Suomi.fi-konsepti. Ehdotus. Valtiokonttori Suunnitelma 1 (10) Valtion IT-palvelukeskus Kansalaispalvelut

Transkriptio

1 Valtiokonttori Suunnitelma 1 (10) Valtion IT-palvelukeskus Kansalaispalvelut Suomi.fin suunnitteluhanke Suomi.fi-konsepti Ehdotus Siltasaarenkatu A, Helsinki PL 100, VALTIOKONTTORI Puh. (09) 77251, Faksi (09) ,

2 Suomi.fi-konsepti Ehdotus 2 (10) 1. Tausta Visio Konsepti Avoimuus Käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu Yhteys julkishallinnon yleiseen asiakkuusstrategiaan Mobiilikäytön merkitys Joukkoistaminen Tietojen käyttö ja läsnäolo toisissa palveluissa Hyödyt Taloudelliset hyödyt Hyödyt kansalaisten kannalta Hyödyt hallinnon kannalta Rajaukset Tarvittavat kehittämistoimenpiteet Julkisten palvelujen tietovaranto Käyttäjän palveluhaku ja palvelupolut Tunnistetun kansalaisen tiedot ja työpöytä Alustava toimenpideaikataulu... 10

3 Suomi.fi-konsepti Ehdotus 3 (10) 1. Tausta 2. Visio 3. Konsepti Viranomaisten kanssa asiointi ja omien oikeuksien ja velvollisuuksien tiedostaminen merkitsi vielä 2000-luvulle saakka paperien täyttämistä, palvelupisteissä asiointia ja aktiivista tiedonhakua. Nykyisin sähköisten palveluiden on kuitenkin opittava palvelemaan kansalaista. Suomi.fin tärkein rooli on ollut toimiminen kansalaisten keskitettynä tietolähteenä julkisen hallinnon palveluista ja kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista julkista hallintoa kohtaan. Palvelun käyttäjien näkökulmasta helppokäyttöisyys ja hyödyllisyys ovat tärkeimmät ominaisuudet. Uuden Suomi.fin avulla kansalaiset voivat nykyistä paljon paremmin hahmottaa asemansa sähköisessä yhteiskunnassa sekä heidän käytössään olevat palvelut. Konseptiehdotuksessa on otettu mallia sekä Tanskan Borger.dk-palvelun Min Side -osion iskulauseesta proaktiivinen, henkilökohtainen ja mobiili että Iso-Britannian uuden gov.ukpalvelun avoimen kehittämisen ja edistyksellisen palvelumuotoiluajattelun periaatteista. Uusi Suomi.fi on käytettävyydeltään erinomainen ja teknisesti edistynyt verkkopalvelu. Se tarjoaa julkisen hallinnon keskeisten palvelujen tiedot kattavasti, ajantasaisesti ja proaktiivisesti. Yleisiin hakukoneisiin verrattuna uusi Suomi.fi tuottaa täsmällistä ja rikasta tietoa julkishallinnon palveluista. Tieto on rakenteista ja se tarjotaan käyttäjien näkökulmasta. Se on intuitiivisesti löydettävissä ja huomioi palvelujen käytön kontekstit mahdollisuuksien mukaan (esimerkiksi tunnistautunut kansalainen tai mobiilikäyttäjän paikkatieto). Poikkihallinnollisia palvelupolkuja kuvaamalla ja konkretisoimalla se tuottaa lisäarvoa myös yksittäisiin palveluihin. Suomi.fin sisältämät palvelut ja tiedot ovat myös yleisneuvontapalvelun ja yhteispalvelupisteiden keskeinen työväline, ja Suomi.fi toimii yleisneuvontapalvelun itsepalveluosiona kansalaisille. Uusi Suomi.fi toteuttaa yhteentoimivuutta Yrityssuomi.fin kanssa vähintään semanttisella tasolla (sanastot, tietomallit) sekä palvelutietovarannon yhteiskäytössä ja yhtenäisessä käyttäjäkokemuksessa. Palveluna uusi Suomi.fi jakautuu kahteen erilaiseen kokonaisuuteen: Yleiseen palvelutietovarantoon perustuva palveluhaku, joka on sekä kansalaisen hakutoiminto että yleisneuvontapalvelun ja yhteispalvelupisteiden työväline. Tunnistetun käyttäjän työpöytä ja palvelut. Palvelutietovaranto on tarkoitettu koko hallinnon yhteiseksi resurssiksi. Varannon toteuttaminen luo pohjan uuden Suomi.fin palveluille. Tiedon tuottajat tulee saada mukaan tietojen ylläpitoon, ja palvelujen käyttäjille annetaan mahdollisuus osallistua sekä sisällön että palvelusovelluksen kehittämiseen.

4 Suomi.fi-konsepti Ehdotus 4 (10) Kuva 1: Tulevan Suomi.fi:n keskeinen ympäristö: elementit ja liitynnät 4. Toteuttamisen ja ylläpidon keskeiset periaatteet Uuden Suomi.fin toteuttamisen keskeinen periaate on tarjota yhteentoimivien palvelujen ja rajapintojen joustava kokonaisuus. Teknisissä ratkaisuissa käytetään mahdollisimman paljon yhteiseen käyttöön hankittua teknologiaa ja komponentteja (esim. Yrityssuomi.fi n alusta). Nykyisen Suomi.fin käyttämästä Livelink-julkaisujärjestelmästä luovutaan. Suomi.fi toimii avoimen datan periaatteiden mukaan sekä tiedon luovuttajana että vastaanottajana. Uusi Suomi.fi ei tuota olemassa olevien palvelujen rinnakkaispalveluja: jos käyttäjätarpeen täyttävä palvelu on jo olemassa, sitä ei tehdä uudelleen. 4.1 Avoimuus Uuden Suomi.fin palvelukomponentit toteutetaan proto-, alpha- ja beta-vaiheiden versioina. Protot tuotetaan pääasiassa sisäisesti, mutta alpha- ja beta-palvelut julkisessa internetissä, jossa loppukäyttäjät voivat osallistua niiden kehittämiseen. Osana kehitystyötä tarjotaan myös sovellusrajapinta, jotta kiinnostuneet kehittäjät voivat tuottaa palveluista uusia versioita. Sovellusrajapintaan kytkeytyville sovelluksille asetetaan täsmälliset laatukriteerit, joiden puitteissa kaikki kolmannen osapuolen sovellukset analysoidaan ennen rajapintaan kytkeytymiseen hyväksymistä. Julkisten rajapintojen lukeminen on avointa kaikille, mutta tiedon syöttäminen tai henkilökohtaisiin tietoihin pääsy on lähtökohtaisesti estetty.

5 Suomi.fi-konsepti Ehdotus 5 (10) 4.2 Käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu Palvelusuunnittelussa yhdistetään joukkoistaminen ja alan tiedossa olevat hyvät käytännöt. Pääpaino on palvelun käytettävyydessä, saatavuudessa ja esteettömyydessä. Suomi.fin ominaisuuksien ja palvelujen osalta tärkeää on myös että ne ovat tarjolla esteettä eri käyttäjäryhmille (erityisryhmät) ja päätelaitteille. Käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun lähtökohtana tulee olla iteratiivinen palvelusuunnittelu ja toteutus. Palvelua kehitetään jatkuvasti ja ketterästi pienin askelin eteenpäin ja kehitystyön tulokset ovat avoimesti käytettävissä, kommentoitavissa ja edelleen kehitettävissä. Tämä luo pohjaa laaja-alaiselle yhteistyölle ja parhaiden käytäntöjen leviämiselle koko julkiseen hallintoon. 4.3 Yhteys julkishallinnon yleiseen asiakkuusstrategiaan Suomi.fi on osa tulevaa julkisten palvelujen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös poikkihallinnolliset, ei-sähköiset yleispalvelut: kansalaisen yleisneuvontapalvelu ja yhteispalvelupisteet. Suunnitteilla olevasta julkishallinnon asiakkuusstrategiasta tulee johtaa sähköisten ja paikallisten palvelujen yhteinen palvelukonsepti, joka tuottaa kansalaiselle yhtenäisen, saumattoman asiointikokemuksen palvelukanavasta riippumatta. Tällä varmistetaan myös palvelujen löytyminen ja käyttäminen kansalaisille, jotka eivät voi toimia aktiivisesti verkkomaailmassa. Yhteisen konseptin puitteissa voidaan luoda myös yhteinen markkinointistrategia, mikä nostaa palvelujen tunnettuutta. Kansainvälisinä benchmarkeina Suomi.fi nostaa esille Tanskan Borger.dk:n ja Kanadan Service Canadan, joissa julkiset palvelut kaikilla palvelukanavilla tarjotaan yhteisen brändin ja palvelukonseptin puitteissa. Kotimaassa YritysSuomi toimii jo pitkälle tällä periaatteella. 4.4 Mobiilikäyttö Rajapintojen, käyttöliittymien ja myös itse palvelutoiminnallisuuksien suunnittelussa on lähdettävä oletuksesta, että palvelua käytetään suuressa määrin mobiilisti. Mitään sellaista olennaista toiminnallisuutta, joka ei toimisi sujuvasti mobiilissa, ei tule toteuttaa lainkaan. Tämä ei tarkoita uuden Suomi.fin toteuttamista yksinomaan mobiilipalveluna, vaan palveluna, joka pystyy vastaamaan käyttäjän tarpeisiin mobiilivetoisessa käyttökontekstissa. 4.5 Joukkoistaminen Joukkoistamisella (crowdsourcing) tarkoitetaan jonkin asian kehittämistä tai tutkimista asiaan liittyvien yhteisöjen käytännön tietoa ja asiantuntemusta hyödyntäen. Perusoletus on, että palvelujen käyttäjät tuntevat aina tarpeensa paremmin kuin palvelujen tuottajat, ja he pystyvät myös ideoimaan toteutuksia, jos mahdollisuus annetaan. Joukkoistamisella pyritään tuottamaan loppukäyttäjille optimaalisia ratkaisuja, nostamaan käyttäjät asiakkaista kanssakehittäjiksi ja tuottamaan suuria aineistoja palkattua resurssia lisäämättä. Uuden Suomi.fin yhteydessä joukkoistamisella voidaan mm. täydentää, korjata ja rikastaa palvelutietovarannon sisältöä tuottaa konkreettisia kehittämisideoita ja -protoja tuottaa asiakaslähtöisiä palvelukuvauksia ja -ohjeita tarjota vertaisneuvonnan keinoja palvelujen käytön ongelmiin lisätä palvelun tunnettuutta.

6 Suomi.fi-konsepti Ehdotus 6 (10) 5. Hyödyt 4.6 Tietojen käyttö ja läsnäolo toisissa palveluissa Jo nykyisessä Suomi.fissä on tehty työtä palvelun sisältöjen tuomiseksi toisten verkkopalveluiden käytettäväksi. Jatkossa Suomi.fi-sivuston sijasta kansalaisen käytettävissä on palveluita ja toiminnallisuuksia, jotka tarjotaan yhdessä, mutta ovat osin käytettävissä myös itsenäisinä sovelluksina ja widgeteinä. Millaisia jaettavia piensovelluksia Suomi.fin piirissä lähivuosina syntyy, selviää luonnollisesti ajan myötä. Joka tapauksessa periaate, jonka mukaan Suomi.fi voi palvelutietojen lisäksi tuottaa vapaasti käytettäviä palvelusovelluksia, otetaan käyttöön heti uuden konseptin hyväksymisen yhteydessä. Uuden Suomi.fin hyötyjä voidaan arvioida kansalaisen ja hallinnon kannalta sekä taloudellisesta näkökulmasta. Uusi Suomi.fi tarjoaa käyttäjilleen palvelutietovarantoon kootut julkisten palvelujen perustiedot yhdestä käyttöliittymästä. Kun keskeiset tiedot julkisista palveluista ovat käytettävissä yhtenäisessä muodossa, niitä voidaan hakutoimintojen lisäksi analysoida, yhdistellä ja käyttää erilaisissa sovelluksissa sekä tunnistetun kansalaisen palveluissa avoimen datan tapaan. Palvelutietojen manuaalisesta keruun ja kuvailun päättyminen Suomi.fissä tehtävänä työnä vapauttaa toimituksen resurssit palvelun jatkuvaan, joustavaan kehittämiseen niin sovelluksen kuin sisällön, erityisesti palvelutarjottimien ja tunnistetun käyttäjän palvelujen, puitteissa. Lisäksi Suomi.fi-toimitukselle vapautuu resursseja huolehtia palvelutietovarannon ylläpidon koordinoinnista ja ohjeistuksesta. 5.1 Taloudelliset hyödyt Suomi.fi:n kehittäminen myös Yleisneuvontapalvelun tarpeisiin vähentää hallinnon kustannuksia ja poistaa päällekkäistä kehittämistyötä. Suomi.fi:n keskitetty toimitus- ja ylläpitotyö vähenee, koska työtä voidaan palvelutietovarannon avulla hajauttaa laajasti. Uusi laajempi brändi (Yleisneuvontapalvelu/Suomi.fi) tekee palvelukokonaisuudesta tunnetumman, jolloin palvelun käyttö kasvaa ja keskitetyn palvelun hyödyllisyys lisääntyy. Uuden Suomi.fi:n toteuttamisessa voidaan harkita hallinnon yhteisten alustojen käyttöä ja saavuttaa tätä kautta konsernitason säästöjä. Palvelutietovarannon hyödyntämisen myötä kuntien palvelutietojen ylläpito yhdenmukaistuu, helpottuu ja vähenee. 5.2 Hyödyt kansalaisten kannalta Yhden luukun periaatteen toteutuessa rekisteröidyn käyttäjän kohdalla kansalainen löytää palvelut helpommin voi saada proaktiivisesti tietoa hänelle eri elämäntilanteissa tarjolla olevista palveluista löytää omat tietonsa paremmin voi vaikuttaa omien rekisteritietojensa oikeellisuuteen ja ajankohtaisuuteen paremmin. Palveluprosesseja ja eri viranomaisten palvelujen välisiä yhteyksiä selventävien palvelupolkujen (palvelutarjotin) avulla Suomi.fi on käyttäjäystävällisempi ja hyödyllisempi kansalaiselle.

7 Suomi.fi-konsepti Ehdotus 7 (10) 6. Rajaukset Joukkoistamisen avulla kansalaisille tulee mahdollisuus myötävaikuttaa viranomaistietojen sisältöön, laatuun ja ajantaisuuteen. Lisäksi kansalaisilla on mahdollisuus kuulla muiden kansalaisten näkemyksiä viranomaistiedoista ja viranomaisten toiminnasta ja palveluista. Palvelutietovarannon yhtenäisellä tavalla tarjoama tieto palveluista nostaa palvelukuvausten laatua. Uusi laajempi brändi (Yleisneuvontapalvelu/Suomi.f) tekee palvelukokonaisuudesta tunnetumman kansalaiselle. 5.3 Hyödyt hallinnon kannalta Palvelutietovaranto yhdenmukaistaa palvelujen kuvaamisen ja hallinnan ja poistaa päällekkäisen työn palvelutietojen ylläpidossa. Tämä edellyttää sitä, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus hyödyntää keskitettyä tietovarantoa. Hallinto voi palvelutietojen avaamisen kautta luoda eri tahoille edellytyksiä tuottaa olemassa olevasta tiedosta uusia, innovatiivisia palveluja. Hallinto saa avoimien rajapintojen kautta käyttöönsä muiden - yksityisten tai julkisten - tahojen tuottamaa tietoa. Julkisen tahon tuottama tieto pysyy joukkoistamisen ja eri tahojen aktivoinnin avulla entistä paremmin ajan tasalla. Tällöin luottamus hallinnon toimintaan ja hallinnon tuottamaan tietoon yhteiskunnassa kasvaa. Rekisteriviranomaisille luodaan mahdollisuus avata tietojaan kansalaiskäyttöön. Uusi palvelukonsepti mahdollistaa jakelukanavista riippumattoman palvelun Palvelun komponenttirakenne tekee palvelusta joustavamman muutoksille, jolloin ympäristömuutokset, esim. uudet palvelut, voidaan tuoda tarjolle nopeammin. Viranomaisille tarkoitetun nykyisen Työhuone-sivuston tuottajaorganisaatio ja tarve tulee arvioida uudelleen. Sivuston tulevaisuus ja mahdollinen konsepti tulee arvioida erillisessä hankkeessa. Työhuone-sivusto on rajattu tässä konseptiehdotuksessa palvelun ulkopuolelle. 7. Tarvittavat kehittämistoimenpiteet 7.1 Julkisten palvelujen tietovaranto Palvelutietovaranto on itsenäinen järjestelmänsä, joka toteutetaan hallinnon yhteiseen käyttöön. Suomi.fi käyttää palvelutietovarantoa oman järjestelmänsä yhteydessä. Uudessa Suomi.fissä palvelutietovaranto toteutuu loppukäyttäjälle kaikille avoimena käyttöliittymänä, josta käyttäjä voi etsiä julkisia palveluja eri näkökulmista ja saada palveluista vastuuviranomaisen tuottamat, määrämuotoiset tiedot tunnistetun käyttäjän sähköisenä palvelutarjottimena tai työpöytänä, jossa tietovarannon sisältämiä rakenteisia palvelutietoja voidaan yhdistää käyttäjän omiin tietoihin ja tarjota näiden kautta käyttäjälle tilannerelevanttia ja proaktiivista sisältöä Suomi.fin mobiilikäytössä palveluna, jossa fyysisille palvelupisteille annettua vakioitua paikkatietoa voidaan esittää karttaliittymässä. Palvelutietovarannon toteuttaminen yhteisenä resurssina tukee valmisteilla olevia julkisten palvelujen asiakkuusstrategiaa (yhteispalvelu, yleisneuvonta) ja sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuria siltä osin, mitä näiden sisällöstä tämän konseptiehdotuksen kirjoitusvai-

8 Suomi.fi-konsepti Ehdotus 8 (10) heessa tiedetään. Varannon sisältö on vapaasti koko hallinnon käytössä. Palvelujen tiedot voidaan noutaa avoimista rajapinnoista koneluettavasti. Palvelutietovarannolle on jo olemassa pohja, sillä tietovarannon ensimmäisen vaiheen sisällön muodostavat Lomake.fin metatietosisältö, Suomi.fin järjestelmässä olevat palvelujen metatiedot sekä palvelukartalla olevat palvelupisteiden paikkatiedot. Varannon jatkuvan tuotannon ylläpito korvaa nykyisessä Suomi.fissä tehtävän palvelutietojen manuaalisen keräämisen ja tallentamisen Lomake.fin ja Suomi.fin järjestelmiin. Tietojen viennistä ja ylläpidosta vastaavat palvelutuottajaorganisaatiot, ensi sijassa virastot ja kunnat. Samaa tietoa ei tallenneta kahdesti eri paikkoihin, vaan viranomaisen tuottamat tiedot ovat palvelutietovarannosta eri järjestelmien käytettävissä. Käyttäjät voivat osallistua varannon täydentämiseen ja ylläpitoon ehdottamalla uusia palveluja ja ilmoittamalla varannossa olevien tietojen virheistä ja epätarkkuuksista. Tietovaranto noudattaa tietorakenteeltaan JHS 183 -suosituksen tietomallia ja palvelujen luokitustapaa. Suositus toimii raamina, jonka puitteissa voidaan kuvata löydettävyyden kannalta riittävällä tasolla mikä tahansa julkinen palvelu, muodosta, toteutuksesta ja tuottajasta riippumatta. Varantoon voidaan viedä palvelutietoja joko manuaalisesti tai koneellisesti. Tietojen manuaalinen syöttö ja ylläpito tapahtuvat viranomaisen käyttöliittymässä, josta tehdään mahdollisimman helppokäyttöinen. Käyttöliittymän tallennustyökaluihin liitetään hallinnon keskeiset sanasto- ja ontologiaresurssit. Näin varmistetaan, että palvelutiedot tallentuvat myös terminologian osalta yhtenäisesti. Tietojen tallennusta helpotetaan myös esimerkiksi tunnistamalla organisaatio ja tuomalla sen perustiedot valmiiksi virkamieskäyttäjän kirjautumisen yhteydessä. Myös kansalaiset voivat osallistua tietovarannon ylläpitoon ehdottamalla palveluja ja tietojen korjauksia lomakkeella, joka sisältää vain palvelun keskeisimmät tietokentät. Varannossa on lukeva rajapinta koneellista tiedonsiirtoa varten. Lomake.fitä mahdollisesti seuraava palvelu on tuotettava siten, että se tukee palvelutietovarannon koneellista ja manuaalista sisältötuotantoa. Tällä hetkellä julkisia organisaatioita ei velvoiteta millään tavalla tuottamaan palvelutietojaan yhdenmukaisesti. Palvelutietovarannon jatkuvan toiminnan kannalta on välttämätöntä, että keskushallinnossa tuotetaan nykyistä selvemmät ja viranomaisia velvoittavammat toimintaohjeet ja standardit, joiden nojalla palvelutietojen määrämuotoinen tuottaminen kuuluu yksiselitteisesti viranomaisen vastuulle. Palvelutietovaranto järjestelmänä voidaan kuitenkin perustaa jo nykytilanteessa, Suomi.fin ja Lomake.fin palvelutietosisällöllä. 7.2 Käyttäjän palveluhaku ja palvelupolut Yleinen palvelutietovaranto ja sen päälle toteutettu käyttöliittymä muodostavat uuden Suomi.fin kirjautumattoman käyttäjän osion. Se tarjoaa käyttäjille rikkaan hakupalvelun, joka antaa JHS 183 -rakenteen mukaiset tiedot kustakin julkisesta palvelusta. Näitä tietoja ovat esim. vastuuorganisaatio, muoto, palvelun tarkoitus, jakelu, sijainti, mahdollinen maksullisuus, yhteystiedot jne. Mitä enemmän käyttäjästä tiedetään, sitä hienojakoisemmin ja tarkemmin palvelutietoja voidaan tarjota. Käyttäjän tekemästä hausta laajennutaan siihen, että uusi Suomi.fi itse tarjoaa tietoja ja ehdottaa kiinnostavia palveluja automaattisesti. Kuitenkin jo kirjautumatto-

9 Suomi.fi-konsepti Ehdotus 9 (10) man käyttäjän sijainnin pohjalta voidaan tuottaa proaktiivisuutta palvelutietojen esittämistapaan. Yleisen palveluhaun lisäksi uusi Suomi.fi tarjoaa toimitettuna sisältönä temaattisia, opastavia, hajautetusti tuotettuja kokonaisuuksia sekä selkeästi kuvattuja, opastavia poikkihallinnollisia palvelukokonaisuuksia. Sisällöt toteutetaan autonomisiin, jaettaviin palvelukomponentteihin (työnimi palvelutarjottimet ). Myös uusia käyttäjien tarpeisiin vastaavia sisältötyyppejä voidaan kehittää joustavasti, koska palvelu ja sen kehittäminen perustuvat jatkuvan kehittämisen permanent beta - periaatteeseen. 7.3 Tunnistetun kansalaisen tiedot ja työpöytä Kirjautuneelle käyttäjälle tarjotaan hänen tilanteeseensa relevanttia palvelutietoa. Sähköinen palvelu toimii optimaalisesti silloin, kun se tietää asiasta enemmän kuin käyttäjä. Työpöytä luo henkilökohtaisen ulottuvuuden eri viranomaisten tuottamiin sähköisiin palveluihin. Palvelun keskeiset toiminnallisuudet ovat kansalaisen katselu- ja palautepalvelu omiin rekisteritietoihinsa sijaintiin liittyvän tiedon käyttäminen käyttäjän rooliin ja uniikkiin tilanteeseen vastaavat täsmälliset palvelutiedot käyttäjän määrittelemien tietovirtojen tilaaminen mm. SADe-palvelukokonaisuuksista kalenteritoimintoon integroidut henkilökohtaiset palveluvinkit, herätteet ja muistutukset Tunnistetun käyttäjän palvelujen ensimmäisenä vaiheena toteutetaan yksinkertainen, yhtenäinen katselupalvelu käyttäjän omiin tietoihin eri rekistereissä. Tiedot eivät siirry Suomi.fihin, vaan ne ainoastaan näytetään Suomi.fissä. Tämän rinnalle tuotetaan ns. metarekisteripalvelu, jonka avulla kansalainen saa selville, missä viranomaisrekistereissä on häntä koskevia tietoja. Tulevaisuudessa toiveena olisi myös tarjota käyttäjälle mahdollisuus nähdä, ketkä viranomaiset ovat käyneet katsomassa hänen tietojaan. Tavoitteena on, että ensin kaikki perusrekisterit avataan kansalaiskäyttöön mutta myöhemmin määritellään se joukko rekistereitä, jotka avataan kansalaisten katselukäyttöön. Tietojen katselun lisäksi kansalaisella on myös mahdollisuus itse korjata tietoja tai esittää tiedon oikaisuvaatimus viranomaiselle. Lomake.fi ja sitä mahdollisesti aikanaan seuraava uusi palvelu sekä kansalaisen asiointitili ovat kokonaisuuteen oleellisesti liittyviä palveluja, joita ilman henkilökohtaista palveluulottuvuutta ei voida toteuttaa. Tunnistetun käyttäjän työpöydässä ei ole kyse pelkästään asiointiprosessien ja tiedonhaun tehostumisesta. Toteutuessaan se tukee ja edistää sähköistä kansalaisuutta tietoyhteiskunnassa.

10 Suomi.fi-konsepti Ehdotus 10 (10) 8. Alustava toimenpideaikataulu Syksy 2012 Kevät 2013 Syksy 2013 Kevät 2014 Syksy 2014 Kevät Suunnitellaan yleisneuvontapalvelu + Suomi.fiintegraatio VASTUU: Suomi.fi, YNP, VK-kansalaispalvelut, Ilves - Suunnitellaan ja Suomi.fin käyttöliittymän ja järjestelmän muutokset em. Integraatioon liittyen VASTUU: Suomi.fi, YNP, Ilves - Tuotetaan protot uuden Suomi.fin tietyistä ominaisuuksista VASTUU: Suomi.fi, valittu toimittaja -Aloitetaan koulutus YNP:n henkilöstölle Suomi.fin sisältöön ja käyttöön VASTUU: Suomi.fi - Toteutetaan Suomi.fin muutokset ja YNPintegraatio VASTUU: Suomi.fi, YNP, Ilves - Suunnitellaan palvelupolkujen konsepti ja valitaan ensimmäisinä toteutettavat palvelupolut VASTUU: Suomi.fi, VIP-kansalaispalvelut - Aloitetaan palvelutietovaranon pilotointi VASTUU: VIPkansalaispalvelut - Toteutetaan ensimmäinen ryhmä palvelupolkuja VASTUU: Suomi.fi (asianosaisten organisaatioiden rooli?) -Määritellään ja toteutetaan sisäisesti palvelutietovarannon 0.1-versio VASTUU: VIPkansalaispalvelut, valittu toimittaja (VMohjaus, pilottiorganisaatioita?) - Arvioidaan kansalaisen omien rekisteritietojen katselu- ja palautepalvelun toteutusedellytykset VASTUU: VIPkansalaispalvelut, keskeiset rekisteriviran-omaiset (VM-rooli?) - Toteutetaan palvelutietovarannon varsinainen käyttöönotto ja lanseeraus VASTUU: VIPkansalaispalvelut (VM:n rooli?) -Suunnitellaan Työhuoneen uusi konsepti, jonka pohjalta arviointi sivuston jatkosta VASTUU: Suomi.fi - Kilpailutetaan rekisteri-tietopalvelun määrittelyn toimittaja (jos syksyn 13 arvioinnissa päätetty edetä) -VASTUU: VIPkansalaispalvelut - Määritellään rekisteritietopalvelu VASTUU: VIPkansalaispalvelut, valittu toimittaja, keskeiset rekisteriviranomaiset (VM:n rooli?) - Kilpailutetaan rekisteritieto-palvelun toimittaja ja toteutetaan palvelun 1. versio VASTUU: VIPkansalaispalvelut, valittu toimittaja, keskeiset rekisteriviranomaiset (VM:n rooli) Palvelukomponenttien proto-, alpha- ja beta-vaiheiden versiot. Teknisen ympäristön määrittely, hankinta ja toteutus tapahtuvat samaan aikaan taustalla. Kuva 2: Suunnitelma kehittämisaikatauluksi.