Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011"

Transkriptio

1 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011

2 SISÄLTÖ 1 Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Vesiensuojelurakenteita Pohjapato Putkipato Laskeutusallas Lietekuoppa Pintavalutuskenttä Kosteikko Ojien kaivu- ja perkauskatkot Suojavyöhyke Luontokohteet Yleissuunnitelman laadinta Maastotyöt ja niiden tulokset Suoritus Maastotyön havaintopisteet Toimenpide-ehdotukset

3 1 Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Suurisuon ojan valuma-alue on noin 1500 hehtaaria, josta peltomaata on 175 hehtaaria ja metsämaata 1325 hehtaaria. Suurisuon oja laskee Immalanjärven Laitilanlahteen ja Immalanjärvi laskee Unterniskanjoen kautta Vuokseen ja siitä edelleen Laatokkaan. Immalanjärvi on perustyypiltään karu ja kirkasvetinen. Patotien eristämä Laitilanlahden pohjukka, johon Suurisuonoja laskee, poikkeaa täysin muusta järvialueesta. Immalanjärven vedenlaatua on tarkkailtu säännöllisesti neljä kertaa vuodessa vuodesta 1973 lähtien. Vuonna 2009 näytepisteitä oli neljä: kolme järven pohjois-keskiosissa ja yksi Laitilan lahden pohjukassa patotien kaakkoispuolella. Laitilanlahden pohjukan vedenlaatu oli vuonna 2009 lievästi sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä rehevää. Veden hygieeninen laatu oli huonompaa kuin muualla järvessä. Veden laatu oli selvästi muuta järveä huonompi. (Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, 2009) Laitilanlahden pohjukan vedenlaadulle on ollut ominaista voimakas, ilmeisesti pääasiassa valuntatilanteesta (sateet ja lumensulamisvedet) johtuva vuosien välinen vaihtelu. Fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet rehevälle järvialueelle ominaisia luvun alkupuolella vesi oli vain lievästi sameaa, viime vuosina sameusarvo on noussut. Veden väri luku sekä humus- ja typpipitoisuudet ovat viime vuosina vaihdelleet paljon, mutta lievästi nousseet. Kuva 1. Suursuonojan valuma-alue 3

4 2 Vesiensuojelurakenteita Vesiensuojelu voidaan toteuttaa erilaisten rakenteiden yhdistelmänä. Näin lopputulosta voidaan tehostaa merkittävästi verrattuna tilanteeseen, jossa käytettäisiin vain yhtä vesiensuojelumenetelmää (kuva 1). Kuva 2. Vesiensuojelumenetelmien yhdistelmä (Metsäkeskus) Seuraavassa on esitettynä periaatteita yksittäisistä vesiensuojeluratkaisuista. 2.1 Pohjapato Pohjapadot hidastavat ja tasaavat vesistössä tai ojassa veden virtaamaa. Ne vähentävät syöpymistä ja pidättävät ojan/vesistön pohjalla kulkevaa karkeaa kiintoainesta. Pohjapatoja voidaan laittaa useita peräkkäin, jolloin ne muodostavat putousportaat. Putousportaiden ansiosta putousten välillä veden nopeus jää ojassa riittävän alhaiseksi, jottei eroosiota pääse syntymään. Kuva 3. Pohjapadon rakenne ja toteutus (www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=76282) 4

5 2.2 Putkipato Putkipadoilla varastoidaan ylivirtaamia hetkellisesti metsäojiin rakennetun padon putkirakenteen avulla. Ylivirtaamien pienenemisen ansiosta kiintoainekuormitus vähenee, koska virtausnopeus ojastossa pienenee, vähentäen samalla eroosiota. Parhaiten putkipadot soveltuvat käytettäväksi turv la. Kuva 4. Putkipadon rakenne (Marttila, H) 2.3 Laskeutusallas Laskeutusaltaiden toiminta perustuu veden nopeuden hidastamiseen niin, että veden mukana kulkeutuva kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle. Laskeutusaltaat mitoitetaan vesimäärän perusteella, mihin vaikuttaa eniten altaan yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala. Laskeutusallas tulee mitoittaa niin, että virtausnopeus altaassa on enintään 1 cm/s ja veden viipymä altaassa väh. tunti. Allaspinta-ala tulisi tällöin olla 3-8 m 2 /valuma-aluehehtaari. Normaalisti altaita ei kannata tehdä yli 50 ha valuma-alueille niiden suuren koon takia. Laskeutusaltaiden toimintakunnossa pysyminen vaatii niiden toistuvaa tyhjennystä. Kuva 5. Laskeutusallas (Metsäkeskus) 5

6 2.4 Lietekuoppa Lietekuopat ovat ojakohtaisia vesiensuojelurakenteita ja niiden pääasiallisena tarkoituksena on pysäyttää kaivun aikana ja välittömästi sen jälkeen irtoava karkea kiintoaines. Lietekuopat täyttyvät yleensä nopeasti kaivun jälkeen eikä niitä käydä tyhjentämässä, kuten laskeutusaltaita. Kuva 6. Lietekuoppa (Metsäkeskus) 2.5 Pintavalutuskenttä Pintavalutuskentällä tarkoitetaan tasaista suoaluetta, jonne ohjattu vesi suodattuu virratessaan suokasvillisuuden seassa ja osittain turpeen sisällä. Hyvin toimiva pintavalutuskenttä suodattaa % kiintoaineksesta sekä jopa jonkin verran liukoisia ravinteita. Pintavalutuskentän pinta-alan tulisikin olla vähintään 1 % yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Kuva 7. Pintavalutuskenttä (Leinonen, A) 6

7 2.6 Kosteikko Kosteikko on alue, joka pysyy kosteana tai märkänä ympäri vuoden. Luontaisia kosteikkojen paikkoja ovat vesistöjen laskun tuloksena syntyneet vesijättöalueet. Kosteikkoja voidaan rakentaa myös patoamalla uomia sellaisissa paikoissa, joissa vettyminen ei tuota ongelmia. Kosteikon hyötynä on, että se kerää tehokkaasti talteen kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Kosteikko toimii tehokkaasti, kun sen pinta-ala on vähintään 1-2 % valuma-alueesta ja siinä on syvän sekä matalan veden alueita ja saarekkeita. Kosteikon alueella tulee myös olla tasainen virtaama. Maatalouden erityistukisopimuksella voi saada rahoitusta monivaikutteisen kosteikon hoitoon (www.mavi.fi). Kuva 8. Kosteikko (www.kosteikko.fi, riistakosteikko-opas) 2.7 Ojien kaivu- ja perkauskatkot Ojakohtaista kiintoainekuormitusta voidaan vähentää jättämällä ojaan kaivu- tai perkauskatkoja. Kaivukatkon pituus on yleensä noin metriä, mistä vesi kulkee pintavalutuksena takaisin alapuoliseen ojaan. Perkauskatkot ovat kunnostusojituksen aikana perkaamattomiksi jätettyjä kohtia ojissa. 2.8 Suojavyöhyke Vesistöjen ja pienvesien varteen jätettävällä käsittelemättömällä suojakaistalla sidotaan ympäriltä tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Suojakaistan leveys esimerkiksi maanmuokkausten 7

8 yhteydessä on vähintään 5 metriä ottaen huomioon maaston kaltevuuden, maalajin ja puunkorjuuolosuhteet. 5 metriä on riittävä, jos maa on tasaista ja maalaji huonosti veden mukana liikkuvaa eli karkeaa hiekkamaata. 2.9 Luontokohteet Luontokohteet tulee huomioida metsätaloustoimenpiteitä ja vesien johtamista suunniteltaessa. Erityiskohteiden käsittelemättä jättäminen on eduksi luonnon monimuotoisuudelle ja lajien säilymiselle. Lisäksi vesiensuojelun kannalta voi olla hyväksi olla muuttamatta vesistöjen vaikutusalueella olevia kohteita esim. vesien rantametsät. Seuraavien pienialaisten ja luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen suojeluun voi hakea metsäkeskukselta ympäristötukea; lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; rehevät lehtolaikut; pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; rotkot ja kurut; jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Lisäksi seuraavien METSO2-ohjelman luontotyyppien suojelusta saa valtiolta korvausta; lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 8

9 3 Yleissuunnitelman laadinta Imatran Immalanjärven Suurisuonojan alueen yleissuunnitelma laadittiin päivityksenä vuonna 2001 Suomen Salaoja Oy:n tekemälle Suurisuon kunnostussuunnitelmalle. Tavoitteena on saada suunnitelma vastaamaan paremmin nykyisiä vesiensuojelusuosituksia ja ohjeita. Suunnitelma sisältää mm. valuma-alueanalyysin eroosioherkistä kohteista sekä toimenpide-ehdotuksia valumaalueen vesiensuojeluun. Valuma-alueanalyysi perustuu uuteen RLGIS -pohjaiseen paikkatietoanalyysiin, jossa uomaanalyysin avulla kuvataan valuma-alueen uomaverkoston ominaisuuksia sekä kartoitetaan kriittisimmät (eroosioherkät) kohteet. Analyysin pohjana on ollut maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja metsäkeskuksen metsävara-aineisto, joiden avulla on saatu selville mm. maaston kaltevuus, valuma-alueen pinta-alat ja veden virtaama, nopeus, syvyys, suunta sekä alueen metsätaloudelliset toimenpiteet vaikutuksineen ja maaperätiedot. Metsäkeskuksen OjaJussiohjelmalla on määritelty osavaluma-alueiden sekä koko valuma-alueen vesiensuojelun mitoitukset. Analyysien perusteella laaditaan siis valuma-alueen vesiensuojelun yleissuunnitelman optimimalli. Yleissuunnitelma on laadittu yhteistyössä Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen viranomaisyksikön ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesiensuojeluasiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmaa on myös esitelty sen eri vaiheissa Imatran seudun ympäristötoimen asiantuntijoille. Yleissuunnitelman laadinta on aloitettu joulukuussa 2010 analyysien laatimisella. Suurisuon ojan valuma-alueen maastotyöt suoritettiin keväällä Suunnitelma toimenpide-ehdotuksineen esitellään maanomistajille ja heidän kanssaan käytyjen neuvottelujen perusteella aloitetaan vesiensuojelurakenteiden toteutus. 4 Maastotyöt ja niiden tulokset 4.1 Suoritus Suurisuon ojan valuma-alueen maastotyöt suoritettiin välisenä aikana metsäkeskuksen luonnonhoidon neuvoja Pekka Halmeen toimesta. Ensimmäisen viikon aikana kevättulva oli ollut pahimmillaan. Toukokuun alussa vesimäärät olivat laskeneet jo huomattavasti. Maastotyön havaintopisteet valittiin pitkälti RLGIS -ohjelman tuottamien kriittisen pisteiden eli 9

10 eroosioherkkien (virtausnopeus > maalajin rajanopeus) maiden ja valuma-alueen koon mukaan (kuva 9). Kuva 9. Kriittiset (eroosioherkät) pisteet valuma-alueella 4.2 Maastotyön havaintopisteet Kuvassa 10 on esitettynä maastotyönä läpikäydyt Suurisuonojan valuma-alueen havaintopisteet. Havaintopisteistä on myös tarkempi esittely kuvineen ja vesiensuojelutoimenpidesuosituksineen. 10

11 Kuva 10. Havaintopisteet 11

12 Havaintopisteet 1-9 HAVAINTOPISTE 1, KORPISUO Korpisuolta tulevien ojien risteys. Tila: Vesi kirkasta. Virtausnopeus kohtalainen keväisin. Toimenpiteet: Ei ehdotuksia. 12

13 Ojien risteyksen yläpuolella on rummulla varustettu metsäautotie Tila: Rumpu toimii virtauksen hidastajana Toimenpiteet: Ei ehdotuksia Tila: Ojan pohjalle on kertynyt runsaasti tuoreen näköistä hienojakoista maa-ainesta. Maa-aines on kulkeutunut ylempää korpisuolta. Vähäisiä liettymiä. Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta tällä hetkellä. 13

14 HAVAINTOPISTE 2, Korpisuo Tila: Oja perattu jyrkästi tästä lähtien, vesi kirkasta. Tila: Peratussa ojassa on jyrkkä kynnys ja suuri virtausnopeus. Hienoaines lähtee liikkeelle. Toimenpiteet: Virtausnopeutta pienennettävä esim. rakentamalla pohjapatoja. Kuva: Hienojakoinen maa-aines on huuhtoutunut pois. 14

15 Laskeutusallas havaintopiste 2:n alapuolella (korpisuon alapuolella) Tila: Allas on mitoitettu liian pieneksi ja se on täyttynyt Toimenpiteet: Laskeutusaltaan tyhjennys ja suurentaminen.. Havaintopiste 2: Virtaus liian voimakas ja rakennettu laskeutusallas täyttynyt. Virtausta on pienenettävä rakentamalla pohjapatoja. Hienoaineksesta täyttynyt laskeutusallas on tyhjennettävä, minkä jälkeen sitä on suurennettava. 15

16 HAVAINTOPISTE 3 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Tila: Ojan luiskat ovat syöpyneet pahasti ja vesi on värjääntynyt ruskeaksi. Toimenpiteet: Virtausnopeutta olisi saatava pienemmäksi esim. pohjapadoilla. Havaintopiste 3: Pohjapadon rakentaminen virtausnopeuden alentamiseksi 16

17 HAVAINTOPISTE 4 Ojassa leveämpi kohta Tila: Virtaus hidastuu ojan leveämmän kohdan ansiosta. Toimenpiteet: Ei ehdotuksia. 17

18 HAVAINTOPISTE 5 Metsäkoneen ajoura menee ojan yli. Tila: Eroosiota tapahtunut Tila: Virtausnopeus suuri, minkä vuoksi luiskat ovat syöpyneet Toimenpiteet: Tähän kohtaan ei ehdotuksia. Liikkeelle lähtevä aines pyritään ottamaan talteen alemmas ojaa suunnitelluilla rakenteilla. 18

19 HAVAINTOPISTE 6 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Tila: Oja syöpynyt pellon vieressä Tila: Ojan luiska sortunut roudan tai virtauksen takia. Toimenpiteet: Tähän kohtaan ei laajamittaisempia toimenpiteitä. 19

20 HAVAINTOPISTE 7 Tila: Hienojakoinen maa-aines värjää vettä vaalean ruskeaksi Toimenpiteet: Tähän kohtaan ei ehdotuksia. Liikkeelle lähtevä aines pyritään keräämään alemmas ojaa suunnitelluilla rakenteilla. 20

21 HAVAINTOPISTE 8 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Ojaa kaivettu lehdon kohdalla. Tila: Ojaan on kerääntynyt hienojakoista maa-ainesta. Vesi värjäytynyt ruskeaksi. Toimenpiteet: Virtausnopeuden pienentäminen pohjapadolla. Havaintopiste 7: Hienojakoinen maa-aines liikkeessä, virtausnopeutta alennettava pohjapadolla 21

22 HAVAINTOPISTE 9 Tila: Keväisin tulvintaa ja vesi nousee niitylle. Toimenpiteet: Ei ehdotuksia 22

23 Havaintopisteet HAVAINTOPISTE 10, Härkäsuo Tila: Perkaamaton metsäoja Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta 23

24 HAVAINTOPISTE 11, Härkäsuo Tila: Metsäoja on kasvanut umpeen Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta. HAVAINTOPISTE 12 Virtausnopeus on suuri kevätvirtaaman aikaan Tila: Oja syventynyt eroosion takia. Toimenpiteet: Virtausnopeuden pienentäminen pohjapadoin Havaintopiste 12: Pohjapatojen (2 kpl) rakentaminen virtausnopeuden alentamiseksi. 24

25 HAVAINTOPISTE 13, Hattukorvenoja Tila: Oja on syöpynyt syvälle ja luiskat sortuneet suuren virtausnopeuden takia. Virtausnopeus on suuri keväällä Toimenpiteet: Lakeutusaltaan rakentaminen virtauksen hidastamiseksi ja liikkeelle lähtevän hienoaineksen pysäyttämiseksi. Hattukorvenojaa etelään päin. Tila: Suuri virtausnopeus keväisin. Toimenpiteet: Viereistä uudistusalaa voisi käyttää pintavalutuskenttänä. Ja selvästi etelämpänä ojaan saisi hyvin pohjapatoja vedenvirtausta hidastamaan. Havaintopiste 13: Laskeutusaltaan rakentaminen ojan kulma-alueelle ja pintavalutuskentän perustaminen pellon viereiselle uudistusalalle. Etelämmäs ojaan suosittelemme kahta pohjapatoa hidastamaan virtausta. 25

26 HAVAINTOPISTE 14, Hattukorvenoja Tila: Virtausnopeus kohtalainen ja ojan luiskissa on kasvillisuutta eli ne ovat stabiilit. Tila: Vesi on humuspitoista Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutoimenpiteitä 26

27 HAVAINTOPISTE 15 Hattukorvenojaa tieltä mustalammelle päin. Tila: Kuvassa kevätvirtaama suurimmillaan. Virtaus on kohtalainen. Oja syventynyt eroosion vuoksi ennen tien rumpua Hattukorvenoja Ojan pohjalle on kerääntynyt maa-ainesta. Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta. 27

28 HAVAINTOPISTE 16 Tila: Ylityspaikkaan kerääntynyttä vaahtoa Suurisuonojan alku Mustalammesta Tila: 3 m leveä oja ja virtaus hidas. Tila: Veden väri ruskeaa, näkyvyys 10-20cm. Toimenpiteet: Ei vesiensuojalelutarvetta. Havaintopisteestä 16 hieman pohjoiseen ja Mustalammen ympärille suunnitteilla luontokohde, jota voidaan mahdollisesti esittää METSO-ohjelmaan (kts. kartta s.47) 28

29 HAVAINTOPISTE 17 Pelto-ojien risteys, leveä kohta Tila: Vedessä hienojakoista maa-ainesta seassa Toimenpiteet: Laskeutusaltaan perustaminen keräämään maa-ainesta Hienojakoista maa-ainesta veden seassa Leveä pohjoisesta risteyskohtaan tuleva pelto-oja. Havaintopiste 17: Laskeutusalaltaan perustaminen keräämään maa-ainesta. 29

30 HAVAINTOPISTE 18 Tila: Oja erittäin pahasti syöpynyt Toimenpiteet: Kahden pohjapadon rakentaminen hidastamaan virtausta ja estämään eroosiota Tila: Ojassa huonokuntoinen laskeutusallas, jonka jälkeen, veden seassa hienojakoista maa-ainesta Toimenpiteet: Laskeutusaltaan suurentaminen Havaintopiste 18: Pohjapatojen (2kpl) rakentaminen ja laskeutusaltaan suurentaminen 30

31 HAVAINTOPISTE 19 Ojien risteys, johon tulee ojat pohjoisesta ja etelästä. Tila: Vesi seisoo ja levittäytyy melko laajalle alueelle keväällä. Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta. Kosteikon voisi saada tehtyä paikalle laajentamalla risteykseen tulevien ojien laskeutusaltaita. Laskeutusallas pohjoisesta ojien risteykseen tulevan ojan varrella. Laskeutusallas etelästä ojien risteykseen tulevan ojan varrella 31

32 HAVAINTOPISTE 20 Kuvassa pohjoisesta tuleva, uudistusalan läpi kulkeva pelto-oja ja sen laskeutusallas ennen Suurisuonojaa. Tila: Laskeutusaltaasta tulee Suurisuonojaan hienojakoista maa-ainesta veden mukana. Toimenpiteet: Laskeutusaltaan suurentaminen ja pohjapadon rakentaminen pohjoisesta tulevaan ojaan vähentämään hienojakoisen maa-aineksen kulkeutumista. Suurisuonoja havaintopisteen kohdalta. Havaintopiste 20: Pohjapadon rakentaminen ja olemassa olevan laskeutusaltaan suurentaminen pohjoisesta tulevassa pelto-ojassa 32

33 HAVAINTOPISTE 21 Etelästä päin Suursuonojaan tuleva oja (lähdevaikutteinen) Tila: Kirkasvetinen. Se kirkastaa Suurisuonojan sameaa vettä. Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta Oja pohjoisesta kunnostusojitusalueelta 33

34 HAVAINTOPISTE 22 Suurisuonojan ylittävä tie. Tila: Virtausnopeus ainakin keväisin kohtuullinen Toimenpiteitä: Ei vesiensuojelutarvetta. Ajoittain kevättulvaa Tien alittaa kaksi suurta peltirumpua 34

35 HAVAINTOPISTE 23 Mallisillanojaan tuleva pelto-oja. Tila: Mallisillanojan vesi on värjäytynyt ruskeaksi, ylempänä tapahtuneen erodoitumisen johdosta. Toimenpiteet: Ei ehdotettuja toimenpiteitä. 35

36 Havaintopisteet HAVAINTOPISTE 24 Mallisillanoja 36

37 Mallisillanojan viereistä peltoa ja joutomaata. Tila: Vesi kertyy herkästi viereiselle pellolle ja ojan veden laatu huono Toimenpiteet: Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän/kosteikon perustaminen. Vesi kerääntyy pellolle keväisin. Havaintopiste 24: Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän/kosteikon rakentaminen ojassa virtaavan veden laadun parantamiseksi. Maatalouden erityistukisopimuksella voi saada rahoitusta monivaikutteisen kosteikon hoitoon. 37

38 HAVAINTOPISTE 25 Mallisillanojan loppupää. Tila: Veden laatu huono, paljon hienoainesta. Toimenpiteet: Pohjapato hieman pohjoisemmas hidastamaan virtausta ja pidättämään maa-ainesta. Havaintopiste 25: Pohjapato ylemmäs ojaan hidastamaan virtausta ja pidättämään maa-ainesta 38

39 HAVAINTOPISTE 26 Suurisuonojaa Toimenpiteet: Pohjapadon rakentaminen Tulva-aluetta ja entistä majava reviiriä 39

40 HAVAINTOPISTEET Suurisuonoja metallisen ylistyspaikan kohdalla. Mätästetty uudistusala Mätästysalalta tuleva oja 40

41 Alavaa maata. Toimenpiteet: Pintavalutuskentän perustaminen havaintopisteiden alueille Suursuonojaa. Havaintopisteeseen 29 pohjapato. Havaintopisteet 27 29: Pintavalutuskentän perustaminen. Havaintopisteeseen 29 pohjapato. 41

42 HAVAINTOPISTEET Kosteaa korpea rajan pinnassa. Toimenpiteet: Korpea voisi hyödyntää luontokohteena vesiensuojelussa. Tila: Korpikohteen reunaojan (havaintopiste 31) vesi on tumman ruskeaa Havaintopisteet 30 31: Kostea korpi luontokohteena. 42

43 HAVAINTOPISTE 32 Rantakorven peltoja tulva-aikaan. Suurisuon ojan toiseksi viimeinen mutka Toimenpiteet: Ei ehdotuksia HAVAINTOPISTE 33 Tila: Humuspitoista vettä tulee ojitusalueelta Toimenpiteet: Ei ehdotuksia 43

44 HAVAINTOPISTE 34 Suurisuonojan loppupää Toimenpiteet: Ei ehdotuksia 44

45 HAVAINTOPISTE 35 36, Mustalammen eteläpuoli Mustalampeen laskevaa pelto-ojaa. Tila: Vesiensuojelusta ei ole huolehdittu Toimenpiteet: Ojaan ehdotetaan rakennettavaksi laskeutusallas ja pohjapatoja (2 kpl) havaintopisteiden välille Juuri kaivettu oja on tuonut kiintoainesta ojien risteykseen. Vesiensuojelurakenteet puuttuvat. 45

46 Vedessä hienojakoista maa-ainesta. Suoraan Mustalampeen tuleva oja. 46

47 4.3 Toimenpide-ehdotukset 47

48 lähteet Metsäkeskus, metsäkeskusten internet -sivut Viitattu: Viitattu: Viitattu: Joensuu, S., Makkonen, T. ja Matila, A Metsätalouden vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. Immalanjärven tarkkailu kesällä raportti. 48

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012

Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012 Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu Yleissuunnitelma 2012 Tiina Karjalainen 17.2.2012 2 Esipuhe Tämä julkaisu on syntynyt osana vuosien 2010-2012 aikana toimivaa Yhdessä

Lisätiedot

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta päivitetty 3.5.2016 Virtaamakartan käyttö ja tulkinta versio 1.1 Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden. vesiensuojelu

Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden. vesiensuojelu Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden metsätalouden vesiensuojelu Neuvontailta 11.4.2012, Kirjavala Seppo Repo, va. aluejohtaja Tiina Karjalainen, luonnonhoidonneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet

Lisätiedot

Luonnonsuojelun ohjaus

Luonnonsuojelun ohjaus 4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden

Lisätiedot

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 255/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 URAJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

TASO-hankkeen. aloitusseminaari TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät

Lisätiedot

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET Sisällysluettelo URAJÄRVEN VALUMA-ALUE... 3 Tiivistelmä... 4 Kohteet osavaluma-alueittain... 5 Palolahden ojan valuma-alue... 5 Muurojan valuma-alue...

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Luontoarvot

Lisätiedot

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 9.6.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun lähtökohtana 1972 MERA-ohjelman

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla Edelläkävijä vihreillä markkinoilla 8.2.2017 Vesienhoitosuunnitelmien toteutus Lauri Karvonen Kunnostusojituksen määräarvio vuosille 2016-2021 Kemijoki 2 400 ha/v toteutus 2013-16 1 560 ha/v Tornionjoki

Lisätiedot

SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti 292/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SANIJÄRVEN

Lisätiedot

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten

Lisätiedot

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Postinumero ja postitoimipaikka. Puh. Kaupunginosan/kylän nimi

Postinumero ja postitoimipaikka. Puh. Kaupunginosan/kylän nimi Yhteystiedot ja vastuuorganisaatio Nimi Osoite TASO Metsäojitusilmoituslomake 1/4 Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA JA SIJAINTI Sijaintikunta Kaupunginosan/kylän

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 15.11.2013 OPET-hanke, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö Luontoarvot puroissa ja valtaojissa

Lisätiedot

Vesiensuojelupelin ohje

Vesiensuojelupelin ohje Vesiensuojelupeli Tulostusohje Tulosta peliohje A4-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta pelilauta A3-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta lipukediat 5 18

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti

Lisätiedot

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI 1 (10) PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI LIITE 1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Panumajärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta.

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa 1(9) KORKATTIJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta. Hankealueen

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineistossa on esitetty uomat, joissa veden laskennallinen virtausnopeus ylittää maalajin rajanopeuden. Maalajin rajanopeudella tarkoitetaan

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Loppuseminaari 5.11.2014, Hämeenlinna Sivu 1 5.11.2014 Petra Korkiakoski, HAMK OPET - Ojitusten luonnonmukainen

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti

Lisätiedot

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 08 2009 Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Asikkala, Hollola, Lahti Markku Meronen Hämeenlinna 2009 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HÄMEEN

Lisätiedot

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet Samuli Joensuu 17.12.2015 Sisältö Vanhojen suojelualueiden rajausten ja tilan parantaminen Rajausten tarkistaminen Suunnitelmallinen vedenohjaus suojelusuolle

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNKI VUORES-PROJEKTI VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA SUUNNITTELUOHJE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23396 SUUNNITTELUOHJE I Bossmann

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Suometsän hoito. Kemera-koulutus Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Pauli Rintala TOIMISTOLLA SUUNNITELLAAN TARKASTUSTEN REITTI MAASTOSSA TYÖNJOHTO KERTOO OMAN NÄKEMYKSENSÄ OHJEISTUSTA TARKASTETAAN YLEISOHJEET JA TYÖMAAOHJEET LÖYTYIVÄT

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin

Lisätiedot

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

Arvokkaat luontokohteet

Arvokkaat luontokohteet Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3. Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset

Lisätiedot

Kosteikot vesienhoidossa

Kosteikot vesienhoidossa Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta

Lisätiedot

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016 Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Teemu Ulvi, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli 22.9.2015 Sisältö Purojen tila arviointimenetelmien tarve

Lisätiedot

TASO-hankkeessa kuntarahaosuudella toteutettuja käytännön vesiensuojeluratkaisuja Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven alueella vuosina 2012 ja 2013

TASO-hankkeessa kuntarahaosuudella toteutettuja käytännön vesiensuojeluratkaisuja Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven alueella vuosina 2012 ja 2013 TASO-hankkeessa kuntarahaosuudella toteutettuja käytännön vesiensuojeluratkaisuja Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven alueella vuosina 2012 ja 2013 Veijo Honkanen TASO Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Hankkeen

Lisätiedot