Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu Heikki Simola

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola"

Liisa Aho
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu Heikki Simola

2 Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin syvyys 51 m Keskisyvyys 8,9 m Tilavuus 1,95 km3 Valuma-alue/sadealue Teoreettinen viipymä (Juojärvi + Rikkavesi kk) 1850 / 2074 km2 2,35 vuotta = 28 kk 3,2 vuotta = 38

Keskisyvyys 8,9 m Tilavuus 1,95 km3 Valuma-alue/sadealue Teoreettinen

3 Juojärvessä 833 saarta, suurimmat Luutsalo, Jäätsalo, Pahkasalo

4 Jääkauden jälkeiset kehitysvaiheet; korkein rantaviiva ja vedenkoskemattomat alueet

5 Tilanne ennen Juojärven syntyä: Yoldia-meri vuotta sitten

6 Ancylus-järvi 9000 v sitten - Juojärvi jo eristynyt itsenäiseksi altaaksi Juojärvi ja Koitere ovat Itä-Suomen muinaisjärviä

7 Suurjärvien korkeudet

8 Palokin kosket Juojärven ja Varislahden välillä alunperin kahdeksan koskijakson uoma Vesisahateollisuutta jo 1700-luvulta, Hackman Oy:n sahalaitos, parhaimmillaan 1900-luvun alussa yli 1000 asukkaan teollisuusyhteisö Kanavointi 1914 Taivallahden kanava, 5,5 m Varistaipaleen kanava, 13,5 m Korkeusero Kallaveden tasoon (Suvasvesi, Varislahti) 20 m

1900-luvun alussa yli 1000 asukkaan teollisuusyhteisö Kanavointi 1914 Taivallahden

9 Viurunniemen Pitkälahden satama - Outokummun kuparimalmin laivaus vuosina ennen Siilinjärven radan valmistumista

10 Palokin voimala vesi nostettiin tekojärveksi Juojärven tasoon - tippavoimala, keskiteho runsaat 3 MW -kalatietä ei rakennettu -Luontainen järvitaimenkanta tuhoutui (mahdollisesti myös järvilohi??) Raportti Jarmo Pautamo 2005: HEINÄVEDEN JA JUOJÄRVEN REITTIEN KUNNOSTUSMAHDOLLISUUDET JÄRVILOHEN JA TAIMENEN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN TARPEISIIN historiasta nykytilanteen mahdollisuuksien arviointiin

11 Esihistoriaa: Useita kivikautisia asuinpaikkoja -mm Jäätsalon ja Laitasaaren hiekkarantojen tuntumassa, Tuusniemellä ja Rikkaveden rannoilla

12 Karjalainen: :36 Juojärveltä löytyi kivikautinen kalliomaalaus Pajarinen löysi kalliomaalauksen hiihtotapahtuman yhteydessä. Juojärvellä sijaitsevasta Luutsalon saaresta on löydetty kivikautinen kalliomaalaus. Maalauksen löysi outokumpulainen Jaana Pajarinen. Pajarinen otti maalauksesta kuvia ja lähetti ne Savonlinnan maakuntamuseoon. Arkeologi Martti Koponen kävi maanantaina paikan päällä toteamassa, että kyseellä todella on kivikautinen kalliomaalaus. Rannalla sijaitsevaan suurehkoon kivilohkareeseen on maalattu noin 22 senttimetriä leveä hirvieläin ja mahdollisesti myös toinen, pienempi hirvieläin sekä tikku-ukkomainen ihmishahmo.

Pajarinen otti maalauksesta kuvia ja lähetti ne Savonlinnan maakuntamuseoon.

14 Pieni valuma-alue Juuan ylängöllä => karu puhdasvetinen järvi

15 Pieni valuma-alue Juuan ylängöllä => karu puhdasvetinen järvi Pitkä viipymä: kuormituksen vaikutukset ilmenevät hitaasti - myös vesistön toipuminen käy hitaasti

16 Natura2000-aluerajaus Alueen numero: Alueen nimi: Outokummun-Kaavin seudun oligotrofiset järvet Kunta: Outokumpu, Kaavi, Tuusniemi, Heinävesi Pinta-ala (ha): Suojelutilanne: Natura-alue, rantojensuojeluohjelma. Alue suojeltu: pieneltä osin (11-40 %) IBA-status: Alue on sama kuin IBA 053 Outokummun-Kaavin seudun oligotrofiset järvet Yleiskuvaus: Laaja, selkävesien ja pienten oligotrofisten järvien muodostama kokonaisuus Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rajaseudulla. Laskentavuosi: 1996 Havainnointiteho: puutteellinen-tyydyttävä Kriteerilaji: Kaakkuri, pesimä (min-max): 5Kriteerilaji: Selkälokki, pesimä (min-max): 5580

Alue suojeltu: pieneltä osin (11-40 %) IBA-status: Alue on sama kuin IBA 053 Outokummun-Kaavin seudun oligotrofiset järvet Yleiskuvaus: Laaja, selkävesien ja

18 Kaivosjätevesien vaikutukset järvissä - mallina Talvivaara Suolaiset päästöt ominaispainoltaan järvivettä raskaampi vesi painuu syvänteisiin => pysyvä kemiallinen kerrosteisuus => syvänteiden happikato vaikutukset pohjaeläimiin ja planktoniin ja sitä kautta kaloihin

painuu syvänteisiin => pysyvä kemiallinen kerrosteisuus =>

19 Kaivosjätevesien vaikutukset järvissä - mallina Talvivaara Suolaiset päästöt ominaispainoltaan järvivettä raskaampi vesi painuu syvänteisiin => pysyvä kemiallinen kerrosteisuus => syvänteiden happikato vaikutukset pohjaeläimiin ja planktoniin ja sitä kautta kaloihin Myrkylliset raskasmetallit vain osa malmimineraalien metalleista poistetaan rikastusprosessissa, muut jäävät rikastusjätteeseen ja saattavat levitä kaivosalueelta luvallisesti tai vahingossa - tyypillisiä sulfidimalmien myrkyllisiä metalleja: arseeni, kadmium, uraani ja sen tytäralkuaineet - Talvivaaran päästöissä myös erittäin runsaasti esim rautaa, mangaania, magnesiumia ja alumiinia - vaikutukset ravintoketjussa moninaisia

poistetaan rikastusprosessissa, muut jäävät rikastusjätteeseen ja saattavat levitä kaivosalueelta luvallisesti tai vahingossa - tyypillisiä sulfidimalmien myrkyllisiä

Samankaltaiset tiedostot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,