Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011"

Transkriptio

1 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011

2 SISÄLTÖ 1 Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Vesiensuojelurakenteita Pohjapato Putkipato Laskeutusallas Lietekuoppa Pintavalutuskenttä Kosteikko Ojien kaivu- ja perkauskatkot Suojavyöhyke Luontokohteet Yleissuunnitelman laadinta Maastotyöt ja niiden tulokset Suoritus Maastotyön havaintopisteet Toimenpide-ehdotukset

3 1 Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Suurisuon ojan valuma-alue on noin 1500 hehtaaria, josta peltomaata on 175 hehtaaria ja metsämaata 1325 hehtaaria. Suurisuon oja laskee Immalanjärven Laitilanlahteen ja Immalanjärvi laskee Unterniskanjoen kautta Vuokseen ja siitä edelleen Laatokkaan. Immalanjärvi on perustyypiltään karu ja kirkasvetinen. Patotien eristämä Laitilanlahden pohjukka, johon Suurisuonoja laskee, poikkeaa täysin muusta järvialueesta. Immalanjärven vedenlaatua on tarkkailtu säännöllisesti neljä kertaa vuodessa vuodesta 1973 lähtien. Vuonna 2009 näytepisteitä oli neljä: kolme järven pohjois-keskiosissa ja yksi Laitilan lahden pohjukassa patotien kaakkoispuolella. Laitilanlahden pohjukan vedenlaatu oli vuonna 2009 lievästi sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä rehevää. Veden hygieeninen laatu oli huonompaa kuin muualla järvessä. Veden laatu oli selvästi muuta järveä huonompi. (Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, 2009) Laitilanlahden pohjukan vedenlaadulle on ollut ominaista voimakas, ilmeisesti pääasiassa valuntatilanteesta (sateet ja lumensulamisvedet) johtuva vuosien välinen vaihtelu. Fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet rehevälle järvialueelle ominaisia luvun alkupuolella vesi oli vain lievästi sameaa, viime vuosina sameusarvo on noussut. Veden väri luku sekä humus- ja typpipitoisuudet ovat viime vuosina vaihdelleet paljon, mutta lievästi nousseet. Kuva 1. Suursuonojan valuma-alue 3

4 2 Vesiensuojelurakenteita Vesiensuojelu voidaan toteuttaa erilaisten rakenteiden yhdistelmänä. Näin lopputulosta voidaan tehostaa merkittävästi verrattuna tilanteeseen, jossa käytettäisiin vain yhtä vesiensuojelumenetelmää (kuva 1). Kuva 2. Vesiensuojelumenetelmien yhdistelmä (Metsäkeskus) Seuraavassa on esitettynä periaatteita yksittäisistä vesiensuojeluratkaisuista. 2.1 Pohjapato Pohjapadot hidastavat ja tasaavat vesistössä tai ojassa veden virtaamaa. Ne vähentävät syöpymistä ja pidättävät ojan/vesistön pohjalla kulkevaa karkeaa kiintoainesta. Pohjapatoja voidaan laittaa useita peräkkäin, jolloin ne muodostavat putousportaat. Putousportaiden ansiosta putousten välillä veden nopeus jää ojassa riittävän alhaiseksi, jottei eroosiota pääse syntymään. Kuva 3. Pohjapadon rakenne ja toteutus (www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=76282) 4

5 2.2 Putkipato Putkipadoilla varastoidaan ylivirtaamia hetkellisesti metsäojiin rakennetun padon putkirakenteen avulla. Ylivirtaamien pienenemisen ansiosta kiintoainekuormitus vähenee, koska virtausnopeus ojastossa pienenee, vähentäen samalla eroosiota. Parhaiten putkipadot soveltuvat käytettäväksi turv la. Kuva 4. Putkipadon rakenne (Marttila, H) 2.3 Laskeutusallas Laskeutusaltaiden toiminta perustuu veden nopeuden hidastamiseen niin, että veden mukana kulkeutuva kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle. Laskeutusaltaat mitoitetaan vesimäärän perusteella, mihin vaikuttaa eniten altaan yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala. Laskeutusallas tulee mitoittaa niin, että virtausnopeus altaassa on enintään 1 cm/s ja veden viipymä altaassa väh. tunti. Allaspinta-ala tulisi tällöin olla 3-8 m 2 /valuma-aluehehtaari. Normaalisti altaita ei kannata tehdä yli 50 ha valuma-alueille niiden suuren koon takia. Laskeutusaltaiden toimintakunnossa pysyminen vaatii niiden toistuvaa tyhjennystä. Kuva 5. Laskeutusallas (Metsäkeskus) 5

6 2.4 Lietekuoppa Lietekuopat ovat ojakohtaisia vesiensuojelurakenteita ja niiden pääasiallisena tarkoituksena on pysäyttää kaivun aikana ja välittömästi sen jälkeen irtoava karkea kiintoaines. Lietekuopat täyttyvät yleensä nopeasti kaivun jälkeen eikä niitä käydä tyhjentämässä, kuten laskeutusaltaita. Kuva 6. Lietekuoppa (Metsäkeskus) 2.5 Pintavalutuskenttä Pintavalutuskentällä tarkoitetaan tasaista suoaluetta, jonne ohjattu vesi suodattuu virratessaan suokasvillisuuden seassa ja osittain turpeen sisällä. Hyvin toimiva pintavalutuskenttä suodattaa % kiintoaineksesta sekä jopa jonkin verran liukoisia ravinteita. Pintavalutuskentän pinta-alan tulisikin olla vähintään 1 % yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Kuva 7. Pintavalutuskenttä (Leinonen, A) 6

7 2.6 Kosteikko Kosteikko on alue, joka pysyy kosteana tai märkänä ympäri vuoden. Luontaisia kosteikkojen paikkoja ovat vesistöjen laskun tuloksena syntyneet vesijättöalueet. Kosteikkoja voidaan rakentaa myös patoamalla uomia sellaisissa paikoissa, joissa vettyminen ei tuota ongelmia. Kosteikon hyötynä on, että se kerää tehokkaasti talteen kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Kosteikko toimii tehokkaasti, kun sen pinta-ala on vähintään 1-2 % valuma-alueesta ja siinä on syvän sekä matalan veden alueita ja saarekkeita. Kosteikon alueella tulee myös olla tasainen virtaama. Maatalouden erityistukisopimuksella voi saada rahoitusta monivaikutteisen kosteikon hoitoon (www.mavi.fi). Kuva 8. Kosteikko (www.kosteikko.fi, riistakosteikko-opas) 2.7 Ojien kaivu- ja perkauskatkot Ojakohtaista kiintoainekuormitusta voidaan vähentää jättämällä ojaan kaivu- tai perkauskatkoja. Kaivukatkon pituus on yleensä noin metriä, mistä vesi kulkee pintavalutuksena takaisin alapuoliseen ojaan. Perkauskatkot ovat kunnostusojituksen aikana perkaamattomiksi jätettyjä kohtia ojissa. 2.8 Suojavyöhyke Vesistöjen ja pienvesien varteen jätettävällä käsittelemättömällä suojakaistalla sidotaan ympäriltä tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Suojakaistan leveys esimerkiksi maanmuokkausten 7

8 yhteydessä on vähintään 5 metriä ottaen huomioon maaston kaltevuuden, maalajin ja puunkorjuuolosuhteet. 5 metriä on riittävä, jos maa on tasaista ja maalaji huonosti veden mukana liikkuvaa eli karkeaa hiekkamaata. 2.9 Luontokohteet Luontokohteet tulee huomioida metsätaloustoimenpiteitä ja vesien johtamista suunniteltaessa. Erityiskohteiden käsittelemättä jättäminen on eduksi luonnon monimuotoisuudelle ja lajien säilymiselle. Lisäksi vesiensuojelun kannalta voi olla hyväksi olla muuttamatta vesistöjen vaikutusalueella olevia kohteita esim. vesien rantametsät. Seuraavien pienialaisten ja luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen suojeluun voi hakea metsäkeskukselta ympäristötukea; lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; rehevät lehtolaikut; pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; rotkot ja kurut; jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Lisäksi seuraavien METSO2-ohjelman luontotyyppien suojelusta saa valtiolta korvausta; lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 8

9 3 Yleissuunnitelman laadinta Imatran Immalanjärven Suurisuonojan alueen yleissuunnitelma laadittiin päivityksenä vuonna 2001 Suomen Salaoja Oy:n tekemälle Suurisuon kunnostussuunnitelmalle. Tavoitteena on saada suunnitelma vastaamaan paremmin nykyisiä vesiensuojelusuosituksia ja ohjeita. Suunnitelma sisältää mm. valuma-alueanalyysin eroosioherkistä kohteista sekä toimenpide-ehdotuksia valumaalueen vesiensuojeluun. Valuma-alueanalyysi perustuu uuteen RLGIS -pohjaiseen paikkatietoanalyysiin, jossa uomaanalyysin avulla kuvataan valuma-alueen uomaverkoston ominaisuuksia sekä kartoitetaan kriittisimmät (eroosioherkät) kohteet. Analyysin pohjana on ollut maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja metsäkeskuksen metsävara-aineisto, joiden avulla on saatu selville mm. maaston kaltevuus, valuma-alueen pinta-alat ja veden virtaama, nopeus, syvyys, suunta sekä alueen metsätaloudelliset toimenpiteet vaikutuksineen ja maaperätiedot. Metsäkeskuksen OjaJussiohjelmalla on määritelty osavaluma-alueiden sekä koko valuma-alueen vesiensuojelun mitoitukset. Analyysien perusteella laaditaan siis valuma-alueen vesiensuojelun yleissuunnitelman optimimalli. Yleissuunnitelma on laadittu yhteistyössä Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen viranomaisyksikön ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesiensuojeluasiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmaa on myös esitelty sen eri vaiheissa Imatran seudun ympäristötoimen asiantuntijoille. Yleissuunnitelman laadinta on aloitettu joulukuussa 2010 analyysien laatimisella. Suurisuon ojan valuma-alueen maastotyöt suoritettiin keväällä Suunnitelma toimenpide-ehdotuksineen esitellään maanomistajille ja heidän kanssaan käytyjen neuvottelujen perusteella aloitetaan vesiensuojelurakenteiden toteutus. 4 Maastotyöt ja niiden tulokset 4.1 Suoritus Suurisuon ojan valuma-alueen maastotyöt suoritettiin välisenä aikana metsäkeskuksen luonnonhoidon neuvoja Pekka Halmeen toimesta. Ensimmäisen viikon aikana kevättulva oli ollut pahimmillaan. Toukokuun alussa vesimäärät olivat laskeneet jo huomattavasti. Maastotyön havaintopisteet valittiin pitkälti RLGIS -ohjelman tuottamien kriittisen pisteiden eli 9

10 eroosioherkkien (virtausnopeus > maalajin rajanopeus) maiden ja valuma-alueen koon mukaan (kuva 9). Kuva 9. Kriittiset (eroosioherkät) pisteet valuma-alueella 4.2 Maastotyön havaintopisteet Kuvassa 10 on esitettynä maastotyönä läpikäydyt Suurisuonojan valuma-alueen havaintopisteet. Havaintopisteistä on myös tarkempi esittely kuvineen ja vesiensuojelutoimenpidesuosituksineen. 10

11 Kuva 10. Havaintopisteet 11

12 Havaintopisteet 1-9 HAVAINTOPISTE 1, KORPISUO Korpisuolta tulevien ojien risteys. Tila: Vesi kirkasta. Virtausnopeus kohtalainen keväisin. Toimenpiteet: Ei ehdotuksia. 12

13 Ojien risteyksen yläpuolella on rummulla varustettu metsäautotie Tila: Rumpu toimii virtauksen hidastajana Toimenpiteet: Ei ehdotuksia Tila: Ojan pohjalle on kertynyt runsaasti tuoreen näköistä hienojakoista maa-ainesta. Maa-aines on kulkeutunut ylempää korpisuolta. Vähäisiä liettymiä. Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta tällä hetkellä. 13

14 HAVAINTOPISTE 2, Korpisuo Tila: Oja perattu jyrkästi tästä lähtien, vesi kirkasta. Tila: Peratussa ojassa on jyrkkä kynnys ja suuri virtausnopeus. Hienoaines lähtee liikkeelle. Toimenpiteet: Virtausnopeutta pienennettävä esim. rakentamalla pohjapatoja. Kuva: Hienojakoinen maa-aines on huuhtoutunut pois. 14

15 Laskeutusallas havaintopiste 2:n alapuolella (korpisuon alapuolella) Tila: Allas on mitoitettu liian pieneksi ja se on täyttynyt Toimenpiteet: Laskeutusaltaan tyhjennys ja suurentaminen.. Havaintopiste 2: Virtaus liian voimakas ja rakennettu laskeutusallas täyttynyt. Virtausta on pienenettävä rakentamalla pohjapatoja. Hienoaineksesta täyttynyt laskeutusallas on tyhjennettävä, minkä jälkeen sitä on suurennettava. 15

16 HAVAINTOPISTE 3 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Tila: Ojan luiskat ovat syöpyneet pahasti ja vesi on värjääntynyt ruskeaksi. Toimenpiteet: Virtausnopeutta olisi saatava pienemmäksi esim. pohjapadoilla. Havaintopiste 3: Pohjapadon rakentaminen virtausnopeuden alentamiseksi 16

17 HAVAINTOPISTE 4 Ojassa leveämpi kohta Tila: Virtaus hidastuu ojan leveämmän kohdan ansiosta. Toimenpiteet: Ei ehdotuksia. 17

18 HAVAINTOPISTE 5 Metsäkoneen ajoura menee ojan yli. Tila: Eroosiota tapahtunut Tila: Virtausnopeus suuri, minkä vuoksi luiskat ovat syöpyneet Toimenpiteet: Tähän kohtaan ei ehdotuksia. Liikkeelle lähtevä aines pyritään ottamaan talteen alemmas ojaa suunnitelluilla rakenteilla. 18

19 HAVAINTOPISTE 6 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Tila: Oja syöpynyt pellon vieressä Tila: Ojan luiska sortunut roudan tai virtauksen takia. Toimenpiteet: Tähän kohtaan ei laajamittaisempia toimenpiteitä. 19

20 HAVAINTOPISTE 7 Tila: Hienojakoinen maa-aines värjää vettä vaalean ruskeaksi Toimenpiteet: Tähän kohtaan ei ehdotuksia. Liikkeelle lähtevä aines pyritään keräämään alemmas ojaa suunnitelluilla rakenteilla. 20

21 HAVAINTOPISTE 8 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Ojaa kaivettu lehdon kohdalla. Tila: Ojaan on kerääntynyt hienojakoista maa-ainesta. Vesi värjäytynyt ruskeaksi. Toimenpiteet: Virtausnopeuden pienentäminen pohjapadolla. Havaintopiste 7: Hienojakoinen maa-aines liikkeessä, virtausnopeutta alennettava pohjapadolla 21

22 HAVAINTOPISTE 9 Tila: Keväisin tulvintaa ja vesi nousee niitylle. Toimenpiteet: Ei ehdotuksia 22

23 Havaintopisteet HAVAINTOPISTE 10, Härkäsuo Tila: Perkaamaton metsäoja Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta 23

24 HAVAINTOPISTE 11, Härkäsuo Tila: Metsäoja on kasvanut umpeen Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta. HAVAINTOPISTE 12 Virtausnopeus on suuri kevätvirtaaman aikaan Tila: Oja syventynyt eroosion takia. Toimenpiteet: Virtausnopeuden pienentäminen pohjapadoin Havaintopiste 12: Pohjapatojen (2 kpl) rakentaminen virtausnopeuden alentamiseksi. 24

25 HAVAINTOPISTE 13, Hattukorvenoja Tila: Oja on syöpynyt syvälle ja luiskat sortuneet suuren virtausnopeuden takia. Virtausnopeus on suuri keväällä Toimenpiteet: Lakeutusaltaan rakentaminen virtauksen hidastamiseksi ja liikkeelle lähtevän hienoaineksen pysäyttämiseksi. Hattukorvenojaa etelään päin. Tila: Suuri virtausnopeus keväisin. Toimenpiteet: Viereistä uudistusalaa voisi käyttää pintavalutuskenttänä. Ja selvästi etelämpänä ojaan saisi hyvin pohjapatoja vedenvirtausta hidastamaan. Havaintopiste 13: Laskeutusaltaan rakentaminen ojan kulma-alueelle ja pintavalutuskentän perustaminen pellon viereiselle uudistusalalle. Etelämmäs ojaan suosittelemme kahta pohjapatoa hidastamaan virtausta. 25

26 HAVAINTOPISTE 14, Hattukorvenoja Tila: Virtausnopeus kohtalainen ja ojan luiskissa on kasvillisuutta eli ne ovat stabiilit. Tila: Vesi on humuspitoista Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutoimenpiteitä 26

27 HAVAINTOPISTE 15 Hattukorvenojaa tieltä mustalammelle päin. Tila: Kuvassa kevätvirtaama suurimmillaan. Virtaus on kohtalainen. Oja syventynyt eroosion vuoksi ennen tien rumpua Hattukorvenoja Ojan pohjalle on kerääntynyt maa-ainesta. Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta. 27

28 HAVAINTOPISTE 16 Tila: Ylityspaikkaan kerääntynyttä vaahtoa Suurisuonojan alku Mustalammesta Tila: 3 m leveä oja ja virtaus hidas. Tila: Veden väri ruskeaa, näkyvyys 10-20cm. Toimenpiteet: Ei vesiensuojalelutarvetta. Havaintopisteestä 16 hieman pohjoiseen ja Mustalammen ympärille suunnitteilla luontokohde, jota voidaan mahdollisesti esittää METSO-ohjelmaan (kts. kartta s.47) 28

29 HAVAINTOPISTE 17 Pelto-ojien risteys, leveä kohta Tila: Vedessä hienojakoista maa-ainesta seassa Toimenpiteet: Laskeutusaltaan perustaminen keräämään maa-ainesta Hienojakoista maa-ainesta veden seassa Leveä pohjoisesta risteyskohtaan tuleva pelto-oja. Havaintopiste 17: Laskeutusalaltaan perustaminen keräämään maa-ainesta. 29

30 HAVAINTOPISTE 18 Tila: Oja erittäin pahasti syöpynyt Toimenpiteet: Kahden pohjapadon rakentaminen hidastamaan virtausta ja estämään eroosiota Tila: Ojassa huonokuntoinen laskeutusallas, jonka jälkeen, veden seassa hienojakoista maa-ainesta Toimenpiteet: Laskeutusaltaan suurentaminen Havaintopiste 18: Pohjapatojen (2kpl) rakentaminen ja laskeutusaltaan suurentaminen 30

31 HAVAINTOPISTE 19 Ojien risteys, johon tulee ojat pohjoisesta ja etelästä. Tila: Vesi seisoo ja levittäytyy melko laajalle alueelle keväällä. Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta. Kosteikon voisi saada tehtyä paikalle laajentamalla risteykseen tulevien ojien laskeutusaltaita. Laskeutusallas pohjoisesta ojien risteykseen tulevan ojan varrella. Laskeutusallas etelästä ojien risteykseen tulevan ojan varrella 31

32 HAVAINTOPISTE 20 Kuvassa pohjoisesta tuleva, uudistusalan läpi kulkeva pelto-oja ja sen laskeutusallas ennen Suurisuonojaa. Tila: Laskeutusaltaasta tulee Suurisuonojaan hienojakoista maa-ainesta veden mukana. Toimenpiteet: Laskeutusaltaan suurentaminen ja pohjapadon rakentaminen pohjoisesta tulevaan ojaan vähentämään hienojakoisen maa-aineksen kulkeutumista. Suurisuonoja havaintopisteen kohdalta. Havaintopiste 20: Pohjapadon rakentaminen ja olemassa olevan laskeutusaltaan suurentaminen pohjoisesta tulevassa pelto-ojassa 32

33 HAVAINTOPISTE 21 Etelästä päin Suursuonojaan tuleva oja (lähdevaikutteinen) Tila: Kirkasvetinen. Se kirkastaa Suurisuonojan sameaa vettä. Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta Oja pohjoisesta kunnostusojitusalueelta 33

34 HAVAINTOPISTE 22 Suurisuonojan ylittävä tie. Tila: Virtausnopeus ainakin keväisin kohtuullinen Toimenpiteitä: Ei vesiensuojelutarvetta. Ajoittain kevättulvaa Tien alittaa kaksi suurta peltirumpua 34

35 HAVAINTOPISTE 23 Mallisillanojaan tuleva pelto-oja. Tila: Mallisillanojan vesi on värjäytynyt ruskeaksi, ylempänä tapahtuneen erodoitumisen johdosta. Toimenpiteet: Ei ehdotettuja toimenpiteitä. 35

36 Havaintopisteet HAVAINTOPISTE 24 Mallisillanoja 36

37 Mallisillanojan viereistä peltoa ja joutomaata. Tila: Vesi kertyy herkästi viereiselle pellolle ja ojan veden laatu huono Toimenpiteet: Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän/kosteikon perustaminen. Vesi kerääntyy pellolle keväisin. Havaintopiste 24: Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän/kosteikon rakentaminen ojassa virtaavan veden laadun parantamiseksi. Maatalouden erityistukisopimuksella voi saada rahoitusta monivaikutteisen kosteikon hoitoon. 37

38 HAVAINTOPISTE 25 Mallisillanojan loppupää. Tila: Veden laatu huono, paljon hienoainesta. Toimenpiteet: Pohjapato hieman pohjoisemmas hidastamaan virtausta ja pidättämään maa-ainesta. Havaintopiste 25: Pohjapato ylemmäs ojaan hidastamaan virtausta ja pidättämään maa-ainesta 38

39 HAVAINTOPISTE 26 Suurisuonojaa Toimenpiteet: Pohjapadon rakentaminen Tulva-aluetta ja entistä majava reviiriä 39

40 HAVAINTOPISTEET Suurisuonoja metallisen ylistyspaikan kohdalla. Mätästetty uudistusala Mätästysalalta tuleva oja 40

41 Alavaa maata. Toimenpiteet: Pintavalutuskentän perustaminen havaintopisteiden alueille Suursuonojaa. Havaintopisteeseen 29 pohjapato. Havaintopisteet 27 29: Pintavalutuskentän perustaminen. Havaintopisteeseen 29 pohjapato. 41

42 HAVAINTOPISTEET Kosteaa korpea rajan pinnassa. Toimenpiteet: Korpea voisi hyödyntää luontokohteena vesiensuojelussa. Tila: Korpikohteen reunaojan (havaintopiste 31) vesi on tumman ruskeaa Havaintopisteet 30 31: Kostea korpi luontokohteena. 42

43 HAVAINTOPISTE 32 Rantakorven peltoja tulva-aikaan. Suurisuon ojan toiseksi viimeinen mutka Toimenpiteet: Ei ehdotuksia HAVAINTOPISTE 33 Tila: Humuspitoista vettä tulee ojitusalueelta Toimenpiteet: Ei ehdotuksia 43

44 HAVAINTOPISTE 34 Suurisuonojan loppupää Toimenpiteet: Ei ehdotuksia 44

45 HAVAINTOPISTE 35 36, Mustalammen eteläpuoli Mustalampeen laskevaa pelto-ojaa. Tila: Vesiensuojelusta ei ole huolehdittu Toimenpiteet: Ojaan ehdotetaan rakennettavaksi laskeutusallas ja pohjapatoja (2 kpl) havaintopisteiden välille Juuri kaivettu oja on tuonut kiintoainesta ojien risteykseen. Vesiensuojelurakenteet puuttuvat. 45

46 Vedessä hienojakoista maa-ainesta. Suoraan Mustalampeen tuleva oja. 46

47 4.3 Toimenpide-ehdotukset 47

48 lähteet Metsäkeskus, metsäkeskusten internet -sivut Viitattu: Viitattu: Viitattu: Joensuu, S., Makkonen, T. ja Matila, A Metsätalouden vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. Immalanjärven tarkkailu kesällä raportti. 48

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012

Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012 Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu Yleissuunnitelma 2012 Tiina Karjalainen 17.2.2012 2 Esipuhe Tämä julkaisu on syntynyt osana vuosien 2010-2012 aikana toimivaa Yhdessä

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 277/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 266/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus

Lisätiedot

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Luontoarvot

Lisätiedot

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Sampo, Imatra Edistämispalvelujen päällikkö Seppo Repo Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta

Lisätiedot

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu 1 (13) Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu - toteutustyöt Pukkiselän alue on maakunnallisesti arvokas lintuvesi, jota uhkaa umpeenkasvu ja ruovikoituminen. Alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Sininen Haapavesi. Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden valumaalueella

Sininen Haapavesi. Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden valumaalueella Sininen Haapavesi Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden valumaalueella Vuosina 2013 ja 2014 toteutetun Sininen Haapavesi -hankkeen metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelman on laatinut

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

löytyy mm. suositusten kouluttajan

löytyy mm. suositusten kouluttajan Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Kunnostusojitus on osa metsänkasvatusketjua turvemaiden metsissä. Ojaverkoston kunto heikkenee vähitellen ojituksesta kuluneen ajan myötä mm. ojien mataloitumism

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA 1 (9) METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA 2 (9) Hankealue.. 3 Suunnitelma 3 Kohteet... 6 Kohde 1. Padottava laskeutusallas... 6 Kohde

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Kunnostusojitushankkeen tarkennetun vesiensuojelusuunnitelman ohjeistus

Kunnostusojitushankkeen tarkennetun vesiensuojelusuunnitelman ohjeistus Kunnostusojitushankkeen tarkennetun vesiensuojelusuunnitelman ohjeistus 1. Tausta Kerrotaan lyhyesti, mitä vaikutuksia erityisesti kunnostusojituksella voi olla vesistöjen vedenlaatuun. Päähuomio kiintoainekuormituksessa.

Lisätiedot

Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma

Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma 1 2 Sisällys 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet... 4 2. Menetelmäkuvaus... 6 2.1. Riskiuoma analyysi... 6 2.2. Valuma alueet... 6 2.3. Maastokartoitus... 8 3. Puruveden

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Loppuseminaari 5.11.2014, Hämeenlinna Sivu 1 5.11.2014 Petra Korkiakoski, HAMK OPET - Ojitusten luonnonmukainen

Lisätiedot

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen TARJOUSPYYNTÖ Tarjousnimike Vireä Malisjoki II projekti Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen Tarjouksen sisältö Nivalan kaupungin tekninen toimi pyytää tarjousta Pienempien kosteikkojen rakentamisesta.

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus Kosteikkoja vesilinnuille ja Kotiseutukosteikko Life Mikko Alhainen Projektipäällikkö Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja,

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

METSÄTALOUSMAAN EROOSIOALTTIIDEN UOMIEN PAIKANTAMINEN. Case Parkanon Kuivasjärvi

METSÄTALOUSMAAN EROOSIOALTTIIDEN UOMIEN PAIKANTAMINEN. Case Parkanon Kuivasjärvi METSÄTALOUSMAAN EROOSIOALTTIIDEN UOMIEN PAIKANTAMINEN Case Parkanon Kuivasjärvi Teija Mäkelä Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Metsätalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalouden

Lisätiedot

Hyvän metsänhoidon suositukset. Vesiensuojelu

Hyvän metsänhoidon suositukset. Vesiensuojelu Hyvän metsänhoidon suositukset Vesiensuojelu Vesiensuojeluopas 2(64) Hyvän metsänhoidon suositukset VESIENSUOJELU Toimittaneet Samuli Joensuu Maija Kauppila Maria Lindén Tommi Tenhola Suositeltava viittaustapa:

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Metsätalousalueiden kartoitus ja yleissuunnittelu Malisjoen valuma-alueella 27.09.2012. Laatija: JPa

Metsätalousalueiden kartoitus ja yleissuunnittelu Malisjoen valuma-alueella 27.09.2012. Laatija: JPa Metsätalousalueiden kartoitus ja yleissuunnittelu Malisjoen valuma-alueella 27.09.2012 Laatija: JPa METSÄTALOUSALUEIDEN KARTOITUS JA YLEISSUUNNITTELU MALISJOEN VALUMA-ALUEELLA Asiakas Nivalan kaupunki

Lisätiedot

Kosteikon perustaminen

Kosteikon perustaminen Kosteikon perustaminen maatalouden ei-tuotannollinen investointituki Janne Raassina Metsäpalveluesimies Luonnonhoito Ukkolantie 18 80130 Joensuu 0400-790898 janne.raassina@otso.fi Kaikilla maankäyttömuodoilla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin

Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin Ida-Mari Toivonen ja Petra Korkiakoski OJAT KUNTOON LUONNONMUKAISIN MENETELMIN Ida-Mari Toivonen ja Petra Korkiakoski Hämeen ammattikorkeakoulu OPET-hanke Ojat kuntoon

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 08 2009 Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Asikkala, Hollola, Lahti Markku Meronen Hämeenlinna 2009 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HÄMEEN

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,

Lisätiedot

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu Mika Nieminen ja Erkki Ahti Soiden metsätalouskäytön vesistövaikutukset e e m t a Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu puuston kasvun parantamiseksi. Metsänparannustoiminnan on arvioitu

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko

Lisätiedot

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (13) Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta Mikko Kumpuniemi OTSO metsäpalvelut, LAPPI TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (13) SISÄLLYS 1. Hankkeen esittely 1.1 Taustaa 1.2 Tavoitteet

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta aiheuttavat toimenpiteet

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus MATTI SEPPÄLÄ MITÄ METSÄLUONNON MONIMUO- TOISUUS ON? Monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkea elävässä luonnossa esiintyvää vaihtelua. Bioottisten tekijöiden lisäksi

Lisätiedot

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNKI VUORES-PROJEKTI VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA SUUNNITTELUOHJE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23396 SUUNNITTELUOHJE I Bossmann

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Peruskuivatuksen suunnittelu

Peruskuivatuksen suunnittelu Peruskuivatuksen suunnittelu Peruskuivatus Peruskuivatuksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi suoritettavaa valtaojan perkausta ja puron virtausolosuhteiden parantamista sekä kuivatettavan alueen pengerrystä.

Lisätiedot

Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt

Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Teemu Ulvi, SYKE Vesien suojelun ja vesistöjen

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Ohraneva, Kauhava... 1 Kampinneva, Lapua... 2 Haisuneva, Lapua... 3 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 4 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 5 Isokerusneva,

Lisätiedot

4.5 Vesi. 4.5.1 Metsätalouden kuormitus ja sen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

4.5 Vesi. 4.5.1 Metsätalouden kuormitus ja sen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Hillaa esiintyy koko Suomessa, mutta runsain se on Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen suoseuduilla. Vuosittain hillasato vaihtelee erittäin suuresti sääolojen, tuholaisten ja lajin biologisten ominaisuuksien

Lisätiedot