Verisuonikatetrit. Peijaksen sairaala anestesialääkäri Riku Palanne

Transkriptio

1 Verisuonikatetrit Peijaksen sairaala anestesialääkäri Riku Palanne

2 Esityksen rakenne Määritelmiä Verisuonikatetrit Tunneloimaton CVK PICC-katetrit Midline-katetrit Muita laskimokatetreja Laskimokatetrin valinta Komplikaatiot

3 Sidonnaisuudet Kongressimatka x 2 Steripolar/Bard Luentopalkkio Bayer

4 Määritelmiä Keskuslaskimokatetri = katetri, jonka kärki on yläonttolaskimon proksimaalikolmanneksessa, sydämen oikeassa eteisessä tai alaonttolaskimossa CVK (Central Venous -Katetri) keskuslaskimokatetri kattaa yläkäsitteenä kaikki keskuslaskimokatetrit puhuttaessa tarkoitetaan yleensä vain ns. tavallista katetria (ei esim. väliaikaista dialyysikatetria tai tunneloitua katetria)

5 Määritelmiä PICC (Periferally Inserted Central Catheter) perifeerisesti (olkavarren laskimon kautta) asetettava keskuslaskimokatetri Midline-katetri 8 25 cm pituinen perifeerinen katetri, jonka kärki ei ylitä aksillaarilinjaa

6 Verisuonikatetrit

7 Keskuslaskimokatetrit on vanhastaan jaettu neljään päätyyppiin Tunneloimaton Tunneloitu Perifeerisesti asetettu (PICC) Implantoitu (laskimoportti)

8 Verisuonikatetreja mitä muita maailmalla PICC tunnelointi PICC-portti JACC Jugular Axillo-subclavian Central Catheter (Comboline)

9 Tunneloimaton CVK

10 Tunneloimattomat keskuslaskimokatetrit Valmistettu useimmiten polyuretaanista tai silikonista Ohuita, pehmeitä, taipuisia Pituus cm (aikuisten koot) Osa katetreista päällystetty antimikrobisilla tai antiseptisilla aineilla Katetrissa 1 5 erillistä tiehyttä (luumenia) > 1 lumenia mahdollistaa yhteensopimattomien liuosten samanaikaisen infusoinnin

11 Keskuslaskimokatetroinnin aiheet Pitkään (>3-7 vrk) kestävä TAI vaativa nestehoito, parenteraalinen ravitsemus ja/tai lääkehoito vasoaktiiviset lääkkeet nopeat elektrolyyttikorjaukset ääreislaskimoita ärsyttävät aineet Keskuslaskimopaineen mittaus Perifeerisen kanyylin laitto vaikeaa/mahdotonta Toistuva verinäytteiden otto Muita (vaatii erikoiskatetrin): väliaikainen munuaiskorvaushoito, keuhkovaltimopaineen ja kiilapaineen mittaus, tilapäinen tahdistus, hypotermisen potilaan lämmitys, hypotermiahoito, myrkytysten hoito, plasman vaihto, albumiinidialyysi, ECMO

12 Keskuslaskimokatetroinnin vasta-aiheet Yläonttolaskimo-oireyhtymä Infektio punktioalueella Varovaisuutta: hyytymiseen vaikuttava lääkitys/sairaus (suositus: INR < 1.6-2, Trom > 40-50) tahdistinpotilas pneumo- tai hemothorax suonen stenoosi, trombi, repeämä

13 PICC-katetrit

14 PICC-katetrit Valmistettu polyuretaanista tai silikonista Ohuita, pehmeitä, taipuisia Pituus cm, läpimitta 3 6 Fr. (aikuisten koot) Asettamisen yhteydessä katetri katkaistaan potilaalle sopivan pituiseksi Katetrissa 1 3 erillistä tiehyttä Osassa katetreista on sisäänrakennettu venttiili, suurin osa on open-end -katetreja

15 Erot: Open end vs. venttiilillinen OPEN END suljinklipsi kiinteä venttiili Venttiilillinen

16 PICC-katetrien käyttö Katetriin voi antaa samoja lääkkeitä ja nesteitä kuin tavalliseen keskuslaskimokatetriin ja sen kautta voi ottaa verinäytteitä Osa katetreista soveltuu keskuslaskimopaineen mittaamiseen Kaikki katetrit eivät kestä paineinjektioita Katetrin tiehyitä EI tarvitse täyttää antikoagulantilla käyttötaukojen ajaksi pääsääntöisesti huuhtelu keittosuolaliuoksella vähintään kerran viikossa riittää edellytykset: katetrin päässä on 1) kiinteä neutraalipaineen ylläpitävä venttiili TAI 2) erillinen neutraalipaineen ylläpitävä/antireflux neulaton yhdistäjä

17 Venttiilillinen PICC Open end PICC Kallis ( 200 ) Turvallinen Ei tarvitse antikoaguloida Halvahko ( ) Turvallinen oikein käytettynä Ei tarvitse antikoaguloida Edellytys: käytössä erillinen neutraalipaineen ylläpitävä yhdistäjä ( 0,6 ) tai antireflux-yhdistäjä ( 2,5 )

18 PICC-katetrin aiheet Indikaatiot ovat samat kuin keskuslaskimokatetroinneissa yleensä seuraavin tarkennuksin: Pitkä (yleensä 2 4 viikkoa) suonensisäinen hoito Potilas ei tarvitse aukiolotippaa hoitojen välillä Sopii kotihoidossa oleville CVK:n laitto vasta-aiheista/vaikeaa paikalliset ihoinfektiot merkittävä vuotohäiriö potilas ei kestä Trendenlenburgin asentoa

19 PICC-katetrin vasta-aiheet Katetrin punktio- tai kiinnittämiskohdan kudosmuutokset (esim. helposti repeävä iho, ekstravasaatio, hematoomat) Potilaan olkavarren laskimot liian pieniä Laskimon tukos/stenoosi AV-fisteli tehty tai suunnitteilla Katetrin asettamiskohdan sädehoito Katetrista tai kanyylista johtuva infektio, septikemia tai sen epäily? Allergia käytettävän katetrin materiaalille

20 Midline-katetrit

21 Midline-katetri Valmistettu polyuretaanista tai silikonista, 1 2 tiehyttä Pituus 8 25 cm, läpimitta G ( Fr), 3 5 Fr Pidemmät katetrit katkaistaan asettamisen yhteydessä sopivan pituiseksi On myös olemassa katetreja, jotka muistuttavat suuria perifeerisiä kanyyleja, joissa ohjainvaijeri on valmiiksi neulan sisällä

22 Midline-katetrin käyttö Saa käyttää vain perifeerisiin suoniin annettaviin hoitoihin Katetri tulee huuhdella aina käytön yhteydessä tai vähintään 8-12 tunnin välein Katetrin kautta voi ottaa verinäytteitä Joitakin katetreja voi käyttää varjoainetehostetta vaativissa kuvantamistutkimuksissa Soveltuu myös kotisairaanhoitoon

23 Midline-katetrin aiheet Käytetään yleensä 6 14 päivää kestävään suonensisäiseen hoitoon Asettamisella pyritään välttämään todennäköiset toistuvat (ja mahdollisesti vaikeat) perifeeriset kanyloinnit minimoimaan verinäytteiden ottamiseen liittyvää pistämistä

24 Midline-katetrin laiton vasta-aiheet Samat kuin perifeerisen kanyylin laitossa Tarkennuksia Katetrin asettamiskohdan sädehoito Asettamisalueen aikaisempi tai nykyinen verisuonitukos tai verisuonikirurginen toimenpide Katetrin punktio- tai kiinnittämiskohdan kudosmuutokset (esim. infektiot, ihottumat, palovammat, hematoomat, helposti repeävä iho) Allergia käytettävän katetrin materiaalille

25 Peijaksessa yleisimmin asetettavat katetrit V. jugularis interna/brachiocephalica/subclavia Tunneloimaton CVK Väliaikainen dialyysikatetri V. basilica/brachialis/cephalica PICC Midline-katetri

26 Muita laskimokatetreja

27 Tunneloitavat keskuslaskimokatetrit Katetri-tyyppejä: Hickman, Broviac, Groshong Polyuretaania/silikonia 1-3 tiehyttä Katetreissa on kaulus, joka kasvaa kiinni ihonalaisiin kudoksiin ja kiinnittää katetrin paikoilleen Käyttö suurivolyymisissä, pitkäaikaisissa neste- ja ravitsemushoidoissa, joissa infuusioita tarvitaan lähes päivittäin

28 Laskimoportit Porttiosa upotetaan ihon alle ja siitä johdetaan tunneloitu katetri keskuslaskimoon Elimistö koteloi ajan kanssa portin tiukasti paikoilleen ja siitä lähtevää katetria ei tarvitse erikseen kiinnittää kanavaansa. Käyttö pitkäaikaisissa syklisissä lääkityksissä (syöpäpotilailla) vaikeita sairauskohtauksia (astma, epilepsia) säännöllisesti saavilla potilailla, joilla huonot perifeeriset suonet Porttiosassa on metalli- tai muovikehikkoon valettu paksu silikoninen lävistyskalvo, jota voidaan punktoida Huberin neulalla > 1000 kertaa Käytön jälkeen katetri heparinisoidaan

29 Jugular Axillo-subclavian Central Catheter (JACC) Keskuslaskimokatetri, jonka voi laittaa nimensä mukaisista suonista Päällystetty (myös lumen) klooriheksidiinillä (trombiinin inhibiittori), jota vapautuu min 30 vrk Pituudet cm (5 cm välein) Paksuus 4,5-6 Fr 1-3 lumenia

30 Laskimokatetrin valinta yleistä

31 Laskimokatetrin valinta Katetri valitaan käyttötarkoituksen mukaan Tavoitteet: Yksi katetri, jolla potilaan koko hoito voidaan toteuttaa Minimaalinen komplikaatioriski Oleellisimmat komplikaatiot: laskimotukos ja infektio (verenkierrossa) Potilastyytyväisyys

32 Katetrin valinta huomioitavia asioita Hoidon pituus Katetrin käyttötiheys Potilaskohtaiset tekijät Sairaudet, tulevat hoidot, suonistatus, toiveet, Hoitopaikka Terveydenhoitolaitos/koti Paineinjektioiden tarve Varjoaineruiskutusta vaativat kuvantamistutkimukset Laittajakohtaiset tekijät Kokemus eri katetreista

33 Katetrin valinta huomioitavia asioita Käyttäjäkohtaiset tekijät Miten hyvin eri katetrit tunnetaan hoitolaitoksessa Tiehyiden määrä Tiehyiden lisääntyessä katetriperäisten infektioiden riski suurenee Katetrin paksuuntuessa tromboosiriski kasvaa Katetrin pituus valitaan potilaan koon ja pistokohdan mukaan Katetrin materiaali vaikuttaa infektioiden ja tromboosien esiintyvyyteen Päällystetty vai päällystämätön katetri Mikrobien kulkeutumista iholta tai injektioportista verenkiertoon on pyritty ehkäisemään päällystämällä katetri joko antiseptisillä aineilla (klooriheksidiinihopeasulfadiatsiini) tai bakteerilääkkeillä (minosykliini-rifampisiini)

34 Michigan Appropriateness Guide for Intravenous Catheters, MAGIC perifeeriset hoidot

35 Michigan Appropriateness Guide for Intravenous Catheters, MAGIC sentraaliset hoidot

36 Riskitekijöiden huomiointi katetrin valinnassa PICC-katetriin liittyvien syvien laskimotukosten riskitekijöitä Potilaskohtaisia/suuri riski: vaikeasti sairas (tehohoitoiset) syöpä (aktiivinen) hyytymishäiriö aikaisempi tromboosi tai embolia rintakehän sädehoito Potilaskohtaisia/pieni-kohtalainen riski: > 1 tunnin kestoinen leikkaus tulossa, munuaisten vajaatoiminta, COPD, diabetes, lihavuus (BMI>30), äskettäinen vamma, tulehduksellinen suolistosairaus, katetri-infektio, aikaisempi verisuonikatetrointi

37 Riskitekijöiden huomiointi katetrin valinnassa PICC-katetriin liittyvien syvien laskimotukosten riskitekijöitä Katetrikohtaisia: paksu (2- tai 3-lumeninen) katetri materiaali? Katetrointikohtaisia: pareettisen raajan katetrointi toistuvat punktiot katetroidun suonen pieni koko katetrin kärki väärässä paikassa katetroitava suoni? katetrin laitto vasemman yläraajan kautta Hoitoon liittyviä: tietyt lääkeinfuusiot: vankomysiini, amfoterisiini B, talidomidi, sytostaatit hoito sairaalassa

38 Laskimokatetrin valinta Peijas

39 MMO, peane-suosikit: PYYNTÖ: PICC, CVK, Midline- tai väliaikainen dialyysikatetri POISTA TURHAT KOHDAT! Laskimoreitin syy: iv-antibioottihoito, antibiootin/antibioottien nimet: perifeerisen kanyylin laitto vaikeaa tai ei onnistu (anestesialääkäri todennut) ja/tai hoitojaksolla todennäköisesti tarvitaan toistuvia kanylointeja parenteraalinen ravitsemus toistuvat verinäytteiden otot (ja laboratoriohoitajalla vaikeus saada näytteitä) munuaisten korvaushoito (dialyysi) muu vaativa tai pitkäkestoinen suonensisäinen hoito, mikä: Laskimoreittiä todennäköisesti tarvitaan: alle 2 viikkoa 2-4 viikkoa yli 4 viikkoa Laskimoreittiä käytetään: Vain terveydenhoitolaitoksessa: erikoissairaanhoito / perusterveydenhuolto Myös potilaan kotona Potilaalla on katetrin väärinkäytölle tai potilaan omalle manipulaatiolle altistava sairaus tai tila, kuten esim. päihderiippuvuus, dementia tai delirium: Ei Kyllä, mikä:

40 MMO, peane-suosikit: PYYNTÖ: PICC, CVK, Midline- tai väliaikainen dialyysikatetri Potilaan ihon kunto (infektioita, turvotusta, suuria verenpurkaumia, ihottumia, sädehoitoa, lymfastaasia tms.?) punktiokohdissa (olkavarret, kaula, solisluiden ympäristöt) ja suonten kunto (laskimotukoksia tai -ahtaumia yläraajoissa tai keskuslaskimoissa): Iho kunnossa, ei laskimotukoksia tai -ahtaumia Iho- tai suoniongelma, missä ja mitä ongelmia: Potilaan lääkeaineallergiat (erityisesti puudutusaineille): Ei lääkeaineallergioita Seuraavat lääkeaineallergiat: Veren hyytymiseen vaikuttavia lääkityksiä tai sairauksia: Ei Kyllä, mitä (sairaus, lääke, annostus, milloin annettu viimeksi, lab.arvot: Hb, Trom, INR/TT/APTT): Tarttuvat taudit ja eristykset: Ei Kyllä, mitä: Lisätietoja potilaasta saa tarvittaessa seuraavalta henkilöltä: Nimi ja virkanimike: Puhelinnumero:

41 CVK lähtökohtaisesti seuraaville Valvontaosastojen potilaille, syöpäsairaille, leikkauspotilaille, hyytymishäiriöisille, laskimotukoksen sairastaneille Lyhyt keskuslaskimoyhteyden tarve Jatkuvan neste- tms. infuusion tarve Tarvitaan > 1 tiehyttä Potilasta hoidetaan terveydenhoitolaitoksessa Ei riskiä katetrin nypertelemisestä Huonot perifeeriset suonet Ei paineinjektioiden tarvetta

42 PICC seuraaville Pitkä (> 2 4 viikkoa) suonensisäinen hoito Potilas kotihoidossa ja Midline-katetri ei sovellu (esim. antibiootti kerran päivässä) Potilas ei tarvitse aukiolotippaa hoitojen välillä ja Midline-katetri ei sovellu Huonot suonet ja Midline-katetri ei sovellu laskimon läpimitan pitäisi kuitenkin olla vähintään x 3 suurempi kuin katetrin läpimitta Toistuvat verinäytteiden otot ja Midline-katetri ei sovellu CVK:n laitto vasta-aiheista/vaikeaa

43 PICC-katetrin valinta: suljettu vai avoin? Katetreissa on kaksi eroa: hinta ja turvallisuus Molemmat katetrit ovat oikein käytettynä turvallisia, mutta suljettu katetri suojaa joiltakin potilaan tai hoitajan tekemiltä virheiltä paremmin Suljettu (Peijaksessa PowerPICC SOLO2) potilaalle jolla riski katetrin manipulaatiolle (esim. dementoituneet tai sekavat potilaat) jonka hoito toteutetaan omassa kodissa Avoin (Peijaksessa PowerPICC) potilaalle jota hoidetaan terveydenhoitolaitoksessa joka ymmärtää, ettei katetria saa räplätä eikä sen liittimiin koskea jonka hoito on lyhyt, mutta Midline-katetria ei haluta käyttää

44 Kenelle Midline? Tutkimustieto Midline-katetreista on valitettavan vähäistä Käytetään yleensä 6-14 päivää kestävään ja perifeerisesti annettavaan suonensisäiseen hoitoon Asettamisella pyritään välttämään todennäköiset toistuvat (ja mahdollisesti vaikeat) perifeeriset kanyloinnit ja/tai minimoimaan verinäytteiden ottamiseen liittyvää pistämistä

45 Kenelle Midline? Potilaille, jotka eivät tarvitse keskuslaskimoyhteyttä joilla on vähintään 2 hyvää olkavarren laskimoa (mielellään eri raajoissa) joiden perifeeriset suonet eivät räjähdä helposti Lähtökohtaisesti suhteellisen tervesuonisille potilaille, joille on vaikea saada perifeerinen kanyyli ja joilta on vaikea ottaa verinäytteitä (joita halutaan päivittäin) ja joiden iv-hoito kestää todennäköisesti vähintään kolme päivää.

46 CVK PICC Midline - Hinta ( thx-kuva 55 ) - Hinta ( thx-kuva 55 ) - Hinta (Peijaksessa 65 ) - Käyttöikä viikkoja - Käyttöikä kuukausia vuosi(a) - Käyttöikä ad 4 viikkoa - Nopea ja yksinkertainen laittaa - Vakavammat punktiokomplikaatiot (käytännössä < 2 viikkoa) - Laskimotukosriski pienempi kuin harvinaisia (turvallisempi esim. - Nopea ja yksinkertainen laittaa PICC:llä (erityisesti kriittisesti sairailla hyytymishäiriöiselle) - (Punktiokomplikaatiot samat ja syöpäpotilailla) - Potilaan ei tarvitse olla kuin perifeerisessä kanyloinnissa) - Nesteitä voi infusoida nopeasti Trendelenburgin asennossa katetria - Thx-kuvaa ei tarvitse ottaa - Vähemmän toimintaongelmia kuin laitettaessa - Potilasta ei tarvitse monitoroida PICC:ssä - Turvallisuus kotikäytössä katetroidessa - Vaatii aukiolotiputuksen tai - Aukiolotippaa tai heparinisointia ei - Perifeerinen heparinisoinnin välttämättä tarvita, huuhtelu - Huuhdottava vähintään 12 - Kärki useammin oikeassa paikassa vähintään kerran viikossa tunnin välein, heparinisointia ei kuin PICC:llä? - Käyttömukavuus (esim. helppo tarvita - Sopii lähes kaikille (yläraajojen ihoongelmat, suojata peseytyessä) - Käyttömukavuus (esim. helppo turvotus tai - Oireettomat laskimotukokset yleisiä suojata peseytyessä) asentorajoitukset eivät haittaa) - Vähän käyttökokemusta - Tutuin lääkäreille ja hoitajille - Oireettomat laskimotukokset yleisiä CVK vai PICC vai Midline valintaan vaikuttavia tekijöitä

47 Komplikaatioita

48 Komplikaatiot (CVK, luvut tod.näk. ajalta ennen UÄ:n käytön yleistymistä) Komplikaatio Infektio Valtimopunktio Hematooma Huomioitavaa Tavallisin vakava komplikaatio Osattava tunnistaa, laajenninta ei saa pistää valtimoon. Embolisaation ja aivoinfarktin mahdollisuus. Tavallisin katetroitaessa v. femoralista (9-15%) Etenkin trombosytopeniassa voi olla iso ja saattaa kaulalla painaa henkitorvea ja hermoja. Tavallisin katetroitaessa v. femoralista (n. 4%) Ilmarinta Ei vaadi aina drenaarausta. Paineilmarinnan mahdollisuus. Tavallisin katetroitaessa v. subclaviaa (1.5-3%) Paineilmarinta Ilmaembolia Tromboosi ja keuhkoemboliat Katetriemboliat Pleura dreneerattava heti Potilas laitetaan vasemmalle kyljelleen pää alaspäin. Ilmaa voi yrittää imeä pois oikeasta eteisestä ja kammiosta sinne johdetun katetrin avulla. Oireena voi olla käden ja kaulan turvotus. Keuhkoembolian oireet. Katetri katkennut potilaan sisään. Radiologit onnistuvat usein poistamaan, joskus tarvitaan verisuonikirurgiaa.

49 Komplikaatiot (CVK, luvut tod.näk. ajalta ennen UÄ:n käytön yleistymistä) Komplikaatio Hermovaurio Veririnta ja imunesterinta Nesterinta (serothrax, infuusio menee pleuraan) Sydämen tamponaatio Rytmihäiriöt Laskimostenoosi Katetrin väärä sijainti Katetrin rikkoutuminen Huomioitavaa Syynä pistosta aiheutuva vamma. Häiriö on yleensä palautuva, jos syynä on hematooma tai puudute. Imunesterinta harvinainen, liittyy vasemman puolen katetrointeihin Katetri poistettava. Jos nestettä on paljon, pleura on dreneerattava Jos katetri on sydänpussissa, yritä aspiroida neste pois ennen katetrin poistamista. Liittyvät yleensä ohjainvaijerin tai katetrin viemiseen oikeaan eteiseen ja kammioon. Kammiovärinän mahdollisuus olemassa. Vältä v. subclaviaa dialyysikatetria laitettaessa stenoosiriskin vuoksi. Katetrin sijainti varmistetaan EKG-ohjatusti tai thorax-röntgenkuvalla. Toimimaton katetri tulee poistaa tai vaihtaa. Toimivan katetrin suhteen voi käyttää kliinistä harkintaa. Rikkoutunut katetri poistetaan tai vaihdetaan

50 Komplikaatioita ajallisesti Välittömät komplikaatiot Myöhästyneet komplikaatiot Mekaaninen Tromboembolinen Mekaaninen Infektio Tromboembolinen Valtimopunktio Ilmaembolia Tamponaatio Katetrin kolonisaatio Katetrilähtöinen trombi Katetrin asettaminen valtimoon Vaijeriembolia Suonen eroosio tai perforaatio Katetrilähtöinen verenkierron infektio Keuhkoembolia Verenvuoto Laskimostenoosi Ilmaembolia Ilmarinta Veririnta Rytmihäiriöt Rintatiehyen vaurio Tamponaatio Katetrin murtuma ja embolia

51 Katetri-infektio Katetri-infektion kehittymisreitit: katetrin ulkopinta ja sisäpinta Lyhyt aika asetuksesta: useimmiten taustalla ihon mikro-organismien siirtyminen pistokohdasta katetrin ulkopintaa pitkin sen kärkeen Pitkä aika (> 15 vrk) asetuksesta: useimmiten taustalla migro-organismien kulkeutuminen katetrin sisäpintaa pitkin (katetrin käsittely) Aiheuttajamikrobit: yleisin: koagulaasi-negatiiviset stafylokokit muita yleisiö: Staphylococcus aureus, Candidat, enterokokki ja gramnegatiivinen bacilli

52 PICC-katetriin liittyviä komplikaatioita Välittömiä komplikaatioita verenvuoto, hematooma katetrin kärjen väärä sijoittuminen valtimopunktio hermovaurio rytmihäiriöt sydämen tamponaatio Myöhästyneitä komplikaatioita katetrin tukkeutuminen katetrin sijainnin muuttuminen tromboosi ja keuhkoembolia katetri-infektio flebiitti selluliitti endokardiitti ekstravasaatio ilmaembolia katetriembolia katetrin vaurioituminen/murtuminen laskimostenoosi pinch-off sdr

53 Komplikaatioita suuri osa ennaltaehkäistävissä Yleiset katetrin tukkeutuminen vuoto punktiokohdasta tromboembolia subcutaanihematooma aseptinen mekaaninen flebiitti katetrin väärä sijoittuminen/sijainnin muuttuminen Käyttöön liittyvät Laittoon liittyvät Mahdolliset punktiokohdan infektio katetriperäinen infektio hematooma suonen perforaatio ilmaembolia hermovaurio arytmiat tamponaatio selluliitti katetrin vaurioituminen/murtuminen ekstravasaatio endokardiitti pinch-off sdr

54 PICC-katetriin liittyvä syvä laskimotukos Yhdessä meta-analyysissä esiintyvyydeksi saatiin 2,7 % Suurimmassa osassa analysoiduista tutkimuksista laskimotukoksia oli etsitty vain oireisilta potilailta Oireettomia potilaita seulottaessa esiintyvyys oli merkittävästi suurempi (6,3 64,5 %) erityisesti riskiryhmissä Risk of venous thromboembolism associated with peripherally inserted central catheters: a systematic review and meta-analysis. Chopra V ym. Lancet 2013 Jul 27;382(9889): doi: /S (13)

55 Midline-katetriin liittyviä komplikaatioita Välittömiä komplikaatioita verenvuoto, hematooma ekstravasaatio valtimopunktio hermovaurio Myöhästyneitä komplikaatioita flebiitti ekstravasaatio katetri- yms. infektiot tromboosi ja keuhkoembolia laskimostenoosi

56 Kirjallisuutta Central venous catheters. Smith RN ja Nolan JP. BMJ 2013;347:f6570 doi: /bmj.f6570 (Published 11 November 2013) Management of occlusion and thrombosis associated with long-term indwelling central venous catheters. Review. Baskin JL ym. Lancet 2009; 374: Bardin, Cookin ja B.Braunin PICC-katetrien IFU:t Nestehoito. Alahuhta S ym. (toim.). Duodecim 2011, Helsinki. Risk of venous thromboembolism associated with peripherally inserted central catheters a systematic review and meta-analysis. Chopra V ym. Lancet 2013; 382 (27): Thrombotic complications of midline catheter. Lisová K ym. Posteri, WoCoVa Bloodstream Infection, Venous Thrombosis, and Peripherally Inserted Central Catheters: Reappraising the Evidence. Chopra V ym. AMJ 2012, 125, Prevention of central venous catheter-related infection in the intensive care unit. Review. Frasca D, ym. Critical Care 2010, 14:212. Restoring Patency to Central Venous Access Devices. Cummings-Winfield C ja Mushani-Kanji T. Clinical Journal of Oncology Nursing 2008, 12:

57 Kysymyksiä?