Suomen koulutus kansainvälisessä vertailussa Education at a Glance julkaisun indikaattoritietojen pohjalta
|
|
- Johannes Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matti Kyrö Suomen koulutus kansainvälisessä vertailussa Education at a Glance julkaisun indikaattoritietojen pohjalta Korkeakoulututkintojen määrät kasvavat OECD-maissa Suomessa nuorissa ikäluokissa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kansainvälisessä vertailussa korkea. Suomalaisista vuotiaista 36 prosenttia oli vuonna 2009 suorittanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon. Vastaava osuus OECD-maissa keskimäärin oli 28 prosenttia. Eniten korkeakoulututkinnon suorittaneita oli Norjassa, 45 prosenttia vuotiaista. Kun verrataan nuorten ikäluokkien tutkintojen osuutta työuran loppuvaiheissa oleviin vuotiaisiin, niin voidaan tarkastella, miten korkeakoulutukseen panostukset ovat kasvaneet eri maissa. Yhdysvalloissa ei korkeakoulutettujen osuus ole nuorista sen korkeampi kuin vuotiaistakaan. Toisin sanoen Yhdysvalloissa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on jo vuosikymmeniä ollut samalla tasolla (noin kolmasosa ikäluokasta). Myös Virossa ja Saksassa ero nuoren ja vanhemman ikäluokan välillä on vähäinen. Näissä kahdessa maassa korkeakoulutettujen määrä on molemmissa ikäluokissa jäänyt OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Suomessa vuotiaiden korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus (14 prosenttia) on selvästi OECDmaiden keskiarvoa pienempi. Toisin sanoen suomalaisten koulutustasoa on kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana pystytty nostamaan olennaisesti. Kaikkein vahvimmin korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut kuitenkin Etelä-Koreassa. Siellä vain 12 prosentilla vuotiaista on korkeakoulututkinto, kun taas nuoremmasta ikäluokasta, vuotiaat, 38 prosentilla oli vuonna 2009 korkeakoulututkinto suoritettuna. Tämänhetkisen korkeakoulututkintojen suorittamismäärien pohjalta on arvioitu, että OECD-maissa 46 prosenttia naisista ja 31 prosenttia miehistä suorittaa meikäläisiä yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja vastaavan korkeakoulututkinnon elinaikanaan. Korkeakoulututkintoja suoritetaan kuitenkin myös muualla kuin Suomessa suhteellisen runsaasti vasta 30 ikävuoden jälkeen. Arvion mukaan 39 prosenttia naisista ja 25 prosenttia miehistä suorittaa korkeakoulututkinnon ennen 30. ikävuottaan. Suomessa yli puolet tämän hetken naisväestöstä (54,4 prosenttia) ja miesväestöstä runsaan kolmanneksen (34,0 prosenttia) arvioidaan suorittavan korkeakoulututkinnon elinaikanaan. Vaikka Suomessa valmistutaan korkeakouluista suhteellisen myöhään, niin silti alle 30-vuotiaina valmistuvia ennakoidaan olevan sekä miehissä että naisissa hiukan enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
2 2 Kuvio 1. Korkeakouluasteen tutkinnon (ISCED 5A = Suomessa ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinto) suorittaneet iän mukaan (2009), prosenttia Suomalaiset nuoret ovat pitkään koulutuksessa Nuorten odotettavissa oleva aika koulutuksessa on Suomessa noin vuoden pitempi kuin OECD-maissa ja EU21-maissa keskimäärin. Erityisesti suomalaiset naiset ovat koulutuksessa pitkään. Odotettavissa oleva aika koulutuksessa on suomalaisilla nuorilla naisilla 8,5 vuotta. Vain Islannissa (9,8), Sloveniassa (9,5) ja Tanskassa (8,6) naisten koulutusaika on pitempi. Suomalaiset miehet eivät erotu yhtä selkeästi kuin naiset odotettavissa olevan koulutusajan mukaan muista maista. Kuudessa OECD-maassa vuotiaiden miesten odotettavissa oleva koulutusaika on pitempi kuin Suomessa. Odotettavissa oleva työttömyysaika on suomalaisilla puolestaan hiukan lyhyempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomalaisten nuorten miesten keskimääräinen työttömyysajan odote vuotiaana on yksi vuosi, kun se naisilla on 0,6 vuotta. OECD-maissa ja EU21-maissa odote on 1-2 kuukautta pitempi.
3 3 Kuvio vuotiaiden odotettavissa oleva aika koulutuksessa ja työttömänä Suomessa sekä OECDmaissa ja EU21 maissa keskimäärin sukupuolen mukaan (2009), vuosia Suomi, miehet Suomi, naiset Suomi, yhteensä OECD, miehet OECD, naiset OECD, yhteensä EU21, miehet EU21, naiset EU21, yhteensä Koulutuksessa Työttömänä Koulutukseen osallistuminen korkealla tasolla Suomelle on tärkeää saada kaikki mahdolliset osaamisresurssit käyttöön. Samalla kuitenkin koulutuksesta valmistumista ja työelämään siirtymistä olisi pystyttävä nopeuttamaan. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset nuoret ovat koulutuksessa selvästi muiden maiden ikätovereitaan enemmän. Ikäryhmän vuotiaat nuorista yli 40 prosenttia on koulutuksessa, kun vastaava osuus OECD:ssä on 26 prosenttia. Myös vuotiaat ovat ikätovereitaan useammin koulutuksessa. Heistä 15 prosenttia on vielä koulutuksessa, kun OECD:n keskiarvo on vain kuusi prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa näkyy myös se, että Suomessa koulutusuran alussa on erilaisia viivytystekijöitä vuotiaiden koulutukseen osallistuminen ei ole OECD-maiden joukossa aivan kärjessä.
4 4 Kuvio 3. Koulutukseen osallistuminen iän mukaan eräissä OECD-maissa (2009), prosenttia vuotiaat vuotiaat vuotiaat Toisen asteen koulutuksen läpäisy tärkeää OECD:n indikaattoriprojektissa, INES (jonka tuote Education at a Glance siis on) on yritetty koota vertailukelpoista tietoa toisen asteen koulutuksen tutkinnon suorittamisesta ja läpäisystä. Koulutusjärjestelmien eroista johtuen vertailua on pidettävä suuntaa-antavana. Tutkinnon suorittamisasteen indikaattori lasketaan tutkinnon suorittaneiden määränä suhteessa vastaaviin väestöikäluokkiin. On muistettava, että meillä luvuissa ovat mukana sekä lukiokoulutus että ammatillinen peruskoulutus ja erityisesti ammatillisessa koulutuksessa tutkintoja suorittavat monen ikäiset. Yli 10 prosenttia tutkinnon suorittaneista on Suomessa yli 25-vuotiaita. Tämän laskennallisen tutkinnon suorittamisasteen mukaan Suomi oli vuonna 2009 Portugalin ja Slovenian jälkeen kolmantena OECD-maiden joukossa. Laskennallisesti Suomessa 95 prosenttia nuorista suorittaa toisen asteen tutkinnon. Jos tarkasteluun otetaan vain alle 25-vuotiaiden ikäluokat, Suomen tutkinnon suorittamisaste putoaa 84 prosenttiin. Kun sitten seurataan todellista aloittaneiden ikäluokkaa, niin tavoiteajassa eli kolmessa vuodessa toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 69 prosenttia aloittaneista eli suurin piirtein OECD-maiden keskitasoa. Tytöt suorittavat aloittamansa opinnot tutkintoon saakka poikia useammin ja yleissivistävässä koulutuksessa tutkinnon suorittaa loppuun useampi kuin ammatillisessa koulutuksessa. Tosin Suomen
5 5 poikien tutkinnon läpäisy on OECD-maiden poikien keskiarvoa korkeampi. Tytöillä se on OECD:n keskimääräisellä tasolla. Suomessa toisen asteen koulutuksen läpäisi tavoiteajassa hiukan useampi (69 prosenttia aloittaneista) kuin tarkastelussa mukana olevissa OECD-maissa keskimäärin (68 prosenttia aloittaneista). Tutkinnon suorittaminen voi kuitenkin venyä monista eri syistä ja siksi tarkasteluun otettiin myös tutkinnon suorittaneet vielä kaksi vuotta tavoiteajan jälkeen. Suomessa toisen asteen tutkinnon enintään viidessä vuodessa suorittaneiden osuus nousi 80 prosenttiin aloittaneista. Luxemburgissa osuus nousee kahden lisävuoden ansiosta 30 prosenttiyksiköllä ja Espanjassa 20 prosenttiyksiköllä. Seuraavassa kuviossa näkyy eräiden OECD-maiden (kaikki maat eivät pysty tuottamaan tietoja yhteisesti sovitulla tavalla) toisen asteen koulutuksen läpäisyosuudet koulutusmuodon mukaan. Koulutusten pituudet vaihtelevat kahdesta neljään vuoteen, joten koulutuksen tavoiteaika ei ole kaikissa koulutuksissa sama. Suurimmalla osalla maista laskelmat on tehty todellisen ikäluokan pohjalta, mutta joillakin mailla laskennallisen ikäryhmän tai otanta-aineiston pohjalta. Kuvio 4. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa koulutusmuodon mukaan eräissä OECDmaissa, prosenttia aloittaneista Yleissivistävä Ammatillinen Lasten sosioekonomisen taustan vaikutusta oppimistuloksiin voidaan vähentää Education at a Glance 2011:ssa vertaillaan sosio-ekonomisen taustan vaikutusta oppimistuloksiin PISAtulosten pohjalta ja todetaan, että lukutaidon erot sosio-ekonomisen taustan mukaan ovat suuret erityisesti Uudessa-Seelannissa ja Ranskassa. Alemmista sosiaaliryhmistä tulevat suoriutuvat muita heikommin. Myös maahanmuuttajataustaisten tulokset ovat heikommat kuin oppilaiden keskimäärin. Koko
6 6 OECD:ssä ensimmäisen polven maahanmuuttajalasten todennäköisyys sijoittua osaamiseltaan heikoimpaan neljännekseen on kaksinkertainen verrattuna maassa syntyneisiin lapsiin. OECD-maissa noin kolmasosa syrjäytymisvaarassa olevista on sellaisia, joiden oppimistulokset ovat paremmat kuin sosio-ekonominen tausta ennakoisi. Heikommista taustoista lähtevillä tytöillä huomattavasti poikia useammin oppimistulokset ovat paremmat kuin tausta antaisi odottaa. Alempien sosiaaliryhmien tytöistä 40 prosenttia ja pojista vain 23 prosenttia ylittää odotukset lukutaidon mittauksissa. Vaikka oppimistulosten ja oppilaan taustan välinen riippuvuus on ilmeistä kaikissa maissa, on maiden välillä merkittäviä eroja. Neljässä PISA-tutkimuksen kärkimaassa tai -alueella, Kiinan Shanghaissa, Etelä-Koreassa, Suomessa ja Kanadassa sosio-ekonomisen taustan vaikutus PISA-tuloksiin on OECD:n keskiarvoa pienempi. Lasten sosiaalisen taustan vaikutukseen oppimistuloksiin voidaan siis vaikuttaa. Kuvio 5. Odotuksia paremmin menestyvien ja heikosti menestyvien osuudet alimmasta sosiaalisesta neljänneksestä tulevien lasten joukossa PISA-tutkimuksen mukaan (2009), prosenttia Odotuksia paremmin menestyvät* Heikosti menestyvät** * Tähän kategoriaan kuuluvat oppilaat, jotka PISAn taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen aseman indeksin mukaan sijoittuvat alimpaan neljännekseen ja osaamisessa sijoittuvat kaikkien maiden parhaimpaan neljännekseen, kun sosiaalinen tausta on otettu huomioon. ** Tähän kategoriaan kuuluvat oppilaat, jotka PISAn taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen aseman indeksin mukaan sijoittuvat alimpaan neljännekseen ja osaamisessa sijoittuvat kaikkien maiden heikoimpaan neljännekseen, kun sosiaalinen tausta on otettu huomioon.
7 7 Koulutus lisää ansioita Korkea-asteen koulutuksen saaneet ansaitsivat OECD-maissa vuonna 2009 keskimäärin yli 50 prosenttia enemmän kuin toisen asteen koulutuksen saaneet. Koulutustasosta riippumatta ero sukupuolten välillä on olennainen. Naisten palkat olivat OECD-maissa keskimäärin 78 prosenttia miesten palkoista, Suomessa 79 prosenttia. Palkkatasa-arvon näkökulmasta tasa-arvoisin OECD-maa oli Slovenia, missä kaikki koulutusasteet yhteen laskettuna naisten palkat olivat 93 prosenttia miesten palkoista. Myös Espanjassa ja Unkarissa naiset yltivät vähintään 85 prosenttiin miesten palkoista. Education at a Glancessa tarkastellaan myös perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden palkkatasoa kansainvälisen ammattiluokituksen ISCOn kategorioiden pohjalta. Tarkastelussa on mukana neljä maata: Iso-Britannia, Kanada, Suomi ja Yhdysvallat. ISCOn yhdeksän luokkaa on koottu karkeammiksi luokiksi: johto ja asiantuntijat, toimisto- ja palvelutyöntekijät, koulutetut suorittavan työn tekijät, muut työntekijät. Vaikka korkea-asteen tutkinnon suorittaneet toimivat samassa ammattiryhmässä kuin alemman tutkinnon suorittaneet, saivat he yleensä parempaa palkkaa kuin vähemmän koulutetut. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että koulutuksesta johtuen heidän oletetaan hallitsevan laajemmin erilaisia tehtäviä ja pystyvän sopeutumaan muuttuviin vaatimuksiin paremmin. Ero varsinkin johto- ja vaativissa asiantuntijatehtävissä oli kuitenkin niin suuri, että pelkästään tehtävien monimuotoisuus ei sitä selitä. Neljän maan tarkastelun alustavat tulokset viittaavat siihen, että eroja selittävät paljolti myös toimialat tai yritysten koot. Korkeammin koulutetut toimivat aloilla ja suuremmissa yrityksissä, jotka pystyvät tarjoamaan parempia ansioita. Kuvio 6. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ansiot suhteessa toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ansioihin ammatillisten ryhmien mukaan (2009 tai uusin saatavilla oleva tieto) % 1,7 ISCO 1-3 (johto ja asiantuntijat) ISCO 6-8 (koulutetut suorittavan työn tekijät) ISCO 4-5 (toimisto- ja palvelutyöntekijät) ISCO 9 (muut työntekijät) 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0,8 Yhdysvallat Kanada Iso-Britannia Suomi
8 8 Työllisyys oli selvästi riippuvainen koulutuksen määrästä kaikissa OECD-maissa. Mitä enemmän koulutusta sitä suurempi todennäköisyys oli työllistyä. Kun perusasteen tai sitä vähäisemmän koulutuksen varassa olevista 56 prosenttia oli työllisiä vuonna 2009, niin korkeakoulututkinnon suorittaneista vastaava osuus oli OECD-maissa keskimäärin melkein 84 prosenttia. OECD:n jäseninä olevissa EU-maissa, ns. EU21-maissa osuuksien ero oli vieläkin suurempi. Työmarkkinoiden kehitys kulkee siis yhä enemmän siihen suuntaan, että työssä kuin työssä vaaditaan tutkinnon suorittamista. Education at a Glance 2011:n viimeinen tilastovuosi on 2009, joten työllisyyskehityksessä oli joissakin maissa nähtävissä taantuman vaikutus. Islannissa kehitys näkyi selkeimmin. Siellä muodollista koulutusta vailla olleidenkin työllisyys on ollut korkealla tasolla, reilusti yli 80 prosentissa. Vuonna 2000 jopa 87,3 prosenttia enintään perusasteen tutkinnon suorittaneista oli työllisiä. Vuonna 2009 osuus oli 10 prosenttiyksikköä alempi ja vuosina osuus putosi kuusi prosenttiyksikköä. Korkeakoulututkinnon suorittaneissa työllisten osuus putosi 2009 selvästi vähemmän kuin vähemmän koulutettujen työllisyys. Suomessa työllisyyden kehitys on ollut tasaisempaa, mutta meillä 2000-luvun paras työllisyysvuosi oli 2008, josta taantuman myötä pudottiin jonkin verran vuonna Pudotus oli koulutusasteen mukaan samanlainen kuin Islannissa ja useimmissa muissa OECD-maissa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyys heikkeni vähemmän kuin toisen asteen koulutuksen suorittaneilla tai vain perusasteen tutkinnon varassa olevilla. Kuvio 7. Työllisyysasteen kehitys Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin vuosina koulutusasteen mukaan, prosenttia työvoimasta Suomi, perusasteen suorittaneet OECD keskimäärin, perusasteen suorittaneet Suomi, toisen asteen tutkinnon suorittaneet OECD keskimäärin, toisen asteen tutkinnon suorittaneet Suomi, korkeakoulututkinnon suorittaneet OECD keskimäärin, korkeakoulututkinnon suorittaneet
9 9 Education at a Glancessa on laskettu myös koulutuksen elinaikaisia taloudellisia tuottoja yksilön kannalta. Laskelmassa on otettu huomioon yksilön suorat kustannukset, odotettavissa olevat tulot sekä tuloveron, sosiaalisten tulonsiirtojen ja työttömyyden vaikutukset. Nämä tekijät huomioon ottaen toisen asteen koulutuksen nettotuotto, ns. net present value, Suomessa oli vuonna 2007 vertailussa mukana olevien maiden alhaisin, miehillä euroa ja naisilla euroa, kun OECD-maiden keskiarvo oli miehillä euroa ja enimmillään Yhdysvalloissa miehillä euroa ja naisilla euroa. Korkeakoulututkinnon suorittaneilla miehillä koulutuksen tuotto oli Suomessa selvästi parempi kuin naisten. Miesten korkeakoulutuksen nettotuotto vuonna 2007 oli euroa ja naisten euroa. Tosin nämäkin summat jäivät OECD:n keskiarvojen alapuolelle. Korkeakoulututkinnon tuotto OECD-maissa keskimäärin oli miehillä euroa ja naisilla euroa. Enimmillään tuotto oli miehillä euroa ja naisilla euroa Portugalissa. Tanskassa ja Ruotsissa korkeakoulututkinnon nettotuotto oli pienin, noin euroa miehillä ja reilusti alle euroa tanskalaisilla naisilla. Ruotsin naisten saama tuotto oli euroa. Korkeakoulutetut tarvitsevat taloudellista tukea Korkea-asteen koulutuksessa ei peritä opiskelumaksuja kahdeksassa OECD-maassa. Kaikki Pohjoismaat kuuluvat tähän joukkoon. Kolmasosassa maista, joista tieto oli saatavilla, peri vähintään euron vuosittaisia opiskelumaksuja. EU-maista vain Italiassa, Hollannissa, Portugalissa ja Iso-Britanniassa julkiset oppilaitokset perivät yli 850 euron maksuja. Yli puolessa maista maksut ovat kotimaisille ja ulkomaalaisille opiskelijoille erisuuruiset. Samaten maksut ovat erilaisia eri koulutusaloilla. Education at a Glancessa on tyypitelty maita niiden omaksuman korkea-asteen koulutuksen tukipolitiikan mukaan. Malli 1:een kuuluvat maat, joilla ei ole opiskelumaksuja ja samalla suhteellisen avokätiset opiskelijoiden tukijärjestelmät. Pohjoismaat edustavat tätä mallia. Voi sanoa, että Pohjoismaissa korkeaasteen koulutuksen maksuttomuus rakentuu periaatteelle, että pääsy korkea-asteen koulutukseen on ennemminkin oikeus kuin etuoikeus. Tanska on tosin ottanut käyttöön opiskelumaksut ulkomaalaisille opiskelijoille ja Ruotsi ja Islanti tutkailevat maksujen käyttöönottoa. Toisen mallin maissa on korkeat opiskelumaksut ja kehittyneet opiskelijoiden tukijärjestelmät. Australia, Kanada, Hollanti, Uusi-Seelanti, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat tämän mallin soveltajia. Vuosittaiset opiskelumaksut ovat näissä maissa yli euron luokkaa ja yli kolme neljäsosaa opiskelijoista saa julkista tukea. Japanissa ja Etelä-Koreassa opiskelumaksut ovat korkeita, mutta opiskelijoiden tukijärjestelmät kehittymättömämpiä kuin kahdessa edellisessä mallissa. Japanissa vain noin kolmannes korkeakouluopiskelijoista saa opintoihinsa tukea ja Etelä-Koreassa 15 prosenttia julkisista kustannuksista on suunnattu tukiin. Etelä-Koreassa on kuitenkin korkeakouluopiskelijoiden suhteellinen määrä selvästi OECD:n keskiarvon yläpuolella. Neljäntenä mallina Education at a Glance esittelee useimpien eurooppalaisten maiden ja Meksikon järjestelmät, joissa opiskelumaksut ovat alhaisia, mutta myös opintotuet kattavat suhteellisen pienen osan opiskelijoista.
10 10 Kuvio 8. Julkiset tuet kotitalouksille ja yksityisille osuutena korkea-asteen koulutuksen kokonaiskustannuksista ja BKT:stä (2008), prosenttia. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Suora julkinen rahoitus oppilaitoksille Julkiset tulonsiirrot koulutusta varten yksityisille Mitkä ovat koulutuksen sosiaaliset tuotot? Korkeimmin koulutetut aikuiset olivat keskimäärin tyytyväisimpiä elämään, osallistuivat aktiivisemmin yhteiskunnan toimintaan ja raportoivat todennäköisimmin hyvästä terveydestään. Pohjoismaissa (pois luettuna Islanti, jonka tietoja ei ollut käytettävissä) ja Hollannissa vuotiaista suurimmat osuudet ilmoittivat olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Koulutustasollakaan ei ollut olennaista merkitystä tyytyväisyyden kannalta. Yhteiskunnallisen osallistumisen indikaattoreissa Suomi sijoittui OECD:n keskitasolle. Korkeakoulututkinnon suorittaneet osallistuivat vaaleihin äänestämällä hiukan OECD-maiden keskiarvoa enemmän. Suomessa sekä toisen asteen että sitä vähemmän koulutusta saaneet osallistuivat vaaleihin suurin piirtein yhtä aktiivisesti, mutta ero korkeakoulututkinnon suorittaneiden aktiivisuusosuuteen on yli 10 prosenttiyksikköä. Etelä-Koreassa, Venäjällä, Kreikassa ja Turkissa vähän koulutettujen vaaliaktiivisuus oli suurempaa kuin toisen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Muutoin tendenssi OECD-maissa oli selkeä: mitä enemmän koulutusta sitä aktiivisempia ihmiset ovat äänestämään. Vapaaehtoistyöhön osallistumisessakin suomalaiset aikuiset jäivät jälkeen enemmistöstä OECD-maita. Vain hiukan useampi kuin joka kymmenes ilmoitti eurooppalaisessa tutkimuksessa (European Social Survey) osallistuvansa vapaaehtoistyöhön. Suomessa vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat olivat muita aktiivisempia vapaaehtoistyöntekijöitä. Muissa maissa vapaaehtoistyöhönkin osallistumisaktiviteetti kasvoi koulutustason noustessa. Kun suomalaisista vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneista 12
11 11 prosenttia osallistui vapaaehtoistyöhön, niin Hollannissa ja Uudessa-Seelannissa heidän osuutensa oli yli 40 prosenttia. Suomen koulutuskustannukset OECD:n keskitasoa Suomessa koulutuskustannukset bruttokansantuoteosuutena laskettuna ovat kohtuulliset verrattuna muihin OECD-maihin. Vuonna 2008 osuus oli 5,9 prosenttia, kun se suurimmillaan oli Islannissa 7,9 prosenttia BKT:stä. Myös Norjassa ja Tanskassa osuus oli yli seitsemän prosenttia ja Ruotsissakin 6,3 prosenttia BKT:stä. BKT-osuus ei aina kuvaa todellista kustannusten tai panostusten kehitystä, sillä suhdannekehitys vaikuttaa osaltaan osuuteen. Esimerkiksi Suomessa 1990-luvun taantuman aikaan BKT aleni nopeasti ja koulutukseen panostukset suhteellisesti ottaen hitaammin. Näin kustannukset BKT:hen suhteutettuna olivat suuremmat kuin vaikkapa 2000-luvulla. Vuoden 2008 taantuma näkyi parhaiten Islannin BKT-osuudessa. Se oli kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2008 mennessä 7,1 prosentista 7,9 prosenttiin. Kuvio 9. Koulutuksen kustannukset prosentteina BKT:stä eräissä OECD-maissa vuosina 1995, 2000 ja ,5 7 6,5 6 5,5 5 4, * OECD:n keskiarvo on niistä maista, joista tietoa kaikilta trendivuosilta on saatavissa (27 maata). Opiskelijakohtaiset kustannukset olivat vuonna 2008 Suomessa korkeakoulukoulutusta lukuun ottamatta OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Korkeakouluissa kustannukset tutkimus- ja kehittämistoiminta
12 12 mukaan laskettuna olivat Suomessa euroa opiskelijaa kohti. OECD:n keskiarvo koko korkea-asteen koulutuksen osalta oli euroa. Suurin osa tästä erosta aiheutuu korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, sillä ne pois laskettuna Suomen ja OECD:n keskimääräiset korkea-asteen koulutuksen kustannukset eivät juurikaan eronneet toisistaan. Luokkien koko Suomessa kansainvälisesti vertaillen pieni Uuden hallituksen ohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi on asetettu perusopetuksen luokkakokojen pienentäminen. Meiltä löytyy kuntia ja kouluja, joissa on suuria, yli 30 oppilaan luokkia, mutta keskimääräiset luokkakoot Suomen perusopetuksessa olivat vuonna 2009 selkeästi OECD-maiden keskiarvoa pienempiä. Perusopetuksen alaluokilla keskimääräinen luokkakoko oli Suomessa 19,8 oppilasta, kun OECD:n keskiarvo oli 21,4 oppilasta. OECD:n keskiarvoa nostivat erityisesti Euroopan ulkopuoliset maat, kuten Japani ja Etelä-Korea, joissa keskimääräinen luokkakoko lähenteli 30 oppilasta. EU21-maissa keskikoko oli sama kuin Suomessa ja pienimmät luokat olivat Luxemburgissa ja Kreikassa. Perusopetuksen yläluokilla (7-9) keskimääräinen luokkakoko, 20,1 oppilasta, oli OECD-maiden pienimpien joukossa. Pienimmät luokat tällä asteella olivat Luxemburgissa ja Islannissa, 19,5 oppilasta. OECD:n keskiarvo oli 23,7 oppilasta ja EU21-maiden 21,9 oppilasta. Kuvio 10. Keskimääräiset luokkakoot perusopetuksessa OECD-maissa (2009) Luxemburg Islanti Slovakia Puola Itävalta Suomi Meksiko Espanja Ranska Australia Israel Etelä-Korea OECD keskimäärin Oppilaita Perusopetuksen alaluokat (1-6) Perusopetuksen yläluokat (7-9)
13 13 Opettajien palkat kehittyneet hyvin Suomalaisten luokanopettajien palkat ovat kehittyneet erityisen hyvin viime vuosina. Vuodesta 1995 vuoteen 2009 suomalaisten luokanopettajien keskimääräinen palkka kohentui suhteellisesti selvästi nopeammin kuin OECD- ja EU21-maissa. Myös yläluokkien ja toisen asteen (lukio- ja ammatillinen koulutus) opettajien palkkakehitys on ollut suotuisaa verrattuna muiden kehittyneiden maiden opettajien palkkoihin. Yleensä OECD-maissa opettajien palkkakehitys on ollut maltillista, mutta Puolassa ja Virossa opettajien palkat ovat suhteellisesti ottaen kehittyneet erityisen hyvin. Vuonna 2008 alkanut taantuma ei näkynyt selkeästi opettajien palkkakehityksessä. Vain Unkarissa, Ranskassa, Italiassa, Etelä-Koreassa, Japanissa ja Australiassa palkkataso kaikilla opettajilla oli vuonna 2009 alempi kuin vuonna Suomalaisten opettajien palkat perus- ja toisella asteella olivat vuonna 2009 parempia kuin OECD- ja EU21- maissa keskimäärin. Myös uran korkeimmat palkat suomalaisilla opettajilla olivat korkeammat kuin useimmissa OECD-maissa. Toki suomalaiset opettajat ovat kaukana kärkimaiden takana. Luokanopettajan keskimääräinen palkka 15 vuoden työkokemuksen jälkeen oli vain vähän yli puolet luxemburgilaisen kollegan palkasta. Toisaalta Slovakian, Unkarin ja Viron kollegoilla palkka oli vain noin kolmannes suomalaisen luokanopettajan palkasta. Yläluokkien ja toisen asteen opettajilla palkkaero Luxemburgin eli kärkimaan opettajiin oli vielä suurempi kuin luokanopettajilla. Kuvio 11. Luokanopettajien 15 vuoden työuran jälkeisten palkkojen kehitys vuosina (indeksin perusvuosi 2005 = 100) Suomessa, OECD-maissa ja EU21-maissa Suomi OECD keskimäärin* EU21 keskimäärin* * Ne maat, joista tieto on kaikilta tarkasteluvuosilta.
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotEducation at a Glance 2010
Muistio Matti Kyrö, Opetushallitus Mika Tuononen, Tilastokeskus Education at a Glance 2010 Koulutustaso nousee nopeasti OECD-maissa Suomessa, kuten myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, Islannissa ja Virossa
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotKANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009
Muistio Matti Kyrö, OPH 7.9.2009 KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009 OECD on julkaissut vuosittaisen kansainvälisen koulutusjärjestelmiä vertailevan tilastojulkaisunsa
LisätiedotSuomen koulutus kansainvälisten vertailuindikaattorien valossa
Muistio Education at a Glance 2014 Matti Kyrö Suomen koulutus kansainvälisten vertailuindikaattorien valossa 1. Johdanto Education at a Glance 2014:n (EAG) neljä osiota, koulutuksen tuotokset ja oppimisen
LisätiedotJulkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotKoulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa
LisätiedotEducation at a Glance: OECD Indicators - 2006 Edition. Education at a Glance: OECD-mittarit vuoden 2006 julkaisu
Education at a Glance: OECD Indicators - 2006 Edition Summary in Finnish Education at a Glance: OECD-mittarit vuoden 2006 julkaisu Suomenkielinen tiivistelmä Education at a Glance tarjoaa kouluttajille,
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotLausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus
Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotPohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa
Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotNaiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019
Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40
LisätiedotFerratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015
Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotKorkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa
Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon
LisätiedotEuroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013
Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006. Eurooppalainen vertailu
Koulutus 2009 Aikuiskoulutustutkimus 2006. Eurooppalainen vertailu Aikuisten koulutukseen osallistuminen yleistä Pohjoismaissa Pohjoismaissa (Norja, Ruotsi, Suomi) asuvat 25 64-vuotiaat osallistuivat koulutukseen
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotKoulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotOppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta
Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotTallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa
Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2017 Jari Kannisto 28.2.2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
LisätiedotKohti vaikuttavampia ja tuottavampia koulutuspalveluja Kirsi Kangaspunta Johtaja
Kohti vaikuttavampia ja tuottavampia koulutuspalveluja 16.6.2011 Kirsi Kangaspunta Johtaja Koulutuksen vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittaaminen yhä tärkeämpää Koulutuksen tuloksellisuuden vaatimukset
LisätiedotTilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä
Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)
LisätiedotNäyttötutkinnot 20 vuotta, , klo
Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto
LisätiedotOECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi
OECD Regions at a Glance Summary in Finnish Katsaus OECD:n alueisiin Tiivistelmä suomeksi Lukijan opas Miksi OECD Regions at A Glance -raportti on laadittu? Viime vuosina alueiden kehittämiseen liittyvät
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
Lisätiedotongelmanratkaisutaito määriteltiin seuraavasti
PISA 2012 -tutkimukseen osallistuneista 65 maasta ja alueesta 44 osallistui myös ongelmanratkaisutaitojen arviointiin. Suomi menestyi arvioinnissa hyvin. Suomalaisoppilaiden pistemäärien keskiarvo oli
LisätiedotTutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu
1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen
LisätiedotAivovuoto ei selitä koulutustason laskua
Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua 1/7 20.10.2017/ HK,AK Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua Hannu Karhunen & Aleksi Kalenius Nuorissa ikäryhmissä korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten
LisätiedotAikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010
Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden
LisätiedotMitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala
Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotTaloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh
Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan Jukka Ohtonen, sosiologi Puh. 045 8722 118 @-posti: juohtonen@gmail.com Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat Menetelminä käytetään mm. yksilövalmennusta,
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotEducation at a Glance: OECD Indicators - 2005 Edition. Katsaus koulutukseen: OECD-indikaattorit - vuoden 2005 painos
Education at a Glance: OECD Indicators - 2005 Edition Summary in Finnish Katsaus koulutukseen: OECD-indikaattorit - vuoden 2005 painos Tiivistelmä suomeksi Koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat tärkeässä
LisätiedotTilastokatsaus 9:2014
Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien
LisätiedotVäestön koulutusrakenne 2017
Koulutus 2018 Väestön koulutusrakenne 2017 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017 Vuoden 2017 loppuun mennessä 3 334 648 henkeä eli 72 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon
LisätiedotNuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa
Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2014
Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotAmmatillisen aikuiskoulutuksen palkkavaikutus Suomessa , AMKE, Cabriella
Ammatillisen aikuiskoulutuksen palkkavaikutus Suomessa erkki.laukkanen@sak.fi 24.3.2011, AMKE, Cabriella Mitä me tiedämme? 1990-luvulla kirjallisuudessa ihmeteltiin korkeita amerikkalaisia tuottoja. Myöhemmin
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003
TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
LisätiedotKuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotSisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31
Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotEurooppalainen korkeakoulutusalue vuonna 2015: Bolognan prosessin eteneminen
Eurooppalainen korkeakoulutusalue vuonna 2015: Bolognan prosessin eteneminen Korkeakoulutuksen Bolognan prosessin ministerikokouksen yhteydessä Jerevanissa julkaistava raportti tarkastelee monipuolisesti
LisätiedotKun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen
SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotSuomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014
Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö
LisätiedotLasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi
Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001
LisätiedotSuomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010
Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
Lisätiedott i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä
LisätiedotTilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä
Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2011
Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotKoulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotOsaamisen tila ja taso
Osaamisen tila ja taso Tulevaisuuden osaaminen - opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaustyön seminaari Finlandia-talo 16.5.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Julkisyhteisöjen
LisätiedotOppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea
Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotOppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotHelsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007
LisätiedotTyötä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät
Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja
LisätiedotLäpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)
Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
Lisätiedot