VIHDIN KUNTA TERVALAMMEN OSAYLEISKAAVA LINNUSTOSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIHDIN KUNTA TERVALAMMEN OSAYLEISKAAVA LINNUSTOSELVITYS"

Transkriptio

1 VIHDIN KUNTA TERVALAMMEN OSAYLEISKAAVA LINNUSTOSELVITYS Tutkimusraportti

2 Päiväys Yhteystiedot Luonto-osuuskunta Aapa Y-tunnus: p

3 Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUEEN KUVAUS LASKENTAMENETELMÄT Vesilintulaskennat Yölaulajalaskennat Kartoituslaskennat SUOJELU- JA LAJIRYHMÄLUOKITUKSET TULOKSET Linnuston yleiskuvaus Suojelullisesti huomattavat lintulajit Metsäindikaattorit Muut havainnot Linnustollisesti merkittävät kohteet Myllyoja ja Elimäenlahti, kohteet 1.1 ja Huhdan metsäalue, kohde Linnalahti, kohde Linnalahden lounaispuolen metsäalue. kohde Rajaportinmäen korpi, kohde Siuntionjoen luhta, kohde Siuntionjokivarsi, kohde Tervalampi kaakko, kohde Lemmoon haavikko, kohde Lemmoonkallion alue, kohde Kerlammen metsäalue, kohde Iso-Parikkaan vanhan metsän alue, kohde Perkoon metsäalue, kohde Lemmoon metsäalue, kohde Haukilampi, kohde paikallisesti arvokas kohde pikkutikan elinympäristöä; sopii lajin pesimäympäristöksi JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET...27

4 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Osayleiskaava-alueen rajaus Vesilintulaskentojen laskentareitit Yölaulajalaskentojen laskentapisteiden sijainti Kartoituslaskenta-alojen sijainti - pohjoisosa Kartoituslaskenta-alojen sijainti - eteläosa Suojelullisesti merkittävien lajien esiintyminen Suojelullisesti merkittävien lajien esiintyminen Indikaattorilajien esiintyminen - eteläosa Indikaattorilajien esiintyminen - pohjoisosa Linnustollisesti merkittävien kohteiden sijainti Linnustollisesti merkittävien kohteiden sijainti Linnustolaskentojen yhteistulokset - pohjoisosa - eteläosa - pohjoisosa - eteläosa

5 1 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään Tervalammen osayleiskaava-alueella toteutetun linnustoselvityksen menetelmät ja tulokset. Linnustoselvitys tehtiin touko- ja kesäkuussa Selvityksen tilaajana oli Vihdin kunta. Selvityksen tarkoituksena oli saada kattava käsitys alueen pesimälinnustosta, jotta kaavoituksessa voidaan huomioida myös alueen linnustollisesti merkittävät alueet. Selvityksessä ei tutkittu kaavoitusalueen kevät- tai syysmuutonaikaista linnustoa. Selvityksessä on käytetty useampaa laskentamenetelmää. Laskentojen tulokset on selkeyden vuoksi esitetty kokonaistuloksina. Tuloksissa esitetään alueella havaittu lajisto havaittuine parimäärineen. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien, Suomen erityisvastuulajien, kansallisesti uhanalaisten lajien ja alueellisesti uhanalaisten lajien kohdalla havaitut reviirit on esitetty erillisessä karttaliitteessä. Tuloksissa on esitelty lyhyesti linnustoltaan merkittävimmiksi katsotut alueet, alueilla havaitut merkittävimmät lajit parimäärineen sekä muut perusteet alueen arvosta. 2 SELVITYSALUEEN KUVAUS Osayleiskaava-alueen linnustolaskennat kohdennettiin asutusalueiden ulkopuolisille maille sekä alueen vesistöille. Metsäalueista laskentojen ulkopuolella jäivät muutamat hyvin tiheät taimikot sekä osa tuoreista hakkuualueista. Myös osa tiiviimmän asutuksen seassa olleista pienistä metsäkuvioista jätettiin laskentojen ulkopuolelle. Samoin peltoalueet jätettiin varsinaisten laskentojen ulkopuolelle, yölaulajalaskentoja lukuunottamatta. Hakkuilla ja peltoalueilla on kuitenkin muun laskennan ohessa tehty havainnointia, mutta ei samalla tarkkuudella kuin metsämaiden kartoituslaskennoissa. Tervalammen osa-yleiskaava-alueen rajaus on esitetty liitteessä 1. Vesilintulaskennat kohdennettiin Tervalammelle ja Poikkipuoliaiselle. Tiivis rantarakentaminen Poikkipuoliaisella esti koko rantaviivan vesilinnuston selvittämisen. Poikkipuoliaisen vesilintualaskennat kattavat suurimman osan järven potentiaalisimmista vesi- ja rantalinnustolle tärkeistä kohteista (rehevämmät rannat ja poukamat). Vesilintulaskentojen laskenta-alueet on esitetty liitteessä 2. Yölaulajakuuntelut kohdennettiin selvitysalueen peltoalueille sekä reheville kosteikoille ja jokivarsille. Yölaulajalaskentojen laskentapisteet on esitetty liitteessä 3. Kartoituslaskenta-alueet on esitetty liitteissä 4 ja 5.

6 3 LASKENTAMENETELMÄT Tervalammen selvitysalueen pesimälinnustoa selvitettiin kolmella eri laskentamenetelmällä: vesilintu-, yölaulaja- ja kartoituslaskennalla. Laskennat pyrittiin suorittamaan kahteen kertaan, jotta alueen linnustosta saisi tarkemman käsityksen. Laskennat suoritettiin välisenä aikana ja laskentavuorokausia oli yhteensä 32. Laskennat suoritettiin laskentaan soveltuvassa säässä. Laskentoja ei siten tehty sateessa tai liian tuulisella säällä. Kartoituslaskennoissa pienen tihkusateen ei kuitenkaan katsottu haittaavaan laskentaa. Eri laskentamenetelmiä käytettäessä on kuitenkin laskentojen perusohjeista poiketen kirjattu ylös muita linturyhmiä koskevat havainnot. Esimerkiksi vesilintulaskennoissa on merkitty ylös vesialueita ympäröivien metsien linnustoa koskevat havainnot. Kartoituslaskennoissa ei merkitty ylös pajulintua ja peippoa koskevia havaintoja. Toimintatapa katsottiin perustelluksi, koska kyseessä on kaksi Suomen yleisintä lintulajia, eikä lajeilla ole kaavoituksen kannalta oleellista merkitystä. Pääsyy lajien huomiotta jättämiselle on sekä maastolaskennan että tulosten tulkinnan tehostaminen. Pajulintu ja peippo saattavat yhdessä muodostaa jopa yli 50% tutkittavan alueen kaikista lintupareista. 3.1 Vesilintulaskennat Vesilintulaskennat suoritettiin kiertolaskennan sovelluksella. Kiertolaskennan tarkoituksena on kulkea jalkaisin vesistöjen rantoja ja havainnoida alueella pesiviä vesilintuja. Valtaosa vesilinnuista tavoitetaan rehevämmiltä rannoilta ja järvien lahdilta. Avovesilajien havainnoimiseksi tulee lisäksi kiikaroida avovesialueita sopivalta tähystyspaikalta. Laskenta suoritetaan aamuvarhaisesta aina puoleenpäivään asti. Laskennoissa merkitään ylös kaikki vesilinnuista tehdyt havainnot. Havaintojen tulkitseminen pesiviksi pareiksi vaihtelee lajiryhmittäin. Esimerkiksi sotkilla pariksi tulkitaan vain havaitut naaraat, kun taas kuikka- ja uikkulinnuilla pariksi tulkitaan sekä yksinäinen lintu että havaittu pari. Tervalammen selvitysalueen vesilintulaskennoissa noudatettiin vesilintujen laskentaohjeita (Helsingin yliopisto, 4/2011). Poikkipuoliaisen ja Tervalammen vesilintulaskentoja suoritettiin jalkaisin kiertolaskentana siellä missä se oli mahdollista. Pihojen (loma-asutus ja pysyvä asutus) läpi ei kuitenkaan kuljettu, joten laskennan lintupareista suuri osa on havaittu yksittäisistä tarkkailupisteistä. Vesilintulaskentoja tehtiin Poikkipuoliaisen ja Tervalammen vesistöjen alueella. Laskennat suoritettiin 23.5, , , klo 5 13 välisenä aikana. Poikkipuoliaisen ja Tervalammen lisäksi selvitysalueen vesistöihin kuuluu Haukilampi sekä osin Iso-Parikas ja Huhmarjärvi. Lisäksi selvitysalueeseen kuuluu pieni rantakaistale Palojärven pohjoisosasta. Näillä vesistöillä ei suoritettu erillisiä vesilintulaskentoja, mutta muiden kartoituslaskentojen ohessa on havainnoitu myös näiden kohteiden vesija rantalinnustoa. Näiden kohteiden osalta vesilintuja koskevat havainnot on sisällytetty selvitysalueen kokonaistuloksiin.

7 3.2 Yölaulajalaskennat Yölaulajalaskennoilla pyritään tavoittamaan yöaikaan laulavia lajeja, joita ei esimerkiksi pelkällä kartoituslaskennalla tavoiteta kattavasti. Näihin kuuluvat mm. satakieli, sirkkalinnut ja ruisrääkkä. Yölaulajalaskennat suoritettiin pistelaskentoina yöaikaan, välisenä aikana. Laskennat pyrittiin kohdentamaan yölaulajien kannalta potentiaalisimmille paikoille. Kohteisiin kuului pääasiassa järvien ja lampien rehevät rannat ja poukamat, ojien ja jokien varret sekä osa peltoalueista. Pistelaskennassa pysähdytään kuuntelemaan 5 minuutiksi ennalta valittuun paikkaan, josta on hyvä kuuluvuus ympäristöön. Selvityksen yölaulajalaskennat on tehty 26.5, , sekä Kartoituslaskennat Kartoituslaskennan periaatteena on kartoittaa tutkittavan alueen lintujen reviirit. Menetelmänä se on tarkempi kuin esim. linjalaskenta, mutta työläämpi. Kartoituslaskennassa tutkimusalue kuljetaan läpi verkkaisesti siten, ettei mikään paikka tutkittavalla alueella jää 50 metriä kauemmas kartoittajasta. Laskennan aikana merkitään kartalle havaitut linnut sekä havaintojen tyyppi, joiden pohjalta voidaan muodostaa kokonaiskäsitys alueen lajikohtaisista parimääristä (menetelmästä tarkemmin: Koskimies & Väisänen 1988). Kartoituslaskennan tuloksena saadaan selville tutkittavan alueen linnuston todelliset parimäärät. Kartoituksella ei kuitenkaan kyetä havaitsemaan kaikkia alueen lintupareja tai edes välttämättä kaikkia lajejakaan. Kartoituslaskennalla tavoitetaan hyvin kuuluvia/näkyviä lajeja, mutta huonommin harvinaisia ja piilottelevia lajeja. Lintujen havaitseminen selvitysalueella tulee kuitenkin todennäköisemmäksi laskentakertojen kasvaessa. Tervalammen kartoituslaskenta-alue käsitti pääasiassa metsäisiä ympäristöjä sekä osan avoimista ympäristöistä. Metsien kohdalla jätettiin läpikäymättä sellaisia alueita, joiden linnuston voidaan olettaa olevan vähämerkityksellinen. Näihin lukeutui osa hyvin nuorista ja tiheistä taimikoista sekä osa avohakkuualoista. Selvitysalueen asutusten pihojen linnustoa ei tutkittu. Kartoituslaskennan kulkureitit pyrittiin valitsemaan siten, että reitti ei kulje 50 m lähempänä pihoja. Niin ikään selvitysalueen peltoalueita ei ole kartoituslaskettu. Peltojen lajistoa on kuitenkin kiikaroitu kartoituslaskentojen yhteydessä ja peltoalueilla on suoritettu yölaulajalaskentoja. Kartoituslaskennat suoritettiin SUOJELU- JA LAJIRYHMÄLUOKITUKSET Tuloksien tulostaulukoissa on merkitty lyhentein suojeluluokitukset ja metsäindikaattorit. EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji. EU:n tärkeinä pitämät luonnonvaraiset lintulajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura 2000-verkosto). Suomessa yhteensä 62 lajia. UH = kansallisen uhanalaisluokituksen mukaiset lajit. Luokitus kuvaa lajin sukupuuttoriskiä Suomessa tietyllä aikavälillä. Varsinaisesti uhanalaisia lajeja ovat vaarantuneet (VU), erittäin uhanalaiset (EN), äärimmäisen uhanalaiset (CR)

8 ja hävinneet (RE) lajit. NT = silmälläpidettävä, laji ei varsinaisesti uhanalainen, mutta on todennäköistä, että uhanalaisuuden ehdot täyttyvät tuleivaisuudessa. VU = vaarantunut, lajilla korkea häviämisen riski. EN = erittäin uhanalainen, lajilla hyvin korkea häviämisriski CR = äärimmäisen uhanalainen, lajilla erittäin korkea häviämisriski RE = alueellisesti (Suomi) hävinnyt laji. EVA = Suomen erityisvastuulajit. Merkittävä osuus lajin Euroopan kannasta (vähintään %) pesii Suomessa. Suomella on kansainvälinen vastuu tiettyjen lajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee lähinnä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. AU = alueellisesti uhanalainen laji. Vaikka laji ei olisi valtakunnallisesti uhanalainen, voi se alueellisesti olla luokiteltu uhanalaiseksi. Esimerkkinä taivaanvuohi; laji on valtakunnallisesti elinvoimainen (LC), mutta eteläisessä Suomessa taantunut laji ja siten luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi. Vihti kuuluu hemiboreaaliseen, lounaisen rannikkomaan vyöhykkeeseen, 1b (Ympäristöhallinto, ). IND = luonnontilaisemman metsän indikaattorilaji = metsäindikaattorilaji. Määritelmä sisältää vanhan metsän lajeiksi luokitellut lintulajit (Väisänen, ym mukaan) sekä sellaisia lajeja, jotka väljemmin suosivat luonnontilaisia metsiä. Vanhan metsän lajit suosivat normaalia talousmetsiä selvästi vanhempia ja rakenteeltaan monipuolisempia metsiä. Syynä vanhempien metsien suosimiseen saattaa olla esimerkiksi pesäpaikkojen tai ravinnon parempi saatavuus. Vanhan metsän lajeista esimerkiksi pohjantikka on riippuvainen runsaslahopuisista kuusikoista, jotka tarjoavat lajille sekä pesäpaikkoja että ravintoa. Muut metsäindikaattorilajit eivät ole tiukasti määritelty lajiryhmä. Muut metsäindikaattorilajit eivät ole suoranaisesti riippuvaisia vanhasta metsästä, mutta lajit suosivat luonnontilaisemman metsän rakennepiirteitä (esim. puuston monilajisuus, puuston ikäluokkarakenne, lahopuun määrä, yms.). Muista lajeista esimerkiksi hömötiainen viihtyy myös talousmetsissä, joissa lajin runsautta säätelee kuitenkin sopivien pesäpaikkojen puute. Laji kaivaa itse pesäkolonsa lahoihin lehtipuihin. Vanhan metsän lajien ja muiden metsäindikaattorilajien laji- ja parimäärä indikoivat metsäalueen luonnontilaisuutta. Metsäindikaattorilajit tuloksissa Laskentatulosten karttaliitteissä on esitetty erikseen suojeluaseman omaavien lajien reviirien sijainnit sekä metsäindikaattorilajien reviirien sijainnit selvitysalueella. Moni metsäindikaattorilaji omaa kuitenkin myös suojelullisen aseman. Metsäindikaattorilajien kohdalla on päädytty esittämään karttaliitteissä (liitteet 8 ja 9) vain sellaisten lajien

9 reviirit, joilla ei ole suojelullista asemaa. Näihin lajeihin kuuluvat: - kulorastas peukaloinen idänuunilintu töyhtötiainen kuusitiainen hömötiainen puukiipijä Näin ollen suojelullisen aseman omaavien metsäindikaattorilajien havaitut reviirit on esitetty suojelullisesti merkittävien lajien esiintymiskartoissa (liitteet 6 ja 7). Tervalammen selvitysalueella havaitut suojelullisesti merkittävät metsäindikaattorilajit: - 5 pyy (EU) metso (EU, NT, EVA, AU) palokärki (EU) pikkutikka (AU) leppälintu (EVA) sirittäjä (NT) tiltaltti (AU) pikkusieppo (EU, AU) TULOKSET 5.1 Linnuston yleiskuvaus Tervalammen osayleiskaava-alueen linnustoselvityksen maastotöissä havaittiin yhteensä 91 (ei sis. pajulintua ja peippoa) alueella varmasti tai todennäköisesti pesivää lajia, joista 26 on suojelullisen aseman omaavia lajeja (liite 12). Lisäksi laskennoissa havaittiin 14 sellaista lajia, jotka eivät joko pesi selvitysalueella tai kuuluvat alueen pihapiirien lajistoon. Valtaosa havaituista lintupareista edustaa metsien yleislajeja ja havumetsälajeja. Suojelullisesti merkittävien lajien havainnot keskittyvät selvitysalueen reheville järvien lahdille ja laajemmille metsäalueille, joilla linnusto ei monesti kuitenkaan muodosta selvää, muusta alueesta erottuvaa kokonaisuutta. Selvitysalueen vesilinnustoon kuuluu laulujoutsen, tavi, haapana, sinisorsa, telkkä ja kuikka. Alueella havaittiin myös punasotka ja tukkasotka, joiden pesintä alueen järvillä on kuitenkin epätodennäköistä. Tervalammen alueella pesiviä kahlaajalajeja ovat taivaanvuohi, töyhtöhyyppä, metsäviklo, liro ja rantasipi. Näistä runsaimpia ovat rantasipi (10 reviiriä) ja metsäviklo (20 reviiriä). Petolinnuista alueella havaittiin varpushaukka, nuolihaukka ja kalasääski. Näistä kaksi ensimmäistä pesii todennäköisesti tai varmasti alueella. Pöllölajeista alueella havaittiin ainoastaan lehtopöllö, jonka poikue havaittiin yölaulajalaskentojen yhteydessä Tervalammen koululla. Selvitysalueella havaittuja vaateliaampia kosteikkolajeja edustavat mm. Siuntiojokivarren pensasluhdan ruisrääkkä, liro sekä Linnalahden pensassirkkalintu, nokikana ja kurki. Lisäksi Siuntionjoen varrella havaittiin viitasirkkalintu ja luhtakerttunen. Muita alueen harvinaisempia lajeja ovat mm. turkinkyyhky, metso, pikkusieppo, idänuunilintu, pikkutikka ja harmaapäätikka.

10 Eteläosa (Kurjoo - Palojärvi) Selvitysalueen asutuksen rikkoman eteläosan linnusto koostuu pääasiassa metsien yleislajeista, havumetsälajeista ja pihojen linnuista. Eteläosa käsittää tässä Huhmarjärven, Siuntionjoen ja Tervalammen eteläpuoliset osat. Alueella yleisiä lajeja ovat räkätti-, laulu- ja punakylkirastas, talitiainen, kirjosieppo, talitiainen, vihervarpunen ja sinitiainen. Alueen harvoja suojelullisesti merkittäviä lajeja ovat mm. Palojärven rannalla havaittu rantasipi (NT, EVA), Honkasuon alueen käenpiika (NT, AU) ja palokärki (EU) sekä Haukilammen tuntumassa havaittu pikkutikka (AU). Harmaapäätikalla (EU) oli reviiri Tervalammen eteläosan ranta-alueilla. Sirittäjää (NT) havaittiin kohtuullisen runsaana Vanhan Turuntien pohjoispuolisilla osilla. Metsäkanalinnuista alueella esiintyy pyytä (EU), mutta ilmeisesti harvalukuisena vain Nuuksion metsäalueen tuntumassa. Metsien indikaattorilajeista alueella havaittiin edellä mainittujen pyyn, palokärjen ja pikkutikan lisäksi kuusitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen ja peukaloinen. Indikaattorilajien tiheys on melko alhainen, verrattuna muuhun selvitysalueeseen. Länsiosa (Lemmoon alue - Perkoo) Selvitysalueen länsiosien laajempien metsäalueiden, Lemmoon ja Perkoon metsien linnustosta suurempi osa edustaa havumetsä- ja indikaattorilajeja. Alueen yleisimpiä lajeja ovat punakylki-, laulu- ja räkättirastas ja punarinta. Havumetsälajeista runsaita ovat pyy (EU), vihervarpunen, hippiäinen ja töyhtötiainen. Myös kuusitiainen, närhi ja punatulkku ovat alueella melko runsaita. Lemmoon ja Perkoon alueiden suojelullisesti merkittäviä lajeja ovat mm. alueella yleinen sirittäjä (NT), tiltaltti (AU), pyy (NT), palokärki (EU), harmaapäätikka (EU), käenpiika (NT, AU), teeri (EU, NT, EVA), metso (EU, NT, EVA, AU) ja leppälintu (EVA). Kosteikkolajistoltaan (vesilinnut, kahlaajat ja yölaulajat) edustavinta osaa on Siuntionjokivarsi, jonka Tervalammen puoleisella osalla havaittiin mm. telkkä (EVA), rantasipi (NT, EVA), viitasirkkalintu ja luhtakerttunen. Huhmarjärven suistoalueen kosteikkolajeihin kuuluu puolestaan tavi (EVA), rantasipi (NT, EVA), metsäviklo ja satakieli. Pohjoisosa (Kerlammen ja Huhdan alueet) Selvitysalueen pohjoisosien laajan metsäalueen, Kerlammen alueen metsien runsaita lajeja ovat räkätti- ja punakylkirastas, vihervarpunen ja talitiainen. Alueen nuorten lehtipuuvaltaisten taimikoiden ja lehtomaisten metsien runsaus näkyy lehtokerttujen, mustapääkerttujen ja mustarastaiden yleisyydessä. Suojeluaseman omaavista lajeista runsaimpia alueella ovat pyy (EU), sirittäjä (NT) ja tiltaltti (AU). Muita koko pohjoisosan alueen suojelullisesti merkittäviä lajeja ovat mm. pikkulepinkäinen (EU, AU), metso (EU, NT, EVA, AU), teeri (EU, NT, EVA), laulujoutsen (EU, EVA), taivaanvuohi (AU), rantasipi (NT, EU), telkkä (EVA), haapana (EVA), tavi (EVA), harmaapäätikka (EU), palokärki (EU), käenpiika (NT, AU) ja pikkusieppo (EU, AU). Indikaattorilajeja ja/tai suojelullisesti merkittäviä lajeja havaittiin muuta runsaammin pohjoisrajan vesikaivannolla (useita vesilintupoikueita), Huhdan metsäalueella, Myllyojan tuntumassa sekä Linnalahdella. Alueen metsäkanalintukanta on alueellisesti melko vahva. Etenkin pyykanta vaikuttaa olevan runsas metsäalueen keskiosien mäntyvaltaisissa nuorissa metsissä. Itäosa (Järventaus - Iso-Parikkaan alue) Järventauksen alue jakautuu Poikkipuoliaisen puoleiseen haja-asutusalueeseen ja IsoParikkaan puoleiseen, yhtenäiseen metsäalueeseen. Iso-Parikkaan metsät ovat pääasiassa joko vanhoja, kuusivaltaisia metsiä tai varttuneita kuusi- ja mäntyvaltaisia metsiä. Iso-Parikkaan alueen runsaita lajeja ovat sepelkyyhky, laulurastas, punakylkirastas, hippiäinen, talitiainen ja vihervarpunen. Indikaattorilajeista mm. töyhtötiainen, puukiipijä ja peukaloinen ovat alueella kohtuullisen runsaita. Iso-Parikkaan alueen merkittävimpiä havaintoja olivat mm. Iso-Parikkaalla havaittu kuikkapari (EU),

11 rantasipi (NT, EVA), idänuunilinnut (tiukasti vanhan metsän laji), alueellisesti runsaat puukiipijä ja peukaloinen, leppälintu (EVA) ja pyy (EU). Asutetun Poikkipuoliaisen puoleisen osan merkittävämpiä havaintoja olivat mm. pienellä alueella havaitut 2-3 paria pikkulepinkäisiä (EU, AU), kultarinta, sekä Järventauksen alueella havaittu turkinkyyhky (VU, AU). Osa-yleiskaava-alueen vesistöjen linnusto on keskittynyt rehevämpiin järvenpoukamiin ja jokisuistoihin. Ranta-alueiden runsain laji on ruokokerttunen. Muita yleisiä, mutta harvalukuisia ranta-alueiden lajeja ovat mm. sinisorsa, tavi (EVA), telkkä (EVA), rantasipi (NT, EVA) ja pajusirkku. Harvinaisempaa lajistoa edustavat laulujoutsen (EU, EVA), haapana (EVA), nokikana, metsäviklo, kurki (EU) ja kalatiira (EU, EVA). Vaateliaammista ja harvalukuisista kosteikkojen varpuslinnuista havaittiin pensassirkkalintu, viitasirkkalintu, luhtakerttunen ja rytikerttunen. Kuikalla (EU) oli reviirit sekä Poikkipuoliaisella että Iso-Parikkaalla. Vesi- ja rantalinnustoltaan runsaimpia kohteita laskennoissa olivat Linnalahti, Siuntionjoen pensasluhta, Siuntionjokivarsi, Huhmarjärven suisto ja Tervalammen kaakkoisosa. Selvitysalueen peltoalueiden lajistoon kuuluu kiuru, töyhtöhyyppä, kivitasku (VU), pensastasku ja pensaskerttu. Töyhtöhyyppä ei ole peltoalueiden määrään nähden kovin runsas - selvitysalueella havaittiin yhteensä seitsemän reviiriä. Samoin kivitasku (VU) oli alueella harvalukuinen, yhteensä lajin reviireitä löydettiin kolme. Hieman muita peltoalueita runsaslajisempi alue sijaitsee Tervalammen koulun länsipuolisilta pelloilta, jossa esiintyy kesantopeltoa ja pensoittuneita ojien varsia. Alueella havaittiin mm. 3 paria pensastaskuja, useita pareja pensaskerttuja, ruokokerttunen, kivitasku (VU) ja töyhtöhyyppä. Alueella havaittiin myös teeren soidinta (EU, NT, EVA). 5.2 Suojelullisesti huomattavat lintulajit Alueella pesiväksi tulkittujen suojelullisesti huomattavien lajien esiintyminen selvitysalueella on esitetty lajikarttoineen liitteissä 6 ja 7 Laulujoutsen (Cygnus cygnus), EU, EVA Nopeasti runsastunut laji. Pesii rehevillä järvien ja merenlahdilla sekä rimpisoilla. Laskennoissa havaittiin 3-4 eri paria joista 2 pesii varmasti tai todennäköisesti; Poikkipuoliaisen Elimäenlahti ja Linnalahti. Näiden lisäksi Tervalammen eteläosissa ja Tervalammen pohjoispuolisilla pelloilla havaittiin yksi pari. Havainnot koskenevat samaa, alueella oleskellutta kihlaparia. Haapana (Anas penelope), EVA Taantunut, mutta edelleen melko runsas sorsalaji. Selvitysalueella vähälukuinen. Havaintoja ainoastaan seitsemästä parista; Linnalahti 2 paria, Poikkipuoliaisen itäosa 2 paria, Hulttilan alueen kaivanto ja Siuntionjoen luhdan vesialue. Tavi (Anas crecca), EVA Melko runsas; havaintoja kertyi yhteensä 17 parista. Lajin saattoi löytää vesistöjen lisäksi leveämpien ojien varrelta. Ainoa pesälöytö Järventaustan alueella. Telkkä (Bucephala clangula), EVA Melko runsaslukuinen selvitysalueella. Havaintoja kaikilta vesistöiltä, Palojärveä lukuunottamatta. Naaraita ja poikueita tavattiin myös Siuntionjoen varrelta sekä selvitysalueen pohjoisosien metsäojilta. Osa havainnoista koskee pesimättömiä tai pesinnässään epäonnistuneita naaraita. Useita varmistettuja pesintöjä: mm. Hulttilan

12 alueen pienellä kaivannolla kaksi poikuetta. Pyy (Bonasa bonasia), EU Metsäindikaattorilaji, joka suosii suojaisia koivua ja leppää kasvavia kuusisekametsiä. Etelä-Suomen runsain metsäkanalintulaji. Paikoin melko runsas selvitysalueen länsi- ja pohjoisosien laajemmilla metsäalueilla sekä Järventauksen ja Iso-Parikkaan alueilla. Yhteensä 39 reviiriä. Useita poikuehavaintoja. Laji ilmeisesti puuttuu selvitysalueen eteläosasta. Teeri (Tetrao tetrix), NT, EVA Etelä-Suomessa taantunut laji. Suosii soiden ja/tai peltojen rikkomia metsäalueita. Harvalukuinen laji selvitysalueella. Laskennoissa havaittiin ainoastaan yksi naaraslintu Linnalahden tuntumassa. Muut havainnot koskevat pääasiassa soidintavia koiraita toukokuussa ja kesäkuun alkupuolella. Teeren soitimia löydettiin Tervalammen koulun länsipuolisilta pelloilta sekä Rajaportinmäen tuntumasta pellolta sekä Hulttilan pelloilta ja Kerlammen ympäristöstä. Soitimet ilmeisesti muutaman linnun ryhmiä (peltojen aamusumussa koiraita ei kyetty näkemään/linnut pakenivat). Paikallisten asukkaiden havaintojen mukaan alueen kanta pienentynyt selvästi. Kannan pienenemisen syynä lienee pienpetokantojen kasvu ja mahdollisesti aikaisempi metsästys. Metso (Tetrao urogallus),nt, EVA, AU Etelä-Suomessa voimakkaasti taantunut vanhan metsän laji, joka suosii laajoja metsämaita, joissa esiintyy ainakin kohtuullisesti varttunutta/vanhaa metsää. Hyvin vahvasti paikkalintu - isosta koostaan huolimatta. Kannan säilymisen elinehtona lajin elinympäristövaatimusten huomioiminen alueen metsienkäsittelyssä. Havaittiin yhden kerran, Kerlammen alueella. Jätöksiä ja hakomispuita löydettiin sekä selvitysalueen keski- että pohjoisosista; Linnalahden koillispuoliselta metsäalueelta sekä Perkkoonkallion alueella. Alueen asukkaat ilmoittivat lajista havaintoja mm. Myllymäen ja Huhdan alueilta. Myllymäen havainto koskee 2000-luvun puolivälissä havaittua "hullua" metsoa. Havainto viittaa soidinpaikkojen häviämiseen ja/tai hyvin harvaan kantaan. Kuikka (Gavia arctica), EU Karujen, suurempien sisävesien laji, jonka kanta pysynyt melko vakaana. Pesimäreviirit Poikkipuoliaisella ja Iso-Parikkaalla. Tarkat pesäpaikat epäselviä. Lisäksi yksi pari havaittiin toukokuussa useasti Tervalammella. Kyseessä mahdollisesti joko Poikkipuoliaisen pari tai pesinnässään epäonnistunut pari. Ruisrääkkä (Crex crex), EVA Pelto- ja kosteikkolaji. Kanta vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yksi havainto yölaulajalaskennoissa; Siuntionjokivarren rantaluhta. Selvitysalueen ulkopuolella yksi reviiri; Hulttilan peltoalueet (ei sis. tuloksiin). Kurki, (Grus grus), EU Suolaji, joka pesii myös rehevillimmillä järvien ja merenlahdilla. Selvästi runsastunut. Alueella kaksi paria; Linnalahti ja Tervalammen alue. Linnalahden pesintä epävarma, kuitenkin useita havaintoja alueelta. Tervalammen pari lienee pesimätön. Ilmeisesti samasta parista tehtiin havaintoja myös Poikkipuoliaisen itärannalta. Laji kuultiin myös Palojärvellä, selvitysalueen ulkopuolella. Taivaanvuohi (Gallinago gallinago), AU Kosteiden rantaluhtien, soiden ja myös pienien kosteikkojen laji. Vähälukuinen laji alueella. Havaintoja Siuntiojokivarren rantaluhdalta (2 paria), Linnalahdelta sekä

13 pohjoisosan kostealta kesantopellolta. Rantasipi (Actitis hypoleucos), NT, EVA Pääasiassa karumpien vesistöjen ja jokivarsien laji. Viime vuosina kanta taantunut. Kuuluu Haukilampea lukuunottamatta kaikkien vesistöjen pesimälajistoon. Myös Siuntionjokivarrella useampi pari. Yhteensä 10 paria. Liro (Tringa glareola), EU, EVA, AU Pääasiassa suolaji. Etelä-Suomessa harvinainen ja pesimäympäristönsä suhteen vaatelias. Yksi, pesintään viittaava havainto; Siuntionjoen pensasluhta. Varoitteleva lintu alueen vesilammikolla. Kalatiira (Sterna hirundo), EU, EVA Melko yleinen sisävesien ja rannikon laji. Havaittiin yhteensä 4 paria. Poikkipuoliaisella mahdollisesti hieman runsaampikin. Reviirejä ainakin Linnalahdella, Poikkipuoliaisen eteläpäässä sekä Tervalammen eteläosissa. Turkinkyyhky (Streptopelia decaocto), VU Harvinainen kulttuurilaji, joka pesii tyypillisesti asutuksen piirissä. Kanta painottunut rannikkoseuduille. Lajista havaintoja ainoastaan yhtenä laskenta-aamuna kahdesti; Järventaustan alue. Havaintopaikka ei ole tyypillistä lajin pesimisympäristöä, saattaa kuitenkin pesiä Järventaustan asutus-alueella. Käenpiika (Jynx torquilla), NT Harvalukuinen laji, joka suosii valoisia sekametsiä rikkonaisessa metsämaisemassa. Vähälukuinen: kolme reviiriä selvitysalueella. Yksi reviireistä Lemmoon ja Tervalammen koulun välisellä metsäalueella, yksi Hulttilan alueen pellonreunametsästä ja yksi eteläisen haja-asutusalueen tuntumasta. Kolopesijä. Harmaapäätikka (Picus canus), EU Esiintyy pääasiassa Etelä-Suomessa. Lehtojen, haavikoiden ja rantametsien laji. Lajin kanta elinvoimainen, hieman runsastunut. Selvitysalueella melko runsas. Havaintoja yhteensä kuudesta reviiristä, joista kaksi todennäköisesti pääosin selvitysalueen ulkopuolella. Selvitysalueella havaittuja reviirejä; Tervalammen eteläranta, Poikkipuoliaisen eteläosan rannat, Huhdan niemi, Poikkipuoliaisen pohjoisosan ranta. Muut reviirit Rajaportinmäen alueella ja Torholan alueella. Näiden reviirien painopiste on ilmeisesti kaava-alueen ulkopuolella. Pesinee pääasiassa alueen järeämpipuustoissa rantametsissä. Hyviä pesimäympäristöjä mm. Poikkipuoliaisen eteläosan rannat, Linnalahden alue, sekä Tervalammen etelä- ja itäosien tervaleppävaltaiset rantametsät. Kolopesijä. Palokärki (Dryocopus martius), EU Vanhan metsän laji. Suosii mäntyvaltaisia ja varttuneita sekametsiä. 5-8 reviiriä. Laji puuttuu selvitysalueen eteläosista, jossa ainut havainto oli selvitysalueen ulkopuolelta, Honkasuon itäpuolelta. Havainnot pääasiassa laajemmilta metsäalueilta. Reviirien painopiste selvitysalueella ainakin Poikkipuoliaisen eteläosissa, Järventauksen alueella ja Kerlammen alueella. Järeistä pesäpuista riippuvainen kolopesijä. Pikkutikka (Dendrocopos minor), AU Metsäindikaattorilaji. Lehtomaisten ja rehevien lehti- ja rantametsien laji. Vaatii lehtilahopuuta elinympäristöltään. Kolopesijä. Ainoastaan yksi havainto; Haukilammen lehtimetsä. Alue on lajille sopiva pesimäympäristöä, mutta pesintä alueella epävarma.

14 Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus), EVA Metsäindikaattorilaji. Harvalukuinen, valoisien mäntymetsien ja pihojenkin laji. Yllättävän vähälukuinen selvitysalueella. Havaintoja ainoastaan kolmesta reviiristä: pihan liepeiltä Nuuksion rajalla, Iso-Parikkaan Korpinkallion alueelta sekä Lemmoonkalliolla. Kivitasku (Oenanthe oenanthe), VU Etelä-Suomessa taantunut laji. Pesii pääasiassa peltoalueilla. Lajin taantuminen johtuu todennäköisesti tehomaataloudesta ja mm. laidun- ja hakamaiden katoamisesta. Vähälukuinen laji selvitysalueella: 3 reviiriä Tervalammen alueen pelloilta. Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix), NT Metsäindikaattorilaji. Viimeisen 20 vuoden aikana voimakkaasti taantunut laji, joskin edelleen Etelä-Suomessa melko yleinen. Esiintyy pääasiassa lehtomaisissa sekametsissä. Alueen selkeästi runsain suojelullisen aseman omaava laji. Reviirejä melko runsaasti koko selvitysalueella. Yhteensä 50 reviiriä. Tiltaltti ( (Phylloscopus collybita), AU Metsäindikaattorilaji luvulla runsastunut laji, joka edelleen alueellisesti uhanalainen. Kuusivaltaisten metsien ja sekametsien laji. Harvalukuinen laji alueen laajemmilla metsäalueilla. Esiintyy selvitysalueella melko tasaisesti. Pikkusieppo (Ficedula parva), EU, AU Vanhan metsän laji, joka suosii kosteapohjaisia korpinotkoja ja puronvarsia. Esiintyy tyypillisesti vanhoissa kuusi- ja kuusisekametsiä. Yksi havainto Huhdan metsäalueen korpiselta juotilta laulavasta koiraasta. Pikkulepinkäinen (Lanius collurio), AU Taantunut laji, joka suosii puoliavoimia pensaikkoja, laidunmaita, yms. Myös pensoittuneilla hakkuilla. Havaintoja tehtiin 4-5 parista; Linnalahti, Järventaustan alue (2-3 paria) ja Poikkipuoliaisen pohjoispuolisen metsäalueen avohakkuualue. Koska peltoalueita ei kartoitettu, laji lienee todellisuudessa hieman runsaampi selvitysalueella. Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus), EVA Männyn siemeniin erikoistunut laji, joka suosii mäntyvaltaisia metsiä. Kanta melko vakaa, joskin vuosittaiset kannanvaihtelut melko suuria. Lintulaskennoissa hankala laji: pesii keskellä talvea, jonka johdosta laskennoissa havaitut linnut ovat saattaneet pesiä kaukanakin havaintopaikasta. Lisäksi suurin osa käpylinnuista tulee määritetyksi ainoastaan käpylintulajiksi (Loxia sp.). Havaintoja neljästä parista/parvesta Metsäindikaattorit Vanhan metsän lajit Selvitysalueella havaittiin kuusi vanhan metsän lajia: Metso (Tetrao urogallus), 1 havainto, syönnösjälkiä ja jätöksiä Palokärki (Dryocopus martius), 6-8 reviiriä selvitysalueella ja sen tuntumassa. Kulorastas (Turdus viscivorus) 12 reviiriä, laajemmila metsäalueilla. Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides), 2 reviiriä Iso-Parikkaan alueella. Pikkusieppo (Ficedula parva), yksi havainto Huhdan metsäalueella. Puukiipijä (Certhia familiaris), 27 reviiriä. Vanhan metsän lajien havaitut parimäärät ovat palokärjen, kulorastaan, idänuunilinnun ja

15 pikkusiepon kohdalla melko luotettavia. Sitä vastoin metson ja puukiipijän kohdalla havaitut parimäärät ovat todennäköisesti todellista alhaisempia. Syönnösjälkien, jätösten ja alueen asukkaiden havaintojen perusteella metsoa esiintyy lähes koko selvitysalueella, eteläosia lukuunottamatta. Lajin kanta on kuitenkin alueella hyvin harva ja laji tulee todennäköisesti ajan mittaan häviämään alueelta metsien rakenteen muutoksen ja alueen vahvan pienpetokannan johdosta. Puukiipijän kohdalla todellista alhaisemmat parimäärät johtuvat lajin vaikeammasta havaittavuudesta. Selvitysalueella tehtiin havaintoja seuraavista, muista metsäindikaattorilajeista: Pyy (Bonasa bonasia), 39 reviiriä. Pikkutikka (Dendrocopos minor), 1 havainto Haukilammen tuntumassa. Peukaloinen (Troglodytes troglodytes), 22 Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus), 3 Sirittäjä (Phyloscopus sibilatrix), 50 Tiltaltti (Phylloscopus collybita), 26 Töyhtötiainen (Parus cristatus), 45 Hömötiainen (Parus montanus), 36 Kuusitiainen (Parus ater), Muut havainnot Muut havainnot koskevat selvitysalueella ruokaileviksi, muuttaviksi tai kierteleviksi tulkittuja lintuja. Lisäksi muihin havaintoihin sisältyy alueen pihapiireissä pesiviä lajeja, joita laskenta-alueilla ei havaittu pesivänä. Punasotka (Aythya ferina), VU Havaittiin toukokuussa kerran, Tervalammen kaakkoisosan rehevällä lahdella. Ei todennäköisesti pesi alueella. Havainto koskee koiraslintua. Tukkasotka (Aythya fuligula), VU, EVA Havaittiin kerran kaksi koirasta Linnalahdella kesäkuussa. Pesintä epävarma. Kaakkuri (Gavia stellata), EU, NT Havaittiin melko usein alueella ylilentävänä. Havainnot koskenevat Nuuksion ja Luukin alueilla pesiviä pareja, jotka lentosuunnasta päätellen ruokailevat Enäjärvellä ja/tai Lohjanjärvellä. Kalasääski (Pandion haliaetus), NT Ainoastaan yksi havainto Iso-Parikkaalta saalistavasta linnusta. Lajin pesintä selvitysalueella epätodennäköistä. Pikkulokki (Larus minutus), EVA Ei kuulu alueen pesimälinnustoon. Havaittiin mm. Poikkipuoliaisen ja Tervalammen alueilla. Kuuluu alueella ruokaileviin lajeihin. Naurulokki (Larus ridibundus), NT Kuten edellinen laji. Ei kuulu alueen pesimälinnustoon. Havaittiin mm. Poikkipuoliaisen ja Tervalammen alueilla. Kuuluu alueella ruokaileviin lajeihin. Sopivaa pesimäympäristöä lähinnä Linnalahdella ja Siuntionjoen pensasluhdan vesialueella. Kalalokki (Larus canus) Lajin pesintä alueella epävarmaa. Havaittiin sekä Poikkipuoliaisella että Tervalammella

16 useasti muutaman parin voimin, mutta pesintä alueella epäselvä. Poikkipuoliaisella on lajille sopivia pesimäkareja/-luotoja. Alueen pelloilla runsaslukuinen vierailija: esim. Tervalammen kartanon pelloilla 54 linnun ruokaileva parvi. Tervapääsky (Apus apus) Laji havaittiin pikkuparvissa mm. Hulttilan peltoalueilla sekä Tervalammen kartanon liepeillä. Pesintään viittaavia havaintoja ei luonnonkoloista metsäalueilla. Haarapääsky (Hirundo rustica) Harvalukuinen pihapiirien laji. Räystäspääsky (Delichon urbica) Harvalukuinen pihapiirien laji. Keltavästäräkki (Motacilla fava), VU, AU Ainoastaan yksi havainto, joka todennäköisesti koskee muuttanutta lintua. Havainto IsoParikkaan rannalla ylilentävästä linnusta. Paikka ei ole lajille sopivaa elinympäristöä. Lajille sopivia elinympäristöjä löytyy kuitenkin mm. Linnalahdella ja Siuntiojokivarren luhta-alueella. Pikkuvarpunen (Passer montanus) Pesii harvalukuisena selvitysalueen pihapiireissä. Havaintoja mm. Hulttilan peltoalueiden pihoilta, Järventaus, Kurjoo ja Tervalammen kartano. Varpunen (Passer domesticus) Esiintyminen kuten edellisellä lajilla, mutta hieman runsaampi. Naakka (Corvus monedula) Esiintyy sekä pesivänä että ruokailuvieraana selvitysalueella. Havaittiin pääasiassa alueen pelloilla. Pesii ainakin Tervalammen kartanon ja hevostallien alueella, Hulttilan kartanon alueella. Selvitysalueen eteläisimpien osien pelloilla ruokailleet linnut pesinevät Palojärven kartanon alueella. Havaintoja lisäksi myös Järventauksen alueen pelloilta. Lisäksi alueen asukkailta kysyttiin kohdatessa lintuhavaintoja. Luotettavimpiin havaintoihin voidaan laskea ns. hullu metso Myllymäen alueella 2000-luvun puolivälissä (pyynnöstä anonyymi asukas). Samoin metsoja on havaittu Huhdan metsäalueella lähivuosina (valokuvattu pihapiirissä, Kemppainen ). Harmaahaikara lienee alueella pesivä laji. Alueen asukkaat ilmoittivat useamman havainnon lajista keväältä 2011.

17 5.4 Linnustollisesti merkittävät kohteet Selvitysalueen linnustoltaan muuta aluetta tärkeimpiä alueita valitessa pääpaino on ollut suojelullisesti merkittävien lajien sekä vanhan metsän lajien ja luonnontilaisempien metsien lajien esiintyvyydellä ja linnuston yleisellä lajirunsaudella. Kohteiden valinnassa ei ole kuitenkaan käytetty erillisiä linnuston arvopisteytyksiä tai muita suoria mittareita. Myös alueiden potentiaalia muiden kuin alueella havaittujen lajien pesimisympäristöinä on pyritty ottamaan huomioon. Näin on toimittu mm. siksi, että tiedossa on lähialueilla pesiviä suojelullisesti merkittäviä lajeja, joiden potentiaaliset pesimäpaikat vähenevät esimerkiksi hakkuiden myötä (esimerkkinä pohjantikka). Selvitysalueen kosteikkojen ja järvenpoukamien kohdalla osa kohteista nousee linnustoltaan selkeästi muita ranta-alueita arvokkaammaksi ja kohteiden rajaus on melko helppoa - jo alueiden luontaisten rajojen vuoksi. Metsäisten alueiden kohdalla linnustoltaan merkittävien alueiden rajaaminen on siinä mielessä hankalampaa, että monestikaan alueen pesimälajisto ei ole keskittynyt yhteen selkeään, pienialaiseen kohteeseen, vaan pesimälajisto edustaa laajemman metsäalueen lajistoa. Linnustoltaan merkittävien kohteiden sijainti rajauksineen on esitetty liitteissä 10 ja 11. Myllyoja ja Elimäenlahti, kohteet 1.1 ja 1.2 Kohteet sijaitsevat selvitysalueen pohjoisimmassa osassa. Käsittää Poikkipuoliaisen pohjoispäähän laskevan Myllyojan varren sekä Elimäenlahden rantaluhta-alueen. Myllyojan varsi on paikoin lehtomaista ja melko monipuolista niin puustoltaan kuin kasvillisuudeltaankin. Paikoin puronuoma on melko jyrkkäreunaista. Vanhaa, hyvin järeäpuista kuusimetsää esiintyy puron laskuosalla. Rantaviivan metsät ovat tyypiltään tiheäpensaikkoisia ja aluskasvillisuudeltaan runsaita ja rantaviiva on osin kapealti ruovikkoa ja luhtaa. Kuva 1: Osa Myllyojan varren järeäpuustoisen kuusikon lahopuista oli pinottu laskentakauden aikana.

18 Myllyoja on metsälinnustoltaan melko tärkeä kohde. - monipuolinen metsälajisto, myös lehtolajeja - metsäindikaattorilajisto melko runsas: alueella pesii pyy (2 reviiriä, EU), peukaloinen (3 reviiriä), kulorastas, sirittäjä (3 reviiriä), tiltaltti ja hömötiainen. - rantametsät ja rannan läheisen vanhan kuusimetsän linnusto runsas lajistoltaan ja parimääriltään. - rannan läheinen kuusimetsä koko alueen järeimpiä, potentiaalinen pesimäympäristö pikkusiepolle (EU, AU), idänuunilinnulle, pohjantikalle (EU, EVA, AU) - lahopuuta esiintyy kohtuullisen runsaasti puron varrella - alueen metsät paikoin luokiteltavissa luokan I runsaslahopuustoisiksi kangasmetsiksi Elimäenlahti on vesi- ja rantalinnustoltaan melko tärkeä kohde. - suojelulajien määrä kohtuullinen alueen kokoon nähden: laulujoutsen (EU, EVA), tavi (EVA), telkkä (EVA) ja rantasipi (NT, EVA). - alueen itäosa paikallisesti kohtalaisen tärkeä vesilintujen poikasajan ruokailupaikka - potentiaalinen pesimäympäristö vesilinnuille Huhdan metsäalue, kohde 2 Sijoittuu Linnalahden itäpuolelle. Metsäalueet käsittävät Linnalahdelle laskevan ojan itäpuoliset, lehtipuuvaltaiset rantametsät sekä teiden rajaaman metsäalueen. Osa alueen edustavimmista havumetsistä oli ilmoitettu hakattavaksi kesän 2011 aikana. Kuva 2: Pikkusiepon reviiriä Huhdan metsäalueella.

19 - linnustoltaan paikallisesti merkittävä kohde - hyvin monipuolinen linnusto; havumetsälajeja, lehtolajeja, metsien yleislajeja, vanhan metsän lajeja. - alueella pesii/elää useita suojelu- ja indikaattorilajeja: pyy (EU), metso (EU, NT, EVA, AU), palokärki (ei pesi, EU), harmaapäätikka (EU), peukaloinen (2 reviiriä), sirittäjä (5 reviiriä, NT), tiltaltti (AU), pikkusieppo (EU, AU), hömötiainen (3 reviiriä), töyhtötiainen (2 reviiriä), kuusitiainen ja puukiipijä. - alue varpushaukan reviiriä, pesii alueen välittömässä läheisyydessä. - mahdollisesti harmaahaikaran pesimäympäristöä - havaittu alueella. - pohjoisosan varttunut kalliomännikkö sopivaa pesimäympäristöä kehrääjälle - Linnalahden rantametsät sopivaa pesimäympäristöä pikkutikalle (AU) - Muodostaa Linnalahden alueen ja läheisten peltoalueiden kanssa linnustoltaan hyvin monipuolisen kokonaisuuden. Linnalahti, kohde 3 Kasvillisuudeltaan rehevä järvenlahti Poikkipuoliaisen länsirannalla. Alue osin pensasluhtaa ja osin peittävää ruovikkoa. Rajautuu alueen melko yhtenäisinä säilyneisiin rantametsiin ja peltoalueeseen. Linnalahdelle laskee Enäjärvestä puro, jonka uoma lahdella on ruopattu. Linnusto hyvin runsas ja monipuolinen. Alueen pesimälinnustoon kuuluu kosteikkolajeista mm. laulujoutsen, nokikana, silkkiuikku, tavi, haapana, kalatiira, rytikerttunen, pensassirkkalintu, taivaanvuohi, rantasipi ja metsäviklo. Muita alueen pesimälajeja ovat mm. pikkulepinkäinen, pensaskerttu, satakieli ja pensastasku. Alueella pesiviin lajeihin kuuluu lisäksi todennäköisesti kurki. Alueella ruokailevana / kiertelevänä tavattiin lisäksi kanadanhanhi. Linnalahden linnustollista arvoa nostaa läheisten metsäalueiden runsas ja monipuolinen linnusto. Yhdessä Linnalahden kanssa metsäalueet muodostavat linnustoltaan merkittävän kokonaisuuden. Linnalahtea ympäröivät metsäalueet on edellä esitelty erikseen. - suojelulajien määrä huomattava; laulujoutseen (EU, EVA), haapana (EVA), tavi (EVA), kalatiira (EVA), taivaanvuohi (AU), rantasipi (NT, EVA), pikkulepinkäinen (EU, AU) - monipuolinen linnusto - vaateliampaa lajistoa edustavat mm. kurki, nokikana, pensassirkkalintu - harmaapäätikan reviiriä (pesinee Huhdan alueella) - alue on potentiaalinen vaateliaiden kosteikkolajien esiintymisalue - potentiaalinen pikkutikan esiintymisalue

20 Linnalahden lounaispuolen metsäalue. kohde 4 Linnalahden länsi- ja eteläpuoliset metsäalueet käsittävät lahden eteläpuolisen, kallioisen, Linnakallion niemen sekä osia alueen rantametsistä sekä muista läheisistä metsäalueista. Alue koostuu lehtomaisista juoteista, runsaspuustoisista rantametsistä ja toisaalta sekapuustoisista ja havupuuvaltaisista talousmetsistä. Alueella on sekä lomaasutusta että ympärivuotista asutusta. Paikoin rantametsissä ja asutuksen viereisissä kuusivaltaisissa metsissä melko runsaasti lahopuuta. Pesimälajistoon kuuluu mm. pyy, hömötiainen, kuusitiainen, useita pareja sirittäjiä ja mustapääkerttuja, puukiipijä ja närhi. - pienelle alueelle monipuolinen ja runsas lajisto - lajisto valtaosin metsien yleisiä lajeja - metsäindikaattorilajeja; puukiipijä, hömötiainen, pyy - lehtolajeja: 2 mustapääkertun, 3 lehtokertun, 2 mustarastaan reviiriä - metsäkanalinnuista alueella elää teeri ja useampi pari pyitä Rajaportinmäen korpi, kohde 5 Pieni kostea sekapuustoinen korpipainanne ympäröivine lähialueineen, jossa paikoin lahopuutakin. Puusto ei kuitenkaan vanhaa. Aluetta reunustaa hakkuut, pelto ja Rajaportinmäen kallioalue. - paikallisesti arvokas kohde; pienellä alueella melko monipuolinen lintulajisto - metsäindikaattorilajeja; hömötiainen, peukaloinen, puukiipijä - kuuluu pyyn ja teeren elinympäristöihin - saattaa kuulua harmaapäätikan reviiriin Siuntionjoen luhta, kohde 6 Kohde sijaitsee Poikkipuoliaisen eteläisimmän lahden kaakkoispuolella, Siuntionjoen varrella. Alue on valtaosin pensasluhtaa, joka on ojituksista päätellen mahdollisesti vanhaa peltoa. Pensasluhta-alue on säilynyt puoliavoimena, eikä alue ole metsittymässä. Luhta-alueen pohjoispäässä on vaikeakulkuinen vesi-alue, jossa vallitsee rehevä kosteikkokasvillisuus. Kohde rajautuu Siuntionjokeen sekä läheisiin peltoihin, talousmetsiin sekä osin asutettuun alueeseen. Luhdan pesimälinnusto on monipuolinen ja koostuu pitkälti pensaikko- ja kosteikkolajeista. Kahlaajistoltaan monipuolisin kohde. Alueen vaateliampaan lajistoon kuuluu ruisrääkkä, töyhtöhyyppä ja taivaanvuohi. Pohjoisosan vesialueella havaittiin mm. haapana, tavi ja telkkä. Vesialue on koko selvitysalueen harvoja matalia vesialueita, jotka toimivat tärkeinä poikasajan ruokailualueina vesilinnuille. Vesialueen ehkä merkittävin havainto oli varoitteleva liro (tn. pesivä), jota ei muualla selvitysalueella havaittu. Muita alueella pesiviä lajeja ovat mm. runsaat pensaskerttu ja pajusirkku, satakieli, punavarpunen, metsäviklo, rytikerttunen ja ruokokerttunen. - paikallisesti hyvin linnustoltaan arvokas kohde - erityisvastuulajeja huomattava määrä - tärkeä poikasajan ympäristö vesilinnuille ja kahlaajille - vaateliaammista lajeista alueella havaittiin liro, ruisrääkkä ja rytikerttunen

21 - satakieliä alueella 3-4 (huippujakso) - potentiaalia vaateliaille kosteikkolajeille - muodostaa Tervalammen kartanon alueen kanssa linnustoltaan monipuolisen kohteen Siuntionjokivarsi, kohde 7 Kohde käsittää Tervalammen ja Huhmarjärven välisen osan Siuntionjoen jokivarresta. Ojakkalantien pohjoispuolella Siuntionjokivarsi rajautuu pääasiassa peltoihin ja asutukseen. Jokipenkat ovat pääasiassa kapeita lehtipuutiheikköjä ja pensaikkoja. Tien etelä-/lounaispuolinen osa on harvapensaista ja kasvillisuudeltaan rehevää jokivartta, jota rajaavat asutus, järeäpuustoinen rantametsä sekä peltoalue. Pesimälinnustoon kuuluu mm. telkkä, sinisorsa, tavi, metsäviklo, rantasipi, satakieli, ruokokerttunen, pensaskerttu, lehtokerttu ja pensastasku. Vaateliaista, harvinaisemmista yölaulajista jokivarrella havaittiin luhtakerttunen ja viitasirkkalintu. - linnusto jokivarrella melko monipuolinen; pensaikkolajeja, lehtolajeja, kosteikkolajeja - paikallisesti arvokas kohde - vaateliaista kosteikkolajeista viitasirkkalintu ja luhtakerttunen - harvalukuisille kahlaajille ja vesilinnuille melko tärkeä - Tervalammen pohjoispuolisella osalla paikoin pikkutikalle sopivia elinympäristöjä Tervalampi kaakko, kohde 8 Pieni, rehevä järvenlahti Tervalammen kaakkoisosassa. Rantametsät paikoin järeäkasvuista, joskin harvaa. Lajistossa tavi, sinisorsa, laulujoutsen (ilm. kihlapari), ruokokerttunen, pajusirkku. Harmaapäätikalla reviiri Tervalammen eteläosissa. Havaittu lisäksi toukokuussa punasotkakoiras, pesintä epävarma. - linnustoltaan paikallisesti arvokas kohde - alueella suojelullisesti merkittäviä lajeja; laulujoutsen (EU, EVA), tavi (EVA) - kuuluu harmaapäätikan reviiriin - sopivaa pesimäympäristöä harmaapäätikalle Lemmoon haavikko, kohde 9 Pieni alainen kohde Lemmoon metsäalueella. Alueen "ydin" on järeähköä haapaa kasvavaa kuusisekametsää, jossa kohtalaisesti lahopuuta. Muu alue pääasiassa vartuneita kuusimetsiä sekä varttuneita kuusisekametsiä, jotka paikoin melko luonnontilaisia. Haapaa runsaammin kasvavalla osalla pienellä alueella kolopuita kohtuullisesti - myös isompia luonnonkoloja. - paikallisesti hyvin arvokas kohde - monipuolinen metsälintulajisto pienellä alueella - useita metsäindikaattorilajeja; peukaloinen 2 reviiriä, sirittäjä, hömötiainen 2 reviiriä, töyhtötiainen 3 reviiriä, tiltaltti, puukiipijä - potentiaalinen pesimäympäristö kolopesijöille, myös mm. helmipöllö

22 - osa vanhemmista kuusikoista soveltuu mm. kanahaukan pesimäympäristöksi - muita alueen lajeja; mm. sepelkyyhky, närhi, punatulkku, rautiainen, hippiäinen. Kuva 3: Lemmoon haavikkoa. Lemmoonkallion alue, kohde 10 Alue käsittää Lemmoonkallion itäpuolisen osan sekä itäpuolisen korpijuotin lähimetsineen. Korpi ja sen läheiset metsäalueet ovat säilyneet hyvin luonnontilaisina. Lahopuuta esiintyy kohtalaisen runsaasti, joskin pääosa lahopuusta on pientä. Metsät ovat pääasiassa varttunutta sekametsää sekä paikoin tiheämpää, nuorta lehtipuuta kasvavaa. Pieni kohde, jolla esiintyy useampi metsäindikaattorilaji. Tärkeä metsäkanalintujen poikueympäristö - paikallisesti hyvin arvokas kohde - erittäin tärkeä poikasajan ympäristö metsäkanalinnuille; havaittiin 2 pyypoikuetta - suojelullisen aseman lajeista alueella elää em. pyy (EU), leppälintu (EVA), sirittäjä (NT) ja tiltaltti (AU) - potentiaalinen pesimäympäristö esim. tikoille, peukaloiselle, jopa pikkusiepolle Kerlammen metsäalue, kohde 11 Kerlammen alueen metsillä tarkoitetaan tässä yhtenäistä metsäaluetta, joka ulottuu Hulttilan eteläpuolelta aina selvitysalueen pohjoisimpiin osiin asti. Kerlampi sijaitsee kuta kuinkin alueen keskiosissa. Alue on hyvin laaja, eikä tarkkaa rajausta katsottu mielekkääksi. Kerlammen metsien lajistoon kuuluu kuitenkin useita suojeluaseman ja/tai indikaattorilajin aseman omaavia lintulajeja. Lajisto ei ole keskittynyt tiettyihin osiin aluetta vaan merkittävien lajien osalta havainnot jakautuivat melko tasaisesti. - alueellisesti linnustoltaan hyvin arvokas kohde - runsas pyy kanta, etenkin keskiosissa

23 - teeren ja metson esiintymisaluetta - useita metsäindikaattorilajeja; palokärki (EU), kulorastas, peukaloinen (2). - hömötiainen, töyhtötiainen, kuusitiainen, tiltaltti ja sirittäjä kohtuullisen runsaita - monipuolinen lintulajisto; muiden metsälajien ohella lehtolajeja; sirittäjä, mustapääkerttu (3), mustarastas, kultarinta - myös puoliavoimen maan lajeja; pensastasku ja pikkulepinkäinen (EU, AU) - alueen itäosa kuuluu nuolihaukan reviiriin ja länsiosassa oli varpushaukan reviiri Pikkulepinkäisen reviiri sijaitsi avohakkuun ja pensoittuneen voimalinjan kulkureitin kohdilla. Alue ei todennäköisesti tulevaisuudessa ole lajille sopiva elinympäristö. Varpushaukan pesäreviiri sijaitsi hyvin tiheässä, nuoressa männikkössä. Alue tyypillistä talousmetsää. Iso-Parikkaan vanhan metsän alue, kohde 12 Kohde on metsäalueena jatkumoa Nuuksion Natura-alueelle. Iso-Parikkaan läheisyydessä olevat metsät ovat pääasiassa vanhoja ja varttuneita, havupuuvaltaisia metsiä, joissa esiintyy jyrkkiä kallioalueita, purouomia sekä pieniä, valtaosin ojitettuja pienkorpia. Alueen länsiosissa, lähellä asutusta, vallitsee nuoremmat talousmetsät ja taimikot. Kuva 4: Korpinkallion alueen vanhaa metsää. Alueen pesimälinnustoon kuuluu useita suojelullisesti merkittäviä lajeja, vanhan metsän lajeja ja luonnontilaisemman metsän lajeja; pyy, leppälintu, peukaloinen, kulorastas, hömö-, töyhtö-, kuusitiainen, puukiipijä, tiltaltti, idänuunilintu ja palokärki. Alueen länsireunan pesimälajeihin kuuluu mahdollisesti myös turkinkyyhky, joskaan metsäalue ei ole lajille tyypillistä pesimäbiotooppia. Laji pesiikin todennäköisemmin läheisillä kulttuurialueilla, asutuksen lähellä. Iso-Parikkaan pesimälinnustoon kuuluu tavi, rantasipi

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvitys Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...

Lisätiedot

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

Kauniaisten linnustoselvitys 2005 Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. 9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017

HÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017 HÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017 Pannujärven pesimälinnustoraportti 8.9.2017 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Palokärki (Pauli

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...

Lisätiedot

Linnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella

Linnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Linnustonselvitys Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Tarkastus 21/12/2012 Päivämäärä 07/08/2012 Laatija Matti Häkkilä, Ramboll Finland Oy Tarkastaja Kaisa Mustajärvi, Ramboll Finland Oy Hyväksyjä

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A UPM KYMMEN OYJ Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY [Asiakasnro-projektinro] Raportti 1 (9)

Lisätiedot

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 LIITE2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen 1 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...

Lisätiedot

TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 28.1.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 28.1.2019 Laatija Heli Lehvola Tarkastaja

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 Leppälintu pesii alueen männiköissä Suomen Luontotieto Oy 20/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA

LINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA LINNUSTOSELVITYS 101003427 2.12.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA Kehvo Väänälänranta rantaosayleiskaava Linnustoselvitys 2017 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MENETELMÄT... 1 4 TULOKSET...

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta 3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi

Lisätiedot

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi

Lisätiedot

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti

Linnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Linnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

KHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja

KHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja KHRONOKSEN TALO Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja Johdanto ja menetelmät: Tehtävänä oli selvittää Pöytyän Päivölän tilalla eli Khronoksen talon pihapiirissä pesimäaikaan tavattava linnusto. Paikka edustaa

Lisätiedot

Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010. T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen

Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010. T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Imatran kaupunki T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 1. Johdanto... 3

Lisätiedot

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 1 1. Johdanto Porin Ahlaisiin suunnitellun tuulivoimapuiston viitteellinen pinta-ala on noin 6 km 2 ja se sijoittuu meren ja Valtatie 8:n väliin (Liite 1).

Lisätiedot

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa

Lisätiedot

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4 3.1 Kartoituslaskentamenetelmä... 4 4.1 Alueella pesivät

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys Raportti ID: 1 576 621 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (9) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

Linnustoselvitys Hyvinkään Sveitsin alueella keväällä 2008

Linnustoselvitys Hyvinkään Sveitsin alueella keväällä 2008 Linnustoselvitys Hyvinkään Sveitsin alueella keväällä 2008 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry Timo Metsänen Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15140 Lahti www.metsanen.com

Lisätiedot

PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN

PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Vesilintulaskennat... 4 Kartoituslaskennat...

Lisätiedot

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3

Lisätiedot

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä

Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Punakylkirastaan pesä. Kuva: Jari Venetvaara 24.5.2016 Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Jari Venetvaara Karrakuja 6, 66400 LAIHIA Email: jari.venetvaara(ät)venetvaara.fi

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Riihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008

Riihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008 Riihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008 Rauno Yrjölä Jorma Vickholm Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2008 Sisällys: Johdanto... 3 Tutkimusalueet... 3 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Mäntsälän seudun vanhojen metsien linnustoselvitys 2012

Mäntsälän seudun vanhojen metsien linnustoselvitys 2012 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2015 Mäntsälän seudun vanhojen metsien linnustoselvitys 2012 Petri Sola Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. 2 KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT APUS

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011 Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018

HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 Ilmoilanselän linnustoselvitys 31.8.2018 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Isokoskelo (Juha Mälkönen)

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET JA NATURA-ARVIO SEIVÄSSUON SIJOITUS- VAIHTOEHDOSTA

TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET JA NATURA-ARVIO SEIVÄSSUON SIJOITUS- VAIHTOEHDOSTA Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 106 /2007 Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikan kartoitus TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET JA NATURA-ARVIO SEIVÄSSUON SIJOITUS-

Lisätiedot

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29913 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaavan pesimälinnustoselvitys

Keskustaajaman osayleiskaavan pesimälinnustoselvitys MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaavan pesimälinnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350P016 Raportti 1 (26) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue...

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaavan pesimälinnustoselvitys

Keskustaajaman osayleiskaavan pesimälinnustoselvitys Kaava-aineisto 18.12.2018 LIITE 16 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaavan pesimälinnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350P016 Raportti 1 (26) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaavan pesimälinnustoselvitys

Keskustaajaman osayleiskaavan pesimälinnustoselvitys LIITE 16 Mänttä-Vilppulan keskustaajaman osayleiskaava 2030 Kaava-aineisto 4.6.2019 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaavan pesimälinnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaavan pesimälinnustoselvitys

Keskustaajaman osayleiskaavan pesimälinnustoselvitys LIITE 16 Mänttä-Vilppulan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Kaava-aineisto 25.9.2019 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaavan pesimälinnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

Keiteleen Nilakan ja Koutajärven linnustoselvitys. Ari Parviainen

Keiteleen Nilakan ja Koutajärven linnustoselvitys. Ari Parviainen Keiteleen Nilakan ja Koutajärven linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Koutajärvi 4 1. Luoteispää: Talaslahti - Talasniemi 4 2. Länsiranta: Savikko - Kannasniemi 5 3. Kaakkoispää:

Lisätiedot

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 Pirkka Aalto Johdanto ja selvitysalueen yleiskuvaus Tämä linnustoselvitys on tehty Kemijärven kaupungin tilauksesta Patokankaan (Patovaaran) alueelle suunniteltua

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2009 Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Tuusulan kunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Niemijärvi-Itäjärven

Lisätiedot

HÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ

HÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ HÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ 2018 Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 1 (10) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Alueen linnuston yleispiirteet...

Lisätiedot

ESPOON MIILUKORPI II -ASEMAKAAVAN LINNUSTOSELVITYKSEN PÄIVITYS 2017

ESPOON MIILUKORPI II -ASEMAKAAVAN LINNUSTOSELVITYKSEN PÄIVITYS 2017 ESPOON MIILUKORPI II -ASEMAKAAVAN LINNUSTOSELVITYKSEN PÄIVITYS 2017 Pekka Routasuo 10.12.2017 ESPOON MIILUKORPI II -ASEMAKAAVAN LINNUSTOSELVITYKSEN PÄIVITYS 2017 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalue

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Riihimäen Kalmun linnustoselvitys kesällä 2008

Riihimäen Kalmun linnustoselvitys kesällä 2008 Riihimäen Kalmun linnustoselvitys kesällä 2008 Rauno Yrjölä Jarkko Santaharju Hannu Sarvanne Jorma Vickholm Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2008 Sisällys: Johdanto... 3 Tutkimusalueet... 3 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON PESI- MÄLINNUSTO-, LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON PESI- MÄLINNUSTO-, LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnusto- ja luontotyyppiselvitys Päivämäärä 15.6.2015 Viite 1510011224 PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON PESI- MÄLINNUSTO-,

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti

Lisätiedot

HÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ

HÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ HÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ 2018 Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Alueen linnuston yleispiirteet...

Lisätiedot