Suomen koulutus kansainvälisten vertailuindikaattorien valossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen koulutus kansainvälisten vertailuindikaattorien valossa"

Transkriptio

1 Muistio Education at a Glance 2014 Matti Kyrö Suomen koulutus kansainvälisten vertailuindikaattorien valossa 1. Johdanto Education at a Glance 2014:n (EAG) neljä osiota, koulutuksen tuotokset ja oppimisen vaikutukset, koulutuksen taloudelliset ja henkiset investoinnit, koulutukseen pääsy, osallistuminen ja edistyminen sekä oppimisympäristöt ja koulun organisointi, antavat kattavan, vertailevan kuvan OECD-maiden ja OECD:n kumppanimaiden koulutusjärjestelmistä. Lähteinä ovat pääosin Unescon, OECD:n ja Eurostatin UOE-kyselyn ja Eurostatin työvoimatutkimuksen tuottamat tilastotiedot, mutta EAG sisältää myös analyyseja, jotka perustuvat kansainvälisiin arviointitutkimuksiin, PISAan ja PIAACiin. Lisäksi indikaattoriprojekti INESin verkostot LSO ja NESLI keräävät erillisillä tiedonkeruilla tietoja joihinkin indikaattoreihin. Julkaisun tiedot ovat yleensä vuodelta 2012 ja aikasarjoja on jopa vuodesta 1995 lähtien. 2. Koulutustason kasvu Suomessa hidastunut Suomessa erityisesti nuorempien ikäluokkien koulutustaso on ollut OECD-maiden joukossa korkea, mutta viime vuosina moni maa on panostanut koko väestön koulutukseen Suomea selvästi enemmän. Esimerkiksi vuoden 2005 tietojen mukaan korkea-asteen (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja jo poistuneen opistoasteen tutkinnot) tutkinnon suorittaneiden osuudessa vuotiaasta väestöstä olimme sijalla kuusi, kun vuonna 2012 sijoitus oli pudonnut kymmenenneksi. Suomen kanssa samankaltainen kehitys korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa on Yhdysvalloissa. Siellä korkeimmin koulutettujen osuus ei ole merkittävästi lisääntynyt 2000-luvulla. Voi kuitenkin arvioida, että Yhdysvalloille koulutustason kohoamisen pysähtymisellä ei ole samaa merkitystä kuin Suomelle. saa eri puolilta maailmaa korkeasti koulutettua väkeä työmarkkinoilleen suhteellisesti selvästi Suomea enemmän. Pienelle maalle koko väestön kouluttaminen mahdollisimman pitkälle on tärkeämpää kuin suurvallalle. Pelkän perusopetuksen varassa olevan aikuisväestön osuus on Suomessa OECD-maiden keskiarvoa selvästi pienempi, mutta kuitenkin korkeampi kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa, kuten ssa, Tšekissä, ssa, ssa. Tähän osaltaan vaikuttaa se, että vuonna 2012 oli vielä suuria ikäluokkia tarkasteltavassa ikäryhmässä. Suuriin ikäluokkiin kuuluville ei ja 1960-luvuilla ollut riittävästi koulutuspaikkoja, joten heistä moni jäi tuolloin vaille muodollista tutkintoa. Syrjäytymisen ehkäisy on erittäin keskeistä kansallisessa koulutuspolitiikassa, sillä pelkän kansa- tai peruskoulun varassa olevien osuuden pieneneminen näyttää hiljalleen pysähtyvän viimeistenkin suurten

2 Chile Sveitsi Luxemburg 2 ikäluokkien saavuttaessa 65 vuoden iän. Vuosina osuus pieneni kahdella prosenttiyksiköllä. Muutaman vuoden perspektiivillä näyttää siltä, että vähän koulutettujen määrä vuotiaissa vähenee vain vähän koulutettujen vanhempien henkilöiden ikäryhmästä poistumisen myötä. Tšekin tasavallassa ja ssa vähemmän kuin joka kymmenes vuotias on vailla perusasteen jälkeistä koulutusta, kun Suomessa osuus on 15 prosenttia. Myös ssa, ssa, Yhdysvalloissa, ssa ja ssa osuus on Suomea alhaisempi prosenttia. Kuvio vuotiaan väestön koulutustaso OECD-maissa (2012) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Esiopetus ja perusopetuksen alaluokat Toinen aste Korkea-asteen koulutus Perusopetuksen yläluokat Toisen asteen jälkeinen ei-korkea-asteen koulutus Aikuisväestön osaamista mitannut aikuistutkimus PIAAC osoitti, että suomalaiset vuotiaat sijoittuvat kärkeen tutkimukseen osallistuneiden kehittyneiden maiden joukossa. Korkeimmin koulutetuista 37 prosenttia eli sama osuus kuin Japanissa sijoittui jommallekummalle ylimmistä suoriutumistasoista, kun OECD:n keskiarvo oli korkea-asteella 24 prosenttia. Heikoimmin sijoittuivat n ja n korkeaasteen koulutuksen saaneet. Heistä vain 12 prosenttia oli ylimmillä lukutaidon tasoilla eli hiukan vähemmän kuin Suomessa osuus toisen asteen tutkinnoista oli. Useimmissa maissa vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevista ei käytännössä kukaan sijoittunut lukutaidon parhaille tasoille. Japanissa ja Suomessa sen sijaan joka kahdeskymmenes muodolliselta koulutukseltaan perustasolla oleva oli lukutaidossa parhainta tasoa. on PISA-tutkimuksissa kärkimaiden joukossa, mutta PIAACin tuloksissa se sijoittui maiden rankingissa sangen alas. PISAn tuloksissa näkyvät maan 2000-luvulla tekemät vahvat panostukset koulutukseen, mutta PIAACin tuloksissa taas ikääntyneemmän aikuisväestön vähäisempi koulutustaso.

3 3 Kuvio 2. PIAACin ylimmille lukutaitotasoille (4/5) suoriutunut vuotias väestö koulutustason mukaan (2012) 3. Koulutuksen kustannukset OECD:n keskiarvoa suuremmat Vuonna 2011 OECD-maiden koko koulutusjärjestelmän opiskelijakohtaiset kustannukset olivat Yhdysvaltain dollaria (ostovoimalla painotettuna), kun ne Suomessa olivat melkein dollaria. Sveitsissä ja Yhdysvalloissa kustannukset olivat yli dollaria, mutta toisaalta taas ssa ja Turkissa kustannukset olivat vain vähän yli dollaria. ssa ja ssa kustannukset jäivät alle dollarin ja ssakin dollariin. Varhaiskasvatuksen kustannukset lasta kohti jäävät Suomessa selvästi OECD:n keskiarvon alle. Suomessa kustannukset ovat dollaria, kun OECD:n keskiarvo on melkein dollaria. Luxemburgissa varhaiskasvatuksen kustannukset ovat melkein viisinkertaiset Suomeen verrattuna. Varhaiskasvatuksen kustannusten kansainvälistä vertailua vaikeuttavat erot varhaiskasvatuksen järjestämismuotojen ja tilastointikäytäntöjen välillä. Perusopetuksen alaluokkien koulutuskustannukset ovat meillä suurin piirtein OECD-maiden keskitasoa, dollaria. Sen sijaan perusopetuksen yläluokilla, joilla palkkamenot aineenopetuksen takia kohoavat, ovat Suomessa selvästi OECD-keskiarvoa suuremmat, dollaria, kun OECD:n keskiarvo on dollaria. Toisen asteen kustannukset yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen yhteenlasketut opiskelijakohtaiset kustannukset ovat puolestaan keskimääräistä pienemmät, dollaria. Keskiarvo OECD-maissa on 1 000

4 Chile Japani Sveitsi OECD:n keskiarvo 4 dollaria enemmän. Sveitsissä ja Luxembourgissa toisen asteen koulutus on melkein kaksi kertaa kalliimpaa kuin meillä. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset ovat n ja Japanin tasolla, dollaria. ssa kustannukset ovat korkeimmat, dollaria enemmän kuin Suomessa. Kuvio 3. Kaikkien koulutusasteiden yhteenlasketut vuosittaiset opiskelijakohtaiset kustannukset OECDmaissa (2011), US$ Kokoaikaisten opiskelijoiden kustannukset Yhdysvaltain dollareissa ostovoimalla painotettuna Jotkut OECD-maat, kuten ja ovat panostaneet vahvasti koulutukseen. Julkisista menoista vuonna 2011 oli näissä maissa yli 20 prosenttia suunnattu koulutukseen. ssa tämä ei näkynyt koulutuskustannusten bruttokansantuoteosuudessa, mutta Uudessa-Seelannissa kyllä. Suomessa koulutusmenot osuutena kaikista menoista ovat hiukan OECD-maiden keskiarvon alapuolella, 12,2 prosenttia kaikista julkisista menoista. Tämä kertoo koulutuksen järjestämisen tehokkuudesta. Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu enemmän kuin minkään muun maan järjestelmä julkiseen rahoitukseen ja silti kustannusosuus pysyy OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Euroopan suurissa maissa, ssa, ssa, ssa ja ssa koulutuskustannusten osuus julkisista menoista on vielä alempi kuin Suomessa, mutta toisaalta kaikissa Pohjoismaissa korkeampi kuin Suomessa ja OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Koulutuskustannusten bruttokansantuoteosuus on pysytellyt Suomessa n ja n kanssa suurin piirtein samalla tasolla 6:n ja 6,5:n välillä. Se on hiukan OECD:n keskiarvoa suurempi osuus, mutta olennaisesti alempi kuin ssa, Islannissa ja ssa. Vuonna 2011 näissä maissa BKT-osuus oli

5 Japani Sveitsi OECD:n keskiarvo 5 7,6 ja 7,9 prosentin välillä. Merkittävimmät muutokset BKT-osuudessa 2000-luvulla ovat tapahtuneet Uudessa-Seelannissa ja Chilessä. Uudessa-Seelannissa osuus on noussut kuudessa vuodessa 2,4 prosenttiyksikköä, 7,4 prosenttiin ja Chilessä 1,5 prosenttiyksikköä, 6,9 prosenttiin. BKT-osuus indikaattorina kuvaa periaatteessa kansakunnan panostuksia koulutukseen, mutta se on myös osittain suhdanneriippuvainen. Esimerkiksi ssa bruttokansantuote on kasvanut voimakkaammin kuin muissa EU-maissa. Samaan aikaan on panostanut vahvasti koulutuksensa kehittämiseen, mutta silti koulutuskustannusten BKT-osuus maassa on alentunut vuosina Kuvio 4. Koulutuskustannusten osuus kaikista julkisista menoista ja bruttokansantuotteesta OECD-maissa vuosina (2011) 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Koulutusmenojen osuus kaikista julkisista menoista Koulutusmenojen osuus BKT:stä 4. Naisten palkat edelleen selvästi miesten palkkoja alempia Kaikissa OECD-maissa naiset jäävät miesten palkoista jälkeen koulutusasteesta riippumatta. on palkkatasa-arvotarkastelussa OECD:n keskitasoa. Suomessa naisten palkkataso on 80 prosenttia miesten tasosta ja OECD:n keskiarvo on tarkalleen ottaen 79 prosenttia. Kuviossa 5. on verrattu toisen asteen ja toisen asteen jälkeisen ei-korkea-asteen koulutuksen saaneiden naisten palkkoja suhteessa vastaavan koulutuksen saaneisiin miehiin. Meillä jälkimmäiseen koulutusasteeseen kuuluvat vain erikoisammattitutkinnot. ei erotu mitenkään tasa-arvoisena maana tässä vertailussa. Naisten työuran aikana heidän suhteellinen asemansa kohentuu jonkin verran, mutta toisen asteen tutkinnon suorittaneilla naisilla miehen euro jää kuitenkin alle 80 sentin.

6 Chile Luxemburg OECD keskiarvo 6 Luxemburgissa, Kreikassa ja Hollannissa, missä vuotiaiden toisen asteen koulutuksen saaneiden naisten palkat ovat 85 prosenttia tai enemmän miesten palkoista, ovat vuotiaiden tämän koulutuksen saaneiden palkat selkeästi alempia. Yleinen tendenssi OECD-maissa on kuitenkin se, että naisten palkkataso kohentuu iän myötä. Samoin ssa ja ssa naisten suhteellinen palkkaasema paranee työuran aikana, mutta näissä maissa toisen asteen koulutuksen hankkineet naiset jäävät todella kauaksi miesten palkoista. ssa vuotiaiden naisten palkat ovat alle kolme viidesosaa vastaavan koulutuksen saaneiden miesten palkoista. Kuvio 5. Toisen asteen ja toisen asteen jälkeisen ei-korkea-asteen koulutuksen saaneiden naisten palkat suhteessa miesten palkkoihin OECD-maissa iän mukaan (2012) Opettajien palkat kansainvälisessä vertailussa kohtalaisia Suomalaisten opettajien palkat suhteessa muiden maiden kollegoihin vaihtelevat koulutusasteesta ja työkokemuksen pituudesta riippuen. Esikoulunopettajia lukuun ottamatta perus- ja toisen asteen opettajien lähtöpalkat ylittävät OECD:n keskimääräiset palkat, kun tarkastellaan ostovoimalla tasoitettuja palkkoja. Palkkakehitys opettajauran aikana on heikompi kuin OECD-maissa yleensä, mutta uraansa aloittavan opettajan palkka on kilpailukykyinen. Sen sijaan kaikilla koulutusasteilla uran korkeimmat palkat jäävät OECD-maiden keskimääräisiä korkeimpia palkkoja alemmiksi. Kun esimerkiksi korkean palkkatason Luxemburgissa toisen asteen opettajan korkeimmat palkat ovat melkein kolme neljäsosaa korkeammat kuin saman asteen opettajan lähtöpalkka, niin Suomessa vastaavalla opettajalla palkka nousee uran aikana vain kolmanneksella.

7 Chile Japani Skotlanti Englanti (ra) (fl) Sveitsi Luxemburg OECD keskiarvo 7 Peruskoulun yläluokkien opettajan lähtöpalkka vertailukelpoiseksi muunnettuna on Suomessa vajaat Yhdysvaltain dollaria eli dollaria korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Se on kuitenkin kolminkertainen verrattuna n, n ja n kollegoihin. Maiden välisen palkkarankingin yläpäässä on Luxemburg, missä perusasteen yläluokkien opettaja nauttii yli kaksinkertaista palkkaa suomalaiseen ja yli seitsenkertaista palkkaa virolaiseen kollegaansa verrattuna. Kuvio 6. Opettajien sopimusten mukaiset palkat perusasteen yläluokilla palkkataulukon ylimmällä tasolla OECD-maissa (2012) Vuosipalkat julkisissa kouluissa Yhdysvaltain dollareissa ostovoimalla painotettuna Koulutus on tuottava sijoitus yksilölle Education at a Glancen indikaattori, joka kertoo koulutuksen tuotosta yksilölle tai julkisyhteisölle on laskettu vertailemalla koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia, suoria kustannuksia, veroja ja opintotukia, hyötyihin, verovaikutuksiin, sosiaalisten tulonsiirtojen ja työttömyyden vaikutuksiin. Näin on laskettu ns. net present value. Yksilöt, jotka ovat hankkineet korkea-asteen koulutuksen voivat odottaa suurempaa nettotuottoa kuin toisen asteen koulutuksen saaneet. OECD-maissa keskimäärin tuotto on korkeakoulutetulla miehellä Yhdysvaltain dollaria ja naisella dollaria. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa koulutuksen henkilökohtainen tuotto naisille on selkeästi OECD:n keskiarvoa alempi. Suomalaisten miesten kohdalla tuotto on lähempänä OECD:n keskitasoa, mutta

8 Japani OECD keskiarvo 8 kuitenkin sitä pienempi. Tulovero todennäköisesti on tekijä, joka eniten vaikuttaa Pohjoismaiden koulutettujen saamaan nettotuottoon ja sen suhteelliseen vähäisyyteen. Suomessa koulutuksen suorat kustannukset ovat maksuttoman koulutuksen ansiosta selvästi alemmat kuin OECD-maissa keskimäärin. Sen sijaan suomalaisilla korkeasti koulutetuilla naisilla koulutuksen tuottoa alentaa se, että he lähinnä opintojen keston vuoksi jäävät vaille tuloja, jotka ei-opiskelija samana aikana saisi. Teoreettiset tulonmenetykset ovat suomalaisilla korkeakoulutetuilla naisilla noin kolmanneksen korkeammat kuin OECD-maissa keskimäärin. Kuvio 7. Yksityiset koulutuksen tuotot (net present value) korkea-asteen koulutuksen saaneilla naisilla OECD-maissa (2010) Nuorten syrjäytyminen ongelma useissa maissa Vuonna 2012 melkein joka kuudes vuotias OECD-maan nuori kuului syrjäytymisuhan alaisena oleviin, ns NEETS-nuoriin (not in employment, education or training). Heikoin tilanne oli kahdessa globaalin talouskriisin pahasti koettelemassa EU-maassa, ssa ja ssa. Näissä maissa suurin piirtein neljäsosa nuorista oli vailla työtä tai opiskelupaikkaa. Suomessa osuus oli 11,9 prosenttia eli reilusti alle OECD:n keskiarvon, 15,0 prosenttia. Hollannissa tilanne oli paras, 6,7 prosenttia nuorista kuului tähän ryhmään. Nuorista ikäluokista vuotiaat ovat hankalimmassa asemassa. Näistä nuorista OECD-maissa 19,4 prosenttia kuului NEETSiin. Suomessa osuus oli 15,4 prosenttia, ssa 32,5 prosenttia ja ssa 29,0

9 Luxemburg Sveitsi OECD keskiarvo 9 prosenttia. Hollannissa osuus oli 10,6 prosenttia. Ikääntyvissä Euroopan maissa on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, jos kaikissa maissa vähintään joka kymmenes nuori kulkee vailla työtä tai opiskelupaikkaa vajaan 30 vuoden iässä, jolloin työmarkkinoille kiinnittyminen olisi jo pitänyt tapahtua. Kuvio 8. Vailla työtä tai opiskelupaikkaa olevien osuus vuotiaista nuorista OECD-maissa (2012) 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 8. Luokkakoot Suomessa kansainvälisesti vertaillen pieniä Perusopetuksen alaluokkien koko OECD-maissa keskimäärin on 21 oppilasta. Yläluokat ovat yleensä hiukan suurempia. Vuonna 2012 niillä oli keskimäärin 24 oppilasta. Suomessa vastaavat oppilasmäärät olivat 19 ja 20 oppilasta. Pienempiä alaluokkia kuin Suomessa oli kuudessa maassa. Suurimmat luokat olivat Chilessä, 30 oppilasta ja lähinnä sitä oli Japani 28 oppilaalla. Perusopetuksen yläluokilla japanilaiset ja korealaiset lapset saavat opiskella keskimäärin 33 oppilaan luokissa, kun esimerkiksi ssa oppilaita on vain 16. Myös Isossa-Britanniassa ja Luxemburgissa opiskellaan alle 20 oppilaan ryhmissä. on ainoa maa, jossa alaluokilla opiskellaan selvästi isommissa ryhmissä kuin yläluokilla. Suomen luokkakokotieto perustuu opettajatiedonkeruun yhteydessä kerättyihin sangen yksityiskohtaisiin opetusryhmiä koskeviin tietoihin, joiden mukaan opetusryhmien keskikoko on pienempi kuin EAGssa julkaistu luokkakoko. Kansainväliseen vertailuun tuotettu tieto on opetusryhmien koosta laskennallisesti päätelty luokkakoko. Keskiarvot eivät kerro luokkakokojen vaihteluväliä. Kansallisista tiedoista on kuitenkin todettavissa, että Suomessa perusopetuksen alaluokilla 30 oppilaan tai suurempia opetusryhmiä oli vuonna 2010 vajaat kaksi prosenttia kaikista opetusryhmistä, kun Chilen ja Japanin lapsista valtaosa opiskeli yhtä suurissa luokissa.

10 Luxemburg Chile Japani OECD keskiarvo 10 Kuvio 9. Perusopetuksen keskimääräiset luokkakoot OECD-maissa (2012) Perusopetuksen alaluokat Perusopetuksen yläluokat

KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009

KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009 Muistio Matti Kyrö, OPH 7.9.2009 KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009 OECD on julkaissut vuosittaisen kansainvälisen koulutusjärjestelmiä vertailevan tilastojulkaisunsa

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Education at a Glance 2010

Education at a Glance 2010 Muistio Matti Kyrö, Opetushallitus Mika Tuononen, Tilastokeskus Education at a Glance 2010 Koulutustaso nousee nopeasti OECD-maissa Suomessa, kuten myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, Islannissa ja Virossa

Lisätiedot

Suomen koulutus kansainvälisessä vertailussa Education at a Glance 2011 -julkaisun indikaattoritietojen pohjalta

Suomen koulutus kansainvälisessä vertailussa Education at a Glance 2011 -julkaisun indikaattoritietojen pohjalta Matti Kyrö 8.9.2011 Suomen koulutus kansainvälisessä vertailussa Education at a Glance 2011 -julkaisun indikaattoritietojen pohjalta Korkeakoulututkintojen määrät kasvavat OECD-maissa Suomessa nuorissa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Education at a Glance: OECD Indicators - 2006 Edition. Education at a Glance: OECD-mittarit vuoden 2006 julkaisu

Education at a Glance: OECD Indicators - 2006 Edition. Education at a Glance: OECD-mittarit vuoden 2006 julkaisu Education at a Glance: OECD Indicators - 2006 Edition Summary in Finnish Education at a Glance: OECD-mittarit vuoden 2006 julkaisu Suomenkielinen tiivistelmä Education at a Glance tarjoaa kouluttajille,

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua

Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua 1/7 20.10.2017/ HK,AK Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua Hannu Karhunen & Aleksi Kalenius Nuorissa ikäryhmissä korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 3:2019 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä 26.9.2017 Martti Hetemäki Sisällys Tuloerojen kehitys Suomessa (dia 3) Verojen ja etuuksien tuloeroja tasaava vaikutus eri maissa (dia 4) Työssäkäyvien pienituloisuus

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC. Jan Strandström / Folio Bildbyrå. Suomalaisten 2012. aikuisten perustaidot OECD-maiden parhaimmistoa

Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC. Jan Strandström / Folio Bildbyrå. Suomalaisten 2012. aikuisten perustaidot OECD-maiden parhaimmistoa Jan Strandström / Folio Bildbyrå Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC Suomalaisten 202 aikuisten perustaidot OECD-maiden parhaimmistoa PIAAC 202 Kansainvälisessä aikuistutkimuksessa (PIAAC 202) arvioidaan

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia 1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Education at a Glance: OECD Indicators - 2005 Edition. Katsaus koulutukseen: OECD-indikaattorit - vuoden 2005 painos

Education at a Glance: OECD Indicators - 2005 Edition. Katsaus koulutukseen: OECD-indikaattorit - vuoden 2005 painos Education at a Glance: OECD Indicators - 2005 Edition Summary in Finnish Katsaus koulutukseen: OECD-indikaattorit - vuoden 2005 painos Tiivistelmä suomeksi Koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat tärkeässä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014 Koulutus 206 Opiskelijoiden työssäkäynti 204 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 30 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2004 Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 030/2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 1970 2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:1

Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 1970 2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:1 Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 197 23 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:1 Aleksi Kalenius Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 197 23 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Education at a Glance: OECD Indicators - 2004 Edition

Education at a Glance: OECD Indicators - 2004 Edition Education at a Glance: OECD Indicators - 2004 Edition Summary in Finnish Käännetty otsikko: käännetty alaotsikko Yhteenveto suomeksi Koulutuksen merkitys yksilöiden ja valtioiden menestyksessä on noussut

Lisätiedot

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan Jukka Ohtonen, sosiologi Puh. 045 8722 118 @-posti: juohtonen@gmail.com Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat Menetelminä käytetään mm. yksilövalmennusta,

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 Koulutus 2017 Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 Joka toinen opiskelija kävi opintojen ohella työssä Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaan prosenttiyksikön

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2016

Väestön koulutusrakenne 2016 Koulutus 2017 Väestön koulutusrakenne 2016 Uudellamaalla korkein koulutustaso 2016 Julkistusta korjattu 7.11.2017. Korjatut kaksi lukua on merkitty punaisella Vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Raportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle

Raportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Raportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle Bryssel 4. lokakuuta 2011 Aloittelevien opettajien bruttoperuspalkat ovat lähes kaikissa Euroopan maissa

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2017

Väestön koulutusrakenne 2017 Koulutus 2018 Väestön koulutusrakenne 2017 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017 Vuoden 2017 loppuun mennessä 3 334 648 henkeä eli 72 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: http://www.etla.fi/ Keskusteluaiheita

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Koulutus 2011 Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 edellisestä vuodesta.

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006. Eurooppalainen vertailu

Aikuiskoulutustutkimus 2006. Eurooppalainen vertailu Koulutus 2009 Aikuiskoulutustutkimus 2006. Eurooppalainen vertailu Aikuisten koulutukseen osallistuminen yleistä Pohjoismaissa Pohjoismaissa (Norja, Ruotsi, Suomi) asuvat 25 64-vuotiaat osallistuivat koulutukseen

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

OECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi

OECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi OECD Regions at a Glance Summary in Finnish Katsaus OECD:n alueisiin Tiivistelmä suomeksi Lukijan opas Miksi OECD Regions at A Glance -raportti on laadittu? Viime vuosina alueiden kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui Koulutus 2013 Opintojen kulku 2011 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen mukaan yliopistokoulutuksen suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 49 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon 21 ja

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016 Koulutus 218 Opiskelijoiden työssäkäynti 216 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi prosenttiyksikön vuonna 216 edellisestä

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2016

Koulutukseen hakeutuminen 2016 Koulutus 2017 Koulutukseen hakeutuminen 2016 Vain kolmannes uusista ylioppilaista sijoittui välittömästi jatko-opintoihin, peruskoulun päättäneistä opintoja jatkoivat lähes kaikki Tilastokeskuksen koulutustilastojen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Antero Malin Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) PIAAC:

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen palkkavaikutus Suomessa , AMKE, Cabriella

Ammatillisen aikuiskoulutuksen palkkavaikutus Suomessa , AMKE, Cabriella Ammatillisen aikuiskoulutuksen palkkavaikutus Suomessa erkki.laukkanen@sak.fi 24.3.2011, AMKE, Cabriella Mitä me tiedämme? 1990-luvulla kirjallisuudessa ihmeteltiin korkeita amerikkalaisia tuottoja. Myöhemmin

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot