OULU-KAJAANI KEHITTÄMISVYÖHYKE Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma

Transkriptio

1 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 OULU-KAJAANI KEHITTÄMISVYÖHYKE Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma

2 Kannen kuvat: Kiehimäjoen sillat, Paltamo (Martti Juntunen 2004) Oulun lentoasema, Oulunsalo (Sampo Kangastalo 2005) Isokadun liikennettä, Oulu (Jouko Hintsala 2005) Takakannen kuva: Vuokatti Naapurinvaaralta katsottuna, Sotkamo (Sampo Kangastalo 2006)

3 OULU-KAJAANI KEHITTÄMISVYÖHYKE Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma Insinööritoimisto Liidea Oy Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Oulun lääninhallitus Oulun kaupunki Muhoksen kunta Utajärven kunta Vaalan kunta Paltamon kunta Kajaanin kaupunki Sotkamon kunta Kuhmon kaupunki Oulu 2006

4

5 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 5 Esipuhe Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke -hankkeen tarkoituksena on luoda edellytyksiä Oulusta Kajaanin kautta Kuhmoon ulottuvan vyöhykkeen suunnitelmalliselle ja määrätietoiselle kehittämiselle. Kehittämisen painopistealueita ovat yhteisen tahtotilan rakentaminen, osaamisen systemaattinen kerryttäminen alueiden vahvuuksiin perustuvan erikoistumisen perusteella, verkostomaisten yli kunta- ja hallintorajojen ylittävien toimintamallien kehittäminen, uusien avausten tekeminen yhteistyöalueiden ja klusteritoiminnan kehittämisessä, toimintaympäristön ja liikennekäytävän kehittäminen sekä kehittämistoiminnan asteittainen laajentuminen vaikuttavuudeltaan Arkangelin käytävän ja Perämerenkaaren suuntaan. Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyketyön yhteydessä on jo työstetty varsin pitkälle Oulu-Kajaani liikennekäytävää, jonka pääkehittämiskohteena on käytävän koko liikennejärjestelmän kehittäminen ja erityisesti valtatie 22:een kohdistuvat toimenpiteet ja hankkeet. Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelman laadinta käynnistyi syksyllä 2005 ja sen tavoitteena on täydentää jo aiemmin tehtyä suunnittelutyötä eri henkilöliikennemuotojen osalta. Työn tarkoituksena on ollut laatia kahdeksalle suunnittelualueen kunnalle (Oulu, Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo, Kajaani, Sotkamo ja Kuhmo) kaikki henkilöliikennemuodot ja henkilöliikenteen infrastruktuurin käsittävä kehittämissuunnitelma, jota toteuttamalla vastataan vyöhykkeen henkilöliikennejärjestelmässä ja yhteyksissä lähivuosina tapahtuviin muutoksiin. Suunnitelman laatimista on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Tuomo Palokangas Martti Juntunen Leo Räsänen Heikki Komppa Veikko Tossavainen Kyösti Juujärvi Markus Lohikoski Risto Leppänen Kari Himanen Tapani Rossi Ari Hoppania Matti Räinä Hannu Huotari Sampo Kangastalo Kari Kerttula puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kajaanin kaupunki Kajaanin kaupunki Vaalan kunta Utajärven kunta VR-osakeyhtiö Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun satama Oulun lääninhallitus Oulun lääninhallitus Oulun kaupunki Kuhmon kaupunki OuKa -projektipäällikkö OuKa-projektikoordinaattori (Oulun yo., PROeNET) Ohjausryhmä on kokoontunut suunnitelman laatimisen aikana viisi kertaa. Suunnitelman laatimisen yhteydessä on kuultu liikennejärjestelmän käyttäjiä kyselyjen ja haastattelujen muodossa sekä järjestetty asiantuntijaseminaari. Suunnitelma on laadittu Insinööritoimisto Liideassa, jossa suunnitelmasta ovat vastanneet DI Henriika Weiste ja DI Anu Eloranta.

6 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 6 Sisällys 1. SUUNNITELMAN TAVOITTEET JA RAJAUS KESKEISIÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA Väestö ikääntyy, ikärakenne muuttuu Väestö keskittyy Henkilöautoistuminen kasvaa Palveluverkon rakenne muuttuu Globalisoituminen Työmatkat pitenevät Vapaa-aika ja matkailu lisääntyvät Haasteita liikennejärjestelmän kehittämiselle LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KÄYTTÄJIEN JA YLLÄPITÄJIEN NÄKEMYKSIÄ Käyttäjien näkemyksiä Asiantuntijoiden näkemyksiä HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET YKSILÖLIIKENNE Henkilöautoliikenne Kevytliikenne JULKINEN LIIKENNE Kansainvälinen julkinen liikenne Linja-auto- ja taksiliikenne Junaliikenne MATKAILULIIKENNE LIIKENTEEN HALLINTA Opastus ja viitoitus Mobiili- ja telemaattiset ratkaisut LIIKENNEVERKKO Yleistä Kansainvälinen liikenneverkko Tieverkko Rataverkko Kevytliikenteen verkko Julkisen liikenteen terminaalit KEHITTÄMISESITYKSET Kärkihankkeet Julkinen liikenne Liikenteen hallinta Tieverkko Kevytliikenne Julkisen liikenteen terminaaliverkko Yhteistyö ja markkinointi TOIMENPIDEOHJELMA VAIKUTUKSET SEURANTA...54

7 7 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Suunnitelman tavoitteet ja rajaus Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelman toteuttamisella vastataan henkilöliikennejärjestelmän muutoksiin. Työn tavoitteena on laatia kahdeksalla suunnittelualueen kunnalle kaikki henkilöliikennemuodot ja henkilöliikenteen infrastruktuurin käsittävä kehittämissuunnitelma, jota toteuttamalla vastataan vyöhykkeen henkilöliikennejärjestelmässä ja -yhteyksissä lähivuosina tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on - määrittää palvelutasotavoitteet vyöhykkeen ulkoisille ja vyöhykekuntien välisille yhteyksille - luoda edellytyksiä joukkoliikenteen vetovoiman ja houkuttelevuuden kasvattamiseksi - kehittää henkilöliikenteen olosuhteita Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeellä - tutkia joukkoliikennejärjestelmän nykyistä tehokkaampia hyödyntämismahdollisuuksia Oulu-Kajaani vyöhykekuntien välisessä työssäkäyntiliikenteessä - tutkia mobiili- ja telematiikkapalvelujen kehittämismahdollisuuksia vyöhykkeen henkilöliikennejärjestelmässä - toteuttaa ja edistää Oulu-Kajaani aiesopimuksessa kehittämisvyöhykkeelle asetettuja tavoitteita Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma kohdistuu Oulun, Muhoksen, Utajärven, Vaalan, Paltamon, Kajaanin, Sotkamon ja Kuhmon kuntiin. Tarkastelun kohteena ovat vyöhykkeen ulkoiset sekä vyöhykekuntien väliset, kaikkien liikennemuotojen yhteydet ja yhteyksien nykyinen ja tavoiteltava palvelutaso sekä liikenteen infrastruktuuri. Suunnitelman toimenpiteet määritellään 5-10 vuoden aikajänteelle.

8 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8 Keskeisiä toimintaympäristön muutoksia Väestön, yhteiskunnan toimintojen sekä palvelujen kysynnän muutokset vaikuttavat yhdessä teknologian kehittymisen kanssa liikenteen kysyntään. 2.1 Väestö ikääntyy, ikärakenne muuttuu Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä suunnittelualueen kunnissa yli 64-vuotiaiden osuus koko väestöstä nousee nykyisestä 14 prosentista 24 prosenttiin. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa yli uutta yli 64-vuotiasta. Taulukko 1. Ennuste yli 65-vuotiaiden lukumäärän muuttumisesta. 1 Kunta Yli 64-vuotiaiden osuus v (%) Ennuste, yli 64-vuotiaiden osuus vuonna 2030 (%) Ennuste, yli 64-vuotiaiden määrän lisäys (hlöä) Kajaani Kuhmo Muhos Oulu Paltamo Sotkamo Utajärvi Vaala Ikärakenne muuttuu pysyvästi, koska keskimääräinen elinikä pitenee samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa ja lasten, nuorten ja työikäisten määrä vähenee. 2.2 Väestö keskittyy Nykyisen kaltaisen muuttoliikkeen jatkuessa väestö keskittyy voimakkaasti kasvualueille. Väestön muuttoalttius lienee kuitenkin heikkenemässä. Vuonna 2002 maassamuutto kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuoden 1995 jälkeen. 1 Lähde: Tilastokeskus

9 9 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Väestö keskittyy kohtalaisen voimakkaasti Oulun seudulle, jossa asukasluvun absoluuttinen ja suhteellinenkin kasvu on voimakkainta. Oulun vaikutusalueen ulkopuolella väestön väheneminen on jatkunut vuosia. Kainuun maakuntasuunnitelman yhteydessä on laadittu väestötavoite vuodelle Tavoitteen mukaan Kainuun väkiluku alenee seuraavan 15 vuoden aikana noin kuusi prosenttia. Tilastokeskuksen trendin mukainen kehitys on -13 prosenttia. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan väestö vähenee suunnittelualueella vuoteen 2030 mennessä muissa kunnissa paitsi Oulussa ja Muhoksella. Oulussa väestön kasvun ennustetaan olevan 15 prosenttia ja Muhoksella seitsemän prosenttia. Väkimäärän vähenemät vaihtelevat ennusteen mukaan Utajärven kymmenestä prosentista Kuhmon 28 prosenttiin. Myös loma-asumisen ja pysyvän asumisen välinen raja hämärtyy, mikä vaikuttanee liikenteen määrää lisäävästi. 2.3 Henkilöautoistuminen kasvaa Suurimman osan matkoistaan suomalaiset tekevät henkilöautolla kuljettajana. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan henkilöauton kuljettajana tai matkustajana tehdään matkasuoritteella mitattuna jopa 75 prosenttia matkoista, matkaluvulla mitattuna 58 prosenttia ja kokonaismatka-ajan mukaan mitattuna 53 prosenttia matkoista. Ajokortin omistaa yli 80 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä. Vuosia ja verrattaessa henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus kaikista matkoista on matkaluvulla mitattuna kasvanut 54 prosentista 58 prosenttiin ja matkasuoritteella mitattuna 74 prosentista 76 prosenttiin. Matkaluku on pysynyt samana ja matkasuorite kasvanut noin 6 prosenttia. Samaan aikaan julkisen liikenteen käyttö on vähentynyt. 2 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus matkaluvusta on 63 prosenttia, eli hieman yli maan keskiarvon. Henkilöautojen määrä on lisääntynyt vuosina neljänneksellä eli 1,9 miljoonasta autosta 2,3 miljoonaan auton. Henkilöauton omistus lisääntyi viime vuonna verotuksen muutoksen alentaessa autojen hintaa. Auto on nyt 77 prosentissa kotitalouksista. 3 Mikäli energian ja erityisesti öljyn hinta kohoaa jatkossa voimakkaasti, saattaa sillä olla yksityisautoilua vähentävä tai ainakin autoilun kasvua hillitsevä vaikutus. Tuolloin joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuden kasvuedellytykset paranevat, vaikka polttoaineen hintojen nousu heijastunee myös joukkoliikenteen lippujen hintoihin. Toisaalta autoteollisuus pyrkinee pitämään autoilun houkuttelevuutta korkealla tuomalla markkinoille energiatehokkaampia tai vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja. 2.4 Palveluverkon rakenne muuttuu Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Kuntien vastuulla oleville palveluille halutaan turvata riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta, jotta kunnat voivat järjestää palvelut myös tulevaisuudessa. Palvelut järjestetään laadukkaasti ja tehokkaasti uutta teknologiaa hyödyntäen. Niiden on oltava vaikuttavia ja asukkaiden saatavilla. Kunta- ja palvelurakennehanketta valmisteleva rakenneryhmä sai 28. kesäkuuta 2006 valmiiksi ehdotuksen puitelaiksi. Esitys eduskunnalle annettiin 29. syyskuuta 2006 ja puitelaki tulee voimaan vuoden 2007 alussa. Kunnissa ja alueilla käynnistyy uudistuksen toteutus puitelain linjausten ja aikataulujen mukaisesti. Kuntaliiton linjausten mukaisesti puitelaissa - korvataan valtionosuuksien menetykset kuntaliitoskunnille viiden vuoden ajan. - kehitetään kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevää peruspalveluohjelmaa. Se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. 2 Lähde: HLT Lähde: AKE

10 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 10 - tuetaan nykyistä vahvempien kuntien muodostamista, yhteistoiminta-alueiden perustamista sekä pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten yhteistyötä kuntarajat ylittävissä palveluissa. - edistetään tietojärjestelmien kehittämistä ja sähköisiä palveluita - tuetaan palvelutuotannossa käytettävien kiinteistöjen omistusjärjestelyjä Kouluverkko Peruskouluja oli syksyllä 2005 koko maassa Koulujen määrä on pienentynyt 130:llä edellisvuodesta. Kuntien kouluverkko on harventunut eniten maaseutumaisissa kunnissa, missä kouluja on nyt 14 prosenttia vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Näyttää siltä, että kunnat erilaistuvat edelleen. Ne tulevat rationalisoimaan toimintojaan lähtökohtanaan kunnan perustehtävät. Toisaalta nopeasti etenevä tieto- ja viestintätekniikka ja virtuaaliset oppimisympäristöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia hajautetun opiskelun tueksi. 4 Oulun läänissä on lakkautettu luokkien koulua vuosina Kahden viimeisen vuoden aikana lakkautettiin kahdeksassa kunnassa yhteensä 13 koulua, Kainuussa kolme ja Pohjois-Pohjanmaalla kymmenen. Perusopetuksen 1-6 luokkien opetusta antavien koulujen määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2010 mennessä noin 70 koululla, keskimäärin kymmenellä koululla vuodessa. Vuonna 2005 Pohjois-Pohjanmaalla kuljetusoppilaiden osuus oli 23 prosenttia ja Kainuussa 32 prosenttia peruskoulujen oppilaista. Vuonna 2002 kuljetusoppilaita oli 26 prosenttia koko oppilasmäärästä ja maakunnittaiset luvut olivat pari prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt vuosina noin oppilaalla. 5 Kaupan palvelut Kaupan rakennemuutos kohti suurempia yksiköitä ja ihmisten liikkumisen henkilöautoistuminen ovat muuttaneet palveluiden vaikutusalueita. Palveluiden uudet muodot, kuten esimerkiksi verkkokauppa, kutsupalvelut ja kutsuliikenne, muovaavat tulevaisuuden palveluverkkoa. Televiestinnän nopea kehitys luo jatkuvasti uusia palvelusovellutuksia, jotka tulevat vaikuttamaan fyysisen palveluverkon laajuuteen. 2.5 Globalisoituminen Globalisoituminen voidaan ymmärtää maailman "kutistumisena". Teknologinen kehitys on kutistanut maapallon ihmisten fyysisen ja henkisen etäisyyden niin pieneksi, että tietoisuus maailmasta yhtenä ja yhteisenä on kasvanut ratkaisevasti. Vaikka ihmisten siirtelyyn kuluu edelleen tunteja, tieto kulkee sekunneissa. Yritysten toiminta-alueet ja markkinat ovat laajentuneet. Yritysten henkilökunnan liikkuminen ja kansalliset ja kansainväliset yhteydet tulevat yhä tärkeämmäksi. 2.6 Työmatkat pitenevät Pitkien työmatkojen yleistyminen on yksi suurimmista muutoksista Suomen työmarkkinoilla. Alle 150 kilometrin yhdensuuntaisten työmatkojen keskimääräinen pituus (linnuntietäisyys) kasvoi Suomessa vuosien aikana 6,5 kilometristä 9,2 kilometriin. Vuonna 1998 työmatkojen keskipituus oli jo 10,0 kilometriä. Etenkin suuria kaupunkeja ympäröivillä alueilla pitkien työmatkojen osuus on korkea. Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeellä vuodesta 1990 lähtien sekä työpaikat että asutus ovat keskittyneet taajamiin. Työpaikkojen keskittyminen on kuitenkin asutuksen keskittymistä huomattavasti voimakkaampaa. Mahdollisia vaihtoehtoja edelleen pidentyville työmatkoille on työn perässä muuttaminen sekä etätyön lisääntyminen. Esimerkiksi Kainuussa on meneillään WiMAX-tekniikalla toteutettava laajakaistahanke, jonka tavoitteena on rakentaa koko maa- 4 Lähde: Suomen Kuntaliitto 5 Lähde: Oulun lääninhallituksen peruspalvelujen arviointiraportti 2005

11 11 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA kunnan peittävä laajakaistainen tietoliikenneverkko vuoden 2006 loppuun mennessä. Verkon rakentamista on perusteltu muun muassa etätyöskentelyn edellytysten parantamisella. Työpaikkaomavaraisuuden muutoksen taustalla on useita eri tekijöitä. Yhteiskunnallista tekijöistä ovat merkittävimpiä elinkeinorakenteen sekä asunto- ja työmarkkinoiden muutokset. Työpaikkojen erikoistuminen on aiheuttanut työmarkkina-alueen laajentumisen, jolloin työpaikkaa ja toisaalta työvoimaa on jouduttu hakemaan yhä laajemmalta alueelta. Maaseudun rakennemuutoksen myötä on vapautunut työvoimaa, joka on hakeutunut läheisiin keskuksiin töihin. Asuinpaikkaa ei helposti vaihdeta työpaikan uuden sijainnin vuoksi. Asuntojen hintojen nousu erityisesti kaupunkiseutujen keskuskunnissa on osaltaan lisännyt pitkiä työmatkoja. Kehitykseen on vaikuttanut myös yhteyksien parantamisen ja autoistumisen kasvun myötä tapahtunut liikkumismahdollisuuksien lisääntyminen sekä monet poliittiset päätökset kuten työmatkakustannusten verohelpotukset, elinkeinotuet ja seutulippujärjestelmät. Kajaanissa ja Oulussa työpaikkaomavaraisuusasteet ovat yli sata prosenttia, muissa kunnissa jäädään alle sadan prosentin. Oulussa työpaikkaomavaraisuus on pysytellyt samalla tasolla vuodesta 1990 lähtien. Muhoksella se on laskenut vuoden 1990 reilusta 90 prosentista 82,4 prosenttiin. 6 Taulukko 2. Kuntien työpaikkaomavaraisuusasteet vuonna Kunta Työpaikkaomavaraisuus (%) Kajaani 102,6 Kuhmo 96,8 Muhos 82,4 Oulu 120,0 Paltamo 89,1 Sotkamo 89,6 Utajärvi 93,6 Vaala 94,6 Kuntien kannalta ulospendelöijät ovat tärkeitä veronmaksajia, mutta pystyvätkö kunnat turvaamaan pitkämatkalaisten kannalta välttämättömät palvelut? Työntekijöiden tärkeimpiä sopeutumiskeinoja pitkään työmatkaan ovat tutkimusten mukaan työaikajärjestelyt ja etätyö. Työmatkaan sopeudutaan joko oman auton käytöllä tai yöpymisellä työpaikkakunnalla. 8 Taulukko 3. Pendelöinti v Työpaikan sijaintikunta Asuinkunta Utajärvtamnkamo Pal- Kajaa- Sot- Oulu Muhos Vaala Kuhmo Oulu Muhos Utajärvi Vaala Paltamo Kajaani Sotkamo Kuhmo Lähde: Tilastokeskus 7 Lähde: Kuntaliitto 8 Lähteet: Mika Ristimäki; Työmatkat ja työpaikkaomavaraisuus Liikenneministeriö, LYYLI - raporttisarja 10; sekä Ville Helminen, Mika Ristimäki, Kari Oinonen: SY611 Etätyö ja työmatkat Suomessa, Arja Jolkkonen, Ari Jolkkonen ja Tiina Soininen: Pitkät työmatkat ja työn kuormittavuus, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 140

12 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 12 Suurimmat pendelivirrat alueella ovat Muhoksen ja Oulun sekä Sotkamon ja Kajaanin välillä. Yli sadan henkilön pendelivirtoja on Muhokselta, Kajaanista ja Utajärveltä Ouluun ja Oulusta Muhokselle sekä Sotkamosta, Paltamosta ja Kuhmosta Kajaaniin ja Kajaanista Sotkamoon ja Paltamoon. Kuva 1. Yli 100 pendelöijän virrat kuntien välisessä liikenteessä. 2.7 Vapaa-aika ja matkailu lisääntyvät 40 prosenttia suomalaisten matkoista on vapaa-ajan matkoja. Liikennesuoritteesta vapaa-ajanmatkat muodostavat yli 60 prosenttia. Vapaa-ajan matkoista tehdään yli puolet henkilöautolla sekä lyhyillä alle sadan kilometrin matkoilla, että pitkillä yli sadan kilometrin matkoilla. Lyhyistä vapaa-ajanmatkoista 38 prosenttia tehdään kevyellä liikenteellä. Vapaa-ajan matkojen matkamäärä on hieman vähentynyt vuosia ja verrattaessa, mutta matkasuorite on kasvanut enemmän kuin matka-suorite keskimäärin. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan Kainuuseen tehdään ylivoimaisesti eniten vapaaajanmatkoja Kainuusta ja sen jälkeen Pohjois-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta. Pohjois-Pohjanmaalle tehdään eniten vapaa-ajanmatkoja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen Keski-Pohjanmaalta ja Lapista. Suunnittelualueella matkailua kehitetään voimakkaasti. Päätuotteita ovat luontomatkailu, kulttuuri- ja tapahtumamatkailu, vapaa-ajan matkailu (ml. hyvinvointimatkailu) sekä kannuste- ja kokousmatkailu.

13 13 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kuva 2. Matkailukohteiden kävijämääriä Suomessa v Haasteita liikennejärjestelmän kehittämiselle Toimintaympäristön muuttumisesta aiheutuu muun muassa seuraavia haasteita Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeen liikennejärjestelmän kehittämiselle: - Henkilöautoliikenteen sujuvuuden, nopeuden ja turvallisuuden kehittäminen o Yhteyksien nopeus ja sujuvuus kaupunkeihin suuntautuvassa liikenteessä o Henkilöautoilun olosuhteiden parantaminen haja-asutusalueilla - Tieyhteyksien riittävä ylläpito haja-asutusalueella, hoidon täsmäpalvelujen kehittäminen - Opastuksen ja viitoituksen kehittäminen uusia teknologioita hyödyntäen - Ikääntyvien autoilijoiden huomioon ottaminen - Kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden parantaminen - Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen - Riittävät valtakunnalliset ja kansainväliset julkisen liikenteen yhteydet alueen tarpeita palvelevilla aikatauluilla - Julkisen liikenteen palvelujen tarjoaminen kuntakeskusten välisessä liikenteessä - Peruspalvelujen saavutettavuuden turvaaminen haja-asutusalueilla edes jollakin kulkumuodolla o Julkisen liikenteen palvelujen turvaaminen autottomille o Liikennepalvelujen räätälöinti ohuille matkustajavirroille, kutsuliikenteen kehittäminen - Vanhuksia palvelevan julkisen liikenteen kehittäminen o palveluliikenne, kutsuliikenne - Julkisen liikenteen matkustajakadon pysäyttäminen - Henkilöauton ja julkisen liikenteen muodostamat matkaketjujen kehittäminen - Matkailua palvelevien julkisten liikenneyhteyksien kehittäminen o uudet palvelut ja rahoitusmallit - Matkaketjujen sujuvuuden kehittäminen o liityntäyhteydet eri kulkumuodoilla, tiedottaminen ja lippujärjestelmät - Yksilöllisten palveluiden tarpeen lisääntyminen (SHL; VPL) o Kustannustehokkaampien palveluiden järjestäminen, jotta totuttu palvelutaso pystyttäisiin säilyttämään edes likimain - Palvelujen saavutettavuuden tarkastelu kokonaisuutena, viedäänkö asiakas palvelujen luo, vai palvelut asiakkaalle - Yhteistyö eri hallinnonalojen välillä, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen kuljetuksissa 9 Lähde: Matkailukohteiden kävijämäärät MEK E:49/2005

14 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14 Liikennejärjestelmän käyttäjien ja ylläpitäjien näkemyksiä Liikennepalvelujen kysyntään vastaaminen edellyttää liikennejärjestelmän käyttäjien kuulemista. 3.1 Käyttäjien näkemyksiä Käyttäjäkyselyitä ja -haastatteluja järjestettiin kolmelle teemaryhmälle. Nuorten liikennekysely toteutettiin lomakekyselynä Kuhmon nuorisofoorumissa ja kyselyyn vastasi 49 eri puolilla Kainuuta asuvaa nuorta. Ikääntyneiden ryhmäkeskustelu järjestettiin Muhoksen päiväkeskuksessa klo Paikalla oli noin 20 päiväkeskusasiakasta, joista useimmat olivat tulleet päiväkeskukseen palveluliikenteellä Sanginjoen suunnasta. Paikalla oli myös muutama keskustassa asuva henkilö, jotka olivat tulleet paikalle kävellen. Matkailualan toimijoille järjestettiin puhelinhaastattelu. Matkailualan toimijoiden puhelinhaastattelut toteutettiin valitulle otokselle viikoilla Haastateltavina oli sekä kuntien matkailutoimialan edustajia että alueen merkittävimpien matkailukohteiden edustajia. Seuraavassa on esitetty yhteenvedot tuloksista. Kyselyjen tulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin suunnitelman ohjausryhmälle toimitetussa taustamateriaalissa. Nuoret Kainuussa nuorten käytettävissä olevat liikennepalvelut etenkin syrjäkyliltä ovat niukat. Suuri osa nuorista on sopeutunut tilanteeseen ja hyväksyy sen. Suurin osa on tyytyväisiä nykyisin käytettävissä oleviin kulkutapoihin sekä opiskelu- ja työmatkoilla että vapaa-ajan matkoilla. Harrastusmatkat ovat huomattavasti lyhyempiä kuin työ- ja koulumatkat. Pitkät etäisyydet ja osin riittämättömät liikennepalvelut rajoittavat nuorten harrastamista Kainuussa. Suurin nuorten liikkumista vaikeuttava tekijä Kainuussa on pitkät etäisyydet. Myös useat muut liikkumista vaikeuttavat tekijät liittyvät tarpeeseen tehdä pitkiä matkoja. Nuoret mainitsivat usein liikkumista vaikuttaviksi tekijöiksi myös ajokortin puuttumisen, julkisen liikenteen tarjonnan vähäisyyden tai aikataulujen sopimattomuuden sekä julkisen liikenteen lippujen korkean hinnan. Kevyen liikenteen väylien huono kunto tai puutteellinen kunnossapito haittaa erityisesti alle 18-vuotiaita nuoria. Ikääntyneet Lähipalvelujen puuttuminen ja puutteelliset asiointiyhteydet haittaavat merkittävästi vanhusten arkielämää. Monet vanhukset selviävät arkielämästä lähinnä omaisten asiointiavun varassa. Vanhukset itse kokevat liikkumismahdollisuudet sosiaalisen elämän kannalta merkittävimmäksi asiaksi. Itsenäinen asioiden hoito ja mahdollisuus saada sosiaalisia kontakteja on vanhuksille erittäin tärkeää ja monet vanhukset kokevat sosiaaliset kontaktit samassa elämäntilanteessa olevien kanssa tärkeimmäksi elämänhalua ylläpitäväksi asiaksi. Tästä syystä autosta luopuminen

15 15 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA on vanhuksille äärimmäisen vaikeaa, koska autoilun loppumisen myötä liikkumisen vapaus rajoittuu huomattavasti ja sen myötä itsenäisesti liikkumaan tottuneet vanhukset kokevat olevansa yhteiskunnan ja omaisten armoilla asioinnin ja sosiaalisen elämän suhteen. Monet vanhukset kokevat olevansa riskikuljettajia liikenteessä, mutta siitä huolimatta autoilusta luovutaan vain pakon edessä. Vanhukset ovat sopeutuneet kevyen liikenteen ympäristön esteisiin ja turvallisuuspuutteisiin. Tästä syystä esimerkiksi liukkautta tai kevyenliikenteen väylän puuttumista ei osata pitää ongelmana eikä kaikkia turvallisuusriskejä tunnisteta. Vanhusten suhteellinen osuus liikennekuolemista on kuitenkin lähes puolet suurempi kuin kaikilla ikäryhmillä keskimäärin, vaikka vanhusten liikennesuorite on alle puolet kaikkien ikäryhmien liikennesuoritteesta. Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että suhteessa liikennesuoritteeseen vanhusten alttius kuolla liikenneonnettomuudessa on ainakin nelinkertainen verrattuna väestöön keskimäärin. Riittävät kuljetuspalvelut ovat vanhusten asioinnin ja sosiaalisen elämän kannalta erittäin tärkeitä. Kuljetuspalvelut helpottavat ajokortista luopumista, vähentävät kevyen liikenteen onnettomuusriskejä ja mahdollistavat vanhusten kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Sosiaalisten tarpeiden perusteella tulisi harkita myös vapaa-ajan liikkumistarpeita palvelevien kuljetuspalvelujen järjestämistä. Matkailualan toimijat Matkailualueiden joukkoliikenneyhteydet on järjestetty palvelemaan pääasiassa paikallisten asukkaiden tarpeita. Matkailuala ei ole aktiivisesti mukana julkisen liikenteen palvelujen järjestämisessä, mikä on suoraan vaikuttanut myös palvelujen tarjontaan. Tämä voi olla osittain myös hallinnollinen asia. Julkisen liikenteen järjestäminen kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle ja kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa matkailun edistämisestä. Liikenneyhteydet ovat kuitenkin matkailun perusedellytys, joten matkailun tarpeet tulisi ottaa paremmin huomioon liikennepalvelujen järjestämisessä. Tällöin mahdollisesti myös matkailutoimialan tai sen etujärjestöjen tulisi osallistua liikenteen rahoittamiseen. Ensisijaisesti matkailua palvelevan joukkoliikenteen järjestäminen lipputuloperusteisena voi olla liikennöitsijöille niin suuri taloudellinen riski, ettei liikenteen järjestämiseen ryhdytä ellei kannattavuudesta ole varmuutta. Myös matkailuliikenteen markkinointi edellyttää yleensä liikennöitsijöiden normaaleista käytännöistä poikkeavia toimintatapoja. Tieverkon kuntoa tai yhdistävyyttä koskevat matkailijoiden tarpeet eivät yleensä eroa muiden tienkäyttäjien tarpeista. Tieverkkoa koskevien hankkeiden määrittely tehdään liikennemäärien eikä liikenteen käyttäjäryhmien perusteella. Matkailulla voi kuitenkin olla tieverkkoa koskevia erityistarpeita, kuten esiin tulleet tarpeet leveämmille väylille leirintäalueiden läheisyydessä. Matkailupalvelujen saavuttamisen kannalta oleellista on riittävä ja ajantasainen opastusjärjestelmä. Opastuksessa tulisi ottaa käyttöön yhtenäiset käytännöt ja selkeät pelisäännöt, että yrityksiä kohdeltaisiin asiassa tasapuolisesti. Tietoa liikenteestä ja liikennepalveluista on olemassa runsaasti. Ongelmana on kuitenkin se, että tiedon tuottajia ja jakelijoita sekä erilaisia jakelukanavia on paljon ja tiedon hankkiminen on yleensä matkailijoiden omatoimisuuden varassa. Tällöin matkailijoiden on hankala päästä käsiksi juuri hänen tarpeitaan vastaaviin tietoihin. Julkisen liikenteen tietoja on viime vuosina keskitetty mm. matka.fi -palveluun, mutta se ei edelleenkään kata kaikkea julkista liikennettä ja tiedon saaminen edellyttää internetyhteyttä. Matkana aikana tietoa kaikkien julkisen liikenteen muotojen yhteyksistä pitäisi saada ainakin terminaaleista ja tärkeimmiltä pysäkeiltä. Matkailukohteet löytyvät yleensä sekä autoilijoille että kevyelle liikenteelle tarkoitettujen karttojen avulla. Reitin valintaan vaikuttaa mm. tietyötilanne, jonka selvittäminen edellyttää erillisen tietyökartan hankkimista. Tällä hetkellä ei ole kanavaa, josta saisi kaiken matkailuliikenteessä tarvittavan tiedon. Liikennettä koskeville tiedoille tulisi kehittää yhteinen jakelukanava. 3.2 Asiantuntijoiden näkemyksiä Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantamista Oulu-Kajaani liikennekäytävällä ideoitiin pidetyssä seminaarissa. Seminaarissa oli paikalla muun muassa valtion ja kuntien viranhaltijoita sekä matkailuyritysten ja liikenteenharjoittajien edustajia. Joukkoliikenteen hou-

16 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 16 kuttelevuutta pohdittiin kolmessa ryhmässä matkailijoiden, työssäkävijöiden ja ikääntyneiden näkökulmista. Matkailu Alueella sijaitsee merkittäviä matkailukeskuksia, joihin on laadukkaat tieyhteydet, mutta alueen vähäisen asutuksen takia alueilla ei ole matkailijoita palvelevia joukkoliikenneyhteyksiä. Matkailun kannalta ongelmana on syrjäisten matkailualueiden saavutettavuus joukkoliikenteellä. Liityntäyhteydet ovat puutteellisia eikä eri liikennemuodoilla ole tasavertaisia kehittymismahdollisuuksia. Esimerkiksi Rokuan alueelle voitaisiin kehittää matkailuyritysten järjestämää liityntäliikennettä nimellistä korvausta tai hotellivarausta vastaan. Matkailua palvelevien liikenneyhteyksien kehittäminen edellyttää mittavaa markkinointia ja yhteyksien markkinoinnin kehittäminen edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Asiakkaiden tulee saada tiedot liikenneyhteyksistä keskitetysti. Ryhmä totesi, että juna- ja linja-autoliikenne eivät tällä hetkellä tunnu joustavilta. Liikenteen tarjontaa voi osin olla runsaasti, mutta markkinoinnissa on parannettavaa. Työmatkaliikenne Asuminen ja työpaikat keskittyvät Oulu-Kajaani vyöhykkeellä taajamiin. Työpaikkojen keskittyminen on kuitenkin asutuksen keskittymistä voimakkaampaa, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että alueella tehdään yhä pitempiä työmatkoja. Joukkoliikenteen aikatauluja tulisi kehittää palvelemaan paremmin työmatkalaisten liikkumistarpeita. Työmatkalaisia palvelevan liikenteen tulisi olla ympärivuotista, nopeaa, ja tarjonnan tulisi olla riittävää. Realistinen työssäkäyntimatka joukkoliikenteellä on korkeintaan 100 km. Lähtö- ja määräpäässä tulisi olla tarvittavat liityntäyhteydet. Maankäytön tiivistäminen parantaisi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Markkinointia ja tiedottamista tulisi kehittää, samoin joukkoliikenteen terminaaleja ja tiedon saatavuutta terminaaleissa. Tiedottamisessa eri kohderyhmät tulisi tavoittaa ryhmäkohtaisesti ja poikkeuksista tulisi tiedottaa selkeästi. Markkinoinnissa tulisi hyödyntää sitä, että joukkoliikenteessä työmatkaa voi käyttää työn tekemiseen. Työmatkaliikenteen lippuja tulisi kehittää. Tärkeää on joukkoliikenteessä asiakkaille tarjottava palvelu. Express-bussien imagokampanjojen tapaista markkinointia pitäisi ulottaa myös muuhun liikenteeseen. Iäkkäiden liikkuminen Suomen väestö vanhenee. Lähivuosina merkittävä osa työväestöstä siirtyy eläkkeelle, jolloin vapaa-ajan palvelujen kysyntä kasvaa, mutta esimerkiksi henkilöautosta luopumisen seurauksena mahdollisuudet päästä palvelujen ääreen heikkenevät. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kanssa palvelut keskittyvät taajamiin ja ikääntymien myötä ihmisten liikuntaesteet lisääntyvät, joten esteettömien liikennepalvelujen kysyntä kasvaa. Mikäli kysyntään ei osata ajoissa vastata, seurauksena on yhteiskunnan kuljetuskustannusten voimakas kasvu. Iäkkäille tulisi kehittää kutsuperusteista, ovelta ovelle palvelevaa joukkoliikennettä. Matkaketjujen onnistumisen edellytyksenä on ketjun esteettömyys alusta loppuun. Aktiivisia vanhuksia palvelemaan tulisi kehittää räätälöityä vapaa-ajan matkustuspalveluja liikenteenharjoittajien ja matkailuyritysten välisenä yhteistyönä. Palveluliikenteen markkinoinnissa sosiaalipalvelun leimasta tulisi päästä eroon. Markkinointia tulisi toteuttaa myös perinteisin keinoin ja se tulisi kohdistaa suoraan potentiaalisille asiakkaille. Markkinoinnin tulisi olla sekä palvelun tilaajan että tuottajan tehtävä. Tiedotuksen tulisi olla perusteellista ja yksinkertaista ja sitä tulisi toistaa riittävän usein.

17 17 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Henkilöliikenteen kehittämisen päätavoitteet OuKa liikennekäytävää kehitetään kansainväliseksi liikennekäytäväksi, joka on osa laajempaa Pohjois-Ruotsista ja Norjasta Luoteis-Venäjälle ja Arkangeliin johtavaa yhteyttä. Oulu-Kajaani liikennekäytävää kehitetään kansainväliseksi liikennekäytäväksi, joka on osa laajempaa Pohjois-Ruotsista ja Norjasta Luoteis-Venäjälle ja Arkangeliin johtavaa yhteyttä. Peruspalvelujen saavuttaminen turvataan kaikilla alueilla. Välttämättömät liikkumistarpeet turvataan taloudellisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Matkailua tukevia liikennepalveluja kehitetään yhteistyössä yritysten ja liikennöitsijöiden kanssa. Mobiili- ja telematiikkaratkaisuja hyödynnetään liikenteen hallinnan ja informaatiojärjestelmien kehittämisessä.

18 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OuKa liikennekäytävän tie- ja muiden liikenneyhteyksien tulee olla riittävän nopeita ja hyvässä kunnossa. 2. Liikenneverkot ja liikenneyhteydet pidetään elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamisen ja asukkaiden päivittäisen liikkumisen edellyttämässä kunnossa. - työmatkojen sujuminen - alempiasteisen tieverkon kunto - julkisen liikenteen peruspalvelut - matkaketjujen toimivuus - kevytliikenne 3. Liikennejärjestelmän kehittämisessä suositaan ympäristövaikutuksiltaan edullisia liikennemuotoja ja ratkaisuja. - Henkilöautoliikenteen toimintaedellytykset turvataan haitat minimoiden. - Kaupunkiseuduilla panostetaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin panostetaan kaikissa kunnissa kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Kevyen liikenteen väylästöä ja kunnossapitoa kehitetään eri tahojen välisenä yhteistyönä. Pyöräilyä ja jalankulkua joukkoliikenteen liityntäliikenteenä pyritään lisäämään. - Kehitetään joukkoliikenteen lippujärjestelmiä, informaatiojärjestelmiä, liityntäyhteyksiä sekä pysäkkejä ja terminaaleja. Rahoitusta suunnataan sellaisiin palveluihin, joille on kysyntää. 4. Vartiukseen johtavia liikenneyhteyksiä kehitetään niin Suomen kuin Venäjänkin puolella mm. teollisuuden ja matkailun edistämiseksi. 5. Henkilöliikenteen matkaketjujen sujuvuutta parannetaan. - kehitetään julkisen liikenteen liityntäyhteyksiä lentokentille, rautatie- ja linja-autoasemille - kehitetään julkisen liikenteen terminaaleja ja palvelutasoa 6. Alueen pitkämatkaiset runkoliikennepalvelut turvataan ja niiden hyödynnettävyyttä parannetaan. - parannetaan liityntäyhteyksiä - lisätään tiedottamista - kehitetään maksujärjestelmiä 7. Alueen matkailupalvelujen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta pyritään lisäämään sujuvilla ja hyvin opastetuilla ja tiedotetuilla liikenneyhteyksillä - yhteistyö eri liikennemuotojen kesken - informaatio yhteistyössä kuntien, Tiehallinnon ja matkailuyritysten kanssa - opastuksen kehittäminen - tienvarsipalveluiden kehittäminen 8. Mobiili- ja telematiikkasovelluksia kehitetään ja käyttöä edistetään alueen liikenteessä. 9. Liikennepalveluilla tuetaan osaltaan vanhusten kotona asumista. 10. Alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa liikennepalvelujen kehittämiseen.

19 19 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Yksilöliikenne Pohjois-Pohjanmaalla liikennetuotoksen arvioidaan kasvavan hieman yli 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja Kainuussa vähenevän tai säilyvän lähes ennallaan. 5.1 Henkilöautoliikenne Suurimman osan matkoistaan suomalaiset tekevät henkilöautolla kuljettajana. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus matkaluvusta on 63 prosenttia, eli hieman yli maan keskiarvon. Taulukossa on 4 on esitetty liikennemäärät ajoneuvoina vuorokaudessa Oulu-Kajaani liikennekäytävällä. Taulukko 4. Liikennemäärät (ajoneuvoa/vrk). 10 Tiejakso Pituus Tie KVL Oulu - Madekoski 10 km Madekoski - Muhos 25 km Muhos Utajärvi 25 km Utajärvi Niska 13 km Niska Paltamo 73 km Paltamo - Mieslahti 9 km Mieslahti Vt 5 9 km Vt 22 - Kuluntalahti 11 km Kuluntalahti - Kajaani 9 km Kajaani, keskusta 3 km Kajaani - Kontionjoki 6 km Kontionjoki Eevala 18 km Eevala - Vuokatti 8 km Vuokatti - Sotkamo 5 km Sotkamo - Tipasjoki 14 km Tipasjoki - Saarikoski 43 km Saarijoki - Kuhmo 3 km Kuhmo Kuhmonniemi 5 km Kuhmonniemi - Lentiira 38 km Lentiira - Heinälä 20 km Heinälä - Vartius 16 km Lähde: Tiehallinnon liikennemääräkartta 2005

20 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20 Oulun Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan Pohjois-Pohjanmaalla liikennetuotoksen arvioidaan kasvavan hieman yli 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja Kainuussa vähenevän tai säilyvän lähes ennallaan. Muuttotappioalueilla liikenteen kasvu on vähäistä ja yhdysteillä liikenne jopa vähentyy. Vähentyminen on suurinta Kainuun alueilla, joissa pysyvän asutuksen harveneminen vähentää sekä ihmisten päivittäistä liikkumista että maatalouteen liittyvien kuljetusten määrää. Metsätalouden kuljetukset sen sijaan säilyvät ennallaan, mutta niiden luonteen vuoksi yhdysteillä kuljetusmäärien vaihtelu kasvaa nykyisestä. Vapaa-ajan liikenteen kasvun vuoksi kausivaihtelu voimistuu erityisesti yhdysteiden mutta myös seututeiden ja hiljaisimpien pääteiden liikenteessä. 11 Henkilöautoliikenteen kehittämistarpeita ja tavoitteita käsitellään tarkemmin luvuissa 7 Matkailun liikenneyhteydet ja 9.3 Tieverkko. 5.2 Kevytliikenne Nykytila Kevyt liikenne tarkoittaa kulkemista jalan, rullaluistimilla, potkulaudalla tai polkupyörällä. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut tavoitteeksi kasvattaa kevyen liikenteen osuutta kaupunkiseuduilla. Kaupunkien tieverkon ja kevyen liikenteen verkon tulee mahdollistaa turvallisen kevyen liikenteen kehitys. Esimerkiksi pyöräilyn määrän tavoitellaan kaksinkertaistuvan vuosien tasosta vuoteen 2020 mennessä. Pyöräilyn turvallisuus paranee pitkällä aikavälillä yleisten liikenneturvallisuustavoitteiden mukaisesti. Viime vuosina kevytliikenteen monipuolinen virkistys- ja urheilukäyttö on voimakkaasti lisääntynyt sekä maaseudulla että kaupungeissa. Tämä näkyy voimakkaasti suunnittelualueella mm. matkailualueilla. Oulun seudulla laaditaan parhaillaan kevytliikennestrategiaa, jonka tavoitteena on mm. konkretisoida tavoitteet kevyen liikenteen kulkumuoto-osuudelle ja kevyenliikenteen väylien muulle käytölle (virkistys, urheilu) sekä asettaa tavoitteet mopoilulle kevyen liikenteen väylillä. Strategiassa esitetään millä infrastruktuuri- ja muilla toimenpiteillä kevyen liikenteen suosiota lisätään ja vaikutetaan liikennejärjestelmän toimivuuteen ja monipuolisuuteen. Tavoitteet Kevyen liikenteen kehittämisen tärkeimmät tavoitteet - luodaan edellytyksiä kävelyn ja pyöräilyn suosion lisääntymiselle itsenäisinä liikkumismuotoina - luodaan edellytyksiä kevyen liikenteen toimimiselle matkaketjujen luontevana osana - kävelyn turvallisuus paranee ja turvattomuuden tunne vähenee - pyöräilyn laatu, houkuttelevuus ja turvallisuus paranevat - pyöräilyn kilpailukyky henkilöautoon verrattuna paranee - kevytliikenteen ympärivuotinen houkuttelevuus lisääntyy 11 Lähde: Oulun tiepiirin TTS