1. Vuoksen vesistöalueen kehitys jääkauden jälkeen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Vuoksen vesistöalueen kehitys jääkauden jälkeen"

Transkriptio

1 Lausunto Juojärven reitin Palokin koskialueen merkityksestä lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueena Lausunto on tehty Palokki-työryhmän pyynnöstä (Auvo Hirvonen, yhteydenotot sekä sähköpostitse että puhelimella). Lausunnossa pyydettiin ottamaan kantaa Palokin koskialueen edellytyksiin ylläpitää luonnontilaisia lohikalakantoja nykyajan Suomessa. Lisäksi haluttiin katsaus sekä taimenen että järvilohen esiintymisestä Heinäveden ja Juojärven reiteillä. Lausuntopyynnön painopistealueena on Juojärven reitin alin koskijakso, ns. Palokin koskialue. Koskialue tuhoutui vuonna 1961, jolloin valmistui Palokin tunnelivoimalaitos ja virtaava vesi valjastettiin kokonaisuudessaan energian tuotantoon. Ennen voimalaa vedet virtasivat vapaana kahdeksan kosken kautta Heinäveden reitille. Heinäveden reitiltä vedet virtaavat vapaana Suur- Saimaalle ja siitä edelleen Vuoksen lasku-uoman kautta Venäjälle Laatokkaan ja siitä edelleen Nevajokea pitkin Itämereen, Suomenlahteen. Kartta 1. Maantieteellisesti Palokin koskialue sijaitsee keskellä Vuoksen vesistöaluetta. Juojärven ja Heinäveden reitti on mustalla kehyksellä rajattu, jonka keskiosassa sijaitsee Palokin vesivoimalaitos. Vuoksen vesistöalueen vesivoimalaitokset esitetty kartassa tummilla pisteillä. Lausuntopyynnön kysymyksiin ei ole kaikilta osin yksiselitteistä vastausta. Palokin alueella ihmisen aiheuttamat vesistöalueiden ympäristömuutokset ovat olleet erittäin voimakkaita yli 200 vuoden ajan, ja toimilla on ollut suuri heikentävä vaikutus alueen luontaisiin kalakantoihin. Osittain tästä syystä esimerkiksi järvilohen luontaisesta esiintymisestä Palokin alueella on ristiriitaisia näkökantoja. Myös muita Vuoksen vesistöalueen lohivesiä ovat koskeneet pitkälti samat ympäristömuutokset kuin Palokkiakin. Lausunnossa esitetään lyhyt yleiskatsaus Itämeren ja Suomen sisävesien kehityshistoriaan, mm. Vuoksen vesistön syntyyn, jotta lohikalojen levinneisyysedellytykset ja nykyajan tilanne tulevat kalojen

2 elinkierron kannalta loogisesti ymmärrettäväksi. Samalla Palokin merkitys ja mahdollisuudet tulevat korostetusti esille. Lausunto jakaantuu seuraavasti: 1. Vuoksen vesistöalueen kehitys jääkauden jälkeen 2. Heinäveden ja Juojärven reittien syntyminen noin 2500 vuotta sitten 3. Heinäveden ja Juojärven reittien ensimmäiset kirjalliset tiedot kaloista 4. Heinäveden ja Juojärven reittien hyödyntäminen ja kalakantojen taantuminen 5. Heinäveden ja Juojärven reittien kalojen nykytila ja lisääntymisympäristöt 6. Järvilohen esiintyminen Heinäveden ja Juojärven reitillä 7. Lohikalojen tilanne nykyajan Suomessa 8. Perusteita vesireitin avaamiselle Palokkiin 1. Vuoksen vesistöalueen kehitys jääkauden jälkeen Vuoksen vesistöalue on syntynyt ja muovautunut nykyiseen muotoonsa viimeisen jääkauden jälkeen. Vesistöalueen geologinen kehitys maankohoamisen takia on ohjannut suvereenisesti virtavesien syntyä ja lohikalojen leviämistä nykyisen Vuoksen ja kuten myös koko Suomen alueella. Kaikki nykyiset sisävesien taimen- ja järvilohikannat ovat lähtöisin merivaelteisista kaloista. Lohi on tullut Itämeren Yoldia-merivaiheen aikana sekä Pohjanlahden että Itä-Suomen jäistä vapautuneisiin virtaaviin vesiin noin vuotta sitten (Koljonen). Nykyisen Vuoksen vesistöalueen virtaavat vedet ovat syntyneet eri aikoina. Syy vesistöalueillamme tapahtuviin muutoksiin on ollut jääkausi ja etenkin kolmen kilometrin paksuisena jääpeite joka painoi maankamaran voimakkaasti notkolle. Jääpeite suli skandinavian alueelta pois vuotta sitten ja samalla maaperä alkoi kohoamaan vedestä (Suomen nykyisestä pinta-alasta yli 70 prosenttia on ollut veden peittämää). Ilmiötä kutsutaan maankohoamiseksi ja se jatkuu vielä nykyisinkin, mutta selkeästi hidastuneena. Maankohoaminen on eri alueilla erisuuruista. Suurinta se on Perämeren alueella (noin 9mm/v.) ja pienintä Kaakkois- Suomessa (noin 2 mm/v.). Maaperän eriarvoisen kohoaminen seurauksena ovat syntyneet nykyiset vesistöalueet. Saimaan ja Päijänteen vesistöalueet olivat aluksi yhtenäistä suurjärveä joka etelässä rajoittui Salpausselän harjanteeseen. Vedet virtasivat tuolloin Pohjanlahteen nykyisen Kalajoen kohdalla. Maankohoamisen jatkuessa voimakkaampana luoteessa kuin kaakossa alkoivat vedet tulvimaan Salpausselän harjanteessa ja lopulta noin 7000 vuotta sitten viimein Heinolan kohdalla harju murtui suurena luonnonmullistuksena. Suurjärven veden virtaus muuttui 180 astetta kun se muuttui Pohjanlahdesta Suomenlahteen ja näin syntyi muinainen Kymijoki. Samalla alkoi 1300 vuotta kestänyt aika, jolloin nykyinen Saimaa ja Päijänteen vesistöalueet olivat samaa suurta vesistöaluekokonaisuutta, jonka lasku-uomana mereen toimi muinainen Kymijoki. Jokisuu sijaitsi tuolloin Suomenlahdessa nykyisen Anjalankosken kohdalla. Saimaan vedet virtasivat Päijänteeseen aluksi Keski-Suomessa nykyisen Pielaveden kohdalla. Maankohoamisen jatkuessa järvien välinen yhteys siirtyi etelämmäksi, ehkä useammassakin uomassa, samalla pohjoisten uomien umpeutuessa. Lopulta eriarvoisen maankohoamisen seurauksena nykyisen Imatran kohdalla alkoi vesi tulvimaan ja lopulta puhkesi Vuoksi noin 5700 vuotta sitten, ja Saimaa ja Päijänteen vesistöalueet eriytyivät

3 omiksi vesistöaluekokonaisuuksiksi. Vesistöalueilla on ollut siis noin 1300 vuotta kestänyt yhteinen historia vuotta sitten, ja lohilla on tuolloin ollut meriyhteys vain Kymijoen kautta. Tuolta ajalta löytyy ainakin kolmesta eri paikkaa vanhoja lohen luita, joiden ajalliset määritykset käyvät yhteen vesistöjen geologisten muutosten kanssa. Jokisuusta Anjalankosken Ankkapurhasta, on löydetty paljon kivikauden aikaisia lohen luita, jotka kertovat, että lohi on noussut erittäin runsaana tuonaikaiseen Kymijoen vesistöön. Saimaan ja Päijänteen ensimmäiseltä yhdistävältä alueelta, Pielaveden alueelta Nilsiästä on löydetty kivikautisia lohen luita, mikä osoittanee että Saimaan vesistöalueen lohet, nykyisten järvilohien esi-isät, ovat kulkeneet tuolloisten virtavesien kautta Kymijoen kautta merelle. Maankohoaminen jatkuminen kallisti maaperää ja aiheutti vedenpinnan kohoamisen kaakossa. Päijänteen ja Saimaan järvialueiden virtayhteydet siirtyivät Pielaveden alueelta etelämmäksi, lähelle nykyistä Kouvolaa. Löytyy sieltäkin kivikautisista jätekasoista määriteltyjä lohen luita. Alueella läheisyydessä on ollut aikoinaan Saimaan viimeisin lasku-uoma nykyiseen Kymijoen vesistöalueeseen. Löydetyt lohen luut kertovat selkeästi merivaelteisen lohen hyödyntäneen runsaslukuisena Suur- Saimaan alueen jokia lisääntymisalueinaan. Maankohoamisen takia vesistössä tapahtuneet virtapaikkojen/koskien suuret muutokset eivät ole juurikaan vaikuttaneet lohikalojen vaelluspoikasten merivaellukseen. Vaelluspoikaset ovat aina laskeutumassa ensimmäistä kertaa mereen ja reitti on heille aina täysin uusi. Veden virtaus ohjaa poikaset mereen. Tämän alasvaelluksen aikana vaelluspoikanen kartoittaa muistiinsa tulevan ylöstuloreitin kutuvaellukselle synnyinkoskeen. Aikuisille mereltä kutualueille palaaville lohille merivaelluksen aikana tapahtuneet virtapaikkojen/koskien muutokset ovat varmasti aiheuttaneet harmaita suomuja kutukoskille paluun yhteydessä, kun osa koskista on kuivunut ja uusia lisääntymisalueita on vastaavasti syntynyt. Argeologisten näytteiden runsaus osoittaa, että lohikannat ovat nopeasti löytäneet uudet lisääntymisalueet ja jokialueet. Kun Vuoksi syntyi 5700 vuotta sitten, eriytyivät Saimaan ja Kymijoen vesistöalueet. Muutos oli vesistöalueen lohikannoille dramaattinen. Kymijoen alueella lisääntyvillä lohikannoilla säilyi edelleen meriyhteys, tosin joen virtaama pieneni yli puolella, kun Saimaan vedet purkautuivat Vuoksen kautta Laatokkaan ja mereen. Saimaan alueella lisääntyvien lohien meriyhteys päättyi tuolloin lopullisesti. Vaelluspoikaset ovat varmasti vaeltaneet tuolloin vielä Vuoksea pitkin Suomenlahteen, mutta niiden paluu Saimaalle oli jo estynyt. Tuolloin Laatokan lasku-uomana oli Käkisälmi-Viipurin lahden välillä ollut Heinjoki (Nevajoki syntyi maankohoamisen seurauksena vasta 3300 vuotta sitten). Itse Heinjoessa oli jyrkkä putous, joka on ollut ilmeisesti merestä palaaville kudulle nouseville lohille jo ensimmäinen totaalinen nousueste (henk. koht. tiedonanto Matti Saarnisto). Sen lisäksi Vuoksen Imatrankoski on ollut kirjallisuuden perusteella kalan nousueste Laatokasta Saimaalle. Saimaan järvilohi aloitti siis jo noin vuotta sitten geneettisen kehityksensä nykyaikaan. 2. Heinäveden ja Juojärven reittien syntyminen noin 2500 vuotta sitten Heinäveden ja Juojärven reitin virta-alueet olivat veden alla, kun Vuoksen vesistöalue kuroutui 5700 vuotta sitten omaksi erilliseksi vesistöalueekseen. Maankohoamisen jatkuessa Heinäveden ja Juojärven reittien järvet ja niitä yhdistävät joet koskineen kohosivat vedestä noin 2500 vuotta sitten. Lohikalakannat ovat hyödyntäneet uudet lisääntymisalueet nopeasti ja ilmeisen runsaslukuisina.

4 3. Heinäveden ja Juojärven reittien ensimmäiset kirjalliset tiedot kaloista Heinäveden reitiltä ensimmäiset tiedot alueen kalastosta löytyvät kirjallisuudessa jo Ruotsin vallan ajalta. Kalasaaliit ovat runsaita, ja luvuilla ylistetään Heinäveden ja Juojärven reittien kalarikkauksia. Kruunulla oli 1500-luvulla jopa ammattimaista lohenkalastusta Heinäveden reitin Kermankoskessa ja Leppävirran reitin Varkauden koskissa. Pyydetyt lohet ovat olleet Saimaan järvialtaalta kudulle nousevia kaloja, joiden vaelluksen määränpää on ollut ko. koski tai niiden yläpuoliset virta-alueet. Kermankoski ja Varkauden kosket ovat reittiensä alimpia koskia, joiden kautta ovat kulkeneet kaikki ylävesiin kudulle nousseet/suuntautuneet lohikalat. Kermankosken lohenkalastajat ovat varmasti pyytäneet monelle eri lisääntymisalueelle pyrkiviä kutukaloja, ja varmasti Kermankoskesta on pyydetty myös Juojärven reitille kudulle pyrkivä kaloja. Tuolloin kaikki reittien pääkosket, laajat niva-alueet ja reitteihin laskevat joet ja purot ovat olleet luonnontilaisia ja ovat olleet potentiaalisia lohikalojen jokipoikasten kasvualueita. 4. Heinäveden ja Juojärven reittien hyödyntäminen ja kalakantojen taantuminen Juojärven reiteillä alkoi vesistörakentaminen jo 1700-luvulla, kun Palokin koskeen rakennettiin alueen ensimmäinen vesisaha. Kermankoskeen saha valmistui 1800-luvun alussa. Suurten sahojen lisäksi alueelle rakennettiin myös pienempiä veden voimalla toimivia sahoja ja myllyjä. Metsästä kaadettu puu uitettiin sahoille puroja ja jokia pitkin. Aluksi myös sahatavara uitettiin virtoja pitkin eteenpäin myytäväksi. Uiton seurauksena lähes kaikkia alueen virtavesiä perattiin. Puutavaran uittaminen ja sen aiheuttamat virtavesien perkaukset ovat heikentäneet voimakkaasti kalojen elinympäristöjä ja niiden tuotantokykyä. Jo 1800-luvun lopun dokumenteista ilmenee alueen kalakantojen erittäin voimakas heikkeneminen. Heinäveden ja Juojärven alueen nykyiset kanavat rakennettiin ja 1900-luvun vaihteessa. Kanavoinnin yhteydessä ruopattiin voimakkaasti laivaliikenteelle koskien ylä- ja alapuolisia virta-alueita (huom. alueet oli jo ainakin kertaalleen perattu puunuittojen yhteydessä), jotka ovat olleet luonnontilassaan potentiaalisia lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Palokin koskialueelle valmistui ensimmäinen kalanviljelylaitos jo 1920-luvulla. Onnistuneista istutuksista johtuen alueen lohikalakannat kohentuivat jälleen. Palokin koskialueet tuhoutuivat kuitenkin lopullisesti 1960-luvulla voimalaitosrakentamisella, ja samalla estyi kalojen vaellus Heinäveden reitille ja Saimaalle. 5. Heinäveden ja Juojärven reittien kalojen nykytila ja lisääntymisympäristöt Heinäveden ja Juojärven reiteillä kalastajat saavat nykyisin vuosittain molempia kalalajeja, jotka ovat lähes täysin peräisin vesistöalueille tehdyistä runsaista taimen- ja järvilohi-istutuksista. Järvialueilla lohikalat kasvavat erinomaisesti ja useampi kiloisia taimenia ja järvilohia saadaan molempien reittien järvi- ja koskialueilta. Esimerkiksi Suvasvedestä saatiin marraskuussa 2013 uistelemalla 10,2-kiloinen järvilohi. Heinäveden reitin koskissa on todennettuja lisääntymisyrityksiä sekä taimenelta että järvilohelta. Alueella tehdyissä sähkökoekalastuksissa on löydetty vastasyntyneitä poikasia, jotka ovat olleet peräisin edellissyksyn kututapahtumasta. Vaikka lohikalat kutevat alueella, se ei vielä tarkoita että kalojen elinkierto toimisi kunnolla. Jokipoikasten pitäisi selvitä virta-alueilla keskimäärin noin kaksi vuotta, tällä leveysasteella. Sähkökalastustietojen perusteella lohikalojen poikasten kuolevuus on erittäin suurta niiden ensimmäisen elinvuoden aikana ja hyvin harva poikanen selviytyy jokialueelta vaelluspoikaseksi. Lohikalojen luontaisen lisääntymisen ja elinkierron kannalta

5 Heinäveden ja Juojärven reittien heikkous on poikastuotantoalueiden laatu, pirstaloituminen ja olemassa olevien koskien pienehköt pinta-alat. Vaikka osalla koskista on tehty viimevuosinakin koskikunnostuksia, on alueilla hyvin rajalliset edellytykset lohikalojen kestävään luonnonkiertoon, koska pohja ei tarjoa jokipoikasille riittävää suojaa luonnon predaatiota vastaan. Nykyiset vesistöalueen kosket ovat yhä maisemallisesti hienoja, mutta lohikalojen pienpoikasten kannalta pohjien rakenne ei vastaa luonnontilaisten, korkean poikastiheyden omaavien jokien pohjan rakennetta. Kunnostusten ulkopuolelle on jäänyt myös kokonaan poikastuotantoon erinomaisesti soveltuvat nivamaiset virta-alueet. Luonnontilaisissa vesistöissä lohikalojen poikastuotantoaloista vain noin 2-5 % muodostuu kutualueista ja loput 95 % tuotantoalueista koostuu eri-ikäisille ja kokoisille jokipoikasille soveltuvista pohjan rakenteista. Tämä 95 % on se tärkein alue, joka määrittää voiko alueella luontainen elinkierto toimia ja kuinka hyvin. Jos luontainen elinkierto toimii, alueelta lähtee vaelluspoikasia syönnösvaellukselle järvialueille ja sieltä palaavat sukukypsyyden saavuttaneet kalat takaisin kudulle. Pinta-alat ja pohjan laadut määräävät alueen hyvyyden vaelluspoikastuotantoon. Viljelyssä kutualueet ja nämä 95 %:n ongelma-alueet hoidetaan kalanviljelylaitosten kasvatusaltaissa, jolloin vaelluspoikaset pääsevät järvivaellukselle suoraan tankkiauton putken kautta. Ennen ihmisen tekemiä vesialueiden ympäristömuutoksia lohikalat lisääntyivät kuitenkin Vuoksen vesistössä tuhansia vuosia pelkästään luontaisesti muutos on ollut lohikaloille erittäin radikaali! 6. Järvilohen esiintyminen Heinäveden ja Juojärven reitillä Saimaan järvilohi todettiin omaksi kalalajiksi vasta 1960-luvulla, jolloin lajin luontainen elinkierto luonnossa oli jo lopuillaan viimeisistä tunnetuista lisääntymisjoista. Järvilohen tunnetut lisääntymisalueet Pielisjoki, Koitajoki ja Lieksanjoki ovat olleet Saimaan vesistöalueella viimeiset elinympäristöt, jotka ovat mahdollistaneet alueen järvilohikannan säilymisen nykyaikaan. Viimeisenä järvilohen luontainen elinkierto säilyi Pielisjoessa ja päättyi, kun Kuurnan vesivoimalaitos valmistui vuonna Vuoteen 1971 päättyi järvilohen (eng. landlocked salmon) luontainen elinkierto Saimaan vesistöalueella. Merilohesta eriytynyt Saimaan järvilohi säilyi noin vuotta sulkeutuneessa Saimaan vesistössä. Nykyiset järvilohikannat ovat säilyneet vain kalanviljelyn ansiosta. Lähes kaikki Vuoksen vesistöalueen virtavedet suurimmista virroista pienempiin puroihin ovat historiansa aikana kohdanneet ihmisen aiheuttamia muutoksia, joilla on ollut erittäin negatiivinen vaikutus virtakutuisten kalojen elinympäristöihin. Vuoksen alueelta ei enää juurikaan löydy virtaavaa vettä, johon ihmisen vaikutus ei ole ulottunut. Vuonna 2000 julkaistiin pro gradu - tutkimus (Käkelä 2000), jossa inventoidulla 1300 km:n matkalla ei ollut enää lainkaan jäljellä luonnontilaisia virta-alueita. Lohikalojen kannalta ihmisen toimet ovat tuhonneet lohikalojen luontaiseen elinkiertoon soveltuvat elinympäristöt totaalisesti, osalla alueista tämä on tapahtunut jo satoja vuosia sitten. Tästä syystä meillä ei ole enää tietoa siitä, millaisia Vuoksen virtavedet ovat olleet luonnontilassa ja millaisia kalavesiä ne ovat olleet. Arkeologisista kaivauksista löydetyt vanhat lohen luulöydöt antavat viitteitä runsaslukuisista ja vesistöalueella laajasti levinneistä, mutta nyt jo tuhoutuneista lohikalakannoista. Myös ensimmäiset kirjalliset tiedot kertovat lohikalojen runsaasta olemassaolosta Heinäveden ja Juojärven reiteiltä.

6 Kun Palokin emokalapyynnin yhteydessä saadaan järvilohia saaliiksi, lienee se selkeä todiste kalan esiintymisestä alueella. Lisäksi Heinäveden reitin Kerman- ja Vihovuonteen koskista on varmennettuja järvilohen kututapahtumia viime vuosilta. Vuosittain vetouistelijat saavat suuria järvilohia sekä Juojärven että Heinäveden reitin järvialueilta. Kututapahtumat koskilla ja suuriksi kasvavat järvilohet osoittavat Heinäveden ja Juojärven reittien sopivuuden lohikaloille ja ovat mitä parhain signaali lohikalojen pyrkimyksistä päästä luontaisen elinkierron piiriin alueella: Kalat itse hyväksyvät alueen lisääntymisalueeksi! Alueen ongelmana on, ettei jokipoikasten elinkierto voi toteutua nykyisissä olemassa olevissa alueen virtavesissä. Kysymykseen, onko järvilohi esiintynyt Palokissa, vastaus ei voi olla kuin: kyllä! Ainoa epäselvyys asiassa on se, että milloin järvilohi on sieltä tuhoutunut. Onko tuhoutuminen tapahtunut vai 1900-luvulla? Heinäveden ja Juojärvien reittien ollessa luonnontilaisia ovat sekä järvilohi että taimen lisääntyneet alueen virtavesissä luontaisesti. 7. Lohikalojen tilanne nykyajan Suomessa Luontaisesti lisääntyvät ja itse itsensä ylläpitävät lohikalakannat ovat nykyajan Suomessa erittäin harvinaisia. Syynä luontaisten lohikalojen rappiotilaan on vuosisatoja kestänyt monimuotoinen ihmistoiminta vesiluonnossa, jonka seurauksena virtaavien vesien elinympäristöt ovat muuttuneet voimakkaasti kaikkialla Suomessa. Tuloksena on ollut virtaavien vesien elinympäristötila, jossa suurimmassa osassa Suomea virtakutuisten lohikalojen luontainen elinkierto on loppunut kokonaan. Menetettyä vaelluspoikastuotantoa on kompensoitu runsailla lohikalojen istutuksilla. Viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että luontaisesti luonnonvalinnan alaisuudessa kasvanut lohenpoikanen selviää luonnossa noin kolme kertaa paremmin kuin kasvatusaltaissa ihmisen toiminnalla ja avustuksella syntynyt poikanen. Tutkimusten viesti on selvä: Lohikalojen luontaista itsenäistä lisääntymistä luonnonvalinnanalaisuudessa on parannettava Suomessa, jos terveitä ja elinkykyisiä lohikalakantoja aiotaan säilyttää tulevaisuuden Suomessa. Suomessa ensimmäiset virtavesien kalataloudelliset kunnostukset aloitettiin jo 1970-luvun lopulla Simojoella. Tämän jälkeen virtavesien kunnostuksia on tehty runsaasti ympäri Suomea. Kunnostuksia on tehty myös Heinäveden- ja Juojärven reitillä. Kunnostuksien tuloksista on tehty kaksi väitöskirjaa 2010-luvun vaihteessa. Väitöskirjojen johtopäätöksenä oli, että tutkimusalueilla on kunnostuksilla pystytty parantamaan virtavesien monimuotoisuutta, mutta vaelluskalojen elinkiertoa vaelluspoikastuotannon kautta ei ole pystytty juurikaan parantamaan. Kansainvälisen uhanalaisluokituksen mukaan järvilohi on Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja taimen (Napapiirin eteläpuolella) erittäin uhanalainen. 8. Perusteita vesireitin avaamiselle Palokkiin Juojärven ja Heinäveden reitin virta-alueet on otettu ihmisen voimalliseen hyötykäyttöön jo satoja vuosia sitten eikä vesistön virta-alueita pystytä enää käytännössä ennallistamaan lohikaloille luonnontilaa vastaavaan laajuuteen. Alueen lohikalakantojen elvyttämiseen tarvittavien virta- ja koskialuekunnostusten lisäksi toimivan vesistöaluekokonaisuuden muodostumiseen tarvitaan myös kokonaan tuhottujen koskialueiden kuten juuri, ja varsinkin, Palokin ennallistamista. Ainoastaan siten on mahdollista saada luotua riittävän laajat, yhtenäiset ja ennen kaikkea kulkuvapaat, vaelluskalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon soveltuvat elinalueet. Aiempaa voimakkaampia, mahdollisuuksien mukaan täysin uusia rakennettavia alueita käsittäviä, elinympäristökunnostuksia kannustaa käyttämään ympäristönhoidossa myös tuore valtakunnallinen vesien kunnostusstrategia (2012).

7 Palokin koskialueen kunnostaminen ja kalataloudellinen kehittäminen muodostaa kynnyskysymyksen koko Juojärven ja Heinäveden reittien ennallistamiselle kohti vaelluskalakantojen kannalta luonnonmukaisempaa ympäristöntilaa. Kohdealueen poikastuotannollisella merkityksellä sekä kalankulun mahdollistumisella olisi laajakantoisia vaikutuksia etenkin Juojärven reitin pienempien virtavesien taimenen tuotantopotentiaalin realisoitumismahdollisuuksille. Myös pääosin hyvässä kunnossa olevalla Vaikkojoen alueella mahdollistuisi pitkävaelteisen taimenen elinkierron toteutuminen. Sijainnistaan johtuen Palokinkosken kautta tapahtuvan kalankulun turvaaminen mahdollistaisi tuhansien neliökilometrien laajuisella valuma-alueella toteutuvan lohikalakantojen perinnöllisen aineksen vaihdon ja erillisten kantojen ylläpidon. Kun ennallistamistoimet tehdään luonnonvesillä toimivan elinkiertomallin mukaisesti, Palokin koskijakson palauttamista takaisin lohikaloille puoltavista perusteista on huomioitava ainakin seuraavat viisi yleistä näkökohtaa: 1) Voimalaitoksen alle tai kuivilleen jääneet poikastuotantoalueet ovat koko Vuoksen vesistöalueen mittakaavassakin yksi laajimmista, todennäköisesti laajin, kohtuullisen helposti ennallistettavissa olevista alueista. 2) Virta-alueen ennallistaminen vapauttaisi vaellusreitit erittäin pitkältä vesistöosuudelta Suur-Saimaalta aina Juojärven reitin latvavesille asti. 3) Palokin alue olisi kunnostettuna jo yksistään tuotantopinta-alaltaan niin laaja, että se mahdollistaisi maamme nykyiseen kalastonhoitoon kipeästi kaivatun elementin eli luontaiseen lisääntymiseen perustuvien vaelluskalakantojen elinkierron toteutumisen. Tämä lähtökohdaltaan varsin paikallinen etu koituisi kuitenkin koko Vuoksen vesistöalueen ja sen erittäin uhanalaisten lohikalakantojen hyväksi Palokin alueelta vesistön muihin osiin avautuvien syönnös- ja lisääntymisvaellusmahdollisuuksien ansiosta. 4) Kalastuksen onnistunut järjestäminen elvytettävän kannan vahvistumistarpeita silmällä pitäen on yksi keskeisistä haasteista Palokin alueen vaelluskalakantojen kohdalla. Kohdealueen reittivedet ovat yhteydessä niihin osiin Saimaan allasta, joissa on maailman uhanalaisimman hylkeen, saimaannorpan suojelun takia sovittu verkkokalastuksesta pitäytymisestä laajoilla alueilla. Tämä seikka on omiaan vähentämään elvytettävien lohikalakantojen syönnösvaelluksen aikaista kuolleisuutta ja näin vahvistamaan kudulle pääsevän kannanosan kokoa. 5) Heinäveden ja Juojärven reiteillä tapahtuva vaelluskalakantojen elvytystyö on etulyöntiasemassa valtaosaan muualla maassamme suunniteltavien ja toteutettavien hankkeisiin nähden siinä, että sekä syönnös- että lisääntymisalueet ovat vedenlaadultaan erinomaisessa kunnossa ja aluekokonaisuus on niin harvinaislaatuisen laaja, että luontaisen elinkierron vaatimat geneettiset vaihtelut eri lisääntymisalueiden välillä on mahdollista saavuttaa.

8 Lausunto pohjautuu raportteihin (+ niissä käytettyihin lähteisiin ja henkilökohtaisiin asiantuntijakeskusteluihin): Pautamo, J Heinäveden ja Juojärven reittien kunnostusmahdollisuudet järvilohen ja -taimenen luontaisen lisääntymisen tarpeisiin historiasta nykytilanteen mahdollisuuksien arviointiin. Heinäveden kunta. 64 s. Pautamo, J. & Vanninen, V. (toim.) Vaelluskalat Kymijoen voimavaraksi, Kymijoen kalataloudellinen kehittämissuunnitelma. Pautamo, J Langinkosken keisarillisen kalastusmajan kalastusaiheisen näyttelyn käsikirjoitus. Cursor Oy. 39 s + liitteet. Pautamo, J. & Erkinaro, H. ja Alatalo, H Palokin koskialueiden intressivertailu. Heinäveden kunta. 54 s. Tampereella Jarmo Pautamo Apajax Oy

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL

Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL Sisältö: Järvilohikannan nykytilanne Hieman historiaa Ala-Koitajoki ja järvilohi Mitä KHO:n päätöksessä sanotaan? Ympäristövirtaama minimivirtaama?

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

VMK/P-K ELY-keskus

VMK/P-K ELY-keskus VMK/P-K ELY-keskus 26.3.2013 Järvilohen elinalueet Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalasto Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalastoon ovat luontaisesti kuuluneet mm. harjus, jokikutuinen siika, järvitaimen ja järvilohi.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

ANKERIAS (Anguilla anguilla) ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat

Lisätiedot

Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014

Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014 Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014 1 Esihistoriallinen kalliomaalaus Kirkkonummen Juusjärvellä. Osasuurennoksessa on kala, ehkä lohi, ja sen edessä kalastaja kädet palvonta-asennossa

Lisätiedot

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset

Lisätiedot

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto Pentti Valkeajärvi, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Järvitaimenseminaari 29.10.2008 Äänekoski, Kapeenkoski Taimenen elinympäristö

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Karjaanjoen vesistön ongelmia Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Sidosryhmäseminaari Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Rovaniemi 19.9.2017 Jouni

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017 + Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa Kalatiestrategia Kohti luonnollista elinkiertoa Esipuhe Sisältö Kansallisen kalatiestrategian lähtökohtana on vahvistaa uhanalaisia ja vaarantuneita vaelluskalakantoja. Vaelluskalakannat eivät pitkällä

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Vekaransalmen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin

Lisätiedot

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,

Lisätiedot

Saimaan lohikalat ja energiatalous

Saimaan lohikalat ja energiatalous Saimaan lohikalat Sivu 1 / 5 Saimaan lohikalayhdistys ry Saimaan lohikalat ja energiatalous Saimaan uhanalaiset lohikalat, järvilohi, taimen, ovat kärsineet virtavesien tuhoamisesta. Kaikkein karuin kohtalo

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi HIITOLANJOKI-YHDISTYS RY Puh. 050 4689758 Os. Sorokulmantie 676 59530 Mikkolanniemi 19.11.2014 MUISTUTUS Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi,

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Kalastuslakipäivät 1.- 2.12.2016, Helsinki Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus Pello

Kuulemistilaisuus Pello Kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013 Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua ns. kassilohta. Kassilohi onkin auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman

Lisätiedot

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Kansallinen Itämeren lohistrategia Kansallinen Itämeren lohistrategia kuulemistilaisuus 3.5.2013 Pellossa Esitys: Lapin Vapaa-ajankalastajat / Jorma Kaaretkoski Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta kassilohi onkin

Lisätiedot

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Pielisen alueen virtavedet järvitaimenen ja järvilohen näkökulmasta

Pielisen alueen virtavedet järvitaimenen ja järvilohen näkökulmasta Pielisen alueen virtavedet järvitaimenen ja järvilohen näkökulmasta TOIMENPIDESELVITYS Future Missions Oy 2015 - EU investoi kestävään kalatalouteen - Future Missions Oy:n julkaisu 1:2015 Pielisen alueen

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Terveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä

Terveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä Terveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä Projektipäällikkö Markku Kaukoranta, Uudenmaan ELY-keskus Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 HEALFISH

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta-

Lisätiedot

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren

Lisätiedot

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan

Lisätiedot

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet Jyväskylä 3.3.2014 Dnro: - Vastaanottaja: Viite: Maa- ja metsätalousministeriö Lausuntopyyntö 161925, 21.1.2014, MMM041:00/2012 Asia: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Jorma Piironen, RKTL Liperi

Jorma Piironen, RKTL Liperi Jorma Piironen, RKTL Liperi 15.4.2014 Miksi äärimmäisen uhanalainen? kärsinyt jokien ruoppauksista, kanavoinnista, puun uitosta, liiallisesta kalastuksesta vesivoimaloiden rakentaminen 1950- ja 1970-luvuilla

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT

Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT Jorma Piironen, RKTL Joensuu Pentti Valkeajärvi, RKTL Jyväskylä jokialue Järvitaimenen esiintyminen Vuoksen vesistössä (Mäkinen

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( ) RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016) www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia Monitavoitteista: biologian,

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO Vaelluskalafoorumi 14.-15.6.2016 Aki Mäki-Petäys Kuva: Aki Mäki-Petäys Keskustelun alustusta Ylisiirrot Suomessa Onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Kalojen pyynti ja

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry  Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Ekologiset yhteydet- seminaari 9.3.2012 @ Helsinki Sisältö Toiminnan perusta Virhon kunnostustoiminta Miksi pienvesiä? Tyypillinen työllisyyshankkeen

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

Säilyykö järvilohi kalastossamme?

Säilyykö järvilohi kalastossamme? Säilyykö järvilohi kalastossamme? Jorma Piironen LUKE Joensuu Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari 23.11.2017 Muonio 1 Esityksen sisältö Oi niitä aikoja. Miksi järvilohella menee heikosti Miten säilytys

Lisätiedot

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke JOKITALKKARI -hanke 2017 2018 Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke RAHOITUSHAKEMUS VUOSIKSI 2017-2018 2016 Porvoon kaupunki 17.3.2016

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot