla tehdään noin 1,1 miljoonaa matkaa vuodessa.

42 Kuva 17. Seutulippumatkustus kunnittain ja seutulippualueittain 2008 ja 2009 SIvu 42/51

43 SIvu 43/51 Matkojen määrä rataosittain alle 0,1 m ilj. 0,1-0,5 m ilj. 0,5-1 m ilj. 1-2 m ilj. Kolari 2-3 m ilj. 3-5 m ilj. yli 5 m ilj. Rataosittaiset luvut osoittavat ko. rataosaa käyttävien matkustajien määrää vuodessa (1000 kpl). Tilastointimuutoksen takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen vuotta 2007 laadittujen virtakarttojen kanssa. Lähde: VR, Liikennevirasto 75 Rovaniemi Kemijärvi Kemi 640 Oulu Kokkola Ylivieska Kontiomäki Vaasa Iisalmi Nurmes 20 Lieksa 375 Pori Turku 2035 Parkano 2110 Hanko Tampere Seinäjoki Toijala Karjaa 85 Haapamäki Vilppula Riihimäki Orivesi Jyväskylä 1005 Lahti Helsinki 6050 Pieksämäki 1985 Kerava Mikkeli 2100 Kuopio 725 Kouvola Kotka 705 Varkaus Luumäki Savonlinna Imatra Lappeenranta Parikkala 346 Joensuu Pietari Kuva 18. Henkilöliikenteen matkat vuonna 2010

44 SIvu 44/51 Lentoliikenteessä matkustajamäärät olivat vuosina tasaisessa kasvussa. Vuonna 2009 matkustajamäärät laskivat edellisvuodesta noin 12 % taloudellisen taantuman seurauksena. Vuonna 2010 Tampere-Pirkkalan kokonaismatkustajamäärä oli matkustajaa, joista ulkomaan liikenteen matkustajia ja kotimaan matkustajia Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät Kotimaanliikenteen matkustajat Ulkomaanliikenteen matkustajat Matkustajat yhteensä 2005 Kuva 19. Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärät Lippu- ja informaatiojärjestelmät Seutulippualueet Pirkanmaalla on säännölliseen matkustukseen käytössä kolme Tampereen seutulippua (kaupunkiseutu, itäinen ja läntinen) sekä Etelä-Pirkanmaan ja Sastamalan- Huittisten seutuliput (kuva 17). Kuva 20. Pirkanmaan seutulippualueet.

45 SIvu 45/51 Lisäksi Valkeakoski kuuluu Hämeenlinnan seutulippuun ja Sastamala Satakunnan seutulippuun. Pirkanmaan ulkopuolisista kunnista Huittinen kuuluu Sastamalan-Huittisten, Huittinen, Jämijärvi ja Kankaanpää Tampereen läntiseen sekä Keuruu ja Jämsä Tampereen itäiseen seutulippuun. Seutulipulla voi matkustaa rajattomasti lipun voimassaoloaikana seutulippualueeseen kuuluvien kuntien alueella. Seutulipun hinta määräytyy kotikunnan mukaan. Pika- ja yövuoroista voidaan periä lisämaksu. Tampereen itäisen ja läntisen seutulipun hinta määräytyy matkustusalueen mukaan. Peruslipulla ei ole sallittua matkustaa Tampereelle edes satunnaisia matkoja, vaan Tampereen laajennukset ovat omia lipputuotteitaan. Lippuihin voi lisäksi hankkia erikseen liityntälipun Tampereen paikallisliikenteeseen. Esimerkiksi orivesiläisille Tampereen itäisen seutulippualueen peruslippu maksaa pääasiassa 87, laajennus Tampereelle 124 ja TKL:n liityntälippuineen 146. Tampereen paikallisliikenteen lippuvalikoima on monipuolinen. Käytössä ovat kerta-, arvo- ja kausilippujen ohella työmatkalippu, matkailijalippu sekä alennusryhmäkohtaisia lippuja. Matkustajainformaatio Matkustajainformaatio voidaan jaotella informaatioksi ennen matkaa (reitinsuunnittelu), matkan aikana (häiriötiedotus) ja matkan jälkeen (palautteen antaminen). Paperisten aikataulujen merkitys on selvästi vähentynyt sähköisten ja osin mobiileiksi muuttuneiden palvelujen kehittymisen myötä. Tärkeimpiä ennen matkaa käytettäviä sähköisiä informaatiopalveluja ovat matkan suunnitteluun liittyvät palvelut, joita ovat mm. reittioppaat sekä staattiset tai tosiaikaiset aikataulu- ja häiriötiedot. Paperimuotoisen informaation etuna on helppokäyttöisyys, mutta merkittävänä haasteena tietojen ajan tasalla pitämisen ohella jakelun työläys. Matkan aikana jaettavaa sähköistä matkustajainformaatiota on jo nyt saatavilla Tampereen seudulla monesta lähteestä. Näitä ovat mm. eri toimijoiden internet- ja mobiilipalvelut sekä seuraavan pysäkin näyttö paikallisliikenteen busseissa. Matkustajainformaatio Tampereella on edistyksellistä, mutta muun maakunnan osalta informaation määrässä ja laadussa on kehitettävää. Parhaalla mallilla ovat matkan jälkeen joko sähköpostitse tai internetin palautesivujen kautta tarjottavat palautekanavat. Seutulippualueilla matkustavien aikataulupalvelut pohjautuvat liikennöitsijäkohtaisiin paperiaikatauluihin tai aikataulukoosteisiin. Internetissä seutulippualueilla matkustavien reitinhakupalvelu on valtakunnallinen Matka.fi. Tampereen seudulla on jo 1990-luvulta lähtien panostettu joukkoliikenteen tietojärjestelmiin kuten matkustajainformaatioon sekä maksamiseen. Repa-reittiopas etsii parhaan joukkoliikennereitin Tampereen paikallisliikenteessä. Lissu on uusi liikenteenseurantapalvelu, jonka avulla voi seurata Tampereen bussiliikennettä reaaliaikaisesti ja hakea saapumisaikatietoja pysäkeille. Keväällä 2011 on otettu kokonaisuudessaan käyttöön uusi matkustajainformaatiojärjestelmä liikennevaloetuuksineen. Seudun joukkoliikennesuunnitelmassa on muodostettu yleispiirteinen suunnitelma matkustajainformaation kehittämiseksi. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoitus Joukkoliikenteen rahoitus on monisyinen kokonaisuus. Asiakastulojen ohella joukkoliikennettä rahoittavat kunnat ja valtio pääasiassa lipputukien ja ostettujen liikenteiden muodossa. Valtionavustuksia voidaan myöntää seutulippujen hintojen alentamiseen ja esimerkiksi palveluliikennekokeiluihin sekä erilaisille seudullisille joukkoliikenteen kehittämishankkeille. Valtionavustusten jakamisen ohella ELYt ostavat seudullisia matkustustarpeita palvelevia kannattamattomia vuoroja sekä ovat mukana seudullisissa joukkoliikennehankkeissa. Lisäksi Kela maksaa kuljetuksia ja rahoittaa opiskelijaseutulippuja.

46 SIvu 46/51 Kuntien kuljetuskustannukset jaotellaan tyypillisesti hallintokunnittain avoimeen joukkoliikenteeseen, opetus-, sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin. Avoin joukkoliikenne käsittää ostetut linja-auto- ja taksivuorot sekä subventiot matkalippujen asiakashintojen alentamiseksi. Opetustoimen puolella on merkittävä osa myös tavanomaisen joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin liittyvää rahoitusta, joka koostuu koululaisten matkalipuista ja koulukuljetuksista. Kuntien henkilökuljetusten kustannustietojen koostaminen vuosittain on perinteisesti liittynyt lääninhallitusten laatimaan peruspalvelujen arviointiin. Pirkanmaalla on kerätty aikasarjaa aina vuoteen 2007 saakka. Vuodelta 2008 tietoja ei enää kerätty. Peruspalvelujen arviointi on siirtynyt valtion aluehallintouudistuksessa vuoden 2010 alussa aluehallintoviranomaiselle (AVI), jolle ELYt tuottavat liikennepalvelujen arvioinnin. HENKILÖKULJETUSTEN JA JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSYHTEENVETO PIRKANMAALLA Kunnat ja valtio rahoittavat kaikille avointa joukkoliikennettä pääasiassa alentamalla matkalippujen asiakashintoja ja ostamalla peruspalvelutasoista liikennettä, jota ei synny markkinaehtoisesti. Kuntien opetustoimen kustantamat koululaisliput ja koulukyydit ovat myös merkittävä osa joukkoliikenteen kokonaisrahoitusta. Lisäksi Kela rahoittaa toisen asteen opiskelijoiden liikkumista koulumatkatuen muodossa. Kunnat ja valtio rahoittivat Pirkanmaalla vuonna 2007 henkilökuljetuksia yhteensä noin 37 miljoonalla eurolla, josta kuntien henkilökuljetuskustannusten osuus oli 33,9 milj. euroa. Kaikille avointa joukkoliikennettä Kunnat ja valtio rahoittivat Pirkanmaalla yhteensä 20 miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus oli 11,6 milj. euroa ja valtion 3,1 milj. euroa. Kunnat rahoittivat koulumatkalippuja ja -kyytejä 3,9 milj. eurolla. Valtion joukkoliikennerahoitus Pirkanmaan ELY-keskus ostaa peruspalvelutasoista liikennettä noin 1,43 milj. eurolla vuodessa. Pirkanmaan seutulippujen hinnanalennusten valtionosuus oli 1,35 M. ELY rahoittaa lisäksi Pirkanmaalla kaupunkimaisia paikallisliikenteitä ja palveluliikenteitä 0,3 milj. eurolla. Kehittämishankkeisiin ELY käyttää noin 0,04 milj. euroa vuodessa. LVM osti 5,6 milj. eurolla alueellista junaliikennettä, jonka tarjonta kohdistuu osin Pirkanmaan ulkopuolelle. Esimerkiksi Tampere-Haapamäki kiskobussiliikenteen alijäämä on euroa. Kuntien henkilökuljetuskustannukset Kuntien lakisääteiset henkilökuljetukset perustuvat perusopetuslakiin, päivähoitolakiin, sosiaalihuoltolakiin, kehitysvammalakiin, vammaispalvelulakiin ja kansanterveyslakiin. Koko Pirkanmaalla kuntien kuljetuskustannukset vuonna 2007 olivat noin 34 milj. euroa eli 76 euroa asukasta kohti. Avoimen joukkoliikenteen osuus oli 11,5 M (34 %), opetustoimen 10,8 M (32 %), sosiaalitoimen 11,6 M (34 %). Kuntien kuljetuskustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2003 noin 28 %. Tampere pois lukien Pirkanmaan muiden kuntien henkilökuljetuskustannukset vuonna 2007 olivat yhteensä 15,8 milj. euroa eli 67 euroa asukasta kohti. Tästä avoimen joukkoliikenteen osuus oli 2,2 M (14 %), opetustoimen 8,4 M (53 %), sosiaalitoimen 5,3 M (33 %). Kuljetuskustannukset ovat kasvaneet näiden kuntien osalta vuodesta 2003 noin 52 %.

47 SIvu 47/51 Kuva 21. Kuntien henkilökuljetuskustannukset Kuva 22. Kuntien henkilökuljetuskustannukset asukasta kohden v Tarkasteltaessa henkilökuljetuskustannusten jakaumaa eri hallintokuntien kesken voidaan havaita selviä eroja kuntien välillä. Tampereella avoimen joukkoliikenteen osuus on huomattava. Myös Lempäälässä, Pirkkalassa, Kangasalla ja Orivedellä avoimen joukkoliikenteen osuus on keskimääräistä selvästi suurempi.

48 SIvu 48/51 Kuva 23. Kuljetuskustannusten jakautuminen hallintokunnittain v Kuntien joukkoliikennerahoituksen vertailua Seudun kunnat käyttävät liikenteiden hankintaan ja lipputukiin keskimäärin 24,4 /asukas. Keskiarvoa nostaa Tampere, jossa tuki on lähes 45 asukasta kohden. Kuva 24. Kuntien joukkoliikennekustannukset asukasta kohden v Koulutoimen momenteista rahoitetaan merkittävässä määrin joukkoliikennettä, koska koulukyydit ja koululaisliput sisältyvät opetustoimen kuljetuskustannuksiin. Vuonna 2007 kuntien rahoitus avoimeen joukkoliikenteeseen oli yhteensä 11,5 milj. euroa ja yhteensä joukkoliikenteeseen yhteensä 16,2 milj. euroa, johon laskettu mukaan koululaislipuista ja koulukyydeistä aiheutuneet kustannukset. Kuntien koko joukkoliikenteen rahoituksen jakautuminen on esitetty kuvassa 23.

49 SIvu 49/51 Kuva 25. Kuntien joukkoliikenteen kokonaisrahoituksen jakautuminen v Tampereen ohella Pirkkala, Kangasala ja Valkeakoski ostavat joukkoliikennettä keskimääräistä enemmän suhteessa joukkoliikenteen kokonaiskustannuksiin. Yksistään Tampereen kaupunki maksoi vuonna 2007 liikenteiden ostoista sekä kaupunki- ja seutulippujen taksojen alennuksista yhteensä nettona lähes 10 milj. euroa, joka on tilastoitu kokonaisuudessaan taksa-alennuksena. Muiden kuntien avoimen joukkoliikenteen rahoitus kohdistuu lähinnä linja-auto- ja taksivuorojen ostoihin (1,46 M, josta palveluliikenneostoja 0,6 M ) ja seutulipputukeen (0,9 M ). Seuraavassa on tarkasteltu kuntien maksamaa joukkoliikenteen rahoituskokonaisuutta eli otetaan huomioon koulukuljetukset ja koululaisten matkaliput. Tilanne joukkoliikenteen kokonaisrahoituksen osalta muuttuu verrattuna avoimen joukkoliikenteen kustannuksiin, sillä alhaisen palvelutason ja hajanaisen aluerakenteen alueilla kunta joutuu ostamaan enemmän erillisiä koulukyytejä. Myös kouluverkon harventaminen on lisännyt koulukuljetustarpeita.