METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 (9) METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

2 2 (9) Hankealue.. 3 Suunnitelma 3 Kohteet... 6 Kohde 1. Padottava laskeutusallas... 6 Kohde 2. Laskeutusallas ja laskeutusaltaan kunnostus... 6 Kohde 3. Virtaamansäätöpato ja laskeutusaltaan kunnostus... 6 Kohde 4. Padottava laskeutusallas... 7 Kohde 5. Virtaamansäätöpato, laskeutusaltaan kunnostus ja kaksi pohjapatoa... 7 Kohde 6. Laskeutusallas... 7 Kohde 7. Laskeutusaltaan kunnostus Kohde 8. Virtaamansäätöpato ja laskeutusaltaan kunnostus... 8 Kohde 9. Laskeutusaltaan kunnostus... 8 Kohde 10. Laskeutusaltaan kunnostus... 8 Kohde 11. Laskeutusaltaan kunnostus... 9

3 3 (9) Hankealue Hankealueena on Lapuanjoen vesistöalueeseen kuuluvan, Alavuden kaupungin eteläosassa sijaitsevan Ison Soukkajärven lähivaluma-alue. Alueen pinta-ala on noin 1130 hehtaaria, ja se sisältyy laajempaan Kuotesjärven - Vehkajoen ns. kolmannen jakovaiheen valuma-alueeseen. Ison Soukkajärven pinta-ala on noin 120 ha, järveä ympäröivän asutuksen ja maatalouden pinta-ala on noin 165 ha, ja metsäisen valuma-alueen pinta-ala on noin 845 ha. Järveen laskee etelästä huomattava valtaoja, jonka valuma-alue on yksinään noin 150 ha. Tämän lisäksi järveen laskee useita metsäja pelto-ojia. Järven itärannalta alkaa Soukanpuro, jonka kautta vesi virtaa Vähään Vehkajärveen. Ison Soukkajärven ympäristömaisemaa luonnehtii järveä kiertävä tiestö, ja sen varrelle syntynyt pienipiirteinen viljelyasutus. Tie on rakennettu enimmäkseen noin metrin etäisyydelle järvestä. Järven ympärysmitta on noin seitsemän kilometriä, josta on asuttua rantaa noin viisi kilometriä. Järven kaakkoisrannalla on noin kahden kilometrin mittainen metsäinen ranta-alue. Rantapeltoa on melko vähän. Laajin peltomaisema sijaitsee järven itärannalla Soukkalan taloryhmän luona. Hanke-alueella on noin 15 vakituista asuntoa ja 45 loma-asuntoa, joista 5 kappaletta on ns. kuivan maan mökkejä. Järven ympäristössä on toteutettu runsas 10 vuotta sitten laajamittainen hajaasutusalueiden jätevesien käsittely rakentamalla kiinteistökohtaisia imeytyskenttiä ranta-alueen ulkopuolelle. Metsäinen valuma-alue on enimmäkseen ojitettua keskipaksua turvemaata. Soita reunustaa hietatai hiekkamoreenimaa. Kivennäismailla on kallio yleisesti lähellä maan pintaa. Alueella ei ole turvetuotantoa tai muuta erityistä maankäyttöä. Tämän luonnonhoidon alueellisen suunnitelman laadinta alkoi vuonna 2012 Soukkajärven alueen kalastusseura ry:n toimeksiannosta. Alkuperäisen suunnitelman laati Metsäkeskus / Metsäpalvelut (myöhemmin OTSO Metsäpalvelut). Vuonna 2014 suunnitteluvastuu siirtyi Suomen metsäkeskukselle. Suunnitelma Maastossa on tutkittu erityisesti eroosioherkkien kohtien ja vanhojen vesiensuojelurakenteiden kunnostustarpeet, sekä mahdollisten uusien vesiensuojelurakenteiden kohteet. Alueelle on suunniteltu 11 toimenpidekohdetta parantamaan metsäisen valuma-alueen vesiensuojelua. Suunnitelmakarttaan on rajattu hankealue, jonka sisällä näkyvät em. kohteet numeroituina Kartoista näkyvät kiinteistöjen rajat ja kiinteistöt, joille toimenpiteet kohdistuvat. Vesiensuojelutoimenpiteet: 4 kpl pohjapatoja, joista kaksi patoa laskeutusaltaan yhteyteen 8 kpl kunnostettavaa vanhaa laskeutusallasta 4 kpl uutta laskeutusallasta, joista kahteen em. padottava kynnys 3 kpl virtaamansäätöpatoja (kolmen kunnostettavan altaan yhteyteen) 1 kpl rumpujen asennus ojan tukkimista noin 10 metriä ojan perkausta noin 100 metriä

4 4 (9) Kaikilta maanomistajilta, joiden maille on suunniteltu tehtäväksi vesiensuojelurakenteita, on pyydetty kirjallinen lupa. Toteutussopimukset alun perin laadittu maanomistajien ja Soukkajärven alueen kalastusseura ry:n välisenä vuonna 2013, ja ne on vahvistettu maanomistajien ja Suomen metsäkeskuksen väliseksi syyskuussa Sopimuksia on tehty yhteensä 11 kpl, 8:n eri maanomistajan tai omistajaryhmän kanssa. Hankehaun jälkeen valittu toteuttaja saa sopimuskopiot käyttöönsä, ja hänelle toimitetaan myös kohdekohtainen kiinteistö- ja omistajaluettelo yhteystietoineen. Maanomistajiin tulee olla yhteydessä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Useimmissa kohteissa on ennen kaivutöihin ryhtymistä tarvetta puuston poistoon. Jotkut maanomistajat hakkaavat tai raivaavat kohteet itse, mutta useimmilla heistä ei ole resursseja omatoimiseen hakkuutyöhön. Puiden korjuusta ja myynnistä tulee tällöin neuvotella maanomistajien kanssa. Kulkureitit kohteille on selvitetty, ja ne näkyvät pääosin kartoissa. Osa kohteista ja kulkureiteistä on merkitty maastoon kuitunauhoilla. Kulkuluvat on tarvittaessa varmistettava myös naapuritiloilta ennen toimenpiteiden aloitusta, mikäli joudutaan liikkumaan ns. kolmansien osapuolien mailla. Kohteissa ei ole tehty pituusleikkausvaaituksia patojen paikkojen ja korkeustasojen määrittämiseksi. Valokuvia kohteista saa käyttöön erillisellä pyynnöllä. Toteutukseen vaikuttavia yksityiskohtia on kerrottu tuonnempana kohdekohtaisissa selityksissä, ja yhteyshenkilöltä voi tiedustella lisää reittiasioita. Suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden toteutusajankohtaan vaikuttavat sääolosuhteet. Osa töistä voidaan tehdä kesällä ja syksyllä. Muutamia kohteita rajoittavat viljelytyöt, jolloin niiden paras toteutusaika on viljelykauden ulkopuolella. Patokohteille joudutaan louhe ajamaan maan ollessa roudassa. Toteutusta rajoittaa muutamassa kohteessa järven länsipuolella 20 kv:n sähkölinja, ja sen johtokatualueelle rakennettu Alavuden kaupungin hallinnoima runkovesijohto. Alueella voi olla myös muita kaapeleita (esim. laajakaista) ja vesijohtoja, joiden sijainti on varmistettava. Pohjapadot rakennetaan ns. ylisyöksypatoina. Patoseinämä on suositeltava rakentaa kestopuisena lankkuseinämänä, joka tulee upottaa vähintään 0,5 metriä vanhan ojan pohjaa syvemmälle ja tapauskohtaisesti 0,5 1 metriä ojan reunojen ulkopuolelle. Seinämä tiivistetään reunoilta ja pohjasta savella tai turpeella. Alkutäyttövaiheessa painetaan seinämän reunoille lisävahvistukseksi vesivanerikaistaleet. Seinämä voidaan toteuttaa myös hyvin tuettuna vesivanerista, jonka paksuus on vähintään 30 mm. Vesiaukko muotoillaan siten, että aukon tasainen leveys padon harjalla on noin 0,5 1,0 m, ja loivennus molemmille reunoille päin noin 0,3-0,4 metriä ylemmäksi. Rakennelman päälle levitetään suodatinkangas, ja edelleen kankaan päälle padon ylä- ja alapuolelle sekä luiskiin rakennetaan verhoilu louheesta tai luonnon kivestä, d mm. Kangas- ja louheverhoilun tulee ulottua riittävän pitkälle sekä ojan pituus- että leveyssuunnassa. Padotuskorkeudeksi on arvioitu keskimäärin 0,5 metriä. Laskeutusaltaiden kaivussa pidetään tavoitteena kahden metrin vesisyvyyttä ja veden kiertoa altaan alueella. Altaasta tulee ainakin yksi luiska muotoilla niin loivaksi, että ihminen tai eläin pääsee altaasta pois. Virtaamansäätöpadon mitoituksessa noudatetaan Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon työohjeissa esitettyä mallia. Virtaamansäätöpadon tuotekortti on liiteaineistossa. Patojen päät vahvistetaan suodatinkankaalla ja kiveyksellä. Yläpuoli tulee rakentaa tiiviiksi ja alapuolen tulee kestää eroosiota.

5 5 (9) Ojarumpuputken koko on kerrottu kohteen 11 kohdekohtaisessa selityksessä. Hankehaun jälkeen valitulle toimijalle annetaan Metsäkeskuksesta ohjeet ja lomakkeet Kemeran luonnonhoitorahoituksen hakuun sekä hankeraportointiin. Lisätietoja: Jouko Hautamäki luonnonhoidon neuvoja, Suomen metsäkeskus, Läntinen palvelualue

6 6 (9) Kohteet Kohde 1. Padottava laskeutusallas, sopimus 1 Tila: Soukkala :97 Soukanperäntien itäpuolelle metsäojastoon n. 12 ha:n alueelta vettä keräävään valtaojaan kaivetaan noin 25 m 3 :n suuruinen laskeutusallas, ja altaan alapuolelle rakennetaan matala kivi / lankkurakenteinen pohjapato tehostamaan allastilavuutta ja ehkäisemään eroosiota veden purkautuessa tieojaan. Padotuskorkeus suunnitellaan paikan päällä siten, että yläpuolisen alueen kuivatukselle ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Kohde sijaitsee lähellä Soukanperäntietä. Työalueen puusto on nuorta taimikkoa. Kohde 2. Laskeutusallas ja laskeutusaltaan kunnostus, sopimus 2 Tila: Soukkala :97 Soukkalan tilalle Hoikannevan peltokuvion pohjoispuolelle, vanhan allas / rumpurakenteen yläpuolelle, metsäojien risteykseen, kaivetaan uusi noin 30m 3 :n suuruinen laskeutusallas. Kohteeseen kerääntyy vettä noin noin 15 ha:n alueelta. Altaan alapuolinen ojanpohjakallio muodostaa luonnollisen padotuskynnyksen. Lähellä pellon reunaa sijaitseva vanha allas tyhjätään alkuperäiseen tilavuuteensa, noin 30 m 3, ja luiskia loivennetaan. Rumpu toimii sellaisenaan. Kohteelle pääsee Isosoukkajärventieltä peltoa pitkin. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kohteen puusto on nuorta taimikkoa. Kohde 3. Virtaamansäätöpato ja laskeutusaltaan kunnostus, sopimus 3 Tila: Kaislaranta :81 Vanha lasketusallas tyhjätään ja muotoillaan uudelleen siten, että altaan tilavuus on noin 60 m 3. Valuma-alueen laajuus on noin 30 ha. Altaan ja pellon väliin rakennetaan virtaamansäätöpato (ns. putkipato), jonka päät vahvistetaan suodatinkankaalla ja kiveyksellä. Alaputki asennetaan altaan yläpuolisen ojan pohjan tasoon. Kohteelle pääsee Isosoukkajärventieltä peltoa pitkin. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kohteella kasvaa nuorta puustoa, jota on jo raivattu. Patorakenteen kohdalta joudutaan kaatamaan muutamia puita, joiden käsittelystä on sovittava maanomistajan kanssa.

7 7 (9) Kohde 4. Padottava laskeutusallas, sopimus 4 Tila: Takala :42 Isosoukkajärventien eteläpuolelle n. 65 ha:n alueelta vettä keräävään valtaojaan kaivetaan noin 130 m 3 :n suuruinen laskeutusallas, ja altaan alapuolelle rakennetaan matala kivi / lankkurakenteinen pohjapato parantamaan allastilavuutta ja ehkäisemään eroosiota veden purkautuessa peltoalueen ojaosuudelle. Allas kaivetaan metsän puolelle vähäpuustoiseen kohtaan. Padotuskorkeus asetetaan noin 5 cm alemmaksi kuin Isosoukkajärventien rumpu. Kohteelle pääsee Isosoukkajärventieltä peltoa pitkin. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kohteen puusto on varttunutta mäntyvaltaista metsää. Kohteelta joudutaan kaatamaan muutamia puita, joiden käsittelystä on sovittava maanomistajan kanssa. Monimuotoisuutta lisääviä haapoja, pihlajia ja katajia pyritään säästämään. Kohde 5. Virtaamansäätöpato, laskeutusaltaan kunnostus ja kaksi pohjapatoa, sopimus 5 Tila: Rantaharju :72 Vanha lasketusallas tyhjätään alkuperäiseen tilavuuteensa, noin 90 m 3. Valuma-alueen laajuus on noin 45 ha. Altaan alapuolelle rakennetaan virtaamansäätöpato (ns. putkipato), jonka päät vahvistetaan suodatinkankaalla ja kiveyksellä. Alaputki asennetaan altaan yläpuolisen ojan pohjan tasoon siten, että mahdollisuus yläpuolisen metsäalueen kunnostusojitukseen säilyy. Piennartien ojaan altaan ja Rantasentien välille rakennetaan eroosion ehkäisemiseksi kaksi matalaa kivi / lankkurakenteista pohjapatoa. Patojen tarkat sijainnit ja padotuskorkeudet suunnitellaan hankkeessa. Kohteelle pääsee Rantasentieltä piennartasannetta pitkin. Kohteella kasvaa nuorta mäntymetsää. Patorakenteiden kohdilta joudutaan kaatamaan puita, joiden käsittelystä on sovittava maanomistajan kanssa. Kohde 6. Laskeutusallas, sopimus 6 Tila: Teeriniemi :74 Rantasentien pohjoispuolelle n. 60 ha:n alueelta vettä keräävään valtaojaan kaivetaan noin 120 m 3 :n suuruinen laskeutusallas. Allas kaivetaan Teeriniemen tilalle heti pellon reunan rajaojasta alkaen. Kohteelle pääsee Rantasentieltä tilan Kiviranta 19:44 peltoa pitkin. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kohteen puusto on varttunutta mäntyvaltaista metsää. Kohteelta joudutaan kaatamaan muutamia puita, joiden käsittelystä on sovittava maanomistajan kanssa.

8 8 (9) Kohde 7. Laskeutusaltaan kunnostus, sopimus 7 Tila: Vehkajärvi :100 Rantasentien länsipuolelta Majalahteen laskevassa n. 15 ha:n alueelta vettä keräävässä valtaojassa sijaitseva laskeutusallas tyhjätään ja muotoillaan noin 30 m 3 :n suuruiseksi. Työturvallisuusmielessä on huomattava, että allas sijaitsee välittömästi 20 kv:n sähkölinjan länsipuolella ja kymmenen metriä leveän johtokadun vastakkaiseen reunaan on kaivettu runkovesijohto. Kohteelle pääsee Rantasentieltä piennartasannetta pitkin. Puusto on hakattu äskettäin. Kohde 8. Virtaamansäätöpato ja laskeutusaltaan kunnostus, sopimus 8 Tila: Hirsimäki :29 Vanha lasketusallas tyhjätään alkuperäiseen tilavuuteensa, noin 90 m 3. Valuma-alueen laajuus on noin 45 ha. Altaan alapuolelle rakennetaan virtaamansäätöpato (ns. putkipato), jonka päät vahvistetaan suodatinkankaalla ja kiveyksellä. Alaputki asennetaan altaan yläpuolisen ojan pohjan tasoon siten, että mahdollisuus yläpuolisen metsäalueen kunnostusojitukseen säilyy. Kohteelle pääsee Rantasentieltä tilan Viitasalo 46:1 peltoa pitkin. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Patorakenteen kohdalta saatetaan joutua kaatamaan muutamia puita, joiden käsittelystä on sovittava maanomistajan kanssa. Kohde 9. Laskeutusaltaan kunnostus, sopimus 9 Tila: Viita-aho :2 Vanha lasketusallas tyhjätään alkuperäiseen tilavuuteensa, noin 110 m 3. Valuma-alueen laajuus on noin 55 ha. Kohteelle pääsee Rantasentieltä Viita-ahon tilan talouskeskuksen kautta peltotietä pitkin. Kohteella ei ole puustoa. Kohde 10. Laskeutusaltaan kunnostus, sopimus 10 Tila: Vehkajärvi :100 Rantasentien länsipuolelta Majalahteen laskevassa n. 22 ha:n alueelta vettä keräävässä valtaojassa sijaitseva laskeutusallas tyhjätään ja muotoillaan noin 45 m 3 :n suuruiseksi. Työturvallisuusmielessä on huomattava, että allas sijaitsee välittömästi 20 kv:n sähkölinjan länsipuolella ja kymmenen metriä leveän johtokadun vastakkaiseen reunaan on kaivettu runkovesijohto.

9 9 (9) Kohteelle pääsee Rantasentieltä peltotietä pitkin. Puusto on vesakkoa, jonka käsittelystä on sovittava maanomistajan kanssa. Monimuotoisuutta lisäävät vanhat pökkelöpuut ja telkän pönttö säästetään mahdollisuuksien mukaan. Kohde 11. Laskeutusaltaan kunnostus, sopimus 11 Tila: Moisio :75 Rantasentien länsipuoliselta metsäalueelta Ison Soukkajärven eteläosaan laskevassa n. 25 ha:n alueelta vettä keräävässä valtaojassa sijaitseva laskeutusallas tyhjätään ja muotoillaan noin 50 m 3 :n suuruiseksi. Altaasta suoraan järveen johtavaa ojaa tukitaan noin 10 metrin matkalta, ja vesi ohjataan pohjoiseen perkaamalla pellonreunaojaa noin sadan metrin pituudelta tieojaan saakka. Ojaa voidaan levittää pellon puolelle, jolloin ei tarvitse kaataa puita. Ojaan asennetaan d 345/300 mm rumpu maanomistajan kanssa tarkemmin määriteltävään kohtaan. Työturvallisuusmielessä on huomattava, että tien läheisyydessä sijaitsee 20 kv:n sähkölinja, ja kymmenen metriä leveän johtokadun vastakkaiseen reunaan on kaivettu runkovesijohto. Ojan perkaus tulee lopettaa ennen vesijohtoa. Kohteelle pääsee Rantasentieltä peltoa pitkin. Toteutusajankohta on sovittava maanomistajan ja pellon vuokraajan kanssa.