Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma"

Transkriptio

1 Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma 1

2 2 Sisällys 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Menetelmäkuvaus Riskiuoma analyysi Valuma alueet Maastokartoitus Puruveden ravinne ja kiintoainekuormitus Metsätalouden vesistökuormitus Maatalouden vesistökuormitus Asutus ja pistekohtainen kuormitus Luonnonhuuhtouma ja laskeuma Vesiensuojelumenetelmät Metsätalous Maatalous Vesiensuojeluesitykset Puruveden valuma alueelle Vesiensuojelurakenteiden kuvaus Vesiensuojeluesitykset valuma alueittain Myllyjoen Ruokojärven valuma alue Jouhenjoen valuma alue Kuonanjoen valuma alue Hepojoen Rauvanjärven valuma alue Myllypuron Särkänojan valuma alue Mörköjoen valuma alue Hälvänjoen valuma alue Siimesjoen valuma alue Lähivaluma alue Vesiensuojeluesitysten yhteenveto ja kustannukset Suojavyöhykkeet Suojavyöhykkeet pelloilla Suojavyöhykkeet metsissä Suojavyöhykeselvitys Puruveden valuma alueella Vesialueella tehtävät toimenpiteet Veden laatu ja virkistyskäyttöarvot Vesialueiden hoito ja kunnostussuositukset

3 Vesikasvien poisto (esim. niitto) Ruoppaus Hoitokalastus Ammattimaisen kalastuksen rooli Puruveden vesiensuojelutyössä Vaikuttavuusarviointi Jatkotoimenpiteet Tiedottaminen ja neuvonta Toteutustöiden painopisteet Toteutustöiden rahoituskanavat Sisävesi LIFE

4 4 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Puruvesi kuuluu Suur Saimaan vesistöalueeseen. Valuma alueen pinta ala on kaikkiaan 1021 km2, josta vesialaa on 465 km2. Puruvettä ympäröivä valuma alue on harvinaisen pienialainen suhteessa järven vesipinta alaan. Valuma alue muodostuu pääosin niukkaravinteisista hiekkakankaista, joiden läpi sadevedet suodattuvat. Puruvesi on Saimaan päävirtaamaan nähden erillinen järviallas, jonka keskisyvyys on 8m. Se on yhteydessä muuhun vesistöön Punkaharjun kapeiden salmien kautta. Veden vaihtuvuus on em. syiden vuoksi hidasta. Viipymä on 12 vuotta, kun se suomalaisissa järvissä on keskimäärin 1,5 vuotta. Iso osa Puruvedestä on rajattu Puruveden Natura alueeksi ( ha), joka sijaitsee Kerimäen, Punkaharjun ja Kesälahden kuntien alueella. Puruveden eteläosa kuuluu rantojensuojeluohjelman kohteisiin. Erityissuojelutyöryhmä on luokitellut Puruveden erityistä suojelua vaativiin vesistöihin kuuluvaksi. Kuva. Puruveden natura alue

5 5 Laatuluokitukseltaan Puruvesi on vesistönä huippuoligotrofinen nuottaruohotyypin järvi. Veden laadusta on seurantatietoa 1960 luvulta lähtien. Selkävesillä tehdyissä mittauksissa laatu on todettu erinomaiseksi ja tilanne stabiiliksi pitkän ajan seurannassa. Ravinne ja humuspitoisuudet ovat alhaisia. Useiden jopa 10 metrin näkösyvyys ja veden alhainen väriluku kertovat veden kirkkaudesta, mikä on Puruvedelle omaleimaista. Viime vuosina on kuitenkin todettu Puruveden tilan huonontuneen monilla lahtialueilla. Tämä on ilmennyt rantakasvillisuuden rehevöitymisenä ja pohjalietteen kertymisenä ranta alueille. Näkösyvyysmittaukset ovat kertoneet veden laadun heikkenemisestä, ja paikallisesti on havaittu myös sinileväesiintymiä. Elykeskus toteaa Puruvettä koskevassa taustaselvitystyössään, että valuma alueilta tuleva kuormitus on ollut lievästi kasvussa 2000 luvulle tultaessa. Pro Puruvesi ry:n aloitteesta aloitettiin v useiden yhteistyötahojen kesken neuvottelut vesiensuojeluhankkeen käynnistämiseksi Puruvedellä. Neuvottelut johtivat Suomen metsäkeskuksen vetovastuulla toteutettavaan Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelman tekemiseen. Hankkeen rahoittajiksi ja osallistujatahoiksi tulivat: Pro Puruvesi ry, Savonlinnan kaupunki, Kiteen kaupunki, Etelä Savon ja Pohjois Karjalan ely keskukset ja Suomen metsäkeskuksen vastaavat alueyksiköt. Yleissuunnitelmahankkeella ja sitä seuraavalla toteutusvaiheella on tavoitteena pysäyttää veden laadun heikkeneminen ja pitkällä tähtäimellä edesauttaa vesialueiden palautumista ekologisesti parempaan tilaan. Yleissuunnitelmassa keskitytään valuma alueilta tulevaan ulkoiseen kuormitukseen, riskialueiden kartoitukseen ja vesiensuojeluratkaisuihin kuormituksen vähentämiseksi. Vesialueilla tehtävät toimenpiteet sisäistä kuormitusta koskien esitetään suositusluonteisina. Yleissuunnitelmassa arvioidaan myös toimenpiteiden vaikutuksia ja kustannuksia sekä tehdään esitys jatkotoimenpiteistä. Hankkeen ohjausryhmässä ovat toimineet rahoittajatahojen edustajat: Savonlinnan kaupunki Kiteen kaupunki Pro Puruvesi ry ELY keskus, Etelä Savo ELY keskus, Pohjois Karjala Suomen metsäkeskus Matti Rautiainen, ohjausryhmän pj. Ari Pitkonen (Kerimäen aluejohtokunta) Marketta Lintinen Reijo Jantunen Teemu Tuovinen Janne Kärkkäinen Sanna Kasurinen Seppo Ollikainen, hankkeen projektipäällikkö Yleissuunnitelma valmistui kesällä Hankkeen ohjausryhmä jatkaa toimintaansa hankkeen saattohoitajana ja koordinointifoorumina vuoden 2015 loppuun asti samalla kokoonpanolla.

6 6 2. Menetelmäkuvaus Ulkoisen kuormituksen riskialueiden kartoitus tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensin laadittiin paikkatietopohjainen riskiuoma analyysi ja 3. jakovaiheen valuma alueet jaettiin tarkempiin uomakohtaisiin valuma alueisiin. Paikkatietoanalyysin pohjalta kohdistettiin Puruveden valuma alueella lähes kattava maastokartoitus painottuen analyysissä esiin tulleille riskialueille Riskiuoma analyysi Paikkatietoa käsiteltiin ArcGis ohjelmalla ja analyysi tehtiin RLGis sovelluksella, johon haettiin maastotietokannasta koko valuma aluetta koskeva virtausverkko (ojat ja sitä suuremmat uomat). Virtausverkon uomille laskettiin kuormitusriski seuraavilla muuttujilla: kaltevuus, % virtaama, l/s ala yläpuolisen valuma alueen pinta ala, ha nopeus, cm/s syvyys veden korkeus ojassa, cm suunta virtaussuunta, pää ja väli ilmansuunnat Kuormitusriski luokiteltiin veden virtausnopeuden ja valuma alueen pinta alan mukaan seuraavasti: riskin virtausnopeus cm/s suuruus kohtalainen > suuri > valuma alueen pinta ala ha > > 40 Luokittelun virtausnopeusluokat on poimittu eri maalajeille määritellyistä rajanopeuksista. Rajanopeudet vaihtelevat eri lähteissä pääasiassa välillä cm/s. Koska maalajitietoa ei ollut käytettävissä, tehtiin luokittelu tunnettuihin muuttujiin perustuen. Tässä yhteydessä on käytetty virtausnopeutta, jota on painotettu valuma alueen pinta alalla. Pinta ala kuvaa eroosiota aiheuttavien virtaamien ajallista kestoa sekä uoman ns. kuljetuskapasiteettia vuoden sisällä Valuma alueet Puruveden valuma alue jakautuu kahdeksaan 3. jakovaiheen valuma alueeseen ja lähivaluma alueeseen, joka työteknisesti jaettiin neljään osaan. Nämä suurvaluma alueet jaettiin pienempiin uomakohtaisiin valuma alueisiin helpottamaan maastokartoitusta ja toimenpide esitysten tekemistä.

7 Kuva. Kolmannen jakovaiheen ja uomakohtaiset valuma alueet 7

8 Maastokartoitus Maastokartoitus, joka tehtiin touko marraskuussa 2013, kohdistettiin riskialueille. Kohdistamisessa käytettiin uoma analyysin lisäksi tehtyjä kuormitusselvityksiä (ely keskusten mittaustulokset vv ) ja paikallistuntemusta. Peruskarttamateriaalin lisäksi käytettävissä oli peltolohkorekisteri, metsäkeskuksen metsävaratiedot ja metsäojitusalueita koskeva paikkatietoaineisto. Riittävän yksityiskohtaista maaperäaineistoa ei ollut saatavilla, joten maaperän ominaisuudet kuormituksen kannalta arvioitiin maastossa. Kartoitus ja toimenpide esitykset tehtiin pienvaluma alueittain. Päähuomio oli kiintoaine ja ravinnekuormituksessa ja sen vähentämisessä. Toimenpide esitykset perustuivat valuma alueen pintaalaan ja maankäyttömuotoon sekä havaintoihin maaperän eroosioherkkyydestä ja kiintoaineen kulkeutumisesta. 3. Puruveden ravinne ja kiintoainekuormitus Puruveden kokonaiskuormitus koostuu valuma alueelta tulevasta luonnonhuuhtoumasta ja ihmistoiminnan aikaansaamasta ravinne ja kiintoainekuormituksesta sekä ilmalaskeuman kautta tulevasta kuormituksesta. Valuma alueen maapinta ala on 551 km2, josta 45 km2, eli noin 8 % on peltoa. Muu maapinta ala on lähinnä metsämaata. Valuma alue Pelto Metsä Vesi Yhteensä ,8 355,0 439,8 825, ,8 13,6 2,3 17, ,8 13,7 0,6 17, ,5 52,3 17,5 73, ,1 13,9 0,9 15, ,2 8,1 0,6 8, ,7 14,5 1,2 16, ,5 27,3 2,1 31, ,2 8,2 0,1 9,6 yhteensä Taulukko. Vemala kuormitusjärjestelmän mukaiset pinta alat km2. Lähivaluma alueen (04 181) vesipintaalassa on mukana Puruveden järviallas. Puruveteen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta esitetään Vemala kuormitusjärjestelmän arviot kokonaistypen, fosforin sekä kiintoaineksen osalta. Järjestelmä arvioi kuormituksen määrää hydrologisten tekijöiden, maalajin, topografian, maankäyttömuotojen ja ihmistoiminnan vaikutusten perusteella. Luvut kertovat vuosien keskimääräisen vuotuisen kuormituksen. Taulukoissa metsästä ja pelloilta tuleva kuormitus on jaettu luonnonhuuhtoumaan (lh) ja ihmistoiminnan aikaansaamaan kuormitukseen. Kohdassa pitoisuus (mg/l) olevat arvot ovat valuma alueelta lähtevän virtaaman pitoisuuksia. Lähialueen (04 181) pitoisuusluvut ovat koko Puruveden valuma aluetta koskevia. Laskeuma tarkoittaa ilmasta vesialueelle tulevaa kuormitusta.

9 9 Kuormituslukuja tulkittaessa on huomattava, että Vemala järjestelmä laskee lähivaluma alueeseen (04 181) kuuluvaksi myös koko Puruveden järvialtaan. Tämän vuoksi esim. ravinteiden pitoisuusluvut eivät ole vertailukelpoisia muiden valuma alueiden pitoisuuslukujen kanssa. typpi Metsä Pelto Asutus Piste Laskeuma Kuormitus Pitoisuus tn/v yht. m.talous lh yht. viljely lh Yhteensä mg/l ,9 13,2 84,7 45,0 38,7 6,4 3,1 5,6 242, , ,8 0,2 1,5 2,0 1,8 0,2 0,3 0,0 1,2 5 0, ,6 0,3 2,3 4,6 4,2 0,5 0,7 0,0 0,0 8 0, ,1 2,1 17,0 6,1 5,1 1,0 0,4 0,0 9,0 35 0, ,7 0,4 3,3 2,4 2,2 0,2 0,2 0,8 0,2 7 1, ,2 0,1 1,0 0,2 0,2 0,0 0,1 0,0 0,1 2 0, ,3 0,4 3,0 1,0 0,9 0,1 0,2 0,0 0,3 5 0, ,4 0,5 3,9 3,6 3,3 0,3 0,3 0,0 0,7 9 0, ,1 0,2 0,9 1,8 1,6 0,1 0,1 0,0 0,0 3 0,65 Yhteensä Taulukko. Typen keskimääräiset (tn/v) valuma alueiden kuormitusarvot ja pitoisuusvirtaama 3 Typpikuorma tn/km2/v 2,5 2 1,5 1 0, Kuva. Typpikuorma keskimäärin pinta alayksikköä kohti eri valuma alueilta

10 10 fosfori Metsä Pelto Asutus Piste Laskeuma Kuormitus Pitoisuus kg/v yht. m.talous lh yht. viljely lh Yhteensä mg/l , , , , , , , , ,13 Yhteensä Taulukko. Fosforin keskimääräiset (kg/v) valuma alueiden kuormitusarvot ja pitoisuusvirtaama Fosforikuorma kg/ha/v Kuva. Fosforikuorma keskimäärin pinta alayksikköä kohti eri valuma alueilta kiintoaine Metsä Pelto Asutus Piste Laskeuma Kuormitus Pitoisuus tn/v yht. m.talous lh yht. viljely lh Yhteensä mg/l , , , , , , , , ,64 Yhteensä Taulukko. Kiintoaineksen keskimääräiset (tn/v) valuma alueiden kuormitusarvot ja pitoisuusvirtaama

11 11 Kiintoainekuorma tn/km2/v Kuva. Kiintoainekuorma keskimäärin pinta alayksikköä kohti eri valuma alueilta 3.1. Metsätalouden vesistökuormitus Metsäalueiden kuormitus tulee pääosin luonnonhuuhtoumana. Metsätaloustoimenpiteiden osuus metsämaalta tulevasta fosfori ja kiintoainekuormituksesta on noin 20 % ja typen kuormituksesta 12 %. Merkittävimmät kuormituksen aiheuttajat metsätaloudessa ovat turvemaiden kunnostusojitukset, avohakkuut ja metsänuudistamisen yhteydessä tehtävät maanmuokkaukset. Metsien lannoitusta keinolannoittein tehdään nykyään hyvin vähän, vain satunnaisesti. Puruveden valuma alueella soiden pinta ala on noin 9000 ha, mikä on 18 % metsämaan kokonaisalasta. Soista on ojitettu 80 %, joten ojitusala on 7200 ha ja 14 % metsämaan pinta alasta. Uudisojitukset on tehty pääosin 60, 70 ja 80 luvuilla ja kunnostusojitukset käynnistyivät 1990 luvulla. Kun ojitus kunnostetaan keskimäärin vuoden välein, on kunnostusojituspinta ala koko valuma alueella laskennallisesti 200 ha ha/v. Kunnostusojituksen aiheuttama kiintoaine ja ravinnekuormitus on suurimmillaan ojitusvuonna ja sitä seuraavana vuonna. Kuormitus palautuu ennen ojitusta olleelle tasolle keskimäärin 10 vuoden kuluttua ojituksesta. Uudistushakkuiden pinta ala valuma alueella on viimeisen 5 vuoden aikana ollut keskimäärin 430 ha/v, mikä on 0,9 % koko metsämaan pinta alasta. Uudistushakkuualoista valtaosa muokataan metsänuudistamisen yhteydessä. Pintaeroosio irrottaa rikotusta maan pinnasta kiintoainesta ja sen mukana ravinteita aiheuttaen kuormitusta vesistöihin. Ravinnekuormitus kestää joitakin vuosia hakkuun jälkeen, kunnes ravinteita sitova kasvipeitteisyys lisääntyy ja pintamaan eroosio vähenee. Ravinteiden huuhtoutumista tapahtuu myös hajoavista hakkuutähteistä muutaman vuoden ajan hakkuusta. Tätä kuormitusta vähentää viime vuosina yleistynyt hakkutähteiden korjuu energiapuuksi Maatalouden vesistökuormitus Maatalouden kiintoaine ja ravinnekuormitus muodostuu monen tekijän yhteisvaikutuksena ja hehtaarikohtainen kuormitus vaihtelee voimakkaasti. Kuormituksen suuruuteen vaikuttaa luonnollisesti peltojen määrä ja sijainti vesistöön nähden. Puruveden valuma alueella peltojen pinta ala on 4450 ha ja

12 12 osuus maa alasta 8,1 % vaihdellen valuma alueittain 2,1 17,1 %.n välillä. Suurin peltojen osuus on Jouhenjoen valuma alueella. Lähinnä Puruvettä olevalla lähivaluma alueella peltojen osuus on 8 %. Eroosio aiheuttaa pelloilta kiintoainekuormitusta ja kiintoaineeseen sitoutuneiden ravinteiden huuhtoutumista vesistöön. Eroosioherkkyyteen vaikuttaa alueen kaltevuus, maalaji ja kasvipeitteisyys. Voimakkainta eroosio on silttipohjaisilla, kaltevilla peltoalueilla, jotka ovat kasvipeitteettömiä valuntahuippujen aikaan keväällä ja syksyllä. Peltoviljelyn aiheuttama ravinnekuormitus riippuu oleellisesti tuotantomenetelmistä, pellon käytöstä ja viljelytekniikasta. Pääosa kuormituksesta aiheutuu pelloilla käytettävistä lannoitteista, keinolannoitteiden sekä lannan ja virtsan käyttömääristä, käsittelystä ja levitystavoista Asutus ja pistekohtainen kuormitus Puruveden valuma alueen taajamien Kerimäen ja Punkaharjun jätevedet johdetaan Savonlinnan jätevesipuhdistamolle ja Kesälahden jätevedet puhdistamon kautta Pyhäjärveen. Puruveteen kohdistuva asutuksen kuormitus on siis vakituisesta ja loma asutuksesta aiheutuvaa hajakuormitusta. Sen osuus on ihmistoiminnan aiheuttamasta kuormituksesta 10 prosentin luokkaa. Vesistöjen rehevöitymisen kannalta merkitystä on sillä, että asutuksen jätevesien fosfori on pääosin liukoisessa muodossa ja on välittömästi kasveille ja leville käyttökelpoista veteen joutuessaan. Puruveden kannalta merkittävin pistekohtainen kuormittaja on ollut Savisuon turvetuotantoalue Hepojoen Rauvanjärven valuma alueella. Turvetuotanto käynnistyi vuonna 1987 ja päättyi muutama vuosi sitten. Tuotantoa ei enää jatketa, vaan alueella tulevat alkamaan lupaviranomaisen edellyttämät jälkihoitotyöt. Yleissuunnitelmassa on esitetty tuotantoalueelle useiden hehtaareiden kosteikkoalueita Luonnonhuuhtouma ja laskeuma Kuormitusjärjestelmällä lasketun arvion mukaan luontaisen ja ihmistoiminnan aiheuttaman kokonaiskuormituksen osuudet Puruvedellä ovat: Fosfori Typpi Kiintoaine % % % luonnonhuuhtouma valuma alueelta ilmalaskeuma veteen Luontainen kuormitus yhteensä Ihmistoiminnan aiheuttama kuormitus Ilmasta tulevan laskeuman osuus kokonaiskuormituksesta on Puruvedellä keskimääräistä korkeampi, johtuen valuma alueen pienestä koosta vesialueeseen nähden. Luonnonhuuhtouman mukana tuleva kuormitus riippuu taas paljolti valuma alueen ominaisuuksista ja valunnan määrästä ja vaihtelee sen mukaan Puruveden eri osissa. Merkittävin luonnonhuuhtouman mukana tuleva ravinne on fosfori, joka on pääosin sitoutunut kiintoaineeseen. Suomalaisten järvien luontainen kehitys on hitaasti rehevöityvä, jota ihmistoiminnan vaikutukset nopeuttavat.

13 13 4. Vesiensuojelumenetelmät Tämä yleissuunnitelma keskittyy ulkoisen kuormitukseen ja valuma alueella tapahtuviin toimenpiteisiin. Vesialueilla tehtävät, sisäisen kuormituksen hillintään tähtäävät toimenpiteet esitetään suositusluonteisesti kohdassa 9. Ulkoisen kuormituksen merkitys korostuu matalilla lahtialueilla. Tämä näkyy mm. Puruveden taustaselvityksen mittaustuloksissa ja FCG:n toteuttamassa Jouhenjoen valuma alueen yleissuunnitelmassa. Siinä todetaan mm. että, ulkoisen kuormituksen sietoraja ylittyy Jouhenlahden vesialueella, ja että ulkoista kuormitusta on oleellisesti vähennettävä. Samantyyppinen tilanne on oletettavasti useilla Puruveden rehevöityneillä lahtialueilla. Ydinkysymys vesiensuojelun kannalta on, kuinka valuma alueelta tulevaa, luonnonhuuhtouman ylittävää kiintoaine ja ravinnekuormitusta voidaan hallita ja vähentää. Kuormitusta on pystyttävä ehkäisemään mahdollisimman paljon sen syntypisteessä, ts. on käytettävä menetelmiä, joilla kuormitus minimoidaan. Kun kuormitusta syntyy, on pyrittävä erilaisin vesiensuojeluratkaisuin pysäyttämään se mahdollisimman tehokkaasti valuma alueelle. Puruveden valuma alue kostuu lähes yksinomaan metsistä ja pelloista. Yksityiskohtaiset kuvaukset maa ja metsätalouden vesiensuojelumenetelmistä löytyvät useista toimialan ohjeista ja suosituksista. Seuraavassa esitetään tiivistetysti tärkeimmät maa ja metsätalouden vesiensuojelumenetelmät Metsätalous Uudistushakkuu ja maanmuokkaus koskemattomien suojavyöhykkeiden jättäminen vesistöjen ja uomien reunoille huomioiden maanpinnan kaltevuus ja maalaji puutavaran korjuun ajoitus ja kaluston valinta niin, että maanpinnan turhaa rikkomista voidaan välttää mahdollisimman keveiden ja vähän maanpintaa rikkovien muokkausmenetelmien käyttö, tarvittaessa kaivetaan lietekuoppia ja laskeutusaltaita muokkausalueiden purkupisteisiin uudistusalojen hakkuutähteiden korjuu energiapuuksi huomioiden ravinnesuositukset Kunnostusojitukset liian karujen ojitusalueiden jättäminen luonnontilaan turhan ojituksen välttäminen, kun puuston määrä riittää kuivatustehon ylläpitämiseen kaivun ajoitus kuivaan kauteen ja töiden jaksotus usealle vuodelle laskuojien perkaaminen vain tarvittaessa, virtaaman suuruus ja eroosioriskit huomioiden erilaisten vesiensuojelurakenteiden käyttö: kaivukatkot, lietekuopat, laskeutusaltaat, pohja ja putkipadot, suojavyöhykkeet, pintavalutuskentät, kosteikot virtaamien säätö ja ylivalumien hillintä padotusratkaisuilla 4.2. Maatalous lannoitemäärien säännöstely ravinnetaseiden mukaan, tarkat levitysmenetelmät ja ajoitus suljettu ravinnekierto karjatiloilla, lannan hallittu varastointi peltomaan kunnosta ja kuivatuksesta huolehtiminen kevennetyt muokkausmenetelmät

14 14 peltoalan pitäminen kasvipeitteisenä myös tuotantokauden ulkopuolella, suorakylvömenetelmän lisääminen turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely säätösalaojituksen käyttö soveltuvilla kohteilla uomaeroosion hillintä pohjapadoilla, ojaluiskien loivennus ja suojaus valunnan hidastaminen luontaisille tulva alueille pato ja allasjärjestelyillä suojavyöhykkeiden jättäminen vesistöjen ja ojien reunoille huomioiden peltoalan kaltevuus ja maalaji maatalouskosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentaminen sekä luontaisten pintavalutuskenttien hyödyntäminen kemiallisten saostusmenetelmien käyttäminen erityiskohteissa 5. Vesiensuojeluesitykset Puruveden valuma alueelle Maastokartoituksessa tehtiin vesiensuojeluesitykset kuormituksen kannalta merkittäville riskikohteille. Riskin arviointi perustui paikkatietoanalyysiin ja maastohavaintoihin. Tärkeä muuttuja kuormitusriskin ja vesiensuojeluratkaisun kannalta on purkupisteen yläpuolisen valuma alueen suuruus. Esitykset tehtiin rajatuille osavaluma alueille, joiden keskikoko oli 192 ha. Osavaluma alueille esitettiin lähinnä pysyväisluonteisia vesiensuojelurakenteita kuten laskeutusaltaita, putkipato /allasrakenteita, pohjapatoja kosteikoita ja pintavalutuskenttiä. Esitysten määrä vaihteli valumaalueittain nollasta useampaan esitykseen riippuen kuormitusriskin suuruudesta ja myös luontaisista mahdollisuuksista tehdä erilaisia rakenteita. Esitykset eivät perustu mittauksiin, vaan silmävaraiseen arviointiin. Tämän vuoksi rakenteiden paikat ja mitoitus ovat suuntaa antavia. Joissain tapauksissa esitetty rakenne tarkempien mittausten jälkeen voi osoittautua myös toteutuskelvottomaksi. Kartoitustyön yhteydessä ei ole huomioitu maanomistusoloja eikä maanomistajien kantaa vesiensuojeluratkaisuihin. Tarkemmat rakennesuunnitelmat ja sopimukset maanomistajien kanssa tehdään kunkin rakenteen mahdollisen toteutuksen yhteydessä Vesiensuojelurakenteiden kuvaus Laskeutusallas Laskeutusaltaat ovat ojastokohtaisia vesiensuojelurakenteita. Niitä tehdään yleensä laskuojiin, joihin virtaa useiden sarkaojien vedet. Laskeutusaltaan toiminta perustuu vedenvirtausnopeuden hidastamiseen niin paljon, että veden mukana kulkeutuva kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle. Mitoitus tehdään yläpuolisen valuma alueen pinta alan perusteella niin, että virtausnopeus altaassa on enintään 1 cm/s ja veden viipymä altaassa vähintään tunti. Allaspinta alaa pitäisi olla 3 8 m2/valuma aluehehtaari ja allastilavuutta 2 5 m3/valuma aluehehtaari. Laskeutusaltaat soveltuvat karkean ja keskikarkean kiintoaineen pidättämiseen. Niillä voidaan vähentää kiintoaineskuormaa %, parhaimmillaan jopa %. Vaikutus tehostuu, jos allas voidaan sijoittaa muun vesiensuojelurakenteen yhteyteen. Esim. jos altaan vedet johdetaan pintavalutuskentän tai suojavyöhykkeen kautta vesistöön, voidaan pidättää myös hienojakoista kiintoainesta.

15 15 Kuva. Muutaman vuoden toiminnassa ollut laskeutusallas Vehkajärven valuma alueella Putkipato/allas rakenne Putkipato on ojaan tehtävä vesiensuojelurakenne, joka muistuttaa ojarumpua. Putkipadolla rajoitetaan padon läpi virtaavan veden määrää tulvahuippujen aikana, eli vettä varastoidaan hetkellisesti padon yläpuoliseen ojastoon. Tällöin veden virtausnopeus hidastuu, ja kuormitusriski pienenee. Putkipatoa voidaan käyttää erillisenä vesiensuojelurakenteena tai yhdessä laskeutusaltaan kanssa, jolloin padotus tehostaa merkittävästi altaan toimintaa. Putkipadot soveltuvat parhaiten käytettäviksi isoilla metsäojitusalueilla, joissa padon yläpuolella on riittävästi sarkaojastoa hetkellistä tulvitusta varten. Putkipato mitoitetaan siten, että kasvukauden aikana padon yläpuolisten ojien vesipinta pysyy riittävän alhaalla eikä haittaavaa padotusta synny. Tulvahuippujen aikana vesi nousee hetkellisesti padon yläpuolisessa ojastossa korkealle. Tulvahuiput ajoittuvat yleensä kasvukauden ulkopuolelle kevääseen ja syksyyn, jolloin tulvituksesta ei ole haittaa esim. metsänkasvulle. Tutkimusten mukaan putkipadon avulla voidaan tehokkaasti pienentää virtaamahuippuja, jonka seurauksena kiintoaineen huuhtoumaa on voitu vähentää parhaimmillaan yli 80 prosenttia. Puruveden valuma alueella putkipatoesityksiä tehtiin etupäässä metsäojitusalueille. Putkipadot esitettiin rakennettavaksi vasta seuraavan ojituksen yhteydessä, jos alueen ojasto oli stabiloitunut niin, ettei kiintoainekuormitusta ollut enää havaittavissa.

16 16 Kuva. Putkipadon toimintaperiaate, Metsätalouden vesiensuojelu Kuva. Rakennettu putkipato/allas. Kuva. Tulvitustilanne, Metsätalouden vesiensuojelu Virtaaman säätöpadot Virtaaman säätöpadot ovat kivistä tai puusta uomien pohjaan tehtyjä patorakenteita. Pohjapatoja käytetään hidastamaan tai tasaamaan veden virtaamaa laskuojassa siten, että veden nopeus ei ylivaluman aikaankaan ylitä uoman maalajin rajanopeutta. Pohjapatojen avulla voidaan vähentää uomien eroosiota sekä pidättää ojan pohjalla kulkeutuvaa karkeaa kiintoainesta. Koska pohjapadolla hidastetaan virtausnopeutta laskuojassa, on huolehdittava, että uoman poikkileikkausala on riittävän suuri ylivaluman aikaiselle vesimäärälle. Pohjapatoja voidaan sijoittaa useita peräkkäin, jolloin padoista muodostuu putousportaat. Pohjapadot sopivat yleensä hyvin kohteisiin, joissa on jo näkyvissä ojan syöpymistä tai syöpymisriski on suuri ojan perkaamisen jälkeen. Pohjapadon avulla voidaan tehostaa myös laskeutusaltaan ja kosteikon toimintaa.

17 17 Kuva. Poikkileikkaus pohjapadon rakenteesta Kuva. Rakennettu pohjapato ja uoman sivuluiskien muotoilu Kosteikko Kosteikolla tarkoitetaan patoamalla tai kaivamalla tehtyä osittain avovesipintaista rakennetta, jossa on syvän veden alue kiintoaineen pidättämiseksi ja matalan veden alueita virtaaman hidastamiseksi. Kosteikko toimii tehokkaasti, jos se on oikein mitoitettu. Kosteikon pinta alan tulisi olla 0,5 2 % yläpuolisen valumaalueen pinta alasta ja veden viipymän 1 2 vuorokautta. Kuitenkin tätä suositusarvoa pienemmätkin kosteikot voivat pidättää vedestä karkeaa kiintoainetta.

18 18 Kosteikkojen rakentamista suositellaan maatalousvaltaisille alueille, jossa maanmuokkausta tapahtuu vuosittain. Edullisin vaihtoehto on toteuttaa kosteikko sille luontaisesti soveltuvalle paikalle patoamalla, jolloin maanpintaa ei tarvitse rikkoa. Kosteikko tulisi asemoida tulva alueen yläpuolelle, ettei tulvavesi pääse vaikuttamaan kosteikon vedenpinnan tasoon. Mikäli kosteikko toteutetaan entiselle viljelymaalle, on pintamaa suositeltavaa kuoria muutaman kymmenen sentin syvyydeltä, koska ravinteet ovat sitoutuneet maan pintakerroksiin ja voivat taas vapautua kosteikossa. Kosteikon tulopäähän kaivetaan laskeutuvalle kiintoainekselle syvä, laskeutusaltaan tyyppinen alue. Se on voitava tarvittaessa tyhjentää, ja edellyttää siksi kulkuyhteyden tekemistä esim. pengermassoista. Kosteikon keskisyvyyden tulee olla vähintään 0,5 m. Pienellä keskisyvyydellä nopeutetaan vesikasvillisuuden muodostumista, jolla on vaikutusta sekä kiintoaineksen että ravinteiden pidättymiseen. Puruveden valuma alueen kartoituksessa kosteikkoesitykset tehtiin pääosin luontaisesti soveltuville joutomaa alueille. Peltoalueiden esitykset koskivat lähinnä esim. kosteuden takia vaikeasti viljeltäviä peltolohkoja. Maatalouskosteikkojen tarkempi kartoitus olisi edellyttänyt jo alkuvaiheessa neuvotteluja maanomistajien kanssa, mihin ei tässä kartoituksessa ollut mahdollisuutta. Samaan aikaan yleissuunnittelun kanssa on Karelian ammattikorkeakoulun toimesta tehty opinnäytetyönä maatalouskosteikoiden kartoitus paikkatietoanalyysiin perustuen. Kartoituksessa on neuvoteltu myös maanomistajien kanssa. kartoitus on omiaan täydentämään yleissuunnitelmaa näiltä osin. Kuva. Kosteikkoalueeksi soveltuva vaikeasti viljeltävä peltoalue Pintavalutuskenttä Pintavalutuskentällä tarkoitetaan tyypillisesti joutomaa aluetta, jonka kautta vedet johdetaan valumaalueelta vesistöön. Pintavalutuskentäksi sopii tasainen maa alue, jossa vesi suodattuu virratessaan kasvillisuuden seassa tai osittain pintaturpeen sisällä. Kentällä veden liike hidastuu ja vesi leviää tasaisesti laajalle alueelle. Vedet ohjataan kentälle ojien avulla, ja tukitaan mahdolliset oikovirtaukset.

19 19 Pintavalutuskentän suositeltava koko on vähintään 1 % kentän yläpuolisen valuma alueen pinta alasta Hyvin toimiva ja oikein mitoitettu pintavalutuskenttä suodattaa % kiintoaineksesta ja jonkin verran liuenneita ravinteita. Mikäli suositusten mukaista alaa ei ole käytettävissä pintavalutuskentäksi, pienempikin ala riittää kiintoaineen pidättämiseen, vaikka pidätysteho laskee. Kiintoaineen pidätysteho on keskimäärin yli 50 %, kun pintavalutuskentän koko saavuttaa 0,5 % valuma alueen pinta alasta Puruvedelle esitetyt pintavalutuskentät ovat pääasiassa rannoilla sijaitsevia soistuneita maa alueita ja rantaluhtia. Niiden toimivuutta voi rajoittaa veden korkeuden vaihtelu Puruvedessä. Korkean veden aikaan osa kentistä on tulvaveden alla, ja vain korkeimmilla reunaosilla saavutetaan vesiensuojelullista tehoa. Kuva. Hummonlahden rantaluhtaa, soveltuu osittain pintavalutuskentäksi Kemialliset saostusmenetelmät Vesilaitoksilla käytössä olevia tunnettuja kemiallisia saostusmenetelmiä voidaan soveltaa myös maatalouden ja turvetuotannon valumavesien käsittelyyn. Kemiallinen saostus poistaa tehokkaasti fosforia vedestä. Menetelmän laajamittainen käyttöönotto edellyttäisi kuitenkin mittavia käytännön järjestelyjä kemikaalien varastointi ja annostelulaitteiden sekä koko järjestelmän huolto ja kunnossapitotöiden osalta. Valumavesien käsittelyssä kemialliset menetelmät tulevat kyseeseen vain poikkeustapauksissa korkeiden kustannusten vuoksi. Yleissuunnitelmassa ei ole erityisesti kartoitettu kemiallisen saostusmenetelmän kohteita. Menetelmä voisi soveltua esim. kohteisiin, joissa padotus ja pengerrysratkaisuilla on hoidettu viljelysmaiden kuivatusta.

20 20 6. Vesiensuojeluesitykset valuma alueittain Valuma alueille tehty kuormituksen riskianalyysi ja vesiensuojelutoimenpiteet esitetään 3. jakovaiheen valuma alueittain 1: karttoina. Kartoilla esitetään myös osavaluma alueiden rajat ja pinta alat. Lähivaluma alueen kartat alkavat Kerimäen pohjoisosasta ja päättyvät Kesälahden Villalan alueelle. Koska Puruveden taustaselvitysraportti vuodelta 2013 sisältää kuvaukset valuma alueiden maaperästä, maankäyttömuodoista ja kuormituksesta, ei niitä ole sisällytetty tähän yleissuunnitelmaan. Kustakin 3. jakovaiheen alueesta esitetään lyhyt kuvaus alueen erityispiirteistä vesiensuojelun kannalta sekä joitakin valokuvia tärkeimmistä kohteista. Jouhenjoen valuma alueelta on tehty erillinen selvitys (FCG 2013), jonka vesiensuojeluratkaisut esitetään karttoina myös tässä suunnitelmassa Myllyjoen Ruokojärven valuma alue Valuma alueen pinta ala on 1767 ha, josta vesialaa on 232 ha. Keskimääräistä suuremman vesipinta alan muodostavat kymmenkunta pientä järveä ja lampea, joiden kautta vedet purkautuvat Puruveteen. Näillä on vesiensuojelullista merkitystä Puruveden kannalta. Mm. pellot, joita on yhteensä 180 ha ja 8 % maapintaalasta, sijaitsevat pääosin alueen pohjoisosassa, ja sieltä tulevat valumavedet päätyvät useiden järvialtaiden kautta Puruveteen. Soiden osuus metsämaan pinta alasta on 20 %. Pääosa ojitetuista suoalueista sijaitsee peltojen lailla alueen pohjoisosassa. Nämä alueet on myös kunnostusojitettu 10 vuotta sitten, joten lähivuosien metsäojitukset valuma alueella ovat vähäisiä. Uudistushakkuita alueella on tehty viime vuosina keskimäärin 15 ha/v, noin 1 prosentilla metsämaan pinta alasta. Alueella on puolenkymmentä luontaista kosteikkoa, joiden kautta yläpuolisia vesiä voidaan johtaa. Kaikkia kosteikkoja ei tarvitse varsinaisesti rakentaa, pelkkä vesien ohjailu riittää. Lisäksi on tarpeen tyhjentää ja laajentaa vanhoja lasketusaltaita sekä rakentaa muutamia altaita ja putkipatoja lisää.

21 21 Kuva. 10 vuotta vanha kunnostusojitusalue alueen pohjoisosassa, ojat stabiloituneet ja kuormitus vähentynyt Kuvat. Valuma alueella useita luontaisia kosteikkoalueita, joiden kautta vesiä voidaan johtaa.

22 Myllyjoen Ruokojärven valuma alue , pohjoisosa. 22

23 Myllyjoen Ruokojärven valuma alue , eteläosa 23

24 Jouhenjoen valuma alue Valuma alueesta on tehty erillinen nykytila ja kuormitusselvitys sekä toimenpide esitykset FCG suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta v Seuraavassa esitetyt toimenpiteet kartalla. Jouhenjoen valuma alue , pohjoisosa

25 Jouhenjoen valuma alue , eteläosa 25

26 Kuonanjoen valuma alue Valuma alue on suurin Puruveden 3. jakovaiheen alueista, 7328 ha. Vesialuetta on neljäsosa valuma alueen pinta alasta. Alueen suuret järvet, Kuonanjärvi ja Suuri Vehkajärvi on luokiteltu tyypiltään reheviksi ja vedenlaatunsa puolesta tyydyttäviksi. Alueelta Puruveteen kohdistuva kokonaiskuormitus on luonnollisesti korkein, koska valuma alue on suurin. Keskimääräinen kuormitus pinta alayksikköä kohti on myös korkeimpia, mikä kertoo valuma alueen ominaisuuksista. Purkupisteenä oleva Savonlahti on pahasti rehevöitynyt, ja pohjalietettä on kertynyt runsaasti. Peltojen osuus maapinta alasta on keskimääräistä pienempi, 6,2 %. Peltoalueet painottuvat Kuonanjärven alueelle. Ominaista valuma alueelle on turvemaiden suuri osuus. Niitä on 29 % metsämaan pinta alasta. Valtaosa turvemaista on ojitettu, ja ojitusalaa on kaikkiaan noin 1200 ha, neljännes metsämaan alasta. Ojitusalueet sijaitsevat valuma alueen etelä ja itäosissa niin, että alueilta tulevat vedet valuvat molempien isojen järvialtaiden kautta Puruveteen. Alue on topografialtaan tasaista ja luontaisia, käyttökelpoisia kosteikkoalueita on vähän. Eri puolille valumaaluetta on esitetty 15 ha kosteikoita ja 10 ha pienikokoisia pintavalutuskenttiä. Pienen Vehkajärven itäpuolelle on kaivamalla perustettu yksi 3 hehtaarin kosteikko. Merkittävin esitetty rakenne on noin 100 hehtaarin laajuinen pintavalutuskenttä ennen valuma alueen purkupistettä. Ratkaisuna on esitetty, että joutomaaluhtaa käytettäisiin padottamalla ylivalumavesien tulvitusalueena. Pääosa kiintoaineksesta ja siihen sitoutuneista ravinteista tulee ylivalumien mukana keväällä ja syksyllä. Tulvituksen tarkoituksena on ylivalumien tasaaminen ja kiintoaineksen pysäyttäminen luhta alueelle. Teknisesti voi olla hankala saada alueelle hyvin toimivaa ratkaisua, koska valuma alue ja virtaamat ovat suuria. Rakenne edellyttää tarkkaa suunnittelua ja lupamenettelyä. Putkipatoja ja laskeutusaltaita on esitetty lähinnä metsäojitusalueille. Ojitusalueista reilu puolet on kunnostusojitettu viimeisen 20 vuoden aikana ja alle 10 vuotta vanhoja ojitusalueita on 300 ha. Ojitusalueet ovat kohtalaisen suuria, joten putkipadot käyvät hyvin valunatahuippujen tasaamiseen ja kiintoainekuorman vähentämiseen. Altaat ja putkipadot on pääosin esitetty rakennettavaksi seuraavan ojituksen yhteydessä. Valuma alueen vuotuinen metsänuudistusala on ollut 44 ha, eli 0,84 % metsäalasta. Kuva. Kuonanjoen tulvitusalue Kuva. Pintavalutusalue Kuonajäven rannalla

27 27 Kuva. Rakentamisvaiheessa oleva 3 hehtaarin kaivamalla tehty kosteikko Pienen Vehkajärven ja Riitasensuon välillä Kuva. Kosteikko peltoalueiden alapuolella Suuren Vehkajärven rannalla Esitetty rakennettavaksi patoamalla ja pengertämällä

28 Kuonanjoen valuma alue , Vehkajärven länsiosa 28

29 Kuonanjoen valuma alue , Pieni Vehkajärvi 29

30 Kuonanjoen valuma alue , Vehkajärven eteläosa 30

31 Kuonanjoen valuma alue , Konnanjoki 31

32 Kuonanjoen valuma alue , Sakaleen alue 32

33 Kuonanjoen valuma alue , Päihinen 33

34 Kuonanjoen valuma alue , Kuonanjärven pohjoisosa 34

35 Kuonanjoen valuma alue , Kuonanjoki ja Savonlahti 35

36 Hepojoen Rauvanjärven valuma alue Valuma alueen pinta ala on 1583 ha, josta vesialaa on 85 ha. Alueella on lähes umpeen kasvaneen Rauvanjärven lisäksi yksi pienikokoinen lampi. Käytännössä koko valuma alue purkaa vetensä rehevöitynen Rauvanjärven kautta Puruveteen. Järvi on toiminut yläpuolisen kiintoainekuorman laskeutusaltaana, ja Puruveden kannalta on merkitystä sillä, kuinka Rauvanjärvi syöttää kuormitusta jatkossa Puruveteen. Kiintoaine ja fosforikuormitus on pinta alayksikköä kohti Puruveden valuma alueista korkein. Alueen merkittävin kuormitus on tullut Savisuon turvetuotantoalueelta lähes 30 vuoden ajan. Tuotanto on nyt päättynyt ja jälkitöitä ajatellen on tärkeää saada alueen pintaeroosio hallintaan sitovan kasvillisuuden avulla. Suunnitelmassa esitetään tuotantoalueelle myös kosteikkoalueita 3 mahdolliseen paikkaan. Tärkein on eteläisin kosteikko, jonka pinta ala riittää kohtuullisesti yläpuoliselle noin 500 hehtaarin valuma alueelle. Näiden lisäksi valuma alueelle esitetään kosteikoita ja pintavalutuskenttiä Rauvanjärven ja Puruveden ranta alueille. Toteuttamiskelpoisia alueita on yhteensä vähintään 15 ha. Valuma alueella on peltoja hieman keskimääräistä vähemmän, mutta turvemaiden osuus on korkein, 30 % metsäalasta. Ojitusalueet on pääosin kunnostusojitettu viimeisen 15 vuoden aikana, joten metsäojitukset lähivuosina ovat vähäisiä, Uudistushakkuita on tehty keskimäärin 13 ha/v eli noin prosentilla metsäalasta. Pelto ja ojitusalueiden vedet voidaan johtaa mahdollisesti rakennettavien kosteikkoalueiden kautta. Kuva. Turvetuotantoalueen alaosaa, jolle on esitetty kosteikkoalueen perustamista

37 37 Kuva. Turvetuotantoalueelta tuleva syöpyvä ja kiintoainesta kuljettava laskuoja. Ojaan on esitetty virtaaman hidastamista pohjapadoilla. Kuva. Rauvanjärven ranta alueelle on esitetty kosteikko ja pintavalutusalue

38 Rauvanjärven Hepojoen valuma alue , Savisuon alue 38

39 Rauvanjärven Hepojoen valuma alue , Rauvanjärvi 39

40 Myllypuron Särkänojan valuma alue Valuma alue on kooltaan 881 hehtaaria, ja se on pienin Puruveden alueista. Peltojen osuus maapinta alasta on vain parisen prosenttia, ja peltoalueet sijaitsevat valuma alueen pohjoispäässä. Valuma alueella on puolenkymmentä pientä lampea ja järveä, joiden kautta pääosa vesistä purkautuu Puruveteen. Keskimääräiset kuormitusarvot ovat pienimpiä tältä alueelta. Turvemaita on keskimääräistä enemmän, 220 ha ja 28 % metsämaan pinta alasta. Ojitusalueita on 180 ha, ja niille on esitetty vesiensuojeluratkaisuna muutamia putkipatoja ojituksen yhteydessä rakennettavaksi. Uudistushakkuuala on ollut keskimäärin 7 ha/v. Valuma alueen pääuoma Myllypuro on alimman lammen jälkeen paikoin syöpynyt, ja eroosio jatkuu. Uomaan on esitetty virtaaman hidastamiseksi pohjapatoja ja uoman suistoalueelle patoamalla rakennettava kosteikko, josta valumavedet on tarkoitus levittää Puruveden rantaluhta alueelle pintavaluntana. Kuvat. Myllypuron suistoon esitetyt kosteikko ja pintavalutusalueet

41 Myllypuron Särkänjoen valuma alue , Pohjoisosa 41

42 Myllypuron Särkänjoen valuma alue , eteläosa 42

43 Mörköjoen valuma alue Valuma alueen pinta ala on 1600 ha, josta vesialaa on reilut 100 ha. Hummonjärvi ja muutama pieni lampi sijaitsevat valuma alueen pohjoisosassa kuten myös pääosa peltoalueista. Peltopinta ala on pieni, 4 % maaalasta, ja peltojen valumavedet tulevat pääosin em. järvialtaiden kautta. Turvemaita on keskimääräistä enemmän, 28 % metsämaasta. Noin puolet ojitusalueista purkaa vetensä pienempien järvialtaiden kautta. Valuma alueen eteläosan ojitusalueet laskevat suoraan pääuoman Mörköjoen kautta Puruveteen. Metsänuudistamisala on ollut keskimäärin 10 ha/v. Alueen pohjoisosaan on esitetty 3 kosteikkoaluetta, joiden kautta peltoalueiden vesiä voidaan johtaa. Valuma alueen eteläosan metsäojitusalueiden vesiä kootaan uusilla kokoojaojilla muutamaan purkupisteeseen, joihin on esitetty putkipatoja lasketusaltaineen. Pääuoma, Mörköjoki on eteläosastaan syöpynyt ja eroosioherkillä alueilla. Uomaan on esitetty virtaaman hidastamista yli kilometrin matkalle. Kuva. Peltoalueen laskuoja, jonka vedet ohjataan viereiselle kosteikkoalueelle Kuva. Eroosioherkän alueen valtaoja kuljettaa kiintoainesta, esitetty virtaaman hidastamista

44 Mörköjoen valuma alue , pohjoisosa 44

45 Mörköjoen valuma alue , eteläosa 45

46 Hälvänjoen valuma alue Valuma alue on toiseksi suurin Puruveden 3. jakovaiheen alueista, kokonaisala on noin 3200 ha. Alueella on yli 20 vaihtelevan kokoista järveä ja pikkulampea yhteispinta alaltaan yli 200 ha. Ne sijoittuvat eri puolille valuma aluetta, ja niillä on merkitystä alueelta tulevan kuormituksen tasaajana. Peltojen osuus on keskimääräinen, hieman yli 8 % maa alasta. Peltoalueita on ympäri valuma aluetta, mutta painottuvat lähemmäs Puruvettä. Suuri osa peltojen valuma alueista purkaa vetensä kahteen alueen pääuomaan, Hiukkjokeen ja Hälvänjokeen ilman välissä olevia järvialtaita. Turvemaita on neljäsosa metsämaasta ja ojituspinta ala on yli 500 ha. Alueet on kertaalleen kunnostusojitettu 20 vuotta sitten, ja metsäojituksia on merkittävämmin odotettavissa vuoden kuluttua. Ojitusalueet painottuvat Hälvänsuon alueelle, jossa on yli 200 hehtaarin yhtenäinen alue. Vuotuinen uudistushakkuupinta ala koko valuma alueella on ollut 20 ha. Valuma alueelle on esitetty puolenkymmentä kosteikkoa, joista merkittävin on Hiukkajoen 1000 hehtaarin valuma alueella. Kosteikon perustaminen edellyttää lupamenettelyä. Metsäojitusalueiden vesiensuojelun kannalta Hälvänsuon luhta on merkittävä pintavalutusalue. Luhta on ympäröiviä metsäalueita alempana, joten käyttö pintavalutukseen on mahdollinen. Laajoille ojitusalueille on esitetty lisäksi ylivalumien tulvitusta putkipatojen avulla. Ne kannattaa rakentaa seuraavan ojituksen yhteydessä, koska vanhat ojat ovat stabiloituneet ja kuormitus on vähäistä. Valuma alueella on jonkin verran syöpyviä laskuojia. Virtaaman hidastamista pohjapadoilla on esitetty 1,7 kilometrin matkalle. Kuva. Hiukkajoen alajuoksulle on esitetty kosteikko luhta ja suoalueelle

47 47 Kuva. Hälvän luhta alue toimii pintavalutusalueena Kuvat. 20 vuotta vanha metsäojitus Hälvän alueella, ja syöpyvä laskuoja valuma alueen latvaosilla

48 Hälvänjoen valuma alue , Hiukkajoki 48

49 Hälvänjoen valuma alue , itäosa 49

50 Hälvänjoen valuma alue , länsiosa 50

51 Hälvänjoen valuma alue , Hälvänsuo 51

52 Siimesjoen valuma alue Valuma alue on kooltaan pieni, 960 ha. Alueella ei ole järvialtaita, vaan pienvaluma alueet purkavat vetensä pääuoman, Siimesjoen kautta Puruveteen. Peltojen osuus on suuri noin, 13 % maapinta alasta ja ne rajoittuvat alueen halki kulkevaan pääuomaan. Turvemaiden osuus on vähäinen. Metsäojituksia ja uudistushakkuita tehdään keskimäärin 10 ha vuosittain. Alueelle on esitetty muutamia kosteikkoja 6 hehtaarin alueelle. Suurin on Siimesjoen suistossa oleva luontainen kosteikkoalue. Myös muutamalle vettyvälle peltolohkolle on esitetty kosteikon perustamista. Korkeuseroista johtuen, alueella on paljon syöpyviä laskuojia. Virtaaman hidastamista pohjapadoilla on esitetty 1,2 kilometrin matkalle. Kuvat. Esitettyjä kosteikkoalueita Siimesjoen suistoon ja peltoalueelle

53 53 Kuva. Syöpyvä laskuoja Siimesjoen valuma alue

54 54

55 Lähivaluma alue Koko lähivaluma alueen maapinta ala on ha. Peltoalueita on reilut 3000 ha, 8 % maapinta alasta. Pelloilla on vesiensuojelun kannalta merkitystä erityisesti silloin, kun ne sijaitsevat lähellä Puruveden rantaaluetta. Turvemaita on 5100 ha eli 14 % metsämaasta ja ojitusalueita reilut 4000 ha. Uudistushakkuita on viimeisen 5 vuoden aikana tehty keskimäärin 313 ha/v, mikä on 0,9 % metsämaan pinta alasta. Turvemaiden laskennallinen ojituspinta ala on 117 ha koko lähivaluma alueella. Kerimäen alue Vesiensuojelun kannalta merkittäviä alueita Kerimäen lähivaluma alueella ovat Pihlajaniemen ja Ängervöisen ympäristön pelto ja metsäojitusalueet, Kumpurannan ja Puntusen järvien alueet sekä Lautalahden, Ruokolahden ja Haapaniemen lähivaluma alueet. Pääasiallinen vesiensuojelumenetelmä ovat kosteikot ja pintavalutuskentät, joita Kerimäen lähivalumaalueelle on esitetty kaikkiaan 58 ha 28 eri paikkaan. Esitetyt alueet ovat pääosin luontaisia kosteikkoalueita. Koska peltoalueiden merkitys lähivaluma alueella korostuu, on paikallaan täydentää suunnitelmaa yksityiskohtaisemmalla peltokosteikoiden suunnittelulla. Kuva. pienialainen kosteikkoalue Ängervöisen alueella. Kosteikolle ohjataan yläpuolisia vesiä, rakennettavissa pienin kustannuksin

56 56 Kuvat. Lamperonsuon virheojitus Kumpurannassa palautumassa luonnontilaan. Hyväkuntoinen vanha laskuoja esitetään padottavaksi, jolloin ylivalumia ja ojaeroosiota voidaan vähentää Kuva. Pellon alalaita esitetty osaksi laajempaa kosteikkoaluetta Lautalahden valuma alueella

57 57 Punkaharjun alue Punkaharjun lähivaluma alue ulottuu Punkaharjun taajamasta Putkiniemen itäpuolelle. Rehevöityneitä lahtialueita on useita: Sorvaslahti, matala suljettu lahtialue, jossa vesi vaihtuu hitaasti, Enanlahti ja Naaranlahti sekä Putkiniemen pienet lahtialueet. Lahtialueille laskee muutamia isoja valtaojia tai joeksi laskettavia uomia, joiden valuma alueet ovat hehtaaria. Pääosa peltoalueista rajoittuu näihin uomiin tai Puruveden ranta alueelle. Naaranlahden lähivaluma alueella on myös isoja ojitettuja turvemaaalueita lähellä Puruveden ranta alueita. Suurimpien uomien suistoalueilta on löytynyt useita luontaisia kosteikko ja pintavalutusalueita. Kaikkiaan Punkaharjun lähivaluma alueelle on esitetty 40 hehtaaria kosteikoita ja pintavalutuskenttiä. Koska peltoja on runsaasti Puruveden ranta alueella, tulisi suunnitelmaa täydentää tarkemmalla peltokosteikoiden suunnitelmalla, esim. tehdyn opinnäytetyön pohjalta. Suuri osa ojitetuista turvemaista purkaa vetensä suunniteltujen kosteikkojen kautta. Ojitusalueille on esitetty myös lasketusaltaita ja putkipatoja. Metsäojitukset ovat noin 20 vuotta vanhoja, joten kunnostusojitukset ovat ajankohtaisia vuoden kuluttua. Kuva. Pintavalutuskenttä Sorvaslahden rannalla. Lasku uoman vedet on tarkoitus johtaa pintavaluntana luhta alueelle johto ojilla ja tukkimalla oikovirtaukset.

58 58 Kuva. Sorvaslahden ranta alueita Kuva. Hirsivalkamajoen suistoalue Naaranlahdessa. Valuma alue 920 ha, pääuomaan on esitetty 4 hehtaaria kosteikko ja pintavalutusalueita.

59 59 Kesälahden alue Kesälahden lähivaluma alue käsittää koko Puruveden länsirannan Putkiniemestä Hummonlahteen ja Villalan alueelle. Vesiensuojelullisesti tärkeimmät alueet ovat Kesälahden taajamasta etelään, johon peltoja metsäojitusalueet painottuvat. Rehevöitynein alue on Ristilahti. Suljettuun lahteen laskee mm hehtaarin Haukkolanjoen valuma alue ja sen pohjoispuolelle Myllyjoen 1000 hehtaarin valuma alue. Muita isoja valuma alueita ovat Lessinpuron ja Kesälahden taajama alueelta laskevan Myllyjoen valuma alueet. Taajamasta pohjoiseen valuma alue on kapea. Suurin uoma on Vinkuvanjoki, jonka 1300 hehtaarin valumaalueella on myös paljon viljelysmaita. Rehevöityneimmät lahtialueet ovat pohjoisosassa Hummonlahti ja Suokonlahti, johon Hamalonsuon suuri ojitusalue laskee. Kesälahden lähivaluma alueelle on esitetty kosteikkoja 44 ha ja 26 erillistä kohdetta. Kosteikkojen toteutus on jo käynnistynyt 7 hehtaarin alueella. Pintavalutuskenttiä lähinnä Puruveden ranta alueille on esitetty 17 ha. Suurin alue on Hamalonsuolla, jonne on juuri valmistunut myös erillinen, koko suoaluetta koskeva vesiensuojelusuunnitelma. Lähivaluma alue on topografialtaan vaihtelevaa. Eroosioherkille alueille on esitetty virtaaman hidastamiseksi pohjapatorakenteita yhteensä vajaalle 5 kilometrin matkalle. Laskeutusaltaita ja putkipatorakenteita on esitetty kaikkiaan 62 kpl. Metsäojitusalueille rakenteet tehdään pääosin vasta seuraavan ojituksen yhteydessä.

60 Kuvat. Juuri toteutettuja erilaisia kosteikkoratkaisuja Kesälahden lähivaluma alueella 60

61 61 Kuva. Toteutusvaiheessa oleva suurikokoinen laskeutusallas Ristilahteen laskevalla valuma alueella Kuva. Hamalonsuolle suunniteltu pintavalutuskenttä

62 Lähivaluma alue (04 18a), Pihlajaniemi itäpuoli 62

63 Lähivaluma alue (04 18a), Pihlajaniemi länsipuoli 63

64 Lähivaluma alue (04 18a), Ängervöinen 64

65 Lähivaluma alue (04 18a), Vasamanlahti, Levälahti 65

66 Lähivaluma alue (04 18a), Kumpuranta itäpuoli 66

67 Lähivaluma alue (04 18a), Rauvanniemi 67

68 Lähivaluma alue (04 18a), Kumpuranta 68

69 Lähivaluma alue (04 18a), Kaarinselkä, Hautalahti 69

70 Lähivaluma alue (04 18a), Kerimäki kirkonkylän pohjoispuoli 70

71 Lähivaluma alue (04 18a), Lautalahti, Ruokolahti 71

72 Lähivaluma alue (04 18a), Haapaniemi, Nunnalahti 72

73 Lähivaluma alue (04 18b), Sorvaslahti, Hiisjoki 73

74 Lähivaluma alue (04 18b), Sorvaslahti, Vehkaoja 74

75 Lähivaluma alue (04 18b), Liitolahti, Turtianniemi 75

76 Lähivaluma alue (04 18b), Enanniemi 76

77 Lähivaluma alue (04 18b), Enanlahti, Kapa Jaakonoja 77

78 Lähivaluma alue (04 18b), Enanlahti itäpuoli 78

79 Lähivaluma alue (04 18c), Susijärvi, Susiniemi 79

80 Lähivaluma alue (04 18c), Hanhijoen valuma alue 80

81 Lähivaluma alue (04 18c), Hirsivalkamajoen valuma alue 81

82 Lähivaluma alue (04 18c), Pahatso 82

83 Lähivaluma alue (04 18c), Vaara 83

84 Lähivaluma alue (04 18c), Putkiniemi 84

85 Lähivaluma alue (04 18c), Kuolemanlamminjoen valuma alue 85

86 Lähivaluma alue (04 18c), Myllyjoen valuma alue itäosa 86

87 Lähivaluma alue (04 18c), Myllyjoen valuma alue länsiosa 87

88 Lähivaluma alue (04 18c), Ristilahti 88

89 Lähivaluma alue (04 18c), Ruokkeenniemi 89

90 Lähivaluma alue (04 18c), Ukonlahti 90

91 Lähivaluma alue (04 18c), Lessinpuro, Mehonmäki 91

92 Lähivaluma alue (04 18c), Kesälahden kirkonkylä, Poroniemenlahti 92

93 Lähivaluma alue (04 18c), Poroniemi 93

94 Lähivaluma alue (04 18c), Aittolahti, Vinkuvanjoen valuma alue etelä osa 94

95 Lähivaluma alue (04 18c), Vinkuvanjoen valuma alue pohjoisosa, Vihviläissuo 95

96 Lähivaluma alue (04 18d), Särkänpää 96

97 Lähivaluma alue (04 18d), Hummonlahti, Hamalonsuo 97

98 98 7. Vesiensuojeluesitysten yhteenveto ja kustannukset Valuma alue Kosteikot Pintavalutus Virtaaman Erillinen Putkipato Laskeutus Lisäsäätö kentät pohjapato allas allas ojat kpl ha kpl ha m kpl kpl kpl m Myllyjoen Ruokojärven Jouhenjoen Kuonanjoen Rauvanjärven Hepojoen Lähivaluma alue 18a Kerimäen alue yht Hälvänjoen Siimesjoen Lähivaluma alue 18b Lähivaluma alue 18c Punkaharjun alue yht Myllypuron Särkänojan Mörköjoen Lähivaluma alue 18c Lähivaluma alue 18d Kesälahden alue yht Puruveden valuma alue yht Taulukko. Esitetyt vesiensuojelurakenteet alueittain Taulukossa ovat mukana myös valmiiksi rakennetut kosteikot, joita on Kesälahden ja Kerimäen alueella yhteensä 10 ha. Kosteikot on rakennettu aivan viime vuosina kemeran luonnonhoitovaroin. Luvuissa on myös 10 ha sellaisia luontaisia kosteikoita, joita ei tarvitse rakentaa. Suunnitteluvaiheessa olevia kosteikoita ja niihin liittyviä pintavalutuskenttiä on eri puolilla Puruveden valuma aluetta muutamia. Kosteikkojen rakentaminen on siis käynnistysvaiheessa. Esitetyt kosteikkoalueet ovat keskimäärin 1,6 ja pintavalutusalueet 3 hehtaarin kokoisia. Suurin yhtenäinen rakenne on Kuonanjoen luhtaan esitetty 94 hehtaarin tulvitusalue, joka on taulukossa merkitty pintavalutuskentäksi. Kosteikkoja, joiden yläpuolinen valuma alue on yli 1000 ha, ja joiden rakentaminen edellyttää vesioikeudellista lupamenettelyä, on kaikkiaan kymmenkunta eri puolilla Puruvettä. Kosteikkojen rakentamiskustannus riippuu oleellisesti menetelmästä ja kaivutyön määrästä. Esitetyt kosteikot ovat valtaosin patoamalla ja pengertämällä toteutettavia. Kosteikon perustamisen keskikustannuksena on käytetty maatalouskosteikkojen ei tuotannolisen tuen euron kustannusta. Virtaaman säätö toteutetaan erilaisilla pohjapatoratkaisuilla. Kustannuksissa on arvioitu rakennettavaksi virtaaman hidastamiseen tarkoitettuja patoja keskimäärin 100 metrin välein. Pohjapatojen toteutustapa ja kustannus vaihtelee valuma alueen koon mukaan. Putkipadoista ja laskeutusaltaista lähes puolet on

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 277/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 282/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 ONKAMAANJÄRVEN

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 266/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

TASO-hankkeen. aloitusseminaari TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2

Lisätiedot

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu 1 (13) Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu - toteutustyöt Pukkiselän alue on maakunnallisesti arvokas lintuvesi, jota uhkaa umpeenkasvu ja ruovikoituminen. Alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta päivitetty 3.5.2016 Virtaamakartan käyttö ja tulkinta versio 1.1 Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa

Lisätiedot

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Sampo, Imatra Edistämispalvelujen päällikkö Seppo Repo Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET Sisällysluettelo URAJÄRVEN VALUMA-ALUE... 3 Tiivistelmä... 4 Kohteet osavaluma-alueittain... 5 Palolahden ojan valuma-alue... 5 Muurojan valuma-alue...

Lisätiedot

SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti 292/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SANIJÄRVEN

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu Mika Nieminen ja Erkki Ahti Soiden metsätalouskäytön vesistövaikutukset e e m t a Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu puuston kasvun parantamiseksi. Metsänparannustoiminnan on arvioitu

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa 1(9) KORKATTIJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta. Hankealueen

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

Kitkajärvien kuormituksen vähentämistarpeet ja -mahdollisuudet

Kitkajärvien kuormituksen vähentämistarpeet ja -mahdollisuudet Kitkajärvien kuormituksen vähentämistarpeet ja -mahdollisuudet Kati Häkkilä, Suomen ympäristökeskus Kitkajärvien tila ennen, nyt ja tulevaisuudessa - loppuseminaari Oulangan tutkimusasema 17.2.2015 Esityksen

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 255/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 URAJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI 1 (10) PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI LIITE 1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Panumajärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta.

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin

Lisätiedot

Vaikuttavuusarviointi

Vaikuttavuusarviointi [Documen type] 1 (6) Puustinen Tomi Vaikuttavuusarviointi Suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja vaikutuksia Puruveden ja sen eri lahtialueiden tilaan arvioitiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE FRESHABIT LIFE IP PURUVESI

LEHDISTÖTIEDOTE FRESHABIT LIFE IP PURUVESI JULKAISUVAPAA 24.2.2017 KLO 10 LEHDISTÖTIEDOTE 24.2.2017 FRESHABIT LIFE IP PURUVESI FRESHABIT-hankkeen työt Puruvedellä pääsevät täyteen vauhtiin vuonna 2017. Koko hankkeen painopiste Puruvedellä on viidellä

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

löytyy mm. suositusten kouluttajan

löytyy mm. suositusten kouluttajan Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Kunnostusojitus on osa metsänkasvatusketjua turvemaiden metsissä. Ojaverkoston kunto heikkenee vähitellen ojituksesta kuluneen ajan myötä mm. ojien mataloitumism

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Mikkelin alapuolinen Saimaa

Mikkelin alapuolinen Saimaa Mikkelin alapuolinen Saimaa Valuma-alueen ja vesialueen hoidon yleissuunnitelma Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Lähtökohdat Vesialueen tila kohentunut 1970-luvulta 2000-luvulle, mutta tämän

Lisätiedot

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Suometsän hoito. Kemera-koulutus Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä

Lisätiedot

Kosteikon perustaminen

Kosteikon perustaminen Kosteikon perustaminen maatalouden ei-tuotannollinen investointituki Janne Raassina Metsäpalveluesimies Luonnonhoito Ukkolantie 18 80130 Joensuu 0400-790898 janne.raassina@otso.fi Kaikilla maankäyttömuodoilla

Lisätiedot

Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden. vesiensuojelu

Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden. vesiensuojelu Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden metsätalouden vesiensuojelu Neuvontailta 11.4.2012, Kirjavala Seppo Repo, va. aluejohtaja Tiina Karjalainen, luonnonhoidonneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset

Lisätiedot

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 9.6.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun lähtökohtana 1972 MERA-ohjelman

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA 1 (9) METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA 2 (9) Hankealue.. 3 Suunnitelma 3 Kohteet... 6 Kohde 1. Padottava laskeutusallas... 6 Kohde

Lisätiedot

Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys

Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys KIRMUSJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 541446-P22887 Raportti 1 Puustinen Tomi Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Vesiensuojelupelin ohje

Vesiensuojelupelin ohje Vesiensuojelupeli Tulostusohje Tulosta peliohje A4-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta pelilauta A3-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta lipukediat 5 18

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot