OULU-KAJAANI KEHITTÄMISVYÖHYKE Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULU-KAJAANI KEHITTÄMISVYÖHYKE Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 OULU-KAJAANI KEHITTÄMISVYÖHYKE Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma

2 Kannen kuvat: Kiehimäjoen sillat, Paltamo (Martti Juntunen 2004) Oulun lentoasema, Oulunsalo (Sampo Kangastalo 2005) Isokadun liikennettä, Oulu (Jouko Hintsala 2005) Takakannen kuva: Vuokatti Naapurinvaaralta katsottuna, Sotkamo (Sampo Kangastalo 2006)

3 OULU-KAJAANI KEHITTÄMISVYÖHYKE Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma Insinööritoimisto Liidea Oy Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Oulun lääninhallitus Oulun kaupunki Muhoksen kunta Utajärven kunta Vaalan kunta Paltamon kunta Kajaanin kaupunki Sotkamon kunta Kuhmon kaupunki Oulu 2006

4

5 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 5 Esipuhe Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke -hankkeen tarkoituksena on luoda edellytyksiä Oulusta Kajaanin kautta Kuhmoon ulottuvan vyöhykkeen suunnitelmalliselle ja määrätietoiselle kehittämiselle. Kehittämisen painopistealueita ovat yhteisen tahtotilan rakentaminen, osaamisen systemaattinen kerryttäminen alueiden vahvuuksiin perustuvan erikoistumisen perusteella, verkostomaisten yli kunta- ja hallintorajojen ylittävien toimintamallien kehittäminen, uusien avausten tekeminen yhteistyöalueiden ja klusteritoiminnan kehittämisessä, toimintaympäristön ja liikennekäytävän kehittäminen sekä kehittämistoiminnan asteittainen laajentuminen vaikuttavuudeltaan Arkangelin käytävän ja Perämerenkaaren suuntaan. Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyketyön yhteydessä on jo työstetty varsin pitkälle Oulu-Kajaani liikennekäytävää, jonka pääkehittämiskohteena on käytävän koko liikennejärjestelmän kehittäminen ja erityisesti valtatie 22:een kohdistuvat toimenpiteet ja hankkeet. Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelman laadinta käynnistyi syksyllä 2005 ja sen tavoitteena on täydentää jo aiemmin tehtyä suunnittelutyötä eri henkilöliikennemuotojen osalta. Työn tarkoituksena on ollut laatia kahdeksalle suunnittelualueen kunnalle (Oulu, Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo, Kajaani, Sotkamo ja Kuhmo) kaikki henkilöliikennemuodot ja henkilöliikenteen infrastruktuurin käsittävä kehittämissuunnitelma, jota toteuttamalla vastataan vyöhykkeen henkilöliikennejärjestelmässä ja yhteyksissä lähivuosina tapahtuviin muutoksiin. Suunnitelman laatimista on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Tuomo Palokangas Martti Juntunen Leo Räsänen Heikki Komppa Veikko Tossavainen Kyösti Juujärvi Markus Lohikoski Risto Leppänen Kari Himanen Tapani Rossi Ari Hoppania Matti Räinä Hannu Huotari Sampo Kangastalo Kari Kerttula puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kajaanin kaupunki Kajaanin kaupunki Vaalan kunta Utajärven kunta VR-osakeyhtiö Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun satama Oulun lääninhallitus Oulun lääninhallitus Oulun kaupunki Kuhmon kaupunki OuKa -projektipäällikkö OuKa-projektikoordinaattori (Oulun yo., PROeNET) Ohjausryhmä on kokoontunut suunnitelman laatimisen aikana viisi kertaa. Suunnitelman laatimisen yhteydessä on kuultu liikennejärjestelmän käyttäjiä kyselyjen ja haastattelujen muodossa sekä järjestetty asiantuntijaseminaari. Suunnitelma on laadittu Insinööritoimisto Liideassa, jossa suunnitelmasta ovat vastanneet DI Henriika Weiste ja DI Anu Eloranta.

6 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 6 Sisällys 1. SUUNNITELMAN TAVOITTEET JA RAJAUS KESKEISIÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA Väestö ikääntyy, ikärakenne muuttuu Väestö keskittyy Henkilöautoistuminen kasvaa Palveluverkon rakenne muuttuu Globalisoituminen Työmatkat pitenevät Vapaa-aika ja matkailu lisääntyvät Haasteita liikennejärjestelmän kehittämiselle LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KÄYTTÄJIEN JA YLLÄPITÄJIEN NÄKEMYKSIÄ Käyttäjien näkemyksiä Asiantuntijoiden näkemyksiä HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET YKSILÖLIIKENNE Henkilöautoliikenne Kevytliikenne JULKINEN LIIKENNE Kansainvälinen julkinen liikenne Linja-auto- ja taksiliikenne Junaliikenne MATKAILULIIKENNE LIIKENTEEN HALLINTA Opastus ja viitoitus Mobiili- ja telemaattiset ratkaisut LIIKENNEVERKKO Yleistä Kansainvälinen liikenneverkko Tieverkko Rataverkko Kevytliikenteen verkko Julkisen liikenteen terminaalit KEHITTÄMISESITYKSET Kärkihankkeet Julkinen liikenne Liikenteen hallinta Tieverkko Kevytliikenne Julkisen liikenteen terminaaliverkko Yhteistyö ja markkinointi TOIMENPIDEOHJELMA VAIKUTUKSET SEURANTA...54

7 7 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Suunnitelman tavoitteet ja rajaus Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelman toteuttamisella vastataan henkilöliikennejärjestelmän muutoksiin. Työn tavoitteena on laatia kahdeksalla suunnittelualueen kunnalle kaikki henkilöliikennemuodot ja henkilöliikenteen infrastruktuurin käsittävä kehittämissuunnitelma, jota toteuttamalla vastataan vyöhykkeen henkilöliikennejärjestelmässä ja -yhteyksissä lähivuosina tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on - määrittää palvelutasotavoitteet vyöhykkeen ulkoisille ja vyöhykekuntien välisille yhteyksille - luoda edellytyksiä joukkoliikenteen vetovoiman ja houkuttelevuuden kasvattamiseksi - kehittää henkilöliikenteen olosuhteita Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeellä - tutkia joukkoliikennejärjestelmän nykyistä tehokkaampia hyödyntämismahdollisuuksia Oulu-Kajaani vyöhykekuntien välisessä työssäkäyntiliikenteessä - tutkia mobiili- ja telematiikkapalvelujen kehittämismahdollisuuksia vyöhykkeen henkilöliikennejärjestelmässä - toteuttaa ja edistää Oulu-Kajaani aiesopimuksessa kehittämisvyöhykkeelle asetettuja tavoitteita Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma kohdistuu Oulun, Muhoksen, Utajärven, Vaalan, Paltamon, Kajaanin, Sotkamon ja Kuhmon kuntiin. Tarkastelun kohteena ovat vyöhykkeen ulkoiset sekä vyöhykekuntien väliset, kaikkien liikennemuotojen yhteydet ja yhteyksien nykyinen ja tavoiteltava palvelutaso sekä liikenteen infrastruktuuri. Suunnitelman toimenpiteet määritellään 5-10 vuoden aikajänteelle.

8 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8 Keskeisiä toimintaympäristön muutoksia Väestön, yhteiskunnan toimintojen sekä palvelujen kysynnän muutokset vaikuttavat yhdessä teknologian kehittymisen kanssa liikenteen kysyntään. 2.1 Väestö ikääntyy, ikärakenne muuttuu Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä suunnittelualueen kunnissa yli 64-vuotiaiden osuus koko väestöstä nousee nykyisestä 14 prosentista 24 prosenttiin. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa yli uutta yli 64-vuotiasta. Taulukko 1. Ennuste yli 65-vuotiaiden lukumäärän muuttumisesta. 1 Kunta Yli 64-vuotiaiden osuus v (%) Ennuste, yli 64-vuotiaiden osuus vuonna 2030 (%) Ennuste, yli 64-vuotiaiden määrän lisäys (hlöä) Kajaani Kuhmo Muhos Oulu Paltamo Sotkamo Utajärvi Vaala Ikärakenne muuttuu pysyvästi, koska keskimääräinen elinikä pitenee samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa ja lasten, nuorten ja työikäisten määrä vähenee. 2.2 Väestö keskittyy Nykyisen kaltaisen muuttoliikkeen jatkuessa väestö keskittyy voimakkaasti kasvualueille. Väestön muuttoalttius lienee kuitenkin heikkenemässä. Vuonna 2002 maassamuutto kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuoden 1995 jälkeen. 1 Lähde: Tilastokeskus

9 9 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Väestö keskittyy kohtalaisen voimakkaasti Oulun seudulle, jossa asukasluvun absoluuttinen ja suhteellinenkin kasvu on voimakkainta. Oulun vaikutusalueen ulkopuolella väestön väheneminen on jatkunut vuosia. Kainuun maakuntasuunnitelman yhteydessä on laadittu väestötavoite vuodelle Tavoitteen mukaan Kainuun väkiluku alenee seuraavan 15 vuoden aikana noin kuusi prosenttia. Tilastokeskuksen trendin mukainen kehitys on -13 prosenttia. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan väestö vähenee suunnittelualueella vuoteen 2030 mennessä muissa kunnissa paitsi Oulussa ja Muhoksella. Oulussa väestön kasvun ennustetaan olevan 15 prosenttia ja Muhoksella seitsemän prosenttia. Väkimäärän vähenemät vaihtelevat ennusteen mukaan Utajärven kymmenestä prosentista Kuhmon 28 prosenttiin. Myös loma-asumisen ja pysyvän asumisen välinen raja hämärtyy, mikä vaikuttanee liikenteen määrää lisäävästi. 2.3 Henkilöautoistuminen kasvaa Suurimman osan matkoistaan suomalaiset tekevät henkilöautolla kuljettajana. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan henkilöauton kuljettajana tai matkustajana tehdään matkasuoritteella mitattuna jopa 75 prosenttia matkoista, matkaluvulla mitattuna 58 prosenttia ja kokonaismatka-ajan mukaan mitattuna 53 prosenttia matkoista. Ajokortin omistaa yli 80 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä. Vuosia ja verrattaessa henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus kaikista matkoista on matkaluvulla mitattuna kasvanut 54 prosentista 58 prosenttiin ja matkasuoritteella mitattuna 74 prosentista 76 prosenttiin. Matkaluku on pysynyt samana ja matkasuorite kasvanut noin 6 prosenttia. Samaan aikaan julkisen liikenteen käyttö on vähentynyt. 2 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus matkaluvusta on 63 prosenttia, eli hieman yli maan keskiarvon. Henkilöautojen määrä on lisääntynyt vuosina neljänneksellä eli 1,9 miljoonasta autosta 2,3 miljoonaan auton. Henkilöauton omistus lisääntyi viime vuonna verotuksen muutoksen alentaessa autojen hintaa. Auto on nyt 77 prosentissa kotitalouksista. 3 Mikäli energian ja erityisesti öljyn hinta kohoaa jatkossa voimakkaasti, saattaa sillä olla yksityisautoilua vähentävä tai ainakin autoilun kasvua hillitsevä vaikutus. Tuolloin joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuden kasvuedellytykset paranevat, vaikka polttoaineen hintojen nousu heijastunee myös joukkoliikenteen lippujen hintoihin. Toisaalta autoteollisuus pyrkinee pitämään autoilun houkuttelevuutta korkealla tuomalla markkinoille energiatehokkaampia tai vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja. 2.4 Palveluverkon rakenne muuttuu Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Kuntien vastuulla oleville palveluille halutaan turvata riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta, jotta kunnat voivat järjestää palvelut myös tulevaisuudessa. Palvelut järjestetään laadukkaasti ja tehokkaasti uutta teknologiaa hyödyntäen. Niiden on oltava vaikuttavia ja asukkaiden saatavilla. Kunta- ja palvelurakennehanketta valmisteleva rakenneryhmä sai 28. kesäkuuta 2006 valmiiksi ehdotuksen puitelaiksi. Esitys eduskunnalle annettiin 29. syyskuuta 2006 ja puitelaki tulee voimaan vuoden 2007 alussa. Kunnissa ja alueilla käynnistyy uudistuksen toteutus puitelain linjausten ja aikataulujen mukaisesti. Kuntaliiton linjausten mukaisesti puitelaissa - korvataan valtionosuuksien menetykset kuntaliitoskunnille viiden vuoden ajan. - kehitetään kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevää peruspalveluohjelmaa. Se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. 2 Lähde: HLT Lähde: AKE

10 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 10 - tuetaan nykyistä vahvempien kuntien muodostamista, yhteistoiminta-alueiden perustamista sekä pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten yhteistyötä kuntarajat ylittävissä palveluissa. - edistetään tietojärjestelmien kehittämistä ja sähköisiä palveluita - tuetaan palvelutuotannossa käytettävien kiinteistöjen omistusjärjestelyjä Kouluverkko Peruskouluja oli syksyllä 2005 koko maassa Koulujen määrä on pienentynyt 130:llä edellisvuodesta. Kuntien kouluverkko on harventunut eniten maaseutumaisissa kunnissa, missä kouluja on nyt 14 prosenttia vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Näyttää siltä, että kunnat erilaistuvat edelleen. Ne tulevat rationalisoimaan toimintojaan lähtökohtanaan kunnan perustehtävät. Toisaalta nopeasti etenevä tieto- ja viestintätekniikka ja virtuaaliset oppimisympäristöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia hajautetun opiskelun tueksi. 4 Oulun läänissä on lakkautettu luokkien koulua vuosina Kahden viimeisen vuoden aikana lakkautettiin kahdeksassa kunnassa yhteensä 13 koulua, Kainuussa kolme ja Pohjois-Pohjanmaalla kymmenen. Perusopetuksen 1-6 luokkien opetusta antavien koulujen määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2010 mennessä noin 70 koululla, keskimäärin kymmenellä koululla vuodessa. Vuonna 2005 Pohjois-Pohjanmaalla kuljetusoppilaiden osuus oli 23 prosenttia ja Kainuussa 32 prosenttia peruskoulujen oppilaista. Vuonna 2002 kuljetusoppilaita oli 26 prosenttia koko oppilasmäärästä ja maakunnittaiset luvut olivat pari prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt vuosina noin oppilaalla. 5 Kaupan palvelut Kaupan rakennemuutos kohti suurempia yksiköitä ja ihmisten liikkumisen henkilöautoistuminen ovat muuttaneet palveluiden vaikutusalueita. Palveluiden uudet muodot, kuten esimerkiksi verkkokauppa, kutsupalvelut ja kutsuliikenne, muovaavat tulevaisuuden palveluverkkoa. Televiestinnän nopea kehitys luo jatkuvasti uusia palvelusovellutuksia, jotka tulevat vaikuttamaan fyysisen palveluverkon laajuuteen. 2.5 Globalisoituminen Globalisoituminen voidaan ymmärtää maailman "kutistumisena". Teknologinen kehitys on kutistanut maapallon ihmisten fyysisen ja henkisen etäisyyden niin pieneksi, että tietoisuus maailmasta yhtenä ja yhteisenä on kasvanut ratkaisevasti. Vaikka ihmisten siirtelyyn kuluu edelleen tunteja, tieto kulkee sekunneissa. Yritysten toiminta-alueet ja markkinat ovat laajentuneet. Yritysten henkilökunnan liikkuminen ja kansalliset ja kansainväliset yhteydet tulevat yhä tärkeämmäksi. 2.6 Työmatkat pitenevät Pitkien työmatkojen yleistyminen on yksi suurimmista muutoksista Suomen työmarkkinoilla. Alle 150 kilometrin yhdensuuntaisten työmatkojen keskimääräinen pituus (linnuntietäisyys) kasvoi Suomessa vuosien aikana 6,5 kilometristä 9,2 kilometriin. Vuonna 1998 työmatkojen keskipituus oli jo 10,0 kilometriä. Etenkin suuria kaupunkeja ympäröivillä alueilla pitkien työmatkojen osuus on korkea. Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeellä vuodesta 1990 lähtien sekä työpaikat että asutus ovat keskittyneet taajamiin. Työpaikkojen keskittyminen on kuitenkin asutuksen keskittymistä huomattavasti voimakkaampaa. Mahdollisia vaihtoehtoja edelleen pidentyville työmatkoille on työn perässä muuttaminen sekä etätyön lisääntyminen. Esimerkiksi Kainuussa on meneillään WiMAX-tekniikalla toteutettava laajakaistahanke, jonka tavoitteena on rakentaa koko maa- 4 Lähde: Suomen Kuntaliitto 5 Lähde: Oulun lääninhallituksen peruspalvelujen arviointiraportti 2005

11 11 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA kunnan peittävä laajakaistainen tietoliikenneverkko vuoden 2006 loppuun mennessä. Verkon rakentamista on perusteltu muun muassa etätyöskentelyn edellytysten parantamisella. Työpaikkaomavaraisuuden muutoksen taustalla on useita eri tekijöitä. Yhteiskunnallista tekijöistä ovat merkittävimpiä elinkeinorakenteen sekä asunto- ja työmarkkinoiden muutokset. Työpaikkojen erikoistuminen on aiheuttanut työmarkkina-alueen laajentumisen, jolloin työpaikkaa ja toisaalta työvoimaa on jouduttu hakemaan yhä laajemmalta alueelta. Maaseudun rakennemuutoksen myötä on vapautunut työvoimaa, joka on hakeutunut läheisiin keskuksiin töihin. Asuinpaikkaa ei helposti vaihdeta työpaikan uuden sijainnin vuoksi. Asuntojen hintojen nousu erityisesti kaupunkiseutujen keskuskunnissa on osaltaan lisännyt pitkiä työmatkoja. Kehitykseen on vaikuttanut myös yhteyksien parantamisen ja autoistumisen kasvun myötä tapahtunut liikkumismahdollisuuksien lisääntyminen sekä monet poliittiset päätökset kuten työmatkakustannusten verohelpotukset, elinkeinotuet ja seutulippujärjestelmät. Kajaanissa ja Oulussa työpaikkaomavaraisuusasteet ovat yli sata prosenttia, muissa kunnissa jäädään alle sadan prosentin. Oulussa työpaikkaomavaraisuus on pysytellyt samalla tasolla vuodesta 1990 lähtien. Muhoksella se on laskenut vuoden 1990 reilusta 90 prosentista 82,4 prosenttiin. 6 Taulukko 2. Kuntien työpaikkaomavaraisuusasteet vuonna Kunta Työpaikkaomavaraisuus (%) Kajaani 102,6 Kuhmo 96,8 Muhos 82,4 Oulu 120,0 Paltamo 89,1 Sotkamo 89,6 Utajärvi 93,6 Vaala 94,6 Kuntien kannalta ulospendelöijät ovat tärkeitä veronmaksajia, mutta pystyvätkö kunnat turvaamaan pitkämatkalaisten kannalta välttämättömät palvelut? Työntekijöiden tärkeimpiä sopeutumiskeinoja pitkään työmatkaan ovat tutkimusten mukaan työaikajärjestelyt ja etätyö. Työmatkaan sopeudutaan joko oman auton käytöllä tai yöpymisellä työpaikkakunnalla. 8 Taulukko 3. Pendelöinti v Työpaikan sijaintikunta Asuinkunta Utajärvtamnkamo Pal- Kajaa- Sot- Oulu Muhos Vaala Kuhmo Oulu Muhos Utajärvi Vaala Paltamo Kajaani Sotkamo Kuhmo Lähde: Tilastokeskus 7 Lähde: Kuntaliitto 8 Lähteet: Mika Ristimäki; Työmatkat ja työpaikkaomavaraisuus Liikenneministeriö, LYYLI - raporttisarja 10; sekä Ville Helminen, Mika Ristimäki, Kari Oinonen: SY611 Etätyö ja työmatkat Suomessa, Arja Jolkkonen, Ari Jolkkonen ja Tiina Soininen: Pitkät työmatkat ja työn kuormittavuus, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 140

12 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 12 Suurimmat pendelivirrat alueella ovat Muhoksen ja Oulun sekä Sotkamon ja Kajaanin välillä. Yli sadan henkilön pendelivirtoja on Muhokselta, Kajaanista ja Utajärveltä Ouluun ja Oulusta Muhokselle sekä Sotkamosta, Paltamosta ja Kuhmosta Kajaaniin ja Kajaanista Sotkamoon ja Paltamoon. Kuva 1. Yli 100 pendelöijän virrat kuntien välisessä liikenteessä. 2.7 Vapaa-aika ja matkailu lisääntyvät 40 prosenttia suomalaisten matkoista on vapaa-ajan matkoja. Liikennesuoritteesta vapaa-ajanmatkat muodostavat yli 60 prosenttia. Vapaa-ajan matkoista tehdään yli puolet henkilöautolla sekä lyhyillä alle sadan kilometrin matkoilla, että pitkillä yli sadan kilometrin matkoilla. Lyhyistä vapaa-ajanmatkoista 38 prosenttia tehdään kevyellä liikenteellä. Vapaa-ajan matkojen matkamäärä on hieman vähentynyt vuosia ja verrattaessa, mutta matkasuorite on kasvanut enemmän kuin matka-suorite keskimäärin. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan Kainuuseen tehdään ylivoimaisesti eniten vapaaajanmatkoja Kainuusta ja sen jälkeen Pohjois-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta. Pohjois-Pohjanmaalle tehdään eniten vapaa-ajanmatkoja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen Keski-Pohjanmaalta ja Lapista. Suunnittelualueella matkailua kehitetään voimakkaasti. Päätuotteita ovat luontomatkailu, kulttuuri- ja tapahtumamatkailu, vapaa-ajan matkailu (ml. hyvinvointimatkailu) sekä kannuste- ja kokousmatkailu.

13 13 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kuva 2. Matkailukohteiden kävijämääriä Suomessa v Haasteita liikennejärjestelmän kehittämiselle Toimintaympäristön muuttumisesta aiheutuu muun muassa seuraavia haasteita Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeen liikennejärjestelmän kehittämiselle: - Henkilöautoliikenteen sujuvuuden, nopeuden ja turvallisuuden kehittäminen o Yhteyksien nopeus ja sujuvuus kaupunkeihin suuntautuvassa liikenteessä o Henkilöautoilun olosuhteiden parantaminen haja-asutusalueilla - Tieyhteyksien riittävä ylläpito haja-asutusalueella, hoidon täsmäpalvelujen kehittäminen - Opastuksen ja viitoituksen kehittäminen uusia teknologioita hyödyntäen - Ikääntyvien autoilijoiden huomioon ottaminen - Kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden parantaminen - Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen - Riittävät valtakunnalliset ja kansainväliset julkisen liikenteen yhteydet alueen tarpeita palvelevilla aikatauluilla - Julkisen liikenteen palvelujen tarjoaminen kuntakeskusten välisessä liikenteessä - Peruspalvelujen saavutettavuuden turvaaminen haja-asutusalueilla edes jollakin kulkumuodolla o Julkisen liikenteen palvelujen turvaaminen autottomille o Liikennepalvelujen räätälöinti ohuille matkustajavirroille, kutsuliikenteen kehittäminen - Vanhuksia palvelevan julkisen liikenteen kehittäminen o palveluliikenne, kutsuliikenne - Julkisen liikenteen matkustajakadon pysäyttäminen - Henkilöauton ja julkisen liikenteen muodostamat matkaketjujen kehittäminen - Matkailua palvelevien julkisten liikenneyhteyksien kehittäminen o uudet palvelut ja rahoitusmallit - Matkaketjujen sujuvuuden kehittäminen o liityntäyhteydet eri kulkumuodoilla, tiedottaminen ja lippujärjestelmät - Yksilöllisten palveluiden tarpeen lisääntyminen (SHL; VPL) o Kustannustehokkaampien palveluiden järjestäminen, jotta totuttu palvelutaso pystyttäisiin säilyttämään edes likimain - Palvelujen saavutettavuuden tarkastelu kokonaisuutena, viedäänkö asiakas palvelujen luo, vai palvelut asiakkaalle - Yhteistyö eri hallinnonalojen välillä, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen kuljetuksissa 9 Lähde: Matkailukohteiden kävijämäärät MEK E:49/2005

14 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14 Liikennejärjestelmän käyttäjien ja ylläpitäjien näkemyksiä Liikennepalvelujen kysyntään vastaaminen edellyttää liikennejärjestelmän käyttäjien kuulemista. 3.1 Käyttäjien näkemyksiä Käyttäjäkyselyitä ja -haastatteluja järjestettiin kolmelle teemaryhmälle. Nuorten liikennekysely toteutettiin lomakekyselynä Kuhmon nuorisofoorumissa ja kyselyyn vastasi 49 eri puolilla Kainuuta asuvaa nuorta. Ikääntyneiden ryhmäkeskustelu järjestettiin Muhoksen päiväkeskuksessa klo Paikalla oli noin 20 päiväkeskusasiakasta, joista useimmat olivat tulleet päiväkeskukseen palveluliikenteellä Sanginjoen suunnasta. Paikalla oli myös muutama keskustassa asuva henkilö, jotka olivat tulleet paikalle kävellen. Matkailualan toimijoille järjestettiin puhelinhaastattelu. Matkailualan toimijoiden puhelinhaastattelut toteutettiin valitulle otokselle viikoilla Haastateltavina oli sekä kuntien matkailutoimialan edustajia että alueen merkittävimpien matkailukohteiden edustajia. Seuraavassa on esitetty yhteenvedot tuloksista. Kyselyjen tulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin suunnitelman ohjausryhmälle toimitetussa taustamateriaalissa. Nuoret Kainuussa nuorten käytettävissä olevat liikennepalvelut etenkin syrjäkyliltä ovat niukat. Suuri osa nuorista on sopeutunut tilanteeseen ja hyväksyy sen. Suurin osa on tyytyväisiä nykyisin käytettävissä oleviin kulkutapoihin sekä opiskelu- ja työmatkoilla että vapaa-ajan matkoilla. Harrastusmatkat ovat huomattavasti lyhyempiä kuin työ- ja koulumatkat. Pitkät etäisyydet ja osin riittämättömät liikennepalvelut rajoittavat nuorten harrastamista Kainuussa. Suurin nuorten liikkumista vaikeuttava tekijä Kainuussa on pitkät etäisyydet. Myös useat muut liikkumista vaikeuttavat tekijät liittyvät tarpeeseen tehdä pitkiä matkoja. Nuoret mainitsivat usein liikkumista vaikuttaviksi tekijöiksi myös ajokortin puuttumisen, julkisen liikenteen tarjonnan vähäisyyden tai aikataulujen sopimattomuuden sekä julkisen liikenteen lippujen korkean hinnan. Kevyen liikenteen väylien huono kunto tai puutteellinen kunnossapito haittaa erityisesti alle 18-vuotiaita nuoria. Ikääntyneet Lähipalvelujen puuttuminen ja puutteelliset asiointiyhteydet haittaavat merkittävästi vanhusten arkielämää. Monet vanhukset selviävät arkielämästä lähinnä omaisten asiointiavun varassa. Vanhukset itse kokevat liikkumismahdollisuudet sosiaalisen elämän kannalta merkittävimmäksi asiaksi. Itsenäinen asioiden hoito ja mahdollisuus saada sosiaalisia kontakteja on vanhuksille erittäin tärkeää ja monet vanhukset kokevat sosiaaliset kontaktit samassa elämäntilanteessa olevien kanssa tärkeimmäksi elämänhalua ylläpitäväksi asiaksi. Tästä syystä autosta luopuminen

15 15 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA on vanhuksille äärimmäisen vaikeaa, koska autoilun loppumisen myötä liikkumisen vapaus rajoittuu huomattavasti ja sen myötä itsenäisesti liikkumaan tottuneet vanhukset kokevat olevansa yhteiskunnan ja omaisten armoilla asioinnin ja sosiaalisen elämän suhteen. Monet vanhukset kokevat olevansa riskikuljettajia liikenteessä, mutta siitä huolimatta autoilusta luovutaan vain pakon edessä. Vanhukset ovat sopeutuneet kevyen liikenteen ympäristön esteisiin ja turvallisuuspuutteisiin. Tästä syystä esimerkiksi liukkautta tai kevyenliikenteen väylän puuttumista ei osata pitää ongelmana eikä kaikkia turvallisuusriskejä tunnisteta. Vanhusten suhteellinen osuus liikennekuolemista on kuitenkin lähes puolet suurempi kuin kaikilla ikäryhmillä keskimäärin, vaikka vanhusten liikennesuorite on alle puolet kaikkien ikäryhmien liikennesuoritteesta. Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että suhteessa liikennesuoritteeseen vanhusten alttius kuolla liikenneonnettomuudessa on ainakin nelinkertainen verrattuna väestöön keskimäärin. Riittävät kuljetuspalvelut ovat vanhusten asioinnin ja sosiaalisen elämän kannalta erittäin tärkeitä. Kuljetuspalvelut helpottavat ajokortista luopumista, vähentävät kevyen liikenteen onnettomuusriskejä ja mahdollistavat vanhusten kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Sosiaalisten tarpeiden perusteella tulisi harkita myös vapaa-ajan liikkumistarpeita palvelevien kuljetuspalvelujen järjestämistä. Matkailualan toimijat Matkailualueiden joukkoliikenneyhteydet on järjestetty palvelemaan pääasiassa paikallisten asukkaiden tarpeita. Matkailuala ei ole aktiivisesti mukana julkisen liikenteen palvelujen järjestämisessä, mikä on suoraan vaikuttanut myös palvelujen tarjontaan. Tämä voi olla osittain myös hallinnollinen asia. Julkisen liikenteen järjestäminen kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle ja kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa matkailun edistämisestä. Liikenneyhteydet ovat kuitenkin matkailun perusedellytys, joten matkailun tarpeet tulisi ottaa paremmin huomioon liikennepalvelujen järjestämisessä. Tällöin mahdollisesti myös matkailutoimialan tai sen etujärjestöjen tulisi osallistua liikenteen rahoittamiseen. Ensisijaisesti matkailua palvelevan joukkoliikenteen järjestäminen lipputuloperusteisena voi olla liikennöitsijöille niin suuri taloudellinen riski, ettei liikenteen järjestämiseen ryhdytä ellei kannattavuudesta ole varmuutta. Myös matkailuliikenteen markkinointi edellyttää yleensä liikennöitsijöiden normaaleista käytännöistä poikkeavia toimintatapoja. Tieverkon kuntoa tai yhdistävyyttä koskevat matkailijoiden tarpeet eivät yleensä eroa muiden tienkäyttäjien tarpeista. Tieverkkoa koskevien hankkeiden määrittely tehdään liikennemäärien eikä liikenteen käyttäjäryhmien perusteella. Matkailulla voi kuitenkin olla tieverkkoa koskevia erityistarpeita, kuten esiin tulleet tarpeet leveämmille väylille leirintäalueiden läheisyydessä. Matkailupalvelujen saavuttamisen kannalta oleellista on riittävä ja ajantasainen opastusjärjestelmä. Opastuksessa tulisi ottaa käyttöön yhtenäiset käytännöt ja selkeät pelisäännöt, että yrityksiä kohdeltaisiin asiassa tasapuolisesti. Tietoa liikenteestä ja liikennepalveluista on olemassa runsaasti. Ongelmana on kuitenkin se, että tiedon tuottajia ja jakelijoita sekä erilaisia jakelukanavia on paljon ja tiedon hankkiminen on yleensä matkailijoiden omatoimisuuden varassa. Tällöin matkailijoiden on hankala päästä käsiksi juuri hänen tarpeitaan vastaaviin tietoihin. Julkisen liikenteen tietoja on viime vuosina keskitetty mm. matka.fi -palveluun, mutta se ei edelleenkään kata kaikkea julkista liikennettä ja tiedon saaminen edellyttää internetyhteyttä. Matkana aikana tietoa kaikkien julkisen liikenteen muotojen yhteyksistä pitäisi saada ainakin terminaaleista ja tärkeimmiltä pysäkeiltä. Matkailukohteet löytyvät yleensä sekä autoilijoille että kevyelle liikenteelle tarkoitettujen karttojen avulla. Reitin valintaan vaikuttaa mm. tietyötilanne, jonka selvittäminen edellyttää erillisen tietyökartan hankkimista. Tällä hetkellä ei ole kanavaa, josta saisi kaiken matkailuliikenteessä tarvittavan tiedon. Liikennettä koskeville tiedoille tulisi kehittää yhteinen jakelukanava. 3.2 Asiantuntijoiden näkemyksiä Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantamista Oulu-Kajaani liikennekäytävällä ideoitiin pidetyssä seminaarissa. Seminaarissa oli paikalla muun muassa valtion ja kuntien viranhaltijoita sekä matkailuyritysten ja liikenteenharjoittajien edustajia. Joukkoliikenteen hou-

16 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 16 kuttelevuutta pohdittiin kolmessa ryhmässä matkailijoiden, työssäkävijöiden ja ikääntyneiden näkökulmista. Matkailu Alueella sijaitsee merkittäviä matkailukeskuksia, joihin on laadukkaat tieyhteydet, mutta alueen vähäisen asutuksen takia alueilla ei ole matkailijoita palvelevia joukkoliikenneyhteyksiä. Matkailun kannalta ongelmana on syrjäisten matkailualueiden saavutettavuus joukkoliikenteellä. Liityntäyhteydet ovat puutteellisia eikä eri liikennemuodoilla ole tasavertaisia kehittymismahdollisuuksia. Esimerkiksi Rokuan alueelle voitaisiin kehittää matkailuyritysten järjestämää liityntäliikennettä nimellistä korvausta tai hotellivarausta vastaan. Matkailua palvelevien liikenneyhteyksien kehittäminen edellyttää mittavaa markkinointia ja yhteyksien markkinoinnin kehittäminen edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Asiakkaiden tulee saada tiedot liikenneyhteyksistä keskitetysti. Ryhmä totesi, että juna- ja linja-autoliikenne eivät tällä hetkellä tunnu joustavilta. Liikenteen tarjontaa voi osin olla runsaasti, mutta markkinoinnissa on parannettavaa. Työmatkaliikenne Asuminen ja työpaikat keskittyvät Oulu-Kajaani vyöhykkeellä taajamiin. Työpaikkojen keskittyminen on kuitenkin asutuksen keskittymistä voimakkaampaa, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että alueella tehdään yhä pitempiä työmatkoja. Joukkoliikenteen aikatauluja tulisi kehittää palvelemaan paremmin työmatkalaisten liikkumistarpeita. Työmatkalaisia palvelevan liikenteen tulisi olla ympärivuotista, nopeaa, ja tarjonnan tulisi olla riittävää. Realistinen työssäkäyntimatka joukkoliikenteellä on korkeintaan 100 km. Lähtö- ja määräpäässä tulisi olla tarvittavat liityntäyhteydet. Maankäytön tiivistäminen parantaisi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Markkinointia ja tiedottamista tulisi kehittää, samoin joukkoliikenteen terminaaleja ja tiedon saatavuutta terminaaleissa. Tiedottamisessa eri kohderyhmät tulisi tavoittaa ryhmäkohtaisesti ja poikkeuksista tulisi tiedottaa selkeästi. Markkinoinnissa tulisi hyödyntää sitä, että joukkoliikenteessä työmatkaa voi käyttää työn tekemiseen. Työmatkaliikenteen lippuja tulisi kehittää. Tärkeää on joukkoliikenteessä asiakkaille tarjottava palvelu. Express-bussien imagokampanjojen tapaista markkinointia pitäisi ulottaa myös muuhun liikenteeseen. Iäkkäiden liikkuminen Suomen väestö vanhenee. Lähivuosina merkittävä osa työväestöstä siirtyy eläkkeelle, jolloin vapaa-ajan palvelujen kysyntä kasvaa, mutta esimerkiksi henkilöautosta luopumisen seurauksena mahdollisuudet päästä palvelujen ääreen heikkenevät. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kanssa palvelut keskittyvät taajamiin ja ikääntymien myötä ihmisten liikuntaesteet lisääntyvät, joten esteettömien liikennepalvelujen kysyntä kasvaa. Mikäli kysyntään ei osata ajoissa vastata, seurauksena on yhteiskunnan kuljetuskustannusten voimakas kasvu. Iäkkäille tulisi kehittää kutsuperusteista, ovelta ovelle palvelevaa joukkoliikennettä. Matkaketjujen onnistumisen edellytyksenä on ketjun esteettömyys alusta loppuun. Aktiivisia vanhuksia palvelemaan tulisi kehittää räätälöityä vapaa-ajan matkustuspalveluja liikenteenharjoittajien ja matkailuyritysten välisenä yhteistyönä. Palveluliikenteen markkinoinnissa sosiaalipalvelun leimasta tulisi päästä eroon. Markkinointia tulisi toteuttaa myös perinteisin keinoin ja se tulisi kohdistaa suoraan potentiaalisille asiakkaille. Markkinoinnin tulisi olla sekä palvelun tilaajan että tuottajan tehtävä. Tiedotuksen tulisi olla perusteellista ja yksinkertaista ja sitä tulisi toistaa riittävän usein.

17 17 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Henkilöliikenteen kehittämisen päätavoitteet OuKa liikennekäytävää kehitetään kansainväliseksi liikennekäytäväksi, joka on osa laajempaa Pohjois-Ruotsista ja Norjasta Luoteis-Venäjälle ja Arkangeliin johtavaa yhteyttä. Oulu-Kajaani liikennekäytävää kehitetään kansainväliseksi liikennekäytäväksi, joka on osa laajempaa Pohjois-Ruotsista ja Norjasta Luoteis-Venäjälle ja Arkangeliin johtavaa yhteyttä. Peruspalvelujen saavuttaminen turvataan kaikilla alueilla. Välttämättömät liikkumistarpeet turvataan taloudellisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Matkailua tukevia liikennepalveluja kehitetään yhteistyössä yritysten ja liikennöitsijöiden kanssa. Mobiili- ja telematiikkaratkaisuja hyödynnetään liikenteen hallinnan ja informaatiojärjestelmien kehittämisessä.

18 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OuKa liikennekäytävän tie- ja muiden liikenneyhteyksien tulee olla riittävän nopeita ja hyvässä kunnossa. 2. Liikenneverkot ja liikenneyhteydet pidetään elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamisen ja asukkaiden päivittäisen liikkumisen edellyttämässä kunnossa. - työmatkojen sujuminen - alempiasteisen tieverkon kunto - julkisen liikenteen peruspalvelut - matkaketjujen toimivuus - kevytliikenne 3. Liikennejärjestelmän kehittämisessä suositaan ympäristövaikutuksiltaan edullisia liikennemuotoja ja ratkaisuja. - Henkilöautoliikenteen toimintaedellytykset turvataan haitat minimoiden. - Kaupunkiseuduilla panostetaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin panostetaan kaikissa kunnissa kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Kevyen liikenteen väylästöä ja kunnossapitoa kehitetään eri tahojen välisenä yhteistyönä. Pyöräilyä ja jalankulkua joukkoliikenteen liityntäliikenteenä pyritään lisäämään. - Kehitetään joukkoliikenteen lippujärjestelmiä, informaatiojärjestelmiä, liityntäyhteyksiä sekä pysäkkejä ja terminaaleja. Rahoitusta suunnataan sellaisiin palveluihin, joille on kysyntää. 4. Vartiukseen johtavia liikenneyhteyksiä kehitetään niin Suomen kuin Venäjänkin puolella mm. teollisuuden ja matkailun edistämiseksi. 5. Henkilöliikenteen matkaketjujen sujuvuutta parannetaan. - kehitetään julkisen liikenteen liityntäyhteyksiä lentokentille, rautatie- ja linja-autoasemille - kehitetään julkisen liikenteen terminaaleja ja palvelutasoa 6. Alueen pitkämatkaiset runkoliikennepalvelut turvataan ja niiden hyödynnettävyyttä parannetaan. - parannetaan liityntäyhteyksiä - lisätään tiedottamista - kehitetään maksujärjestelmiä 7. Alueen matkailupalvelujen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta pyritään lisäämään sujuvilla ja hyvin opastetuilla ja tiedotetuilla liikenneyhteyksillä - yhteistyö eri liikennemuotojen kesken - informaatio yhteistyössä kuntien, Tiehallinnon ja matkailuyritysten kanssa - opastuksen kehittäminen - tienvarsipalveluiden kehittäminen 8. Mobiili- ja telematiikkasovelluksia kehitetään ja käyttöä edistetään alueen liikenteessä. 9. Liikennepalveluilla tuetaan osaltaan vanhusten kotona asumista. 10. Alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa liikennepalvelujen kehittämiseen.

19 19 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Yksilöliikenne Pohjois-Pohjanmaalla liikennetuotoksen arvioidaan kasvavan hieman yli 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja Kainuussa vähenevän tai säilyvän lähes ennallaan. 5.1 Henkilöautoliikenne Suurimman osan matkoistaan suomalaiset tekevät henkilöautolla kuljettajana. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus matkaluvusta on 63 prosenttia, eli hieman yli maan keskiarvon. Taulukossa on 4 on esitetty liikennemäärät ajoneuvoina vuorokaudessa Oulu-Kajaani liikennekäytävällä. Taulukko 4. Liikennemäärät (ajoneuvoa/vrk). 10 Tiejakso Pituus Tie KVL Oulu - Madekoski 10 km Madekoski - Muhos 25 km Muhos Utajärvi 25 km Utajärvi Niska 13 km Niska Paltamo 73 km Paltamo - Mieslahti 9 km Mieslahti Vt 5 9 km Vt 22 - Kuluntalahti 11 km Kuluntalahti - Kajaani 9 km Kajaani, keskusta 3 km Kajaani - Kontionjoki 6 km Kontionjoki Eevala 18 km Eevala - Vuokatti 8 km Vuokatti - Sotkamo 5 km Sotkamo - Tipasjoki 14 km Tipasjoki - Saarikoski 43 km Saarijoki - Kuhmo 3 km Kuhmo Kuhmonniemi 5 km Kuhmonniemi - Lentiira 38 km Lentiira - Heinälä 20 km Heinälä - Vartius 16 km Lähde: Tiehallinnon liikennemääräkartta 2005

20 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20 Oulun Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan Pohjois-Pohjanmaalla liikennetuotoksen arvioidaan kasvavan hieman yli 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja Kainuussa vähenevän tai säilyvän lähes ennallaan. Muuttotappioalueilla liikenteen kasvu on vähäistä ja yhdysteillä liikenne jopa vähentyy. Vähentyminen on suurinta Kainuun alueilla, joissa pysyvän asutuksen harveneminen vähentää sekä ihmisten päivittäistä liikkumista että maatalouteen liittyvien kuljetusten määrää. Metsätalouden kuljetukset sen sijaan säilyvät ennallaan, mutta niiden luonteen vuoksi yhdysteillä kuljetusmäärien vaihtelu kasvaa nykyisestä. Vapaa-ajan liikenteen kasvun vuoksi kausivaihtelu voimistuu erityisesti yhdysteiden mutta myös seututeiden ja hiljaisimpien pääteiden liikenteessä. 11 Henkilöautoliikenteen kehittämistarpeita ja tavoitteita käsitellään tarkemmin luvuissa 7 Matkailun liikenneyhteydet ja 9.3 Tieverkko. 5.2 Kevytliikenne Nykytila Kevyt liikenne tarkoittaa kulkemista jalan, rullaluistimilla, potkulaudalla tai polkupyörällä. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut tavoitteeksi kasvattaa kevyen liikenteen osuutta kaupunkiseuduilla. Kaupunkien tieverkon ja kevyen liikenteen verkon tulee mahdollistaa turvallisen kevyen liikenteen kehitys. Esimerkiksi pyöräilyn määrän tavoitellaan kaksinkertaistuvan vuosien tasosta vuoteen 2020 mennessä. Pyöräilyn turvallisuus paranee pitkällä aikavälillä yleisten liikenneturvallisuustavoitteiden mukaisesti. Viime vuosina kevytliikenteen monipuolinen virkistys- ja urheilukäyttö on voimakkaasti lisääntynyt sekä maaseudulla että kaupungeissa. Tämä näkyy voimakkaasti suunnittelualueella mm. matkailualueilla. Oulun seudulla laaditaan parhaillaan kevytliikennestrategiaa, jonka tavoitteena on mm. konkretisoida tavoitteet kevyen liikenteen kulkumuoto-osuudelle ja kevyenliikenteen väylien muulle käytölle (virkistys, urheilu) sekä asettaa tavoitteet mopoilulle kevyen liikenteen väylillä. Strategiassa esitetään millä infrastruktuuri- ja muilla toimenpiteillä kevyen liikenteen suosiota lisätään ja vaikutetaan liikennejärjestelmän toimivuuteen ja monipuolisuuteen. Tavoitteet Kevyen liikenteen kehittämisen tärkeimmät tavoitteet - luodaan edellytyksiä kävelyn ja pyöräilyn suosion lisääntymiselle itsenäisinä liikkumismuotoina - luodaan edellytyksiä kevyen liikenteen toimimiselle matkaketjujen luontevana osana - kävelyn turvallisuus paranee ja turvattomuuden tunne vähenee - pyöräilyn laatu, houkuttelevuus ja turvallisuus paranevat - pyöräilyn kilpailukyky henkilöautoon verrattuna paranee - kevytliikenteen ympärivuotinen houkuttelevuus lisääntyy 11 Lähde: Oulun tiepiirin TTS

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Toimintaympäristö muuttuu

Toimintaympäristö muuttuu Toimintaympäristö muuttuu Miten järjestetään liikkumispalvelut Lapin asukkaille ja alueella matkustaville? Maaseudun liikkumispalvelut -työpaja 24.10.2016 Sisältö Toimintaympäristön osatekijöitä Liikkumispalvelujen

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala RYM-C2001 Projektityökurssi I, yhdyskuntien suunnittelu Liikennejärjestelmän analysointi Liikennejärjestelmän suunnittelun perustaksi

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot