OULU-KAJAANI KEHITTÄMISVYÖHYKE Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULU-KAJAANI KEHITTÄMISVYÖHYKE Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 OULU-KAJAANI KEHITTÄMISVYÖHYKE Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma

2 Kannen kuvat: Kiehimäjoen sillat, Paltamo (Martti Juntunen 2004) Oulun lentoasema, Oulunsalo (Sampo Kangastalo 2005) Isokadun liikennettä, Oulu (Jouko Hintsala 2005) Takakannen kuva: Vuokatti Naapurinvaaralta katsottuna, Sotkamo (Sampo Kangastalo 2006)

3 OULU-KAJAANI KEHITTÄMISVYÖHYKE Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma Insinööritoimisto Liidea Oy Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Oulun lääninhallitus Oulun kaupunki Muhoksen kunta Utajärven kunta Vaalan kunta Paltamon kunta Kajaanin kaupunki Sotkamon kunta Kuhmon kaupunki Oulu 2006

4

5 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 5 Esipuhe Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke -hankkeen tarkoituksena on luoda edellytyksiä Oulusta Kajaanin kautta Kuhmoon ulottuvan vyöhykkeen suunnitelmalliselle ja määrätietoiselle kehittämiselle. Kehittämisen painopistealueita ovat yhteisen tahtotilan rakentaminen, osaamisen systemaattinen kerryttäminen alueiden vahvuuksiin perustuvan erikoistumisen perusteella, verkostomaisten yli kunta- ja hallintorajojen ylittävien toimintamallien kehittäminen, uusien avausten tekeminen yhteistyöalueiden ja klusteritoiminnan kehittämisessä, toimintaympäristön ja liikennekäytävän kehittäminen sekä kehittämistoiminnan asteittainen laajentuminen vaikuttavuudeltaan Arkangelin käytävän ja Perämerenkaaren suuntaan. Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyketyön yhteydessä on jo työstetty varsin pitkälle Oulu-Kajaani liikennekäytävää, jonka pääkehittämiskohteena on käytävän koko liikennejärjestelmän kehittäminen ja erityisesti valtatie 22:een kohdistuvat toimenpiteet ja hankkeet. Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelman laadinta käynnistyi syksyllä 2005 ja sen tavoitteena on täydentää jo aiemmin tehtyä suunnittelutyötä eri henkilöliikennemuotojen osalta. Työn tarkoituksena on ollut laatia kahdeksalle suunnittelualueen kunnalle (Oulu, Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo, Kajaani, Sotkamo ja Kuhmo) kaikki henkilöliikennemuodot ja henkilöliikenteen infrastruktuurin käsittävä kehittämissuunnitelma, jota toteuttamalla vastataan vyöhykkeen henkilöliikennejärjestelmässä ja yhteyksissä lähivuosina tapahtuviin muutoksiin. Suunnitelman laatimista on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Tuomo Palokangas Martti Juntunen Leo Räsänen Heikki Komppa Veikko Tossavainen Kyösti Juujärvi Markus Lohikoski Risto Leppänen Kari Himanen Tapani Rossi Ari Hoppania Matti Räinä Hannu Huotari Sampo Kangastalo Kari Kerttula puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kajaanin kaupunki Kajaanin kaupunki Vaalan kunta Utajärven kunta VR-osakeyhtiö Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun satama Oulun lääninhallitus Oulun lääninhallitus Oulun kaupunki Kuhmon kaupunki OuKa -projektipäällikkö OuKa-projektikoordinaattori (Oulun yo., PROeNET) Ohjausryhmä on kokoontunut suunnitelman laatimisen aikana viisi kertaa. Suunnitelman laatimisen yhteydessä on kuultu liikennejärjestelmän käyttäjiä kyselyjen ja haastattelujen muodossa sekä järjestetty asiantuntijaseminaari. Suunnitelma on laadittu Insinööritoimisto Liideassa, jossa suunnitelmasta ovat vastanneet DI Henriika Weiste ja DI Anu Eloranta.

6 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 6 Sisällys 1. SUUNNITELMAN TAVOITTEET JA RAJAUS KESKEISIÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA Väestö ikääntyy, ikärakenne muuttuu Väestö keskittyy Henkilöautoistuminen kasvaa Palveluverkon rakenne muuttuu Globalisoituminen Työmatkat pitenevät Vapaa-aika ja matkailu lisääntyvät Haasteita liikennejärjestelmän kehittämiselle LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KÄYTTÄJIEN JA YLLÄPITÄJIEN NÄKEMYKSIÄ Käyttäjien näkemyksiä Asiantuntijoiden näkemyksiä HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISEN PÄÄTAVOITTEET YKSILÖLIIKENNE Henkilöautoliikenne Kevytliikenne JULKINEN LIIKENNE Kansainvälinen julkinen liikenne Linja-auto- ja taksiliikenne Junaliikenne MATKAILULIIKENNE LIIKENTEEN HALLINTA Opastus ja viitoitus Mobiili- ja telemaattiset ratkaisut LIIKENNEVERKKO Yleistä Kansainvälinen liikenneverkko Tieverkko Rataverkko Kevytliikenteen verkko Julkisen liikenteen terminaalit KEHITTÄMISESITYKSET Kärkihankkeet Julkinen liikenne Liikenteen hallinta Tieverkko Kevytliikenne Julkisen liikenteen terminaaliverkko Yhteistyö ja markkinointi TOIMENPIDEOHJELMA VAIKUTUKSET SEURANTA...54

7 7 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Suunnitelman tavoitteet ja rajaus Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelman toteuttamisella vastataan henkilöliikennejärjestelmän muutoksiin. Työn tavoitteena on laatia kahdeksalla suunnittelualueen kunnalle kaikki henkilöliikennemuodot ja henkilöliikenteen infrastruktuurin käsittävä kehittämissuunnitelma, jota toteuttamalla vastataan vyöhykkeen henkilöliikennejärjestelmässä ja -yhteyksissä lähivuosina tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on - määrittää palvelutasotavoitteet vyöhykkeen ulkoisille ja vyöhykekuntien välisille yhteyksille - luoda edellytyksiä joukkoliikenteen vetovoiman ja houkuttelevuuden kasvattamiseksi - kehittää henkilöliikenteen olosuhteita Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeellä - tutkia joukkoliikennejärjestelmän nykyistä tehokkaampia hyödyntämismahdollisuuksia Oulu-Kajaani vyöhykekuntien välisessä työssäkäyntiliikenteessä - tutkia mobiili- ja telematiikkapalvelujen kehittämismahdollisuuksia vyöhykkeen henkilöliikennejärjestelmässä - toteuttaa ja edistää Oulu-Kajaani aiesopimuksessa kehittämisvyöhykkeelle asetettuja tavoitteita Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma kohdistuu Oulun, Muhoksen, Utajärven, Vaalan, Paltamon, Kajaanin, Sotkamon ja Kuhmon kuntiin. Tarkastelun kohteena ovat vyöhykkeen ulkoiset sekä vyöhykekuntien väliset, kaikkien liikennemuotojen yhteydet ja yhteyksien nykyinen ja tavoiteltava palvelutaso sekä liikenteen infrastruktuuri. Suunnitelman toimenpiteet määritellään 5-10 vuoden aikajänteelle.

8 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8 Keskeisiä toimintaympäristön muutoksia Väestön, yhteiskunnan toimintojen sekä palvelujen kysynnän muutokset vaikuttavat yhdessä teknologian kehittymisen kanssa liikenteen kysyntään. 2.1 Väestö ikääntyy, ikärakenne muuttuu Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä suunnittelualueen kunnissa yli 64-vuotiaiden osuus koko väestöstä nousee nykyisestä 14 prosentista 24 prosenttiin. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa yli uutta yli 64-vuotiasta. Taulukko 1. Ennuste yli 65-vuotiaiden lukumäärän muuttumisesta. 1 Kunta Yli 64-vuotiaiden osuus v (%) Ennuste, yli 64-vuotiaiden osuus vuonna 2030 (%) Ennuste, yli 64-vuotiaiden määrän lisäys (hlöä) Kajaani Kuhmo Muhos Oulu Paltamo Sotkamo Utajärvi Vaala Ikärakenne muuttuu pysyvästi, koska keskimääräinen elinikä pitenee samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa ja lasten, nuorten ja työikäisten määrä vähenee. 2.2 Väestö keskittyy Nykyisen kaltaisen muuttoliikkeen jatkuessa väestö keskittyy voimakkaasti kasvualueille. Väestön muuttoalttius lienee kuitenkin heikkenemässä. Vuonna 2002 maassamuutto kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuoden 1995 jälkeen. 1 Lähde: Tilastokeskus

9 9 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Väestö keskittyy kohtalaisen voimakkaasti Oulun seudulle, jossa asukasluvun absoluuttinen ja suhteellinenkin kasvu on voimakkainta. Oulun vaikutusalueen ulkopuolella väestön väheneminen on jatkunut vuosia. Kainuun maakuntasuunnitelman yhteydessä on laadittu väestötavoite vuodelle Tavoitteen mukaan Kainuun väkiluku alenee seuraavan 15 vuoden aikana noin kuusi prosenttia. Tilastokeskuksen trendin mukainen kehitys on -13 prosenttia. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan väestö vähenee suunnittelualueella vuoteen 2030 mennessä muissa kunnissa paitsi Oulussa ja Muhoksella. Oulussa väestön kasvun ennustetaan olevan 15 prosenttia ja Muhoksella seitsemän prosenttia. Väkimäärän vähenemät vaihtelevat ennusteen mukaan Utajärven kymmenestä prosentista Kuhmon 28 prosenttiin. Myös loma-asumisen ja pysyvän asumisen välinen raja hämärtyy, mikä vaikuttanee liikenteen määrää lisäävästi. 2.3 Henkilöautoistuminen kasvaa Suurimman osan matkoistaan suomalaiset tekevät henkilöautolla kuljettajana. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan henkilöauton kuljettajana tai matkustajana tehdään matkasuoritteella mitattuna jopa 75 prosenttia matkoista, matkaluvulla mitattuna 58 prosenttia ja kokonaismatka-ajan mukaan mitattuna 53 prosenttia matkoista. Ajokortin omistaa yli 80 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä. Vuosia ja verrattaessa henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus kaikista matkoista on matkaluvulla mitattuna kasvanut 54 prosentista 58 prosenttiin ja matkasuoritteella mitattuna 74 prosentista 76 prosenttiin. Matkaluku on pysynyt samana ja matkasuorite kasvanut noin 6 prosenttia. Samaan aikaan julkisen liikenteen käyttö on vähentynyt. 2 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus matkaluvusta on 63 prosenttia, eli hieman yli maan keskiarvon. Henkilöautojen määrä on lisääntynyt vuosina neljänneksellä eli 1,9 miljoonasta autosta 2,3 miljoonaan auton. Henkilöauton omistus lisääntyi viime vuonna verotuksen muutoksen alentaessa autojen hintaa. Auto on nyt 77 prosentissa kotitalouksista. 3 Mikäli energian ja erityisesti öljyn hinta kohoaa jatkossa voimakkaasti, saattaa sillä olla yksityisautoilua vähentävä tai ainakin autoilun kasvua hillitsevä vaikutus. Tuolloin joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuden kasvuedellytykset paranevat, vaikka polttoaineen hintojen nousu heijastunee myös joukkoliikenteen lippujen hintoihin. Toisaalta autoteollisuus pyrkinee pitämään autoilun houkuttelevuutta korkealla tuomalla markkinoille energiatehokkaampia tai vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja. 2.4 Palveluverkon rakenne muuttuu Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Kuntien vastuulla oleville palveluille halutaan turvata riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta, jotta kunnat voivat järjestää palvelut myös tulevaisuudessa. Palvelut järjestetään laadukkaasti ja tehokkaasti uutta teknologiaa hyödyntäen. Niiden on oltava vaikuttavia ja asukkaiden saatavilla. Kunta- ja palvelurakennehanketta valmisteleva rakenneryhmä sai 28. kesäkuuta 2006 valmiiksi ehdotuksen puitelaiksi. Esitys eduskunnalle annettiin 29. syyskuuta 2006 ja puitelaki tulee voimaan vuoden 2007 alussa. Kunnissa ja alueilla käynnistyy uudistuksen toteutus puitelain linjausten ja aikataulujen mukaisesti. Kuntaliiton linjausten mukaisesti puitelaissa - korvataan valtionosuuksien menetykset kuntaliitoskunnille viiden vuoden ajan. - kehitetään kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevää peruspalveluohjelmaa. Se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. 2 Lähde: HLT Lähde: AKE

10 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 10 - tuetaan nykyistä vahvempien kuntien muodostamista, yhteistoiminta-alueiden perustamista sekä pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten yhteistyötä kuntarajat ylittävissä palveluissa. - edistetään tietojärjestelmien kehittämistä ja sähköisiä palveluita - tuetaan palvelutuotannossa käytettävien kiinteistöjen omistusjärjestelyjä Kouluverkko Peruskouluja oli syksyllä 2005 koko maassa Koulujen määrä on pienentynyt 130:llä edellisvuodesta. Kuntien kouluverkko on harventunut eniten maaseutumaisissa kunnissa, missä kouluja on nyt 14 prosenttia vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Näyttää siltä, että kunnat erilaistuvat edelleen. Ne tulevat rationalisoimaan toimintojaan lähtökohtanaan kunnan perustehtävät. Toisaalta nopeasti etenevä tieto- ja viestintätekniikka ja virtuaaliset oppimisympäristöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia hajautetun opiskelun tueksi. 4 Oulun läänissä on lakkautettu luokkien koulua vuosina Kahden viimeisen vuoden aikana lakkautettiin kahdeksassa kunnassa yhteensä 13 koulua, Kainuussa kolme ja Pohjois-Pohjanmaalla kymmenen. Perusopetuksen 1-6 luokkien opetusta antavien koulujen määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2010 mennessä noin 70 koululla, keskimäärin kymmenellä koululla vuodessa. Vuonna 2005 Pohjois-Pohjanmaalla kuljetusoppilaiden osuus oli 23 prosenttia ja Kainuussa 32 prosenttia peruskoulujen oppilaista. Vuonna 2002 kuljetusoppilaita oli 26 prosenttia koko oppilasmäärästä ja maakunnittaiset luvut olivat pari prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt vuosina noin oppilaalla. 5 Kaupan palvelut Kaupan rakennemuutos kohti suurempia yksiköitä ja ihmisten liikkumisen henkilöautoistuminen ovat muuttaneet palveluiden vaikutusalueita. Palveluiden uudet muodot, kuten esimerkiksi verkkokauppa, kutsupalvelut ja kutsuliikenne, muovaavat tulevaisuuden palveluverkkoa. Televiestinnän nopea kehitys luo jatkuvasti uusia palvelusovellutuksia, jotka tulevat vaikuttamaan fyysisen palveluverkon laajuuteen. 2.5 Globalisoituminen Globalisoituminen voidaan ymmärtää maailman "kutistumisena". Teknologinen kehitys on kutistanut maapallon ihmisten fyysisen ja henkisen etäisyyden niin pieneksi, että tietoisuus maailmasta yhtenä ja yhteisenä on kasvanut ratkaisevasti. Vaikka ihmisten siirtelyyn kuluu edelleen tunteja, tieto kulkee sekunneissa. Yritysten toiminta-alueet ja markkinat ovat laajentuneet. Yritysten henkilökunnan liikkuminen ja kansalliset ja kansainväliset yhteydet tulevat yhä tärkeämmäksi. 2.6 Työmatkat pitenevät Pitkien työmatkojen yleistyminen on yksi suurimmista muutoksista Suomen työmarkkinoilla. Alle 150 kilometrin yhdensuuntaisten työmatkojen keskimääräinen pituus (linnuntietäisyys) kasvoi Suomessa vuosien aikana 6,5 kilometristä 9,2 kilometriin. Vuonna 1998 työmatkojen keskipituus oli jo 10,0 kilometriä. Etenkin suuria kaupunkeja ympäröivillä alueilla pitkien työmatkojen osuus on korkea. Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeellä vuodesta 1990 lähtien sekä työpaikat että asutus ovat keskittyneet taajamiin. Työpaikkojen keskittyminen on kuitenkin asutuksen keskittymistä huomattavasti voimakkaampaa. Mahdollisia vaihtoehtoja edelleen pidentyville työmatkoille on työn perässä muuttaminen sekä etätyön lisääntyminen. Esimerkiksi Kainuussa on meneillään WiMAX-tekniikalla toteutettava laajakaistahanke, jonka tavoitteena on rakentaa koko maa- 4 Lähde: Suomen Kuntaliitto 5 Lähde: Oulun lääninhallituksen peruspalvelujen arviointiraportti 2005

11 11 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA kunnan peittävä laajakaistainen tietoliikenneverkko vuoden 2006 loppuun mennessä. Verkon rakentamista on perusteltu muun muassa etätyöskentelyn edellytysten parantamisella. Työpaikkaomavaraisuuden muutoksen taustalla on useita eri tekijöitä. Yhteiskunnallista tekijöistä ovat merkittävimpiä elinkeinorakenteen sekä asunto- ja työmarkkinoiden muutokset. Työpaikkojen erikoistuminen on aiheuttanut työmarkkina-alueen laajentumisen, jolloin työpaikkaa ja toisaalta työvoimaa on jouduttu hakemaan yhä laajemmalta alueelta. Maaseudun rakennemuutoksen myötä on vapautunut työvoimaa, joka on hakeutunut läheisiin keskuksiin töihin. Asuinpaikkaa ei helposti vaihdeta työpaikan uuden sijainnin vuoksi. Asuntojen hintojen nousu erityisesti kaupunkiseutujen keskuskunnissa on osaltaan lisännyt pitkiä työmatkoja. Kehitykseen on vaikuttanut myös yhteyksien parantamisen ja autoistumisen kasvun myötä tapahtunut liikkumismahdollisuuksien lisääntyminen sekä monet poliittiset päätökset kuten työmatkakustannusten verohelpotukset, elinkeinotuet ja seutulippujärjestelmät. Kajaanissa ja Oulussa työpaikkaomavaraisuusasteet ovat yli sata prosenttia, muissa kunnissa jäädään alle sadan prosentin. Oulussa työpaikkaomavaraisuus on pysytellyt samalla tasolla vuodesta 1990 lähtien. Muhoksella se on laskenut vuoden 1990 reilusta 90 prosentista 82,4 prosenttiin. 6 Taulukko 2. Kuntien työpaikkaomavaraisuusasteet vuonna Kunta Työpaikkaomavaraisuus (%) Kajaani 102,6 Kuhmo 96,8 Muhos 82,4 Oulu 120,0 Paltamo 89,1 Sotkamo 89,6 Utajärvi 93,6 Vaala 94,6 Kuntien kannalta ulospendelöijät ovat tärkeitä veronmaksajia, mutta pystyvätkö kunnat turvaamaan pitkämatkalaisten kannalta välttämättömät palvelut? Työntekijöiden tärkeimpiä sopeutumiskeinoja pitkään työmatkaan ovat tutkimusten mukaan työaikajärjestelyt ja etätyö. Työmatkaan sopeudutaan joko oman auton käytöllä tai yöpymisellä työpaikkakunnalla. 8 Taulukko 3. Pendelöinti v Työpaikan sijaintikunta Asuinkunta Utajärvtamnkamo Pal- Kajaa- Sot- Oulu Muhos Vaala Kuhmo Oulu Muhos Utajärvi Vaala Paltamo Kajaani Sotkamo Kuhmo Lähde: Tilastokeskus 7 Lähde: Kuntaliitto 8 Lähteet: Mika Ristimäki; Työmatkat ja työpaikkaomavaraisuus Liikenneministeriö, LYYLI - raporttisarja 10; sekä Ville Helminen, Mika Ristimäki, Kari Oinonen: SY611 Etätyö ja työmatkat Suomessa, Arja Jolkkonen, Ari Jolkkonen ja Tiina Soininen: Pitkät työmatkat ja työn kuormittavuus, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 140

12 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 12 Suurimmat pendelivirrat alueella ovat Muhoksen ja Oulun sekä Sotkamon ja Kajaanin välillä. Yli sadan henkilön pendelivirtoja on Muhokselta, Kajaanista ja Utajärveltä Ouluun ja Oulusta Muhokselle sekä Sotkamosta, Paltamosta ja Kuhmosta Kajaaniin ja Kajaanista Sotkamoon ja Paltamoon. Kuva 1. Yli 100 pendelöijän virrat kuntien välisessä liikenteessä. 2.7 Vapaa-aika ja matkailu lisääntyvät 40 prosenttia suomalaisten matkoista on vapaa-ajan matkoja. Liikennesuoritteesta vapaa-ajanmatkat muodostavat yli 60 prosenttia. Vapaa-ajan matkoista tehdään yli puolet henkilöautolla sekä lyhyillä alle sadan kilometrin matkoilla, että pitkillä yli sadan kilometrin matkoilla. Lyhyistä vapaa-ajanmatkoista 38 prosenttia tehdään kevyellä liikenteellä. Vapaa-ajan matkojen matkamäärä on hieman vähentynyt vuosia ja verrattaessa, mutta matkasuorite on kasvanut enemmän kuin matka-suorite keskimäärin. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan Kainuuseen tehdään ylivoimaisesti eniten vapaaajanmatkoja Kainuusta ja sen jälkeen Pohjois-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta. Pohjois-Pohjanmaalle tehdään eniten vapaa-ajanmatkoja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen Keski-Pohjanmaalta ja Lapista. Suunnittelualueella matkailua kehitetään voimakkaasti. Päätuotteita ovat luontomatkailu, kulttuuri- ja tapahtumamatkailu, vapaa-ajan matkailu (ml. hyvinvointimatkailu) sekä kannuste- ja kokousmatkailu.

13 13 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kuva 2. Matkailukohteiden kävijämääriä Suomessa v Haasteita liikennejärjestelmän kehittämiselle Toimintaympäristön muuttumisesta aiheutuu muun muassa seuraavia haasteita Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeen liikennejärjestelmän kehittämiselle: - Henkilöautoliikenteen sujuvuuden, nopeuden ja turvallisuuden kehittäminen o Yhteyksien nopeus ja sujuvuus kaupunkeihin suuntautuvassa liikenteessä o Henkilöautoilun olosuhteiden parantaminen haja-asutusalueilla - Tieyhteyksien riittävä ylläpito haja-asutusalueella, hoidon täsmäpalvelujen kehittäminen - Opastuksen ja viitoituksen kehittäminen uusia teknologioita hyödyntäen - Ikääntyvien autoilijoiden huomioon ottaminen - Kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden parantaminen - Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen - Riittävät valtakunnalliset ja kansainväliset julkisen liikenteen yhteydet alueen tarpeita palvelevilla aikatauluilla - Julkisen liikenteen palvelujen tarjoaminen kuntakeskusten välisessä liikenteessä - Peruspalvelujen saavutettavuuden turvaaminen haja-asutusalueilla edes jollakin kulkumuodolla o Julkisen liikenteen palvelujen turvaaminen autottomille o Liikennepalvelujen räätälöinti ohuille matkustajavirroille, kutsuliikenteen kehittäminen - Vanhuksia palvelevan julkisen liikenteen kehittäminen o palveluliikenne, kutsuliikenne - Julkisen liikenteen matkustajakadon pysäyttäminen - Henkilöauton ja julkisen liikenteen muodostamat matkaketjujen kehittäminen - Matkailua palvelevien julkisten liikenneyhteyksien kehittäminen o uudet palvelut ja rahoitusmallit - Matkaketjujen sujuvuuden kehittäminen o liityntäyhteydet eri kulkumuodoilla, tiedottaminen ja lippujärjestelmät - Yksilöllisten palveluiden tarpeen lisääntyminen (SHL; VPL) o Kustannustehokkaampien palveluiden järjestäminen, jotta totuttu palvelutaso pystyttäisiin säilyttämään edes likimain - Palvelujen saavutettavuuden tarkastelu kokonaisuutena, viedäänkö asiakas palvelujen luo, vai palvelut asiakkaalle - Yhteistyö eri hallinnonalojen välillä, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen kuljetuksissa 9 Lähde: Matkailukohteiden kävijämäärät MEK E:49/2005

14 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14 Liikennejärjestelmän käyttäjien ja ylläpitäjien näkemyksiä Liikennepalvelujen kysyntään vastaaminen edellyttää liikennejärjestelmän käyttäjien kuulemista. 3.1 Käyttäjien näkemyksiä Käyttäjäkyselyitä ja -haastatteluja järjestettiin kolmelle teemaryhmälle. Nuorten liikennekysely toteutettiin lomakekyselynä Kuhmon nuorisofoorumissa ja kyselyyn vastasi 49 eri puolilla Kainuuta asuvaa nuorta. Ikääntyneiden ryhmäkeskustelu järjestettiin Muhoksen päiväkeskuksessa klo Paikalla oli noin 20 päiväkeskusasiakasta, joista useimmat olivat tulleet päiväkeskukseen palveluliikenteellä Sanginjoen suunnasta. Paikalla oli myös muutama keskustassa asuva henkilö, jotka olivat tulleet paikalle kävellen. Matkailualan toimijoille järjestettiin puhelinhaastattelu. Matkailualan toimijoiden puhelinhaastattelut toteutettiin valitulle otokselle viikoilla Haastateltavina oli sekä kuntien matkailutoimialan edustajia että alueen merkittävimpien matkailukohteiden edustajia. Seuraavassa on esitetty yhteenvedot tuloksista. Kyselyjen tulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin suunnitelman ohjausryhmälle toimitetussa taustamateriaalissa. Nuoret Kainuussa nuorten käytettävissä olevat liikennepalvelut etenkin syrjäkyliltä ovat niukat. Suuri osa nuorista on sopeutunut tilanteeseen ja hyväksyy sen. Suurin osa on tyytyväisiä nykyisin käytettävissä oleviin kulkutapoihin sekä opiskelu- ja työmatkoilla että vapaa-ajan matkoilla. Harrastusmatkat ovat huomattavasti lyhyempiä kuin työ- ja koulumatkat. Pitkät etäisyydet ja osin riittämättömät liikennepalvelut rajoittavat nuorten harrastamista Kainuussa. Suurin nuorten liikkumista vaikeuttava tekijä Kainuussa on pitkät etäisyydet. Myös useat muut liikkumista vaikeuttavat tekijät liittyvät tarpeeseen tehdä pitkiä matkoja. Nuoret mainitsivat usein liikkumista vaikuttaviksi tekijöiksi myös ajokortin puuttumisen, julkisen liikenteen tarjonnan vähäisyyden tai aikataulujen sopimattomuuden sekä julkisen liikenteen lippujen korkean hinnan. Kevyen liikenteen väylien huono kunto tai puutteellinen kunnossapito haittaa erityisesti alle 18-vuotiaita nuoria. Ikääntyneet Lähipalvelujen puuttuminen ja puutteelliset asiointiyhteydet haittaavat merkittävästi vanhusten arkielämää. Monet vanhukset selviävät arkielämästä lähinnä omaisten asiointiavun varassa. Vanhukset itse kokevat liikkumismahdollisuudet sosiaalisen elämän kannalta merkittävimmäksi asiaksi. Itsenäinen asioiden hoito ja mahdollisuus saada sosiaalisia kontakteja on vanhuksille erittäin tärkeää ja monet vanhukset kokevat sosiaaliset kontaktit samassa elämäntilanteessa olevien kanssa tärkeimmäksi elämänhalua ylläpitäväksi asiaksi. Tästä syystä autosta luopuminen

15 15 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA on vanhuksille äärimmäisen vaikeaa, koska autoilun loppumisen myötä liikkumisen vapaus rajoittuu huomattavasti ja sen myötä itsenäisesti liikkumaan tottuneet vanhukset kokevat olevansa yhteiskunnan ja omaisten armoilla asioinnin ja sosiaalisen elämän suhteen. Monet vanhukset kokevat olevansa riskikuljettajia liikenteessä, mutta siitä huolimatta autoilusta luovutaan vain pakon edessä. Vanhukset ovat sopeutuneet kevyen liikenteen ympäristön esteisiin ja turvallisuuspuutteisiin. Tästä syystä esimerkiksi liukkautta tai kevyenliikenteen väylän puuttumista ei osata pitää ongelmana eikä kaikkia turvallisuusriskejä tunnisteta. Vanhusten suhteellinen osuus liikennekuolemista on kuitenkin lähes puolet suurempi kuin kaikilla ikäryhmillä keskimäärin, vaikka vanhusten liikennesuorite on alle puolet kaikkien ikäryhmien liikennesuoritteesta. Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että suhteessa liikennesuoritteeseen vanhusten alttius kuolla liikenneonnettomuudessa on ainakin nelinkertainen verrattuna väestöön keskimäärin. Riittävät kuljetuspalvelut ovat vanhusten asioinnin ja sosiaalisen elämän kannalta erittäin tärkeitä. Kuljetuspalvelut helpottavat ajokortista luopumista, vähentävät kevyen liikenteen onnettomuusriskejä ja mahdollistavat vanhusten kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Sosiaalisten tarpeiden perusteella tulisi harkita myös vapaa-ajan liikkumistarpeita palvelevien kuljetuspalvelujen järjestämistä. Matkailualan toimijat Matkailualueiden joukkoliikenneyhteydet on järjestetty palvelemaan pääasiassa paikallisten asukkaiden tarpeita. Matkailuala ei ole aktiivisesti mukana julkisen liikenteen palvelujen järjestämisessä, mikä on suoraan vaikuttanut myös palvelujen tarjontaan. Tämä voi olla osittain myös hallinnollinen asia. Julkisen liikenteen järjestäminen kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle ja kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa matkailun edistämisestä. Liikenneyhteydet ovat kuitenkin matkailun perusedellytys, joten matkailun tarpeet tulisi ottaa paremmin huomioon liikennepalvelujen järjestämisessä. Tällöin mahdollisesti myös matkailutoimialan tai sen etujärjestöjen tulisi osallistua liikenteen rahoittamiseen. Ensisijaisesti matkailua palvelevan joukkoliikenteen järjestäminen lipputuloperusteisena voi olla liikennöitsijöille niin suuri taloudellinen riski, ettei liikenteen järjestämiseen ryhdytä ellei kannattavuudesta ole varmuutta. Myös matkailuliikenteen markkinointi edellyttää yleensä liikennöitsijöiden normaaleista käytännöistä poikkeavia toimintatapoja. Tieverkon kuntoa tai yhdistävyyttä koskevat matkailijoiden tarpeet eivät yleensä eroa muiden tienkäyttäjien tarpeista. Tieverkkoa koskevien hankkeiden määrittely tehdään liikennemäärien eikä liikenteen käyttäjäryhmien perusteella. Matkailulla voi kuitenkin olla tieverkkoa koskevia erityistarpeita, kuten esiin tulleet tarpeet leveämmille väylille leirintäalueiden läheisyydessä. Matkailupalvelujen saavuttamisen kannalta oleellista on riittävä ja ajantasainen opastusjärjestelmä. Opastuksessa tulisi ottaa käyttöön yhtenäiset käytännöt ja selkeät pelisäännöt, että yrityksiä kohdeltaisiin asiassa tasapuolisesti. Tietoa liikenteestä ja liikennepalveluista on olemassa runsaasti. Ongelmana on kuitenkin se, että tiedon tuottajia ja jakelijoita sekä erilaisia jakelukanavia on paljon ja tiedon hankkiminen on yleensä matkailijoiden omatoimisuuden varassa. Tällöin matkailijoiden on hankala päästä käsiksi juuri hänen tarpeitaan vastaaviin tietoihin. Julkisen liikenteen tietoja on viime vuosina keskitetty mm. matka.fi -palveluun, mutta se ei edelleenkään kata kaikkea julkista liikennettä ja tiedon saaminen edellyttää internetyhteyttä. Matkana aikana tietoa kaikkien julkisen liikenteen muotojen yhteyksistä pitäisi saada ainakin terminaaleista ja tärkeimmiltä pysäkeiltä. Matkailukohteet löytyvät yleensä sekä autoilijoille että kevyelle liikenteelle tarkoitettujen karttojen avulla. Reitin valintaan vaikuttaa mm. tietyötilanne, jonka selvittäminen edellyttää erillisen tietyökartan hankkimista. Tällä hetkellä ei ole kanavaa, josta saisi kaiken matkailuliikenteessä tarvittavan tiedon. Liikennettä koskeville tiedoille tulisi kehittää yhteinen jakelukanava. 3.2 Asiantuntijoiden näkemyksiä Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantamista Oulu-Kajaani liikennekäytävällä ideoitiin pidetyssä seminaarissa. Seminaarissa oli paikalla muun muassa valtion ja kuntien viranhaltijoita sekä matkailuyritysten ja liikenteenharjoittajien edustajia. Joukkoliikenteen hou-

16 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 16 kuttelevuutta pohdittiin kolmessa ryhmässä matkailijoiden, työssäkävijöiden ja ikääntyneiden näkökulmista. Matkailu Alueella sijaitsee merkittäviä matkailukeskuksia, joihin on laadukkaat tieyhteydet, mutta alueen vähäisen asutuksen takia alueilla ei ole matkailijoita palvelevia joukkoliikenneyhteyksiä. Matkailun kannalta ongelmana on syrjäisten matkailualueiden saavutettavuus joukkoliikenteellä. Liityntäyhteydet ovat puutteellisia eikä eri liikennemuodoilla ole tasavertaisia kehittymismahdollisuuksia. Esimerkiksi Rokuan alueelle voitaisiin kehittää matkailuyritysten järjestämää liityntäliikennettä nimellistä korvausta tai hotellivarausta vastaan. Matkailua palvelevien liikenneyhteyksien kehittäminen edellyttää mittavaa markkinointia ja yhteyksien markkinoinnin kehittäminen edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Asiakkaiden tulee saada tiedot liikenneyhteyksistä keskitetysti. Ryhmä totesi, että juna- ja linja-autoliikenne eivät tällä hetkellä tunnu joustavilta. Liikenteen tarjontaa voi osin olla runsaasti, mutta markkinoinnissa on parannettavaa. Työmatkaliikenne Asuminen ja työpaikat keskittyvät Oulu-Kajaani vyöhykkeellä taajamiin. Työpaikkojen keskittyminen on kuitenkin asutuksen keskittymistä voimakkaampaa, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että alueella tehdään yhä pitempiä työmatkoja. Joukkoliikenteen aikatauluja tulisi kehittää palvelemaan paremmin työmatkalaisten liikkumistarpeita. Työmatkalaisia palvelevan liikenteen tulisi olla ympärivuotista, nopeaa, ja tarjonnan tulisi olla riittävää. Realistinen työssäkäyntimatka joukkoliikenteellä on korkeintaan 100 km. Lähtö- ja määräpäässä tulisi olla tarvittavat liityntäyhteydet. Maankäytön tiivistäminen parantaisi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Markkinointia ja tiedottamista tulisi kehittää, samoin joukkoliikenteen terminaaleja ja tiedon saatavuutta terminaaleissa. Tiedottamisessa eri kohderyhmät tulisi tavoittaa ryhmäkohtaisesti ja poikkeuksista tulisi tiedottaa selkeästi. Markkinoinnissa tulisi hyödyntää sitä, että joukkoliikenteessä työmatkaa voi käyttää työn tekemiseen. Työmatkaliikenteen lippuja tulisi kehittää. Tärkeää on joukkoliikenteessä asiakkaille tarjottava palvelu. Express-bussien imagokampanjojen tapaista markkinointia pitäisi ulottaa myös muuhun liikenteeseen. Iäkkäiden liikkuminen Suomen väestö vanhenee. Lähivuosina merkittävä osa työväestöstä siirtyy eläkkeelle, jolloin vapaa-ajan palvelujen kysyntä kasvaa, mutta esimerkiksi henkilöautosta luopumisen seurauksena mahdollisuudet päästä palvelujen ääreen heikkenevät. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kanssa palvelut keskittyvät taajamiin ja ikääntymien myötä ihmisten liikuntaesteet lisääntyvät, joten esteettömien liikennepalvelujen kysyntä kasvaa. Mikäli kysyntään ei osata ajoissa vastata, seurauksena on yhteiskunnan kuljetuskustannusten voimakas kasvu. Iäkkäille tulisi kehittää kutsuperusteista, ovelta ovelle palvelevaa joukkoliikennettä. Matkaketjujen onnistumisen edellytyksenä on ketjun esteettömyys alusta loppuun. Aktiivisia vanhuksia palvelemaan tulisi kehittää räätälöityä vapaa-ajan matkustuspalveluja liikenteenharjoittajien ja matkailuyritysten välisenä yhteistyönä. Palveluliikenteen markkinoinnissa sosiaalipalvelun leimasta tulisi päästä eroon. Markkinointia tulisi toteuttaa myös perinteisin keinoin ja se tulisi kohdistaa suoraan potentiaalisille asiakkaille. Markkinoinnin tulisi olla sekä palvelun tilaajan että tuottajan tehtävä. Tiedotuksen tulisi olla perusteellista ja yksinkertaista ja sitä tulisi toistaa riittävän usein.

17 17 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Henkilöliikenteen kehittämisen päätavoitteet OuKa liikennekäytävää kehitetään kansainväliseksi liikennekäytäväksi, joka on osa laajempaa Pohjois-Ruotsista ja Norjasta Luoteis-Venäjälle ja Arkangeliin johtavaa yhteyttä. Oulu-Kajaani liikennekäytävää kehitetään kansainväliseksi liikennekäytäväksi, joka on osa laajempaa Pohjois-Ruotsista ja Norjasta Luoteis-Venäjälle ja Arkangeliin johtavaa yhteyttä. Peruspalvelujen saavuttaminen turvataan kaikilla alueilla. Välttämättömät liikkumistarpeet turvataan taloudellisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Matkailua tukevia liikennepalveluja kehitetään yhteistyössä yritysten ja liikennöitsijöiden kanssa. Mobiili- ja telematiikkaratkaisuja hyödynnetään liikenteen hallinnan ja informaatiojärjestelmien kehittämisessä.

18 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OuKa liikennekäytävän tie- ja muiden liikenneyhteyksien tulee olla riittävän nopeita ja hyvässä kunnossa. 2. Liikenneverkot ja liikenneyhteydet pidetään elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamisen ja asukkaiden päivittäisen liikkumisen edellyttämässä kunnossa. - työmatkojen sujuminen - alempiasteisen tieverkon kunto - julkisen liikenteen peruspalvelut - matkaketjujen toimivuus - kevytliikenne 3. Liikennejärjestelmän kehittämisessä suositaan ympäristövaikutuksiltaan edullisia liikennemuotoja ja ratkaisuja. - Henkilöautoliikenteen toimintaedellytykset turvataan haitat minimoiden. - Kaupunkiseuduilla panostetaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin panostetaan kaikissa kunnissa kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Kevyen liikenteen väylästöä ja kunnossapitoa kehitetään eri tahojen välisenä yhteistyönä. Pyöräilyä ja jalankulkua joukkoliikenteen liityntäliikenteenä pyritään lisäämään. - Kehitetään joukkoliikenteen lippujärjestelmiä, informaatiojärjestelmiä, liityntäyhteyksiä sekä pysäkkejä ja terminaaleja. Rahoitusta suunnataan sellaisiin palveluihin, joille on kysyntää. 4. Vartiukseen johtavia liikenneyhteyksiä kehitetään niin Suomen kuin Venäjänkin puolella mm. teollisuuden ja matkailun edistämiseksi. 5. Henkilöliikenteen matkaketjujen sujuvuutta parannetaan. - kehitetään julkisen liikenteen liityntäyhteyksiä lentokentille, rautatie- ja linja-autoasemille - kehitetään julkisen liikenteen terminaaleja ja palvelutasoa 6. Alueen pitkämatkaiset runkoliikennepalvelut turvataan ja niiden hyödynnettävyyttä parannetaan. - parannetaan liityntäyhteyksiä - lisätään tiedottamista - kehitetään maksujärjestelmiä 7. Alueen matkailupalvelujen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta pyritään lisäämään sujuvilla ja hyvin opastetuilla ja tiedotetuilla liikenneyhteyksillä - yhteistyö eri liikennemuotojen kesken - informaatio yhteistyössä kuntien, Tiehallinnon ja matkailuyritysten kanssa - opastuksen kehittäminen - tienvarsipalveluiden kehittäminen 8. Mobiili- ja telematiikkasovelluksia kehitetään ja käyttöä edistetään alueen liikenteessä. 9. Liikennepalveluilla tuetaan osaltaan vanhusten kotona asumista. 10. Alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa liikennepalvelujen kehittämiseen.

19 19 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Yksilöliikenne Pohjois-Pohjanmaalla liikennetuotoksen arvioidaan kasvavan hieman yli 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja Kainuussa vähenevän tai säilyvän lähes ennallaan. 5.1 Henkilöautoliikenne Suurimman osan matkoistaan suomalaiset tekevät henkilöautolla kuljettajana. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus matkaluvusta on 63 prosenttia, eli hieman yli maan keskiarvon. Taulukossa on 4 on esitetty liikennemäärät ajoneuvoina vuorokaudessa Oulu-Kajaani liikennekäytävällä. Taulukko 4. Liikennemäärät (ajoneuvoa/vrk). 10 Tiejakso Pituus Tie KVL Oulu - Madekoski 10 km Madekoski - Muhos 25 km Muhos Utajärvi 25 km Utajärvi Niska 13 km Niska Paltamo 73 km Paltamo - Mieslahti 9 km Mieslahti Vt 5 9 km Vt 22 - Kuluntalahti 11 km Kuluntalahti - Kajaani 9 km Kajaani, keskusta 3 km Kajaani - Kontionjoki 6 km Kontionjoki Eevala 18 km Eevala - Vuokatti 8 km Vuokatti - Sotkamo 5 km Sotkamo - Tipasjoki 14 km Tipasjoki - Saarikoski 43 km Saarijoki - Kuhmo 3 km Kuhmo Kuhmonniemi 5 km Kuhmonniemi - Lentiira 38 km Lentiira - Heinälä 20 km Heinälä - Vartius 16 km Lähde: Tiehallinnon liikennemääräkartta 2005

20 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20 Oulun Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan Pohjois-Pohjanmaalla liikennetuotoksen arvioidaan kasvavan hieman yli 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja Kainuussa vähenevän tai säilyvän lähes ennallaan. Muuttotappioalueilla liikenteen kasvu on vähäistä ja yhdysteillä liikenne jopa vähentyy. Vähentyminen on suurinta Kainuun alueilla, joissa pysyvän asutuksen harveneminen vähentää sekä ihmisten päivittäistä liikkumista että maatalouteen liittyvien kuljetusten määrää. Metsätalouden kuljetukset sen sijaan säilyvät ennallaan, mutta niiden luonteen vuoksi yhdysteillä kuljetusmäärien vaihtelu kasvaa nykyisestä. Vapaa-ajan liikenteen kasvun vuoksi kausivaihtelu voimistuu erityisesti yhdysteiden mutta myös seututeiden ja hiljaisimpien pääteiden liikenteessä. 11 Henkilöautoliikenteen kehittämistarpeita ja tavoitteita käsitellään tarkemmin luvuissa 7 Matkailun liikenneyhteydet ja 9.3 Tieverkko. 5.2 Kevytliikenne Nykytila Kevyt liikenne tarkoittaa kulkemista jalan, rullaluistimilla, potkulaudalla tai polkupyörällä. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut tavoitteeksi kasvattaa kevyen liikenteen osuutta kaupunkiseuduilla. Kaupunkien tieverkon ja kevyen liikenteen verkon tulee mahdollistaa turvallisen kevyen liikenteen kehitys. Esimerkiksi pyöräilyn määrän tavoitellaan kaksinkertaistuvan vuosien tasosta vuoteen 2020 mennessä. Pyöräilyn turvallisuus paranee pitkällä aikavälillä yleisten liikenneturvallisuustavoitteiden mukaisesti. Viime vuosina kevytliikenteen monipuolinen virkistys- ja urheilukäyttö on voimakkaasti lisääntynyt sekä maaseudulla että kaupungeissa. Tämä näkyy voimakkaasti suunnittelualueella mm. matkailualueilla. Oulun seudulla laaditaan parhaillaan kevytliikennestrategiaa, jonka tavoitteena on mm. konkretisoida tavoitteet kevyen liikenteen kulkumuoto-osuudelle ja kevyenliikenteen väylien muulle käytölle (virkistys, urheilu) sekä asettaa tavoitteet mopoilulle kevyen liikenteen väylillä. Strategiassa esitetään millä infrastruktuuri- ja muilla toimenpiteillä kevyen liikenteen suosiota lisätään ja vaikutetaan liikennejärjestelmän toimivuuteen ja monipuolisuuteen. Tavoitteet Kevyen liikenteen kehittämisen tärkeimmät tavoitteet - luodaan edellytyksiä kävelyn ja pyöräilyn suosion lisääntymiselle itsenäisinä liikkumismuotoina - luodaan edellytyksiä kevyen liikenteen toimimiselle matkaketjujen luontevana osana - kävelyn turvallisuus paranee ja turvattomuuden tunne vähenee - pyöräilyn laatu, houkuttelevuus ja turvallisuus paranevat - pyöräilyn kilpailukyky henkilöautoon verrattuna paranee - kevytliikenteen ympärivuotinen houkuttelevuus lisääntyy 11 Lähde: Oulun tiepiirin TTS

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet 2.6.2005 1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Toimintaympäristö muuttuu

Toimintaympäristö muuttuu Toimintaympäristö muuttuu Miten järjestetään liikkumispalvelut Lapin asukkaille ja alueella matkustaville? Maaseudun liikkumispalvelut -työpaja 24.10.2016 Sisältö Toimintaympäristön osatekijöitä Liikkumispalvelujen

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto

Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista Viisaan liikkumisen verkosto 11.5.2017 8.5.2017 Esityksessä luvassa Liikennejärjestelmätyö Itä-Suomessa Kestävän työmatkaliikkumisen

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma

Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma Muutokset suunnitelmaan, jos Sotkamo ja Kajaani eivät osallistu yhteishankintaan 4.12.2015 Palvelutaso, johon kunnat ovat sitoutuneet Tarvelähtöinen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet

Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet 2013 Lähtökohdat ja tavoitteet Liikennevirasto yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittää joukkoliikenteen kokonaispalveluja ja niistä viestintää Tehtävänä

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen 1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 21.3.2011 / VVe KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KATUVERKKO Linnakankaan halkaisee alueellinen pääväylä Linnakaarto, joka johtaa Oulun Metsokankaalle. Alueen katuverkkoa täydentävät ajan kanssa

Lisätiedot

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Citylogistiikka Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Turun seudun liikennejärjestelmätyö Suunnittelua ohjaavat linjaukset Suunnittelua ohjaava linjaus: Tie ja katuverkon Priorisoidaan

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala RYM-C2001 Projektityökurssi I, yhdyskuntien suunnittelu Liikennejärjestelmän analysointi Liikennejärjestelmän suunnittelun perustaksi

Lisätiedot

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä A. 1. TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 2. Ikä 1. Sukupuoli 3. Asuinpaikkakunta Reristeröity kotikuntasi 4. Katuosoite Osoitetietojen avulla määritetään, missä päin joukkoliikennepalvelut toimivat/eivät toimi

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.

Lisätiedot

Liikennekaari. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kaisa Mäkelä

Liikennekaari. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kaisa Mäkelä Liikennekaari Liikenne- ja viestintävaliokunta 27.10.2016 Kaisa Mäkelä Liikennekaari Liikennekaarella toteutetaan hallitusohjelman kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI 2013 Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet Nykytilan analyysi Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIITTO.

LINJA-AUTOLIITTO. LINJA-AUTOLIITTO www.linja-autoliitto.fi Bussi palvelee Bussi on Suomen tärkein joukkoliikenneväline. Julkisen liikenteen matkustajista lähes 60 % on bussimatkustajia. Bussit tulevat sinnekin, missä muita

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 7063/08.00.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 7063/08.00. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (1) 3 Asianro 7063/08.00.00/2015 joukkoliikennestrategia 2025 Päätöshistoria 15.12.2016 52 Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen KT-suunnittelu Heinäkuun alussa 2014

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot