Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä?
|
|
- Elli Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä? MATTI HAKULINEN Teksti täydentää Saimaan jääjärvet kirjassa kuvattua maanäytetutkimusta. Aiheeseen liittyvät kuvat on esitetty kirjassa. 1. Tutkimuspaikka ja sen kerrostumat Rakentamista varten tehdyssä pohjatutkimuksessa on Lappeenrannan alueella Finnforestin sahan alueelta löydetty kaksi päällekkäistä hienorakeista maakerrosta ja niiden välissä noin kolmen metrin paksuinen hiekkakerros (IPT 1962). Tutkimuspaikka sijaitsee noin kolme kilometriä Lappeenrannan keskustasta luoteeseen nykyisen Finnforest Oy:n teollisuusalueella, sahan länsipuolella. Välittömästi sen länsipuolella on karkearakeinen harjumuodostuma. Harjussa on selvästi näkyvissä Baltian jääjärven III -vaiheen rantalovi noin tasolla + 96, jonka yläpuolella harjun laki nousee korkeimmillaan tasolle Näytteenottopaikka on noin 180 metrin etäisyydellä Baltian jääjärven ja noin 70 metrin etäisyydellä jääjärvivaiheen HIV:n ylimmästä rannasta. Vanhojen 1960-luvulla tehtyjen pohjatutkimusten mukaan voidaan hienorakeisten kerrostumien laajuus melko hyvin kartoittaa. Ylemmän noin 1 1,5 metriä paksun kerrostuman leveys on ja pituus lahden suunnassa metriä. Alemman kerrostuman paksuus on yleensä 5 10 metriä luvulla tutkittujen maanäytteiden perusteella alempi hienorakeinen kerrostuma sisältää kerrallista savea ja hiesua (savea ja silttiä). Luonnontilaisena tutkimuspaikka on ollut hiekkalahti. Maasto, joka sen ympäristössä ulottuu monin paikoin tason + 85 yläpuolelle (HIV taso +82), on rajoittanut rantaaallokkoa. Laajin ulappa on HIV- jääjärvivaiheessa ollut pohjoiseen noin kaksi kilometriä. Baltian jääjärven aikana saaristo on ollut merkittävästi vähäisempi ja tuuli on voinut kohottaa aallokkoa useamman kilometrin matkalla.
2 2 2. Laboratoriokokeet ja niiden tulokset Aikaisempien tutkimusten mukaan tutkimuspaikan luonnontilainen maanpinta on noin + 79,2 +79,5. Tätä tukevat myös vuoden 1951 peruskartan korkeuskäyrät ja 1960-luvun pohjatutkimuskartan maanpinnan korkeudet. Sahan rakentamisen yhteydessä aluetta on täytetty, jonka jälkeen maanpinnan korkeus on noin + 82,1 +82,2. Maanäytteen otti SCC Viatek Itä-Suomi Lähes jatkuva maanäyte otettiin tasolta + 78,6 tasolle + 72,8. Häiriintymättömän näytteen pituus oli noin 6 metriä. Tarkoituksena oli, että jatkuva maanäyte olisi ulotettu alemman hienorakeisen kerrostuman läpi noin tasolle +65. Tämä ei ollut kuitenkaan käytetyllä tutkimuskalustolla mahdollista. Näyte otettiin noin 40 mm läpimittaisiin, 1200 mm pitkiin muoviputkiin. Näytteistä tehtiin 15 rakeisuus- ja kolme orgaanisen aineksen määrän määritystä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rakennuslaboratoriossa. Kaikissa hienorakeisista kerrostumista otetuissa näytteissä orgaanisen aineksen pitoisuus oli alhainen, alle 0.6 prosenttia. Hienorakeisten maa-ainesten vesipitoisuus vaihteli välillä prosenttia. Lisäksi Helsingin Yliopiston Geologian ja Paleontologian osastolla tehtiin kerrostuman D hienorakeisista maanäytteistä kaksi siitepölyanalyysia (D,) tasoilta ja Laihan saven (+75,6) siitepölymäärä oli pieni, 8000/cm 3. Tästä puiden, lähinnä koivun (Betula), osuus oli noin 49 prosenttia. Savisesta siltistä (+76,6) tehdyssä analyysissä ei orgaanisia jäänteitä ollut juuri lainkaan. Vähäinen määrä oli pääasiassa koivun siitepölyä. 3. Maakerrosten syntytapa Tutkitut täyttöjen alapuoliset kerrokset ja niiden tulkinta alhaalta ylöspäin on esitetty seuraavassa. Maakerrosten (A, B, C, D, E JA F) syntyolosuhteiden tulkinta perustuu pääasiassa siihen olettamukseen, että mitä syvempi on ve-
3 3 sisyvyys, sitä hienorakeisempaa ainesta kerrostuu järven tai jääjärven pohjalle (Uusinoka 1981: 103). Paikalliset olosuhteet ja rannan läheisyys voivat aiheuttaa tähän poikkeuksia. Näiden lisäksi erityisesti mannerjään sulamisvesien määrän vaihtelut vaikuttavat laskeutuvien maa-ainesten rakeisuuteen ja määriin (Punkari ja Boulton 1995: 7) F (+71,5 +73,6) Näytteen alin osa on kerroksellista hienoa hiekkaa (+72,8 73,3). Näytteen alapuolella hiekkakerrostuma ulottuu kairausten perusteella noin tasolle Kerroksellinen hiekka on muodostunut vedenpinnan laskiessa Baltian jääjärven tasosta BIII (tutkimuspaikalla +96) Etelä-Saimaan jääjärven HIV ES tasoon +74 vedenpinnan ollessa vielä korkealla suhteessa vedenpohjaan. Karkea hiekka (+73,3 +73,6) on laskeutunut vedenpinnan laskun loppuvaiheessa matalassa vedessä rannan läheisyydessä E (+73,6 +75,2) Kerrostuman (E) karkea hiekka (+73,6 +73,8), kerroksellinen hieno hiekka (+73,8 74,3) ja yläosan tasalaatuinen hieno hiekka (+74,3 75,2), ovat kerrostuneet jääjärven vedenpinnan noustessa HIV ES tasosta +74. Vesisyvyyden kasvaessa ja rannan siirtyessä kauemmaksi laskeutuneen hiekan raekoko pienenee. D (+75,2 +76,7) Hiekkakerroksen yläpuolella on hienorakeista ainesta D, joka on kerrostunut, kun jääjärven vedenpinta on noussut HIV ES -vaiheesta HIV vaiheeseen ja HIV vaiheen aikana. Vain tässä kerrostumassa on runsaammin kerrostunut hienoa savilajitetta. Hienorakeisen kerrostuman alin osa on savista silttiä (+75,2 75,5). Se on kerrostunut jääjärven HIV nousuvaiheessa. Savisen siltin raja alaspäin hiekkakerrostumaan on jyrkkä, mikä osoittaa vedenpinnan nopeaa nousua siinä vaiheessa, kun vedenpinta on saavuttanut hiekan yläosan.
4 4 Savisen siltin yläpuolella on laihaa savea tasolla + 75,5 +75,7. Tämä on näytteen hienorakeisin osa. Laiha savi on todennäköisesti kerrostunut jääjärven HIV vedenpinnan lyhytaikaisen korkeimman vaiheen aikana, jolloin kerrostuminen olisi tapahtunut syvimpään veteen noin 6 7 metrin syvyydessä. Laihan saven kerrostuminen vaatii avomeriolosuhteissa yleensä huomattavan vesisyvyyden, jopa 15 metriä. Tutkimuspaikan kerrostumisolosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen rauhalliset. Aallokon vaikutusalue on ollut suurimmillaan pari kilometriä. Suurimman osan vuotta jääjärvessä on ollut jääpeite, jonka alla veden liikkeet ovat olleet vähäisiä. Uutta hienorakeista ainesta on alueelle tullut jatkuvasti, veden virratessa tutkimuspaikan ohi edelleen lasku-uomaan läheiseen Lavikanlahteen. Vedenpinnan laskiessa ovat hienorakeiset maakerrokset jääneet karkeampien maa-ainesten alle ja niiden suojaamiksi. Laihan saven yläpuolella on savista hiekkaa tasolla + 75,7 76,1. Savinen hiekka lienee kerrostunut jääjärven HIV vedenpinnan väliaikaisen alenemisen aikana. Ajatusta vedenpinnan väliaikaisesta alenemisesta tukevat deltapintojen korkeusvaihtelut Puumalan Lietniemessä ja myös pohjoisempana Kerimäen Herttualassa. Deltapintojen perusteella olisi vedenpinta laskenut noin 3 4 metriä, jolloin vesisyvyys olisi tutkimuspaikalla ollut myös noin 3 4 metriä. Näyttäisi siltä, että matala vesivaihe oli lyhytaikainen, koska deltojen korkeudet vaihtelevat lyhyiden välimatkojen etäisyydellä toisistaan ja matalan veden aikana kerrostuneet maakerrokset ohuita. Syynä vedenpinnan alenemiseen voisi olla Lovasjärven uoman eroosioituminen tasosta noin + 98 tasoon noin + 93, ja vedenpinnan uudelleen kohoamiseen sulamisvesimäärien nopea kasvu. Hienorakeisen kerrostuman ylin osa sisältää savista silttiä tasolla + 76,1 +76,7. Savisessa siltissä on paikoitellen heikosti nähtävissä lustomaisuutta. Savinen siltti on kerrostunut jääjärvivaiheen HIV vedenpinnan uudelleen nousun ja korkean vedenpinnan aikana. Deltapintojen perusteella näyttää siltä, että vedenpinta kohosi tässä vaiheessa lähes aikaisemman veden-
5 5 pinnan korkeudelle. Se, että kerrostuma on karkeampaa ja lustot paksumpia kuin aiemmin laihassa savessa, voi johtua siitä, että sulamisvesien määrä olisi kasvanut (Punkari ja Boulton 1995: 7). Savisen siltin raja yläpuolisen hiekan kanssa ei ole selvä, vaan muutos tapahtuu noin 20 cm matkalla. Hienorakeisen kerrostuman maa-aineksessa on paljon hiekkaa, läheisen harjun vaikutuksen vuoksi. Kerrostumassa (D) voidaan melko varmasti laskea noin vuosilustoa, yhteensä noin 0,5 metrin matkalla. Tämän lisäksi hienorakeiseen kerrostumaan sisältyy 1,1 merin paksuudelta savista silttiä ja savista hiekkaa, joista ei voi vuosilustoja määrittää. C (+76,7 +78,0) Hienorakeisen kerrostuman yläpuolella on jääjärven HIV vedenpinnan lopullisen laskun aikana kerrostuneet maakerrokset. Kerrostuman alaosassa on kerroksellista hiekkaa (+76,7 +77,1), jossa hienorakeinen ja karkearakeinen hiekka vaihtelevat noin puolen senttimetrin paksuisina kerroksina. Kerroksellinen hiekka on kerrostunut vaihtelevissa olosuhteissa syvempään veteen. Voimakkaan merenkäynnin aikana on kerrostunut karkeampaa ainesta ja aallokon rauhoituttua hienompaa ainesta. kerroksellisen hiekan silttipitoisuus on noin % ja savipitoisuus noin 5 10 %. Tätä samaa kerroksellista hiekkaa on myös alemmissa hiekkamuodostumissa E ja F. Kolme lähes saman paksuista kerroksellista hiekkaa lienevät kerrostuneet samankaltaisissa olosuhteissa, syvempään veteen. Kerrostuman C yläosan hiekka (+77,1 +78,0 ja myös kerros B) on kerrostunut matalaan veteen rantahiekkana jääjärven HIV loppuvaiheessa, jolloin vedenpinta laski tutkimuspaikalla jääjärven HV tasoon noin +72. B (+78,0 +78,2) Kerroksen C yläpuolella on ohut maannoskerrostuma B, jossa päällimmäisenä on orgaanista ainesta. Orgaaninen aines on muodostunut mahdollisesti kuivan maan päälle ennen Suursaimaan vedenpinnan nousua Saimaan alimmalta tasolta noin Orgaanisen kerrostuman alla on ohut noin
6 6 5 cm paksuinen harmaa huuhtoutumis- ja sen alapuolella noin 5 cm paksu ruskea rikastumiskerros. A (+78,2 +79,5) Maannoskerrostuman yläpuolella on noin 1,3 metriä paksu hiekkakerrostuma A. Se on ennen Vuoksen syntymää Suursaimaan vedenpinnan nousun kerrostamaa rantahiekkaa, jossa alimmaisena on kivinen noin 20 cm paksu kerrostuma. Kivien suurin koko näytteessä on 1 2 cm. Suursaimaan korkein vedenpinta oli tutkimuspaikalla noin tasolla + 80,5 (Saarnisto 1970). Tässä kohdassa esitetty tulkinta vastaa käsitystä, jonka mukaan vedenpinta aleni Etelä-Saimaan jääjärvessä tasolle HIV ES. Jäljempänä kohdassa 4 tarkastellaan muita kerrosrakenteen syntytapamahdollisuuksia. 4. Arviointia Voisiko edellä esitetylle maakerrosten synnylle olla muitakin selityksiä? Vaihtoehto 1 Olisiko hienorakeisten kerrosten välissä oleva hiekkakerros syntynyt jo Baltian jääjärven aikana? Siitepölymääritysten ja hienorakeisten kerrostumien ominaisuuksien perusteella tämä voisi olla mahdollista. Mutta miksi hienorakeisten kerrosten välissä olisi tällöin paksu hiekkakerrostuma? On esitetty, että Baltian jääjärven vaiheiden BI ja BIII välisenä aikana vedenpinta olisi väliaikaisesti laskenut jopa noin kymmenen metriä (Saarnisto ja Taipale 1991), jolloin tämä lasku ja sen jälkeinen vedenpinnan nousu Baltian jääjärvessä olisivat voineet aiheuttaa hienorakeisten kerrosten välissä olevan hiekan (mm. E ja F) ja sen yläpuolisen hienorakeisen kerroksen (D) syntymisen. Ylemmän hienorakeisen kerrostuman yläpuolinen hiekkakerros (C) olisi puolestaan tällöin kerrostunut Baltian jääjärven vedenpinnan alentuessa Yoldiamereen ja Saimaalla jääjärven tasoon. Etelä-Saimaalla on kuitenkin ollut jääjärvi (HIV), jonka vedenpinnan korkeus on tutkimuspaikalla ollut korkeim-
7 7 millaan noin + 83, kuusi seitsemän metriä hienorakeista kerrostumaa (D) ylempänä. Hienorakeinen kerrostuma D ei ole voinut syntyä Baltian jääjärven aikana, koska se yläpuolelta puuttuisivat tällöin jääjärven HIV vaiheen hienorakeiset kerrostumat. Hienorakeisen kerrostuman D yläpuolella hienohiekkakerros on ohut. Hienohiekkakerroksen yläpuolella olevien karkeampien hiekkakerrokset ovat luultavasti kerrostuneet matalaan veteen rantahiekkana. Vaihtoehto 2 Olisivatko hienorakeisten kerrosten välissä oleva hiekkakerros ja ylempi hienorakeinen muodostuma kerrostuneet Suursaimaan nousuvaiheessa? Siitepölyanalyysin perusteella voidaan päätellä, että hienorakeinen kerrostuma on muodostunut mannerjään sulamisvaiheessa. Tämä sulkee pois sen vaihtoehdon, että hienorakeinen kerrostuma olisi syntynyt vasta Suursaimaan nousuvaiheessa noin 6000 vuotta sitten (Tomminen 2003). Tätä käsitystä vahvistavat hienorakeisista maanäytteistä mitatut alhaiset alle yhden prosentin orgaanisen aineksen pitoisuudet.. Suursaimaan vedenpinnan noustessa, noin vuotta sitten, tasolle +80 oli tutkimuspaikan ympäristössä runsaasti kasvillisuutta ja kasvien lajimäärä oli runsas. Mikäli hienorakeinen kerrostuma olisi syntynyt tässä vaiheessa, kerrostuma sisältäisi runsaasti siitepölyä ja liejua ja mahdollisesti myös turvetta. Vaihtoehto 3 Olisivatko paksu hiekkavälikerros ja ohut ylempi hienorakeinen kerros muodostuneet korkealla olevan jääjärvivaiheen H IV aikana ilman, että vedenpinta ei olisi laskenutkaan tasolle H IV ES? Alin hienorakeinen kerrostuma on kerrostunut Baltian jääjärven aikana. Kerroksen paksuus, noin 7 10 metriä, vastaa muualla Etelä-Karjalassa todettuja Baltian jääjärven kerrostumien paksuuksia (mm. Rainio 1993), kun otetaan huomioon se, että I Salpausselän pohjoispuolella tutkimuspaikalla Baltian jääjärven hienorakeisten sedimenttien kerrostumisaika oli noin vuotta. Tällöin keskimääräinen hienorakeisen muodostuman kerrostumisnopeus olisi tutkimuspaikalla ollut noin 1,5 2 cm vuodessa.
8 8 Hienorakeisten kerrostumien, noin 3 metrin paksuinen, hiekkavälikerros on mitä todennäköisemmin syntynyt osittain Baltian jääjärven laskun yhteydessä. Jos vedenpinta olisi jäänyt heti korkeammalle HIV tasolle, olisi hiekkavälikerros (E ja F) luultavasti ohuempi ja hienorakeisen kerroksen (D) vastaavasti paksumpi kuin tutkitussa näytteessä. Miksi hienohiekkakerrosten (E ja F) välissä olisi karkearakeinen hiekkakerros, joka ei sisällä juuri lainkaan hienoainesta, ellei se olisi kerrostunut matalaan rantaveteen vaiheessa HIV ES? Mikäli hiekkakerros olisi syntynyt vedenpinnan laskiessa tasoon HIV, se ei todennäköisesti olisi voinut kerrostua karkeana hiekkana noin 7 8 metrin syvyisessä vedessä. Hiekkavälikerroksen rakeisuusvaihtelut selittyvät em. olettamusta paremmin vedenpinnan laskun (HIV ES ) ja sen jälkeisen nousun (HIV) perusteella. Hienorakeisen kerrostuman D ja sen alapuolella olevan hiekan E raja on jyrkkä. Tämä viittaa vedenpinnan korkeuden nopeaan muuttumiseen. Mikäli vedenpinta olisi laskenut Baltian jääjärven tasosta suoraan jääjärven HIV tasoon, olisi hiekkakerrostuman nopeaa muuttumista hienorakeiseksi kerrostumaksi vaikea selittää. Hienorakeisen kerrostuman D vaihtuminen sen yläpuoliseksi hiekkakerrostumaksi C tapahtuu huomattavasti pitemmän ajan kuluessa. Jääjärven vedenpinnan alentuessa noin 11 metriä vaiheesta HIV - vaiheeseen HV kerrostui noin 1,5 metriä hiekkaa. Vedenpinnan laskiessa Baltian jääjärven BIII -vaiheesta Etelä-Saimaan jääjärven vedenpinnan tasoon HIV ES muodostui huomattavasti paksumpi noin kolmen metrin hiekkakerros. Tämä on luonnollista, koska vedenpinnan lasku oli tässä vaiheessa huomattavan suuri, noin 22 metriä, eivätkä rannat olleet aikaisemmin eroosioituneet.
9 9 6. Yhteenveto Vaikka tämän tutkimuksen perusteella ei voida esittää riittävän varmoja todisteita vedenpinnan noususta Etelä-Saimaan jääjärvessä vaiheesta HIV ES vaiheeseen HIV, se näyttää monien seikkojen perusteella todennäköisemmältä kuin aikaisempi käsitys (Hellaakoski 1934), jonka mukaan vedenpinta olisi jatkuvasti vaiheittain laskenut jääjärvessä. Myös Hellaakoski oli esittänyt vedenpinnan nousun mahdolliseksi (Hellaakoski 1934: 65) ja hän piti jääjärvivaiheiden tarkempaa selvittämistä tarpeellisena. Hellaakoski tutki ennen kaikkea ylintä rantaa, jolloin alhaalla oleva jääjärvivaihe on voinut jäädä häneltä vähemmälle huomiolle. Rakeisuusvaihteluiden mukaan arvioituja vedenpinnan korkeuden vaihteluita tukevat Etelä-Saimaan deltojen korkeudet, joiden korkeuksissa on havaittavissa samantapainen vaihtelu, kuin mitä voidaan päätellä maanäytteiden rakeisuuksien perusteella. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttäisi siltä, että jääjärven vedenpinta nousi tasosta HIV ES nopeasti tasolle HIV. Tämä korkein vaihe oli lyhytaikainen, jonka jälkeen vedenpinta laski väliaikaisesti joitakin metrejä ja nousi myöhemmin uudelleen. Vedenpinnan nousun syinä olisivat olleet pohjoisten Saimaan jääjärvien vesien kääntyminen virtaamaan Etelä- Saimaan alueelle jäätikön reunan vetäydyttyä Hummovaaran ja Lohilkosken luoteispuolelle (Hakulinen 1999) ja samanaikaisesti lisääntyneet sulamisvesien määrät. Väliaikaisen vedenpinnan laskun jääjärvessä on voinut aiheuttaa uuden laskuuoman Lovasjärven eroosioituminen ja toisen vedenpinnan nousun jatkuvasti lisääntyvät sulamisvesien määrät. Salpausselkien syntymisen aikana, kylmässä ilmastossa, sulamisvesien määrä väheni erittäin paljon. Vesien määrä kasvoi ilmaston lämmettyä Saimaan jääjärviaiheessa ja jään reuna vetäytyi nopeasti II Salpausselältä luoteeseen. Sulamisvesimäärät olivat suurimmillaan vasta muutaman sadan vuoden kuluttua ilmaston lämpenemisestä (Punkari ja Boulton 1995).
10 10 Vedenpinnan nousua tukevat myös HIV tasoon muodostuneet huomattavan suuret rantavallit, jotka yleensä kasvavat suuriksi vedenpinnan nousun yhteydessä. On myös vaikea perustella sitä miksi Etelä-Saimaan jääjärven HIV vedenpinta olisi voinut jäädä Baltian jääjärven laskiessa noin 15 metriä Yoldiameren pintaa korkeammalle, koska Etelä-Saimaan jääjärvellä oli pieni valuma-alue ja valuma-alueen sulamisvesimäärät olivat vähäisiä sekä jääjärven laskuuomien kynnykset alhaalla - korkealla olevaan vedenpintaan (HIV) verrattuna. Tässä esitetyn jääjärvivaiheen HIV ES alussa ei korkeuseroa jääjärven ja Yoldiameren välillä olisi ollut kuin noin 6 metriä. Tämän korkeuseron selittäisi jääjärvivaiheen HIV ES ainoan lasku-uoman Lavikanlahden -uoman ahtaus ja kynnyksen korkeus, joka oli noin 3 4 metriä alempana kuin jääjärven HIV ES vedenpinta. Lavikanlahden kautta vedet virtasivat Luumäen Kivijärven alueelle, jossa ahtaat salmet ja kynnykset ovat voineet aiheuttaa padotusta, joka on mahdollisesti vaikuttanut Etelä-Saimaan jääjärven vedenpinnan korkeuteen erityisesti vaiheessa HIV, jolloin vesimäärät olivat suuria. Korkeimman HIV -vaiheen aikana virtasi vesiä jääjärvestä myös pohjoisessa Pihlajaveden alueelta Vuorijärven ja Pyhäselän alueelta Kiteen, Tohmajärven ja Jänisjärven sekä Etelä-Saimaalta Lappeenrannan Kärenlammen uomien kautta Yoldiamereen. Vasta Varpasen ja Mäntyharjun lasku-uomien paljastuminen jään alta alensi jääjärven vedenpinnan lopullisesti tasolle HV. Edellä esitettyjen jääjärvivaiheiden varmistamiseksi tarvitaan lisätutkimuksia, joihin sisältyisivät mm. sedimenttitutkimukset Etelä-Saimaan syvänteistä ja lasku-uomien edustoilta sekä selvitykset ja laskelmat alueelle virtaavien sulamisvesien ja lasku-uomien kautta poistuvien vesien määristä.
11 11 Kirjallisuus Hakulinen, M. (1999). Monivaiheinen Saimaan jääjärvi, Museoviesti 2 / Etelä-Karjalan museo - taidemuseo. Hellaakoski, A. (1922). Suursaimaa. Fennia 43: 4. Hellaakoski, A. (1934). Die Eisstausenseen des Saimaa-Gebietes, Fennia 59: 4. Hellaakoski, A. (1935). Saimaan jääjärven uomista. Terra 47: 4. Insinööritoimisto IPT Oy. (1962).Teollisuusosuuskunta Metsä-Saimaan saha, Lappeenranta. Pohjatutkimus. Punkari, M. ja Boulton, G. (1995). Skandinavian mannerjäätikön itäosan dynamiikka ja reuna-asema Nuoremman Dryaksen aikana. Terra 107: 1. Rainio, H. (1993). The Heinola deglaciation and Salpausselkä readvance as recorded in the lithostratigraphy of the distal area of Salpausselkä I at Ihalainen, Lappeenranta. Finland. Geological Survey of Finland, Current Research Special Paper 18, Saarnisto, M. (1970). The Late Weichselian and Flandrian History of the Saimaa Lake Complex - Commentationes Physico-mathematicae 37: Saarnisto, M., Taipale, K. (1991). Tulivuorista jääkausiin. WSOY. Tomminen, T. (2003).Tutkimusraportti, Lappeenrannan Voisalmi, Helsingin Yliopisto, Geologian ja Paleontologian osasto. Uusinoka, R. (1981). Yleinen maaperägeologia, 2. osa, Sedimentit ja sedimentaatioprosessit. Helsingin yliopisto Geologian laitos Geologian ja paleontologian osasto.
Saimaa jääkauden jälkeen
Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät
LisätiedotMatti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin?
1 Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 2/2012 Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin? Pekka Kivikäs totesi keskusteltuamme jälleen kerran Saraakallion
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotPäivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotSaimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014
Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014 1 Esihistoriallinen kalliomaalaus Kirkkonummen Juusjärvellä. Osasuurennoksessa on kala, ehkä lohi, ja sen edessä kalastaja kädet palvonta-asennossa
LisätiedotAsemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys
Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotEnäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09
VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotKotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09
VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
Lisätiedot1 Rakennettavuusselvitys
1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotTarvaalan tilan rakennettavuusselvitys
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 51 PAKKALA TONTIT K 51226/2-7.
Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka TONTIT K 6/-7..7 Maaperä Korttelialueella on tehty yleispiirteinen pohjatutkimus. Ympäröivillä katualueilla sijaitsee
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki
Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki 15.9.2004 19385 Gallträskin rantojen stabiliteettitarkastelu Laskelmat Järven rantojen stabiliteettitarkastelu suoritettiin liukupintalaskelmina
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Hollolan kunta Kuntatekniikan päällikkö Ari Rinkinen Virastotie 3 15870 Hollola Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.6.2012 Viite 82143252-01 HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE,
Lisätiedot1. VESISTÖJEN KEHITYS
1. VESISTÖJEN KEHITYS Etelä-Karjalan vesistöjen vaiheet tunnetaan Saimaata lukuun ottamatta puutteellisesti, koska niitä on tutkittu varsin vähän. Jäljempänä arvioidaan muiden vesistöjen kehitystä lähinnä
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
PORNAINEN, AIDUNAUEEN ASEMAKAAVAN SWECO Ympäristö Oy Inststo Arcus Oy aatinut Tarkastanut Hyväksynyt N Vehmas / Arcus K Andersson-Berlin / Arcus J Heikkilä / Arcus 17-01-03 17-01-03 17-01-03 Sisällysluettelo
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotKuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys
KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,
LisätiedotJANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601
Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotJanakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011
1 Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Insinööritoimisto Matti Jokinen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 4
Lisätiedot3. KORKEUSSUHTEET. Etelä-Karjalan maankamara on vaihteleva
3. KORKEUSSUHTEET Etelä-Karjalan maankamara on vaihteleva Tasainenkin vedenpinta, pelto, lintujärvi tai vaikkapa lettosuo on kiinnostava ja rauhoittava maisema. Veden välke, latomeri, uiskentelevat linnut
LisätiedotMinun Saimaani. Saimaan juuret
Minun Saimaani Saimaan juuret Baltian jääjärvet ja Salpausselät Saimaan jääjärvet Etelä-Saimaan jääjärvi Säämingin jääjärvi Lohikoski jääjärvien sarana Pohjois-Karjalan jääjärvi Jääjärvistä nykypäivään
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotKalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI
Kalajoen kaupunki MAAPERÄTUTKIMUS Kalajoentie 5 85100 Kalajoki 31.07.2018 MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI Yleistä Kalajoen kaupungin (Hannu Vähäkuopus) toimeksiannosta on KS Geokonsult
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotLämpimillä rannoilla... 6. Jääkauden jälkeen... 10. Pohjois-Savon suurjärvi... 20. Suursaimaa... 30. Suursaimaan muinaisrannat...
Lämpimillä rannoilla..... 6 Jääkauden jälkeen........ 10 Pohjois-Savon suurjärvi..... 20 Suursaimaa........ 30 Suursaimaan muinaisrannat.... 40 Muinaiset lasku-uomat..... 48 Vuoksi........ 54 Suursaimaan
LisätiedotHÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA
HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO
LisätiedotLataa Suursaimaa - Matti Hakulinen. Lataa
Lataa Suursaimaa - Matti Hakulinen Lataa Kirjailija: Matti Hakulinen ISBN: 9789529314409 Sivumäärä: 103 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.36 Mb Noin 7000 vuotta sitten epätasainen maankohoaminen yhdisti
LisätiedotPirkkahalli, pysäköintialue
Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
LisätiedotLinnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10
VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
LisätiedotCarlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PORVOON KAUPUNKI Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus Perustamistapaohjeistus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23323 Perustamistapaohjeistus
LisätiedotMONIVAIHEINEN ETELÄ-KARJALAN KIVIJÄRVI
Matti Hakulinen MONIVAIHEINEN ETELÄ-KARJALAN KIVIJÄRVI 22.3.2009 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...3 2. KIVIJÄRVEN HISTORIAA...4 2.1 Baltia jääjärvi...4 2.2 Kivijärvi Saimaan jääjärven aikana...6 2.3 Kivijärvi ensimmäisen
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotSipoonlahden koulun laajentaminen. Neiti Miilintie, Sipoo POHJATUTKIMUS JA PERUSTAMISTAPASUUNNITELMA
14871 Sipoonlahden koulun laajentaminen Neiti Miilintie, Sipoo POHJATUTKIMUS JA PERUSTAMISTAPASUUNNITELMA 7.12.2016 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477
LisätiedotKonniveden Haukkavuoren kalliomaalaus Suomen vanhin kalliomaalaus? Matti Hakulinen
1 Kirjoitus on julkaistu samansisältöisenä Hiisi-lehdessä 1/2014 Konniveden Haukkavuoren kalliomaalaus Suomen vanhin kalliomaalaus? Matti Hakulinen Kuva Matti Hakulinen Konniveden Haukkavuoren laukkaava
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotRAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha
3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotSEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010
3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotLEPOLA 3 ALUE KAAVARUNGON MAAPERÄ- TUTKIMUS, RAKENNETTA- VUUSSELVITYS JA PERUS- TAMISTAPALAUSUNTO
Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkiympäristö, kaavoitus Päivämäärä 31.12.2010 Viite 82132289 LEPOLA 3 ALUE KAAVARUNGON MAAPERÄ- TUTKIMUS, RAKENNETTA- VUUSSELVITYS JA PERUS- TAMISTAPALAUSUNTO KAAVARUNGON
LisätiedotHelminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12
VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100
Lisätiedot13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111
LisätiedotAkaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017
1 Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Verkonrakentaja Wire Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Valvonta... 4 Tulos... 7 Lähteet... 7 Kansikuva: Valvonnassa
LisätiedotPOHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI
POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet
LisätiedotAkaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa
1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin
Lisätiedot' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.
1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '
LisätiedotMikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys
Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009
LisätiedotSaimaan kalliomaalausten ajoitus vaihtoehtoisen rannansiirtymiskronologian perusteella
1 Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Muinaistutkijassa 2/2011 Matti Hakulinen Saimaan kalliomaalausten ajoitus vaihtoehtoisen rannansiirtymiskronologian perusteella Johdanto Timo Jussilan Saimaan
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSaimaan jääjärviaika päättyi noin
Pohjois-Savon suurjärvi Saimaan altaan kuroutuminen MATTI HAKULINEN Saimaan jääjärviaika päättyi noin 11 400 vuotta sitten Yoldiameren tunkeutuessa Mäntyharjun kautta Saimaan altaaseen. Mannerjään reuna
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotRAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI
RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI KOHTEEN ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS 30.11.2016 Viite 1510030132 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut J. Hirvonen Ramboll Kirjastokatu 4 70100 Kuopio Finland
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13
SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva
LisätiedotGeoretki Rautalammilla 11.9. 2011
Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Näköala Kilpimäeltä pohjoiseen. Hannu Rönty Hetteisenlampi Liimattalanharjun juurella. GEORETKEN KOHTEET 1. Kilpimäki Kilpimäki on kolmisen kilometriä Rautalammin kirkonkylän
Lisätiedot1. Maalajin määritys maastossa
1. Maalajin määritys maastossa Maalajit voidaan erottaa kenttäolosuhteissa pääpiirteissään aistihavaintojen perusteella. Tällöin kiinnitetään huomiota maalajin väriin, kovuuteen, sitkeyteen, rakenteeseen
LisätiedotPARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS
7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta
LisätiedotTurvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla
LisätiedotG271_7012 1 H.Palmu 23.03.2011 SIUNTION KUNTA PALONUMMEN ALUE KORTTELIT 171, 172, 173, 174 JA 175 02580 SIUNTIO YLEISPIIRTEINEN POHJATUTKIMUS Sisältö: Jakelu: 4s G:Geo2011\G271_7012\Tekniset_raportit\Tutkimusraportti.doc
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotVesijärven sedimenttitutkimukset kaikuluotaamalla 2018
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Merigeologia Espoo Vesijärven sedimenttitutkimukset kaikuluotaamalla 2018 Jyrki Hämäläinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8.11.2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Jyrki
LisätiedotPäivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Päivämäärä 03.05.2016 JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari
Lisätiedot16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus
16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus
LisätiedotPispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen
Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO
LisätiedotMAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...
Lisätiedot