Osavuosikatsaus 2/2011

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus 2/

2 RAPORTIN TOIMITUSKUNTA Jukka Peltomäki Patrik Marjamaa Raila Paukku Päivi Kontiola kaupunginjohtaja va talousjohtaja kaupunkistrategiapäällikkö taloussihteeri OSAVUOSIKATSAUKSEN VASTUUHENKILÖT TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hannu Kyttälä Tilasto- ja tutkimus, p. (09) KAUPUNKITASON TALOUS Patrik Marjamaa Taloussuunnittelu, p. (09) Pauli Outila Taloussuunnittelu, p. (09) Pirjo van Nues Rahoitus, p. (09) TOIMIALAT Pia Ojavuo Konsernihallinto p Ari Toiva Sosiaali- ja terveydenhuolto, p. (09) Eila Tanninen Sivistystoimi p Ralf Nordström Maankäyttö, p. (09) Vesa Urtti Tilakeskus, p. (09) Susanna Taipale-Vuorinen Vapaa-aika ja asukaspalvelut p LIIKELAITOKSET Pirkko Kokkonen Vantaan Työterveyshuolto, p. (09) Hanna Talka Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, p. (09) Jorma Suni Vantaan suun terveydenhuolto p. (09) RAHASTOT Juhani Kumpu Asuntolainarahasto, p. (09) Ralf Nordström Marja-Vantaa -rahasto, p. (09) Pirkko-Liisa Luotonen Sosiaalisen luototuksen rahasto, p. (09) Hannele Nordman Vahinkorahasto, p. (09) HENKILÖSTÖ Kirsi-Marja Lievonen Henkilöstökeskus, p. (09) KONSERNIYHTIÖT Pia Ojavuo Konsernihallinto p

3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 1 TALOUDEN KEHITYS... 4 TULOSLASKELMAOSA... 7 RAHOITUSSUUNNITELMA... 7 KESKUSHALLINNON TOIMIALA... 8 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA MAANKÄYTÖN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TILAKESKUS VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN TOIMIALA LIIKELAITOKSET Vantaan Työterveys liikelaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Suun terveydenhuollon liikelaitos RAHASTOT Marja-Vantaa Asuntolainarahasto Sosiaalinen luototus Vahinkorahasto INVESTOINNIT Toimitilainvestoinnit Aineeton omaisuus Julkinen käyttöomaisuus Kiinteä omaisuus Osakkeet ja osuudet HENKILÖSTÖ KONSERNIYHTEISÖT Vantaan Energia Oy (konserni) VAV Asunnot Oy VTK Kiinteistöt Oy Koy Länsi-Vantaan Liikuntalaitokset Koy Tikkurilan Urheilutalo... 39

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vantaan väestönkasvu nopeampaa kuin edellisvuonna Vantaalla asui Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kesäkuun 2011 lopussa asukasta. Kaupungin väkiluku on kasvanut vuoden ensimmäisellä puoliskolla henkilöllä, mikä on nelisen sataa enemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Muuttovoittoa on kertynyt joka kuukausi. Kaikkiaan yli 900 henkilön muuttovoitosta kaksi kolmasosaa on tullut ulkomailta. Kokonaisväestönlisäyksestä yli kaksi viidennestä on seurausta syntyneiden enemmyydestä kuolleisiin nähden. Koko vuoden väestönlisäys lienee hieman suurempi kuin väestöennusteessa arvioitu henkilöä. Pääkaupunkiseudun väestön määrä on kasvanut vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana noin kolmanneksen enemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Muualla Helsingin seudulla väestönlisäys on ollut alkuvuodesta hivenen pienempää kuin vuosi sitten vastaavana ajanjaksona. Helsingissä väestönkasvu on ollut noin 800, Vantaalla 600 ja Espoossa vajaa 400 henkilöä suurempaa kuin viime vuoden tammikesäkuussa. Pääkaupunkiseudun nettomaahanmuutto kasvoi liki kuudella sadalla vuoden 2010 alkupuoliskon lukemista. Tästä muuttovoitosta Helsinki sai kolme viidennestä, Espoo vajaan neljänneksen ja Vantaa runsaan kahdeksasosan. Pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuuttovoitosta runsas kolme viidesosaa tuli maahanmuutoista. Helsingissä osuus oli 70, Espoossa 65 ja Vantaalla 32 prosenttia. Muissa Helsingin seudun kunnissa osuus oli saman suuruinen kuin Vantaalla. Maamme kymmenestä suurimmasta kaupungista maassamuutto oli alkuvuodesta Pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi voitollista vain Lahdessa. Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Kuopiossa, Kouvolassa ja Turussa se oli selvästi tappiollista. Helsingin seudun muissa kunnissa maassamuutto oli tammi-kesäkuussa samansuuruista kuin vuotta aiemmin. Kuvio 1. Väestönmuutos 10 suurimmassa kaupungissa tammi-kesäkuussa 2011 Helsinki Espoo Vantaa Lahti Oulu Tampere Jyväskylä Kouvola Turku Kuopio väestönmuutos, hlöä Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Työttömyysaste Vantaalla edelleen seudun korkein Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste oli Vantaalla vuoden toisella vuosineljänneksellä 76,6 prosenttia. Työllisyysaste nousi 2,6 prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta arvosta. Espoossa työllisyysaste oli 75,0 ja Helsingissä 75,1 prosenttia. Viimeksi kuluneen vuoden aikana työllisyysaste oli noussut 1

5 Espoossa 1,7 ja Helsingissä 0,5 prosenttiyksiköllä. Koko maassa työllisyysaste oli vajaa 6 prosenttiyksikköä alempi kuin pääkaupunkiseudulla. Vantaalla oli kesäkuun 2011 lopussa työtöntä työnhakijaa (lomautetut mukaan luettuna), mikä on 570 vähemmän kuin vuoden 2010 kesäkuussa. Työttömien määrän väheneminen on kohdistunut pääosin alle 30- vuotiaisiin. Vantaan työttömyysaste (8,8 %) oli edelleen Helsingin seutukunnan korkein. Helsingissä työttömyysaste oli 8,0 ja Espoossa 6,0 prosenttia. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita oli Vantaalla eli 210 enemmän kuin vuoden 2010 kesäkuun lopulla. Pitkäaikaistyöttömien määrä lähti kasvuun vuoden 2009 syyskuussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on vähentynyt kuluneen vuoden aikana: heitä oli kesäkuun 2011 lopussa kaikkiaan eli 310 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä oli kesäkuun 2011 lopussa suurempi kuin vuoden 2010 kesäkuussa. Viime kuukausina lisäystä on tullut rakennusalan ja teollisuuden toimialoilla. Kesäkuun lopussa 2011 vantaalaisia oli lomautettuna 254 henkilöä, mikä on 171 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuvio 2. Työttömyysaste Vantaalla kuukausittain vuodesta 2000 työttömyysaste % Alkuvuodesta asuntoja on valmistunut lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna Uusia asuntoja on valmistunut kesäkuun loppuun mennessä kpl, mikä on 544 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Lisäystä on erityisesti kerros- ja rivitaloasunnoissa. Kymmenesosa valmistuneista asunnoista on omakotitaloissa ja lähes kolme neljännestä kerrostaloissa. Kaikista tammi-kesäkuussa valmistuneista asunnoista kolme kymmenestä rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle, lähes joka neljäs Koivukylään ja joka viides Myyrmäen suuralueelle. Vuoden ensipuoliskolla myönnetyillä rakennusluvilla saa rakentaa 906 asuntoa, mikä on kaksi ja puoli sataa enemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Useampi kuin kolme viidestä alkuvuodesta myönnetyillä luvilla rakennettavista asunnoista tehdään kerrostaloihin ja vajaa viidennes omakotitaloon. Eniten lupia on myönnetty Tikkurilan suuralueelle, 354 asunnolle. Koivukylään myönnetyillä luvilla saa rakentaa 208 asuntoa ja Myyrmäkeen 114 asuntoa. Kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana on aloitettu uuden asunnon rakennustyöt. Kerrostaloasuntojen aloituksia oli alkuvuoden aloituksista liki neljä viidestä ja omakotiasuntojen aloituksia vain yksi seitsemästä. Useampi kuin joka kolmas tammi-kesäkuussa Vantaalla aloitetuista asunnoista valmis- 2

6 tuu Tikkurilan suuralueelle ja lähes joka neljäs Koivukylään. Asuntoja oli kesäkuun lopussa rakenteilla kaikkiaan kpl, mikä on puolentoista sataa asuntoa enemmän kuin vuoden 2010 kesäkuun lopussa. Tämän lisäksi luvan saaneita asuntoja, joiden rakentamista ei kuitenkaan vielä ollut aloitettu oli vajaa 800. Alkuvuodesta valmistuneiden asuntojen, myönnettyjen rakennuslupien sekä aloitettujen rakennustöiden perusteella näyttää siltä, että asuntoja valmistuu tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna eli vajaa Toimitilarakentaminen vilkastunut Vantaalle on valmistunut toimitiloja kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa k-m 2, mikä on k-m 2 enemmän kuin vuoden 2010 tammi-kesäkuussa. Reilu puolet tiloista on rakennettu Aviapoliksen suuralueelle, runsas viidennes Tikkurilaan ja vajaa viidennes Myyrmäkeen. Valmistuneesta toimitilakerrosalasta kolme viidesosaa rakennettiin liike- ja toimistorakennuksiin ja kolmasosa varastorakennuksiin. Rakennuslupia uusien toimitilojen rakentamiseen tai nykyisten tilojen laajennuksiin myönnettiin vuoden ensi puoliskolla kerrosneliömetriä enemmän kuin vuosi sitten eli k-m 2 :n verran. Alkuvuodesta toimitiloja on alettu rakentaa kerrosaloissa mitattuna k-m 2 :n verran, mikä on k-m 2 enemmän kuin vuoden 2010 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kerrosalasta vajaa kaksi viidennestä on tarkoitettu varastorakennuksiin ja saman verran liike- ja toimistorakennuksiin. Yli kolmasosa aloitetusta toimitilakerrosalasta on Aviapoliksen suuralueella, runsas neljännes Tikkurilassa ja seitsemäsosa Koivukylän suuralueella ja lähes saman verran Myyrmäen suuralueella. Kesäkuun 2011 lopussa toimitiloja oli rakenteilla k-m 2, mikä on k-m 2 enemmän kuin mikä oli vuoden takainen tilanne. Lisäksi luvan saaneita, mutta aloittamattomia toimitiloja k-m 2 odotti rakentajaansa. Kuluvan vuoden aikana toimitiloja valmistunee Vantaalle viime vuotta enemmän. Lähteet: Väestö: Tilastokeskus: Väestön neljännesvuosi- ja kuukausitilastot sekä Statfin-tietokanta ja Facta kuntarekisteri ja Vantaan väestöennuste 2011, Työvoima- ja työttömyystiedot: Tilastokeskus: Työvoimatutkimuksen neljännesvuositilasto ja Uudenmaan ely-keskus sekä Vantaan TE-toimisto ja Rakentaminen: Facta kuntarekisteri: Rakentamisen kuukausi- ja neljännesvuositilastot, Tilastokeskus: Helsingin seudun uusimmat suhdannetiedot, Asuntojen hinnat ja vuokrat: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta. 3

7 TALOUDEN KEHITYS Suomen talous on jatkanut kasvua vuoden alkupuoliskolla noin 3,4 prosentin vauhdilla, inflaatio on noussut 3,5 prosenttiin, työttömyys pysynyt korkealla yli 8 prosentin tasolla ja pitkäaikaistyöttömyys on jopa kasvanut edelleen. Helsingin seudulla yritysten liikevaihto on kasvanut yli kymmenellä prosentilla vuoden takaiseen verrattuna ja voimakkainta taantumasta palautuminen on ollut autokaupassa, liikenteessä ja vähittäiskaupassa. Palkkasumma on kasvanut 6,6 prosenttia vuoden takaisesta ja henkilöstön määrä saman verran. Palkkasumman kasvu on ollut keskimääräistä parempaa rakentamisessa ja kaupassa ja henkilöstöä ovat lisänneet myös majoitustoiminta ja liike-elämää palveleva toiminta. Kuluttajien usko Suomen talouteen on heikentynyt kesän aikana vaikka näkemykset työttömyyskehityksestä ja kuluttajien omasta taloudesta ovat hieman paremmat. Kuluttajat painottivat säästämistä kestotavaroiden ostamisen ja lainanoton sijaan. Eräiden euromaiden ja USA:n velkaongelmat ovat lisänneet epävarmuutta kansainvälisillä rahoitus- ja valuuttamarkkinoilla ja heijastuvat uhkana reaalitalouden kehitykselle erityisesti Euroopassa. Ongelmana kansainvälisessä taloudessa on pienentynyt elvytysvara, jota tarvittaisiin uuden kasvun aikaansaamiseen. Verotulot ja valtionosuudet Vantaan kaupunki on saanut tammi-kesäkuussa verotilityksiä yhteensä noin 433,2 milj. euroa, josta kunnallisveroja 401,0, yhteisöveroja 32,9 milj. euroa ja kiinteistöveroja kaupunki on palauttanut oikaisuina 0,3 milj. euroa. Kunnallisverotilitykset ovat kasvaneet 9,4 prosenttia ja yhteisöverotilitykset 27,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Koko vuoden aikana kaupungin verotulojen arvioidaan ylittävän talousarvion noin 20 milj. eurolla, josta ylityksestä 15 milj. euroa kunnallisverosta ja 5 milj. euroa yhteisöverosta johtuen. Kiinteistöverotulojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Valtiovarainministeriö alensi verovuoden 2010 kuntaryhmän jako-osuutta ansio- ja pääomaverotuloista 0,6202:een ja tähän liittyvä oikaisu pienensi kaupungin heinäkuun tilitystä 5,6 milj. eurolla. Vastaava verovuotta 2011 koskeva tarkistus tehdään elokuussa ja tämä oikaisu pienentää kaupungin kunnallisverotilitystä noin 3 milj. euroa. Kuntakohtainen kunnallisveron jako-osuus tarkistetaan verovuoden 2010 osalta marraskuussa maksuunpanotilityksen yhteydessä ja verovuoden 2011 osalta joulukuun tilityksessä. Vantaan kunnallisveron jako-osuus on ollut kasvusuunnassa. Kaupungin verotulojen arvioidaan kuluvana vuonna ylittävän talousarvion noin 20 milj. eurolla, jolloin verotuloja kertyisi yhteensä 848,0 milj. euroa eli 5,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Valtionosuudet toteutunevat talousarvion mukaisesti. Käyttötalous Tammi-maaliskuussa 2011 Vantaan kaupungin (pl. liikelaitokset ja rahastot) toimintatulot olivat 164,0 milj. euroa, toimintamenot (ilman valmistusta omaan käyttöön) 607,0 milj. euroa ja toimintakate -443,0 milj. euroa. Tammi-kesäkuussa kaupungin talousarvion toimintatulot ovat toteutuneet 51 prosenttisesti, toimintamenot 49 prosenttisesti ja toimintakate 48 prosenttisesti. Loppuvuoden menokehitystä alkuvuoteen verrattuna kasvattavat mm. kunta-alan palkkaratkaisun voimaan tulleet sopimuskorotukset sekä lomarahojen maksaminen heinäkuussa. Suun terveydenhuollon liikelaitos perustettiin kesken talousarviovuoden 2010, ja näin ollen koko organisaation luvut eivät vuosien 2010 ja 2011 kesken ole vertailukelpoisia keskenään. Vuoden 2011 raportoinnissa tarkastellaan tämän johdosta kaupungin toimialojen tulojen ja menojen kehitystä. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä kaupungin vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu vuoteen 2009 nähden oli 4,1 prosenttia. Kokonaisuudessaan vuoden 2011 talousarvioon muodostui 4,2 prosentin toimintakulujen nousu tilinpäätökseen 2010 verrattuna. Kaupunkitason ennusteen mukaisesti kuluvana vuonna menot kasvaisivat yli 5 prosenttia vuoden 2010 tilinpäätökseen nähden. 4

8 Sekä toimintatulot että toimintamenot ovat ylittämässä talousarvion. Toimialoista euromääräisesti suurimmat talousarviomenojen ylitysuhat ovat sivistystoimessa ja vapaa-aika ja asukaspalvelujen toimialalla. Myös muut toimialat keskushallintoa lukuun ottamatta raportoivat talousarviomenojen ylitysuhista. Sosiaali- ja terveystoimen ylitysuhka kohdistuu toisen osavuosikatsauksen tilanteessa erikoissairaanhoitoon. Rahoitustuottojen ja -kulujen yhteenlaskettu netto on toteutumassa talousarviota selkeästi parempana. Tämä selittyy korkokulujen budjetoitua 11,3 milj. euroa alemmalla toteumaennusteella. Myös poistot ovat ennusteen mukaan alittamassa talousarvion noin 2,8 milj. eurolla. Kaupungin VAV Asunnot Oy:lle myymien tonttien myyntitulot, yhteensä 19,9 milj. euroa, kohdentuvat siten, että 10,9 milj. euroa kirjataan Maankäytön ja ympäristön toimialan toimintatuloihin. Loput tasearvoja vastaavat 9 milj. euroa kirjautuvat investointiosan tuloiksi. Em. tonttikauppaa ei ole voitu ottaa huomioon talousarvion 2011 laadinnassa. Näin ollen käyttötalouden osalta myyntitulot on eliminoitu toisen osavuosikatsauksen toteumista ja ennusteista. Asiasta tehdään talousarviomuutos syksyn 2011 aikana. Edellä mainittujen tekijöiden myötä vuoden 2011 tulosennuste päätyy 2,0 milj. euroon. Investoinnit Investointien toteumaennuste perustuu toimialojen ennusteisiin investointien edistymisestä ja investointimenojen toteutumisesta vuoden 2011 aikana. Kaupungin ja liikelaitosten kokonaisinvestointimenojen arvioidaan nousevan 188 milj. euroon talousarvion 2011 bruttoinvestointien ollessa 210,2 milj. euroa. Suurimman yksittäisen talousarvion alituksen aiheuttaa Kehäradan rahoitusosuuden jaksottuminen talousarviosta poikkeavasti. Myös tilainvestointien, julkisen käyttöomaisuuden, aineettoman omaisuuden, irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien hankeryhmissä ennakoidaan talousarvion mukaisten investointimenojen alittuvan. Talousarvion kokonaisinvestointimenojen ennakoidusta alittumisesta huolimatta kaupungin investointitaso on hyvin korkea. Ennusteiden mukaan yli puolet vuoden 2011 nettoinvestoinneista rahoitetaan lainakantaa kasvattamalla Euroa TP 2010 TA 2011 ENNUSTE 2011 TOT Toimintatulot Toimintamenot (ilman vok) Toimintakate 5

9 Talousarvion toteumavertailu - verotulot TP 2009 TP 2010 TA 2011 TOT 2011 TOT-% Verotulot yhteensä ,3 % Kunnallisvero ,4 % Yhteisövero ,0 % Kiinteistövero ,5 % Kuukausittaiset verotulotilitykset Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 6

10 TULOSLASKELMAOSA (mukana liikelaitokset ja rahastot) TA 2011 TOT ENNUSTE Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintamenot ilman VOK Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos RAHOITUSSUUNNITELMA (mukana liikelaitokset ja rahastot) TA 2011 TOT ENNUSTE Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Nettolainanotto

11 10-11 KESKUSHALLINNON TOIMIALA TOT 1-6 TOT-% (1 000 ) TP 2010 TA ENNUSTE 2011 TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön , TOIMINTAKULUT , Toimintakulut ilman VOK , TOIMINTAKATE , TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % Tehtäväalue 10 YLEISHALLINTO 10 Keskusvaalilautakunta % % 20 Kaupunginvaltuusto % Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus % Kaupunginhallitus % % 50 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset % 0 0 Yleishallinto yhteensä % % 11 KESKUSHALLINTO 10 Keskushallinto % % 20 Konserni- ja rahoituspalvelut % 0 73 Keskushallinto yhteensä % % Keskushallinnon toimiala yhteensä koostuu Yleishallinnon sekä Keskushallinnon toimialoista. Yleishallinto sisältää keskusvaalilautakunnan, kaupunginvaltuuston, tarkastuslautakunnan, kaupunginhallituksen sekä yhteistoimintaosuuksien ja -avustuksien tulosalueet. Keskushallinto sisältää keskushallinnon (yleisjohto, kaupunginkanslia, sisäinen tarkastus, taloussuunnittelu, henkilöstökeskus, viestintä ja hankintakeskus) sekä konserni- ja rahoituspalveluiden (konsernihallinto, rahoitus, talouspalvelukeskus, tietohallinto) tulosalueet. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat talousarviosta Yleishallinnon osalta toimintatuotot ovat toteutuneet kesäkuun loppuun mennessä 30 prosenttisesti ja toimintamenot 48 prosenttisesti talousarvioon nähden. Toimintakate on kesäkuun loppuun mennessä toteutunut 50 prosenttisesti. Vuoden 2010 kesäkuun toteumiin verrattuna toimintatuotot ja -menot ovat kehittyneet vuonna 2011 suunnilleen samantasoisesti. Yleishallinnon osalta talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion puitteissa. 8

12 Keskushallinnon osalta kesäkuun 2011 lopussa talousarvion toimintamenojen toteuma (ilman valmistusta omaan käyttöön) on 44 prosenttia ja toimintatuottojen toteuma 24 prosenttia talousarviosta. Keskushallinnon toimintakate on toteutunut 45 prosenttisesti talousarvioon nähden. Toimintamenot ovat kehittyneet samantasoisesti verrattuna vuoden 2010 toteumaan vastaavana ajankohtana. Toimintatuotot sen sijaan ovat kehittyneet kesäkuun 2011 loppuun mennessä heikommin verrattuna viimevuoden kesäkuun toteumaan. Keskushallinnon osalta talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion puitteissa. Toiminta ja sen keskeiset muutokset Yleishallinnon toimialalla tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen tulosalueen toiminta on edennyt vahvistetun toimintasuunnitelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta on kokoontunut alkuvuonna yhteensä viisi kertaa ja työryhmät ovat kokoontuneet kaksi kertaa. Keskushallinnon toimialalla talouspalvelukeskuksen toiminta on alkuvuodesta 2011 painottunut VanVanhankkeessa käyttöönotettujen tietojärjestelmien ja taloushallinnon prosessien tuotantokäytön hiomiseen. Tehdystä ja käynnissä olevasta myyntilaskutuksen keskittämistyöstä johtuen laskutusprosessin tuottavuutta on onnistuttu parantamaan merkittävästi (yli 50 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Talouspalvelukeskuksen rekrytoinnit eivät ole toteutuneet alkuvuodesta suunnitellusti, mikä on vaikuttanut talousarvion toteutumiseen. Kesäkuun lopun tilanteessa keskushallinnon työntekijämäärä oli 349, mikä on 3 työntekijää enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Talousarvion toteutumisen keskeiset haasteet Yleishallinnon ja Keskushallinnon toimialoilla ei ole näkyvissä uhkakuvia kuluvan vuoden talousarvion toteutumiselle. 9

13 12 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA TOT 1-6 TOT-% (1 000 ) TP 2010 TA ENNUSTE 2011 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % Tehtäväalue 01 Sosiaali- ja terveyslautakunta % Talous- ja hallintopalvelut % Terveydenhuollon palvelut % % 40 Perhepalvelut % % 60 Vanhus- ja vammaispalvelut % % Sosiaali- ja terveystoimi ilman ESH yht % % 20 Erikoissairaanhoito % 0 0 Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä % % Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat talousarviosta 2011 Sosiaali- ja terveystoimen menomäärärahojen arvioidaan ylittyvän 1,8 milj. euroa ja tulomäärärahojen alittuvan 1,1 milj. euroa. Kaupunginvaltuuston vuodelle 2011 päättämät määrärahojen sitovuustasot sosiaali- ja terveystoimelle ovat sosiaali- ja terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Sosiaali- ja terveystoimen menomäärärahojen ilman erikoissairaanhoitoa arvioidaan toteutuvan käyttösuunnitelman mukaisena. Tuloja arvioidaan kertyvän 1,1 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua vähemmän. Tulos (nettotoimintamenot) on suunniteltua 1,1 milj. euroa heikompi. Sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa merkittävimmät ylitysuhat ovat mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen osto (1,8 milj. euroa), lastensuojelun sijaishuollon osto (1,4 milj. euroa) ja vammaispalvelut (1,2 milj. euroa). Toimeentulotuen menoista ennustetaan syntyvän 5,2 milj. euron menosäästö. Toimiala jatkaa vuosina Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen toteuttamista ja hallinnoi Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta rahoitettua ja koko Etelä-Suomen alueella toteutettavaa Mielen avain - hanketta. Mielen avaimen vuoden 2011 arvioidut menot ovat 3,4 milj. euroa, joka katetaan aluehallintovirastolta saatavalla korvauksella. Mielen avain -hankkeen rahoitusmenot ja -tulot eivät sisälly sosiaali- ja terveystoimen talouden toteutumisennusteeseen. Erikoissairaanhoidon menomäärärahan ennustetaan ylittyvän 1,8 milj. euroa. HUS-johto ennustaa palvelusopimuksen ylitykseksi 2,6 milj. euroa huhtikuun tilanteen perusteella. 10

14 Perheiden palvelujen menoennusteeseen sisältyy mielenterveyskuntoutujien siirtyminen HUS:n palveluista perheiden palvelujen piiriin (0,6 milj. euroa), jota vastaava säästö on otettu huomioon erikoissairaanhoidon toteumaennusteessa. Yhteenveto sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan ylitysuhasta : Tulot: ylitys +/alitus - Menot: ylitys -/ säästö + Ylitys / säästöennusteet tulosalueittain Tulot Menot Netto Talous- ja hallintopalvelut Soster lautakunta Terveyspalvelut Perheiden palvelut ilman tt Toimeentulotuki Vanhus- ja vammaispalvelut Oma toiminta yhteensä Erikoissairaanhoito josta HUS Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä Kaste-ohjelma Toiminta ja sen keskeiset muutokset HUS:n palvelutuotanto on NordDRG- ja käyntituotteiden osalta kasvanut ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 2 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Hoitopäivätuotteet ovat sen sijaan vähentyneet yli 10 prosenttia. HUS arvioi NordDRG- ja käyntituotteiden määrän ylittävän oman talousarvionsa noin 2,3 prosentilla; sopimusohjausneuvottelujen palvelusuunnitelmassa sovittujen tuotemäärien ennustetaan kuitenkin alittuvan lähes 1 prosentilla. HUS:n talousarviossa palvelutuotteiden määrää on vähennetty vastaamaan yksikkökustannusten nousua. Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion solmiman sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen aiesopimuksen mukaiset osahankkeet etenevät suunnitellusti. Terveyspalvelujen vastaanottojen lääkärikäynnit ovat nousseet vuoden 2010 määristä. Lääkärivaje on ollut edelleen 10 prosentin luokkaa, vaikka vuokralääkäreitä on työskennellyt sekä terveysasemilla että koulu- ja neuvolalääkäreinä noin 15 lääkärin verran. Lääkäreiden rekrytointia tehostamaan ja hoidon laatua parantamaan on käynnistetty koulutusylilääkäritoiminta yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Hakunilan vastaanottotoiminnan hankintaprosessi on edennyt suunnitellusti, ja hankintapäätös tehty. Länsi-Vantaan terveysasemilla käynnistyi ns. listautumismalli , muilla terveysasemilla listautuminen käynnistetään Listautumismallin yhteydessä käynnistetty Länsi-Vantaan päiväpoliklinikkatoiminta Myyrmäen terveysasemalla on ollut ajoittain ruuhkainen mm. tilojen ahtauden takia. HUSLabin Myyrmäen toimipisteen esittämä laboratoriotoimintojen siirto terveysasemalta Myyrmannin kauppakeskukseen hyväksyttiin lautakunnassa , ja vapautuvat tilat saadaan päiväpoliklinikan käyttöön vuoden 2012 alusta. Terveysasemien puhelinliikenteen kehittämiseksi takaisinsoittojärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuodenvaihteeseen mennessä. Erikoislääkäritoiminta terveysasemilla alkoi reumalääkäritoiminnalla lääkäreitä kouluttaen huhtikuussa ja ortopedivastaanotolla syyskuussa. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutuotanto on mahdollisesti ylittämässä tilauksen. Liikelaitos on sitoutunut laskuttamaan suunnitellun käyttösuunnitelman mukaisesti. 11

15 Perhepalveluissa ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon on palkattu uutta henkilöstöä asetuksen 388/2011 vaatimusten toteuttamiseksi. Terveystarkastusohjelmat on uusittu ja tarkastusten sisältöä laajennettu. Kasvatus- ja perheneuvolan kehittämissuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa toukokuussa; tavoitteena on mm. siirtää työskentelyn painopistettä ehkäisevän työn suuntaan ja vähentää pitkiä terapioita. Lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna huomattavasti. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin alkuvuonna 3 646, mikä on 23 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Alkuvuonna sijoitettiin kiireellisesti 140 lasta, kun heitä vuotta aiemmin oli 100. Huostaan otettujen ja sijoitettujen kokonaismäärä on sen sijaan pysynyt edellisen vuoden tasolla. Työruuhkaa purkamaan on palkattu tilapäistä henkilökuntaa ja tavoitteena on päästä lakisääteisiin määräaikoihin lastensuojelutarpeen selvittelyissä. Sijaishuollon perhehoitoa on vahvistettu uusilla työntekijöillä. Päihdehuollon kehittämissuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa ; tavoitteena on lisätä avohuoltoa. Mielenterveyskuntoutujia on siirretty HUS:n kanssa suunnitelmallisessa yhteistyössä sairaalasta asumispalveluihin. Pitkäaikaistyöttömien suuresta määrästä johtuen toimeentulotukiasiakkaiden määrä on pysynyt korkeana. Toimeentulotukea sai alkuvuonna 2011 kuukausittain keskimäärin kotitaloutta, mikä on 2,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka työttömien kokonaismäärä Vantaalla on vähentynyt, pitkäaikaistyöttömiä oli kesäkuun lopussa 211 enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimeentulotukipäätöksiä ei ole kyetty tekemään lain edellyttämässä seitsemässä päivässä. Tilanteen korjaamiseksi on päätetty palkata tilapäistä työvoimaa vuodeksi. Vanhus- ja vammaispalveluissa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on jatkanut kasvuaan; osuus oli kesäkuun lopussa 91,84 prosenttia. Kotihoidon peittävyys on pysynyt jokseenkin vuoden lopun tasolla. Omaishoidon tuen asiakasmäärä on pysynyt viime vuoden lopun tasolla. Koivukylän vanhustenkeskuksen rakentaminen toteutui aikataulun mukaisesti ja ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon heinäkuussa. Asukkaat muuttavat taloon porrastetusti syksyn aikana. Kaunialan sairaalan perusparannus etenee suunnitelmien mukaisesti. Korson vanhustenkeskuksen hankesuunnitelma on hyväksytty lautakunnassa. Erityishuollon piirissä olevien asiakkaiden määrä on kasvanut (+38) verrattuna samaan aikaan vuonna Myös asumispalvelujen käyttö on lisääntynyt. VpL kuljetuspalveluissa tehtyjen matkojen määrän kasvu on taittunut. Hoiva-asumisessa laitoshoidon osuus on vähentynyt, ja aktiivisen hoiva-asumisen kehittäminen jatkunut. Palveluseteli on otettu käyttöön suunnitelmien mukaisesti. Palveluseteliasiakkaiden määrä on 16, joista 8 on tehostetun asumispalvelun asiakkaita ja 8 omaishoidontuen vapaan aikaisia asiakkaita. Kotikuntalain muutoksen perusteella toteutuneita muuttoja on ollut 3 Vantaalle ja 3 Vantaalta pois. Sairaalapalvelujen hoitojaksot ovat kasvaneet suunnitelmien mukaisesti: kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan 35 prosenttia, kotiutusten määrän osalta kasvua on ollut 15 prosenttia. Jatkohoidon viiveet erikoissairaanhoidosta ovat edelleen muista pääkaupunkiseudun kaupungeista poiketen hyvin matalalla tasolla. Tulosalueen talousarvion toteutumisen keskeiset haasteet Terveyspalvelut: - Ulkokuntalaskutus (äkillisesti sairastuneet muulla paikkakunnalla oleskelevat, erityislakien mukaan Vantaan ulkopuolelle sijoitetut asukkaat) - Päivystyksen aikaisemman vuoden maksuerän aiheuttama ylityspaine (vuodelle 2010 kuuluva lasku, joka jäänyt maksamatta talouspalvelukeskuksessa ko. vuoden määrärahasta). 12

16 Ylitys pyritään sopeuttamaan loppuvuoden toiminnoista, mikäli se palveluja heikentämättä onnistuu. Talousarviossa pysymiseksi kiinnitetään erityistä huomiota laboratorio- ja röntgenkustannusten nousun rajoittamiseen sekä ostopalvelulääkärikäytön vähentämiseen parantamalla lääkäreiden rekrytointia koulutusylilääkäritoiminnalla. Perhepalvelut: - Vaativahoitoisten lasten sijaishuollon ostopalvelut - Mielenterveyskuntoutujien siirtyminen sairaalahoidosta asumispalveluihin. Sijaishuollossa olevien lasten suhteellinen osuus ei ole noussut, mutta sijaishuoltoon päätyvät lapset ja nuoret ovat aikaisempaa enemmän hoitoa ja kuntoutusta vaativia ja tarvitsevat usein erityisyksiköiden hoitoa. Mielenterveyskuntoutujien kohdalla siirto sairaalahoidosta asumispalvelujen piiriin siinä vaiheessa, kun sairaalahoidon tarve loppuu, on kunnan kustannusten kannalta edullisempaa. Asiakkaiden siirroista on sovittu HUS:n kanssa ja myös määrärahasiirto ( ) HUS:n talousarviosta perhepalvelujen talousarvioon on sovittu HUS-neuvotteluissa. Määrärahojen käyttöä pyritään hallitsemaan asiakasohjauksen keinoin ja hoitojaksojen pituutta säädellen. Kaikessa toiminnassa tavoitteena on aikaisempaa varhaisempi puuttuminen ja ensisijaisesti avohuollon menetelmien käyttäminen. Vanhus- ja vammaispalvelut: - Väestön ikääntymisen ja palvelujen piiriin tulevien kehitysvammaisten määrän aiheuttama palvelutarpeen kasvu - Yksittäisten, mutta kalliiden potilaiden tuleminen hoidon piiriin (24/7 hoitoa kotona tarvitsevat lapset) - Päiväkeskuskuljetusten kilpailutuksen tuoma hinnankorotukseen. Kehitysvammaisten asumisen ohjelma viedään lautakuntaan 8/2011 tavoitteena hallittu palvelurakenteen muutos ja optimaalinen kustannuskehitys lähivuosina. Kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailutus käynnistetään syksyllä PKS-kuntien ja HYKS LKL:n työryhmä selvittelee kalliiden lasten hoitoa työryhmässä syksyllä Koivukylän vanhustenkeskuksen käyttöönoton porrastus mahdollistaa tarkoituksenmukaisen asukasrakenteen, mutta tuo myös välittömiä säästöjä. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet alentaa päiväkeskuskuljetusten kustannuksia. 13

17 13 SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA TOT 1-6 TOT-% (1 000 ) TP 2010 TA ENNUSTE 2011 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % Tehtäväalue 10 Opetuslautakunta % Yhteiset palvelut % % 30 Suomenkielinen perusopetus % % 40 Suomenkielinen lukiokoulutus % % 50 Varhaiskasvatus % % 55 Kirjasto- ja tietopalvelut % % 60 Muu koulutus % Ruotsinkielinen tulosalue % % 70 Ammatillinen koulutus *) % % 80 Aikuisopisto *) % % Yhteensä % % *) Nettoyksikkö Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat talousarvioista Toimialan toimintamenot ovat toteutuneet lähes suunnitelman mukaisesti. Toukokuun alusta toteutunutta palkkaratkaisua ei talousarvioissa ole täysimääräisesti huomioitu ja siitä laskelmien mukaan aiheutuvat ylitykset sivistystoimelle ovat 2,1 milj. euroa. Seure Henkilöstöpalvelut Oy korotti myös hintoja alkaen, minkä on laskettu aiheuttavan ylitystä toimialan menoihin noin 0,2 milj. euroa. Kotikuntakorvausten määrää ei talousarvioin valmisteluvaiheessa ole pystytty arvioimaan ja niistä aiheutuva menolisäys tälle vuodelle on noin 0,3 milj. euroa ja tulolisäys noin euroa. Nettoyksiköissä Varian toimintakate tulee ylittymään. Tulojen ennakoidaan ylittyvän 0,3 milj. euroa ja menojen 0,9 milj. euroa. Menot ylittyvät, koska talousarvion opiskelijamäärä ylitetään nuorten koulutuksessa 70 opiskelijalla, lisäopetuksessa (kymppiluokat) 18 opiskelijalla ja oppisopimuskoulutuksen ammatillisessa lisäopetuksessa 50 opiskelijalla. Toimintatuottojen arviointi opetus- ja kirjastopuolella on talousarvion laadintavaiheessa erittäin haasteellista, koska tuottoja tulee esim. erilaisiin hankkeisiin, joiden aloitusta tai niihin saatavaa avustusta ei tiedetä laadintavaiheessa. Varhaiskasvatuksen säännölliset tulot ovat paremmin arvioitavissa. Hankerahoitusta on saatu osittain etupainotteisesti, joten puolivuosiraportin tulokertymä näyttää tällä hetkellä hieman tasaista kehitystä suuremmalta. 14

18 Toiminta ja sen keskeiset muutokset Suomenkielisten peruskoulujen johtoryhmien koulutus saatettiin päätökseen. Ruotsinkielisen tulosalueen ja nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtajuusjärjestelmän kehittämistyö jatkui keväällä. Aikuisopiston strategia- ja laatukäsikirja on valmistunut ja uudet EFQM-pohjaiset tuloskortit on otettu käyttöön. Johtoryhmävalmennus on päättynyt ja johtavien opettajien valmennus on aloitettu. Suomenkielisen perusopetuksen toiminta on sujunut pääosin ennakko-odotusten mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä on jatkuvassa kasvussa. Opetus-, kasvatus- ja oppilashuollon henkilöstölle suunnatut Oppimisen tuki-messut järjestettiin Näytteilleasettajia oli 38 ja osallistujia 544. Opetussuunnitelma uudistettiin oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin osalta. Lisäksi uudistettiin kulttuurikasvatussuunnitelma osana opetussuunnitelmaa. Toimialan tasolla hyväksyttiin uudistettu kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma. Varhaiskasvatuksessa tammi-kesäkuussa toiminta on poikennut suunnittelusta siten, että päivähoidossa on ollut 159 lasta (kunnallinen päivähoito 33, ostopalvelupäivähoito 43, yksityisen hoidon tuki 83 lasta) enemmän ja kotihoidon tuella 96 lasta enemmän verrattuna vuoden 2011 arvioituun keskimääräiseen lasten määrään. Alkuvuoden toteuman perusteella etenkin muissa kunnissa hoidossa olevien ja yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrä on kasvanut hieman ennakoitua enemmän. Lisäksi syksyllä 2011 päivähoitoon hakeneita on ollut viime vuotta enemmän. Mikäli kaikki hakijat tulevat päivähoitoon, ennakoidaan päivähoidon lapsimäärän pysyvän arvioitua suurempana koko toimintavuoden ajan. Päivähoidon lapsimäärän kasvuun vaikuttaa se, että kahtena vuonna peräkkäin väestöä arvioidaan toteutuvan ennustetta enemmän. Vuonna 2010 väestöä toteutui 67 ennustettua enemmän ja vuoden 2011 ennuste on kasvanut edelleen 62 lapsella. Kotihoidon tuella olevien lasten määrän arvioidaan kehittyvän suunnitellun mukaisesti. Tammi-toukokuussa varhaiskasvatuksen kerhoissa on ollut keskimäärin 539 lasta ja hoitoapupalvelupisteissä on ollut keskimäärin 110 käyntiä kuukaudessa. Lisäksi päivähoitopaikkatakuulla on ollut keskimäärin 145 lasta. Seuren käyttö on ollut varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatushenkilöstön osalta suurempaa johtuen pätevän henkilöstön saatavuuden haasteellisuudesta. Ruotsinkielisellä puolella esikouluun haki 76 lasta, täten hakeneitten lukumäärässä ei tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuoteen verrattuna. Kouluun ilmoittautui 85 lasta, tämä oli 9 lasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Dickursby skolan tontille rakennettavan koulun laajennuksen ja peruskorjauksen sekä uuden päiväkodin valmistelu- ja suunnittelutyö jatkuu edelleen tilakeskuksen kanssa. Lukuvuoden aikana valmistaudutaan Dickursbyn laajennuksen myötä tapahtuviin muutoksiin toiminnassa, laatimalla erityisopetuksen strategia ruotsinkieliselle tulosalueelle, mikä tarkoittaa vaiheittain siirtymistä uuteen toimintamalliin ja kahden uuden erityisopettajan palkkaamista tulosalueelle. Ruotsinkielinen tulosalue ja ruotsinkielinen jaosto on kevään aikana käsitellyt ja antanut lausuntonsa sivistystoimen kasvatus- ja koulutuspoliittisesta ohjelmasta ja Östersundomin yleiskaavaluonnoksesta sekä hyväksynyt Aikuisopiston ruotsinkielisen toiminnan, Arbiksen, yhteistyösuunnitelman Helsingin Arbiksen kanssa. Kevään aikana myös Vantaan ruotsinkielisen esi- ja perusopetuksen kuntakohtaista opetussuunnitelmaa muutettiin ja täydennettiin oppimisen ja koulunkäynnin tuen osalta uuden lainsäädännön mukaan. Kirjastojen käyttö on alkuvuonna lisääntynyt, lainojen ja verkkopalvelun käyttäjien määrät ovat kasvaneet. Kirjastossa on ollut runsaasti tapahtumia, joista osa on rahoitettu opetusministeriöltä saaduilla hankerahoilla. Eläkkeelle on jäänyt useampi henkilö. Uusien työntekijöiden rekrytointi on onnistunut hyvin. 15

19 Yhteishaku toisen asteen oppilaitoksiin toteutettiin sähköisesti Suomenkielisiin lukioihin ensisijaisia hakijoita yhtä aloituspaikkaa kohden oli 1,11 (vuonna ,13). Vantaan ammattiopisto Variaan ensisijaisia hakijoita oli 1,55 hakijaa aloituspaikkaa kohden (edellisenä vuonna 1,63). Variassa jäi kesän aikana täytettäväksi lisähaussa yhteensä 15 aloituspaikkaa. Lukiopaikkojen määrä on sama kuin edellisenä vuonna (suomenkieliset 1 160, ruotsinkieliset 54), Varian aloituspaikkoja (905) on 18 enemmän verrattuna syksyyn Alustavien tietojen mukaan yhteishaussa jäi ilman paikkaa 349 perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen päättänyttä vantaalaista nuorta (edellisenä vuonna 418). Ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneille järjestetään kesällä ohjausta Tikkurilassa Nuorten ohjauskeskus Kipinässä. Osa valitsematta jääneistä saa kesän aikana opiskelupaikan toisen asteen oppilaitosten peruutuspaikoilta, osa kesän täydennyshaun ja lisähaun kautta. Syksyyn mennessä osa näistä nuorista sijoittuu perusopetuksen lisäopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen valmistaviin koulutuksiin, näitä paikkoja on Vantaalla yhteensä 282. Huhtikuussa alkoi järjestyksessään neljäs lukioiden ryhmänohjaajakoulutus. Koulutuksen tavoitteena on palvella mahdollisimman hyvin ryhmänohjaajien käytännön työtä ja parantaa lukio-opiskelijoiden saamaa tukea ja ohjausta. Vantaa kehittää lukioiden opinto-ohjausta opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä 2010 alkaneessa kehittämishankkeessa yhdessä Helsingin ja Espoon kanssa. Tavoitteena on mm. nuorten lukion jälkeiseen koulutukseen pääsyn tehostaminen kehittämällä henkilökohtaista jatko-opintosuunnittelua sekä luomalla yhteistyörakenteita lukion sisällä, lukion ja korkeakoulujen sekä lukion, alueen työvoimaviranomaisten ja työelämän välille. Ylioppilaskirjoitusten tulokset keväällä 2010 olivat jälleen valtakunnan keskiarvotasolla. Sisäasiainministeriö myönsi Osallisena Suomessa -hankkeessa avustusta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukemiseen lukiossa. Hanketyö aloitetaan syyskuussa. Ammatillisessa koulutuksessa nuorisokoulutuksen linjalla tammikuun tilastointipäivän opiskelijamäärä oli Lisäystä edellisvuoden vastaavaan opiskelijamäärään verrattuna on 128 opiskelijaa. Opiskelijamäärä sisältää ammattistarttikoulutuksessa olevat nuoret. Kevätlukukauden lopuksi valmistui 636 opiskelijaa. Koulutuksesta eronneiden määrä on hieman kohonnut. Nuorten opiskelijamäärä saavuttaa järjestämisluvan mukaisen opiskelijamäärän Nivelvaiheen yksivuotisessa koulutuksessa opiskeli yhteensä 246 opiskelijaa. Heistä 98 opiskeli perusopetuksen lisäopetuksessa ja 148 ammatilliseen koulutukseen valmistavassa tai valmentavassa ja ohjaavassa koulutuksessa. Aikuiskoulutuksen linjalla oppisopimuskoulutuksessa oli opiskelijoita 903 ja oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 309. Aikuisopiston kokonaisopetuksen tuntimäärä, kurssimäärä ja osallistujamäärä ovat nousseet hiukan. Aikuisten maahanmuuttajien työvoimapoliittinen koulutus on kasvanut. Kotoutumiskoulutuksen kurssimäärä on ollut vuoden 2010 tasolla. Pääkaupunkiseudun kansalaisopistojen Ilmonet-ilmoittautumisportaali on otettu käyttöön ja sitä on kehitetty edelleen. Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyönä toteutetun "Urabaarista eteenpäin" ESR-hankkeen päätyttyä Urabaarin toiminta jatkuu kiinteän toimipisteen sijaan Urabaari-verkostossa, johon kuuluu 13 ammatillista aikuiskoulutusta järjestävää organisaatiota. Urabaari verkoston tarkoitus on vahvistaa kunkin koulutuksen järjestäjän jo olemassa olevia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelurakenteita, palveluita ja profiilia. 16

20 Ennakointikamarin toimintaa syvennetään ja laajennetaan vuonna 2011 kehittämishankkeella, johon Uudenmaan maakuntahallitus on myöntänyt yhteensä euroa maakunnan kehittämisrahaa. Ennakointikamari-projektissa on kehitetty toimintamallia ja järjestetty eri alojen ennakointikamaritilaisuuksia. Laajempaa pääkaupunkiseudun ennakointimallia on valmisteltu kevään ajan. PALKEET - Palveleva pääkaupunkiseutu -hankkeen jatkohankehakemus on saanut myönteisen päätöksen. PALKEET -hankkeen tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudun ammatillista aikuiskoulutusta järjestävien organisaatioiden verkostoyhteistyötä ja koulutustarjontaa ennakoivasti sekä kysyntä- ja asiakaslähtöisesti. Talousarvioin toteutumisen keskeiset haasteet Vuodelle 2010 opetusryhmäkokojen pienentämiseen kohdennettua erillisavustusta saatiin valtiolta 2,15 milj. euroa. Em. määrärahan mukaisesti opetusryhmät pienennettiin. Vuosille 2011 ja 2012 saatiin yhteensä valtionavustusta opetusryhmäkokojen pienentämiseen 1,75 milj. euroa. Em. johdosta lisätalousarviossa tullaan esittämään, että kaupungin omarahoitusosuutena myönnetään euron määräraha opetusryhmäkokojen pitämiseen vuoden 2010 tasolla. Varhaiskasvatuksen puolella Myyrmäessä Solkikujan päiväkodin kosteusvaurioiden korjauksen ajan (2 kk) toteutettava lasten bussikuljetus Kanniston päiväkotiin lisää kustannuksia. Kunnallisten perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain alaisuuteen elokuussa merkitsee euron kustannuskasvua. Lisäksi, mikäli ennakoitu päivähoidon kysynnän kasvu syksyllä 2011 toteutuu, päivähoidon kustannuksiin kohdistuu noin euron kasvupaine. Sivistystoimen kesäkuun ennusteen mukaan bruttoyksiköiden toimintatulot ylittyvät 1,7 milj. euroa (kotikuntakorvaustulo ja ryhmäkokojen erillisavustus sekä toisaalta kirjaston tulojen alittuminen) ja toimintamenot ylittyvät 4,8 milj. euroa (mm. palkkaratkaisu, Seuren hinnankorotus, kotikuntakorvausmenot, perhepäivähoitajien työajanmuutos, ryhmäkokojen pienentäminen). Nettoyksiköissä toimintatulojen on arvioitu ylittyvän yhteensä 1,8 milj. euroa (kurssimaksutulot ja projektirahoitus). Aikuisopiston kurssimaksutuloista siirretään tulevan vuoden tuloihin, koska kurssit jatkuvat kevätlukukaudelle Nettoyksiköiden toimintamenot tulevat ylittymään yhteensä 1,9 milj. euroa. Nettoyksiköiden tulee kasvattaa sekä tuloja että menoja, koska valtuuston vahvistama toimintakate on nettoyksikköä sitova. Ammatillisen koulutuksen osalta oppilasmäärien ylitys ei tule katetuksi tulojen kasvulla ja aiheuttaa näin ollen lisämäärärahatarvetta. Lukuvuoden 2009 alusta ruotsinkielisen lukion aloituspaikkoja on lisätty 36:sta 54:ään koulutustakuun toteuttamiseksi, joka on aiheuttanut lisämäärärahan tarpeen budjetissa vielä syyslukukaudella Lisäksi erityisopetus- ja koulukäyntiavustajapalveluiden tarve on suuri, joka voi aiheuttaa haasteita talousarviossa pysymiselle syksyllä Perusopetuksen lisäopetukseen varattu määräraha voi ylittyä, jos tulee tarpeelliseksi perustaa lisäopetuksen lisäryhmiä syksyllä Tarvittaessa lisäryhmien rahoitus haetaan lisätalousarvion kautta. 17

21 14 MAANKÄYTÖN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TOT 1-6 TOT-% (1 000 ) TP 2010 TA ENNUSTE 2011 TOIMINTATUOTOT ,0 % Valmistus omaan käyttöön ,9 % TOIMINTAKULUT ,0 % Toimintakulut ilman VOK ,5 % TOIMINTAKATE ,8 % Taulukko ei sisällä Kehä III:ta, jonka vaikutukset eliminoituvat tilinpäätöksessä 14 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % Tehtäväalue 10 Kaupunkisuunnittelulautakunta % Toimialahallinto % % 30 Yrityspalvelut % % 40 Kaupunkisuunnittelu % % 50 Kuntatekniikan keskus *) % % 51 Joukkoliikenne % Varikko *) % % Yhteensä % % Ilman VOK, Kehä III ja palvelut HSY:lle % % *) Nettoyksikkö Taulukoista on eliminoitu VAV:n tonttikaupan myyntitulot Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat talousarviosta Käyttötalouden osalta Johdon, Talous- ja hallintopalvelujen, Yrityspalvelujen ja Kaupunkisuunnittelun määrärahat riittävät. Maanmyyntituloihin on myös kirjattu VAV -kaupan tulot (käyttötaloustulot 10,9 milj. euroa ja investointitulot 8,9 milj. euroa). Siksi tulokertymä ylittää merkittävästi budjetoidun. Muutoinkin maanmyyntitulot ovat hyvät, vaikka VAV -kaupasta johtuen maanvuokratulot pienenevät. Kuntatekniikan keskuksen käyttötalous on toteutunut käyttösuunnitelman mukaisesti. Poikkeuksellisen runsaslumisen talven kunnossapitokustannuksia lisäsivät lumen poisajon lisäksi katuja ja käytäviä jäädyttäneet runsaat lämpötilavaihtelut, joiden vuoksi mm. liukkaudentorjuntaa jouduttiin tehostamaan. Katujen kunnossapitoon varatuista määrärahoista on käytetty jo noin 86 prosenttia. Suunniteltuja rakenteellisia katujen kor- 18

22 jaustoimenpiteitä ei ole voitu suorittaa. Lumen vastaanoton menot ja tulot ovat myös budjetoitua suuremmat. Joukkoliikenteen menot ovat toteutuneet HSL:n laskutuksen mukaisesti eli hieman pienempänä kuin Vantaan joukkoliikenteen käyttösuunnitelmassa Varikon toimintatuotot ovat toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti. Menojen osalta runsas-luminen talvi sekä moottoripolttonesteiden hinnan nousu ovat lisänneet polttoainekustannuksia. Leasingkaluston määrän kasvu on lisännyt vastaavasti kaluston vuokramenoja. Valmistus omaan käyttöön kuvaa julkisia käyttöomaisuusinvestointeja, jotka ovat käynnistyneet hitaasti mm. alkutalven sääolosuhteiden takia. Tavoitteesta on toteutunut noin 1/3-osa. Toiminta ja sen keskeiset muutokset Johdon, Talous- ja hallintopalvelujen, Yrityspalvelujen ja Kaupunkisuunnittelun toiminta etenee suunnitellusti. Merkittävin uusi kaavoitushanke on käynnistynyt Östersundomin yhteisen yleiskaavan laatiminen. Kuntatekniikan keskuksen toiminta on säilynyt pääosin ennallaan alkuvuoden aikana. Maanomistajien hakemien rakennusvalvontamittaus- ja kiinteistönmuodostustoimenpiteiden määrät ovat edelleen alhaisella tasolla, mutta tonttijakojen hakeminen on lisääntynyt. Tammikuun jälkeen Pitkäsuon ylijäämämaiden vastaanottoalueelle on otettu vastaan ainoastaan Vantaan kaupungin alueelta tulevia ylijäämämaita, mikä on pienentänyt maanläjityslipukkeiden myyntituloja. Runsaslumisen talven aiheuttamien välittömien kunnossapitokustannusten lisäksi ankarat pakkasjaksot aiheuttivat laajoja routa- ja päällystevaurioita rakentamattomalla ja osin rakennetullakin katuverkolla, mikä vaikuttanee lähivuosien investointi- ja peruskorjaustarpeeseen. Lisäksi toinen peräkkäinen poikkeuksellinen talvi hidasti käynnissä olleiden kunnallisteknisten kohteiden toteutusta ja siirsi uusien aloittamista. Varikon osalta omassa korjaamossa siirrytään ns. akuuttikorjaamo-malliin. Toimintamallissa keskitytään pääasiassa työkone- ja raskaankaluston akuuttikorjauksiin sekä lisälaitteiden ja sesonkikoneiden kausihuoltoon ja korjauksiin. Korjaamotilojen pienentämisestä johtuvat muutostyöt syksyn aikana vaikuttavat oman korjaamon kapasiteettiin. Korjaamopalveluiden ostopalveluita lisätään tarpeen mukaan omien resurssien pienentyessä. Sitovien tavoitteiden ja Vantaa -sopimuksen tavoitteet toteutunevat pääosin. Talousarvion toteutumisen keskeiset haasteet Käyttötaloudessa Kuntatekniikan keskuksessa suurimmat haasteet talousarvion toteutumiselle aiheuttaa tulevan syksyn sää. Mahdollinen aikainen ja runsas lumentulo kuten syksyllä 2010 lisää kunnossapidon kustannuksia, samoin mm. poikkeuksellisen runsaat vesisateet ja niiden aiheuttamat tulvat. Myös mahdollinen polttonesteiden voimakas hinnannousu luo kustannuspaineita. Kunnallistekniikan rakentamisohjelman hankkeiden toteuttaminen kokonaisuudessaan osoittautunee hankalaksi, vaikka yleensä rakentaminen kiihtyy loppuvuoden aikana. Hitaasti käynnistyneen alkuvuoden lisäksi haasteeksi muodostuu kuntatekniikan keskuksen avainhenkilöiden eläköityminen sekä osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Yleisten alueiden ja luovutettavien tonttien maaperästä saattaa esim. rakentamisen yhteydessä paljastua mm. rakennusjätettä, joka täytyy viipymättä puhdistaa asianmukaisesti. 19