PREIVIIKINLAHDEN NATURA ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA
|
|
- Maija Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 PREIVIIKINLAHDEN NATURA ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA LAUSUNTOVERSIO Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
2 2 SISÄLLYS TAUSTAA JA NYKYTILANNE JOHDANTO SUUNNITTELUHANKKEEN KUVAUS LUONTO JA HISTORIA Sijainti, suojelutilanne ja maanomistus Tietolähteet Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Linnustoselvitykset Hydrologinen ja veden laadun seuranta Muut luontoselvitykset ja alueelle tehdyt suunnitelmat Kehityshistoria Luonnonolot Veden laatu ja tila Kasvillisuus Rantametsät Muut ranta-alueet Saaret Vesikasvillisuus Enäjärvi Linnusto Pesivästä lajistosta Kevätaikainen muuttava linnusto Syysmuutonaikaiset levähtäjät Muut kuin Naturan perusteena olevat lajit Vuoden 2010 linnustoselvitykset Yhteenveto linnustosta Nisäkkäät Muut lajit Suojeltavat lajit ja luontotyypit Lintudirektiivin lajit ja säännölliset muuttolinnut Luontodirektiivin luontotyypit ja liitteen II lajit Luontodirektiivin liitteen IV lajit Uhanalaiset lajit Nykyinen maankäyttö Asutus, rakennus- ja kaavatilanne Virkistyskäyttö Matkailu ja rantalomailu Lintu- ja luontoharrastus sekä retkeilykäyttö Kalastus, veneily ja vesillä liikkuminen Metsästys Muu käyttö Luonnon hoito... 56
3 Rantaniityt Enäjärvi Saaret Alueen tärkeimmät arvot ja suojelun uhkatekijät HOIDON JA KÄYTÖN SUUNNITELMA HOIDON JA KÄYTÖN TAVOITTEET MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEET LUONNON KUNNOSTUS, HOITO JA LAJISTON SUOJELU Luonnontilan säilyttäminen ja palauttaminen Ruovikot Metsät Avoimet rantaniityt Dyynit Rantametsät Saaret ja lintuluodot Maa- ja rakennuslailla toteutettavat saaret Luonnonsuojelulailla toteutettavat saaret Muut kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Hoitomenetelmistä Niitto Laidunnus Raivaukset, ojien täyttötyöt ja rantojen muokkaus Lajiston suojelu KULTTUURIARVOJEN SUOJELU LUONNON KÄYTTÖ Retkeily Metsästys Tutkimustoiminta ja aktiivinen suojelutyö Kalastus Veneily ja vesillä liikkuminen Matkailun yritystoiminta Luonto-opastus ja opetus TUTKIMUS JA SEURANTA TOIMENPIDESUUNNITELMAT KUSTANNUKSET JA RESURSSIT SUUNNITELTUJEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointi, tarve ja perusteet Vaikutukset luontoon ja Naturan perusteena oleviin arvoihin Naturan perusteena olevat luontotyypit ja lajit Uhanalaiset lajit Yhteenveto
4 Taloudellis-sosiaaliset vaikutukset SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA PÄIVITYS LÄHTEET LIITTEET LIITE I. Preiviikinlahden luontotyypit Metsähallituksen alueilta.
5 1 TAUSTAA JA NYKYTILANNE 1 JOHDANTO Preiviikinlahti on Satakunnassa, Porin kaupungissa sijaitseva laaja ja matala merenlahti, joka on erittäin merkittävä alue sekä luontoarvoiltaan että virkistyskäyttökohteena. Alue on maamme tärkeimpiä linnustonsuojelualueita ja siellä esiintyy monia harvinaisia luontotyyppejä, jotka pääosin liittyvät meillä harvinaiseen dyyniluontoon sekä maankohoamisrannan kehitykseen. Yyterin hiekkarannat ovat pohjoismaiden pisimmät, ja rannan dyynialue on laajuutensa vuoksi arvokas. Lahti on Etelä-Suomen tärkein kosteikkolinnuston sulkasadon aikainen kerääntymisalue ja muutonaikainen levähdysalue sekä myös erittäin tärkeä lintujen pesimäalue. Alueen rantaniityt ovat on äärimmäisen uhanalaisen etelänsuosirrin (Calidris alpina schinzii) viimeisiä pesimäalueita Suomessa. Alueella on erittäin tärkeä merkitys myös monipuolisena virkistyskäyttökohteena. Yyterin hiekkarannoilla käy vuosittain x kävijää ja alueella on tärkeä merkitys myös valtakunnallisena lintu- ja luontoharrastuskohteena. Euroopan yhteisön Natura verkostoon Preiviikinlahden alue kuuluu kokonaisuudessaan (FI020080) luontodirektiivin mukaisena, yhteisön tärkeänä pitämänä SCIalueena (Sites of Community Importance). Pääosa merenlahdesta mukaanlukien lahden länsiosien saaristo sekä Enäjärvi (FI ) kuuluvat Natura-verkostoon sekä SCIalueena että lintudirektiivin mukaisena linnuston erityissuojelualueena eli SPA-alueena (Special Protection Area). SPA-alueen ulkopuolelle jäävät Preiviikinlahden pohjoisosassa sijaitsevat Yyterinsannat ja Herrainpäivien niemi. Natura-alueen kokonaispinta-ala on 5552 ha. Maata ja vettä alueella omistavat valtion lisäksi myös yksityiset maanomistajat. Valtion maiden hallinta kuuluu kirjoitushetkellä Metsähallitukselle. Vuoden 2011 loppuun mennessä 10 % Natura-alueesta oli perustettu yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi ja 17% hankittu valtiolle. Preiviikinlahden alue on luokiteltu myös kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA, Important Bird Area). Osa Natura-alueesta kuuluu kansainvälisesti arvokkaana kohteena myös valtioneuvoston vuonna 1982 vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Lintuvesityöryhmä 1981). Lisäksi Preiviikinlahti kuuluu kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Project Mar -ohjelmaan sekä Pohjoismaiseen biotooppien suojeluohjelmaan (Porin ympäristönsuojelulautakunta 1988). Lahden pohjoisrannat on luokiteltu osaksi valtakunnallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta (Mattila 1996). Naturaalueesta noin puolet kuuluu vahvistetun seutukaavan SL-alueeseen. Vaikka alueen luontoarvojen merkitys on tunnustettu monessa suojeluohjelmassa tai maankäytön varauksissa, alueen luontoarvojen säilyttämiseksi ei ole ollut yksityiskohtaista ja kattavaa arviointia tai suunnitelmaa. Tämän hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on arvioida ja ohjata alueen maankäyttöä alueen luontoarvojen turvaamiseksi. Perustettujen suojelualueiden osalta se arvioi toteutettuja ratkaisuja ja ohjaa alueiden
6 2 hoitoa, jota ei yleensä rauhoitusmääräyksissä ole tarkasti esitetty. Perustamattomien, erityisesti valtion maiden osalta se ohjaa alueen rauhoitusmääräysten sisältöä. Suunnitelman tavoitteena on ollut tunnistaa alueen luontoarvot ja niihin vaikuttavat tekijät sekä arvioida mahdolliset uhkatekijät ja käytön aiheuttamat ristiriidat. Suunnitelma on tehty ns. osallistavana suunnitteluna, ja suunnitelmassa on pyritty arvioimaan ja esittämään mahdollisimman laajasti hyväksytyt toimenpiteet alueen luontoarvojen turvaamiseksi. Arvioinnissa ja suunnittelussa on ollut tavoitteena ottaa huomioon myös alueen merkitys virkistyskäyttökohteena Natura 2000-alueen luonnonarvojen suotuisan suojelun tason säilyminen huomioiden.. 2 SUUNNITTELUHANKKEEN KUVAUS Preiviikinlahden hoito- ja käyttösuunnittelun käynnistämiseksi järjestettiin avoin yleisötilaisuus Porissa Kokouksesta tiedotettiin hankeen Internet-sivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla. Tilaisuudessa evästettiin osallistujia edustajien valitsemiseksi suunnittelua tekevään työryhmään. Eri käyttäjäryhmät valitsivat omat edustajansa tai esittivät ryhmän jäseniksi henkilöitä, jotka tuntevat alueen ja sen käyttöön liittyvät asiat hyvin. Preiviikinlahden suunnitteluryhmään ovat kuuluneet: Esko Gustafsson (pj.) Varsinais-Suomen ELY-keskus Tapio Aalto (siht.) asti Varsinais-Suomen ELY-keskus Tommi Lievonen (siht alkaen Varsinais-Suomen ELY-keskus Jouko Högmander Metsähallitus Erkki Lundgren Enäjärvi-Metsämaan pienkiinteistöyhdistys ry. Tapio Vanhakartano Maataloustuottajat/Porin seudun yhdistys Esa Sulameri Mäntyluoto-Kaanaa Pienkiinteistöyhdistys ry. Heli Nukki / Heimo Salminen Porin kaupunki, kaupunkisuunnittelu Seppo Salonen Porin kaupunki, ympäristötoimisto Sami Luoma Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry. Ritva Hellman Porin Seudun Matkailu Oy Martti Uusitalo Preiviikin Erämiehet varalla Timo Kesti Seppo Elonen Preiviikin kalastajainseura ry. Raimo Kaarros Preiviikin Kiri/veneilijät Kari Rantala Preiviikin nuorisoseura Esa J. Anttila Preiviikinlahden yhteistyöryhmä Juha Selin Riitasaranlahti/maanomistajat Reima Laaja Satakunnan Riistanhoitopiiri varalla Mauri Krusberg Työryhmä kokoontui kaikkiaan 3 kertaa. Lisäksi suunnittelussa asioitiin kirjein, puhelimitse, sähköpostilla ja pitämällä kokouksia eri sidosryhmien edustajien kanssa. Suunnitelma esiteltiin yleisölle x.x.xxxx Porissa. Hoito- ja käyttösuunnitelmaehdotuksesta antoivat lausunnon xxxx.
7 3 3 LUONTO JA HISTORIA 3.1 Sijainti, suojelutilanne ja maanomistus Preiviikinlahden Natura-alue sijaitsee Satakunnassa Porin kaupungin alueella n. 10 km Porin keskustasta länsiluoteeseen. Rajaus kattaa koko laajan, matalan merenlahden, ja Natura-alueeseen kuuluu myös Preiviikinlahden pohjoispuolella keskellä Yyterinniemeä sijaitseva Enäjärvi. Lahden pohjoisrannalla ja lahdenpohjukassa Natura-alueeseen sisältyy laajoja ranta-alueita, mukaan lukien Yyterin dyynialue ja Herrainpäivien niemi. Lahden etelärannat Kuuminaistenniemellä sen sijaan ovat pääasiassa Natura-rajauksen ulkopuolella, mutta arvokas Kuuminaisten saaristo on osa Natura-aluetta. Pääosa Preiviikinlahdesta kuuluu Euroopan yhteisön Natura verkostoon sekä luontodirektiivin (neuvoston direktiivi 92/43/ETY) että lintudirektiivin (79/409/ETY) perusteella. Lahti on kokonaisuudessaan luontodirektiivin mukainen ns. SCI-alue (Sites of Community Importance) ja pohjoisinta osaa, Yyterinsantoja ja Herrainpäiviä lukuun ottamatta myös linnuston erityissuojelualue eli SPA-alue (Special Protection Area) (valtioneuvoston päätös ). Naturaverkostoon liittyen alueen itäosa, Isosanta- Sannannokka, Enäjärvi, Herrainpäivät, Keisarinpankki, Yyterinsantojen ranta-alue ja osa saarista ja luodoista suojellaan luonnonsuojelulailla eli alueista perustetaan luonnonsuojelualueita. Muu osa kohteesta toteutetaan rakennuslailla/-kaavalla ja vesilailla
8 Kuva 1. Preiviikinlahden Natura-alueen toteutusprofiilit, SCI ja SPA. Vihreällä alue, jossa molemmat. 4
9 5 Kuva 2. Preiviikinlahden alueen toteutustavat. Natura-alueen maa- ja vesialueista noin 970 ha on valtion omistuksessa ja näiden alueiden hallinta kuuluu Metsähallitukselle. Valtion maista ei toistaiseksi ole perustettu luonnonsuojelualueita. Noin 570 ha on perustettu yksityisiksi suojelualueiksi ja vielä toteuttamatta on yli 4000 ha. Taulukko 1. Toteutustilanne Preiviikinlahdella Totutustapa Tilanne , hehtaaria Toteutumaton Valtion omistus YSA Kaikki yhteensä luonnonsuojelulaki rakennuslaki, vesilaki Yhteensä
10 Kuva 3. Preiviikinlahden alueen toteutustilanne. 6
11 7 Enäjärvi, Preiviikinlahden pohjukka ja Ooviiki sekä Munakarilta Leveäkarille ulottuva vyöhyke, joka sisältää Yyterin lietteet ja Riitsaranlahden, kuuluvat lintuvesiensuojeluohjelmaan. Koko Preiviikinlahden pohjoisranta Mäntyluodosta Etelärantaan kuuluu arvokkaiden maisemakokonaisuuksien suojeluohjelmaan. Preiviikinlahti on luokiteltu kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi myös ns. IBAkriteeristön pohjalta. IBA (Important Bird Area) on kansainvälinen lintutieteellisten yhdistysten ja organisaatioiden yhteinen kosteikkojen suojeluhanke, josta vastaa BirdLife International. Preiviikinlahden Natura-alue sisältyy laajempaan Pori archipelago and wetlands kokonaisuuteen (IBA-kohde FI083), jolla IBA-kriteerit täyttyvät useiden pesivien ja muuttoaikana levähtävien lintulajien yksilömäärien osalta. 3.2 Tietolähteet Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Preiviikinlahti Vuonna 1985 julkaistiin kattava kasvillisuusselvitys Preiviikinlahden alueesta (Kalinainen 1985). Selvityksen tutkimusalue vastaa sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella suojeltua osaa Natura-alueesta Enäjärveä lukuun ottamatta. Vuonna 1995 tehtiin luontoselvitys Meri-Porin osayleiskaava-alueella (Mattila 1996). Selvitys kattoi suurimman osan Preiviikinlahden alueesta saaria lukuunottamatta. Selvityksessä käytettiin avainbiotooppikartoitusta, jossa huomio kiinnitettiin kasvupaikkaan ja sen laatuun lajimäärityksen jäädessä yleispiirteisemmäksi. Preiviikinlahden vesikasvillisuudesta tehtiin selvitys vuonna 2003 (Vahteri 2004). Natura-alueella sijaitsevat tutkimuksessa kartoitettavat linjat sijaitsivat Outoorin pohjoispuolella, Munakarin lounaispuolella ja Herrainpäivien niemenkärjen etelä- ja luoteispuolella. Preiviikinlahden vesikasvillisuutta kartoitettiin myös vuonna 2004 Yyterilahden rehevöitymisselvityksessä (Sinkkonen 2005). Vuonna 2007 Riitsaranlahden hoitoalueella tehtiin kasvillisuuden linjaseuranta tarkoituksena dokumentoida alueen kasvillisuus ennen hoitotoimien alkua. Vuosina 2008 ja 2009 alueen luontotyyppitietoja päivitettiin maastokäynnein Metsähallituksen töinä. Metsähallitus teki vuonna 2012 yhteenvedon Yyterinniemen Preiviikinlahden alue rantaniittyjen luonnontilasta ja hoidoista (Metsähallitus 2012). Kokemäenjoki-Life -projektin työnä tehtiin selvitys Yyterin Naturaluontotyypeistä sekä dyynien tilasta ja niiden hoitotarpeista (Nylén 2008). Enäjärvi Vuonna 1983 julkaistiin kattava kasvillisuusselvitys Enäjärven kasvillisuudesta (Kalinainen 1983). Seuraava selvitys Enäjärven kasvillisuudesta tehtiin vuonna 2001 (Sjöholm 2001) ja Enäjärven Natura-luontotyypit kartoitettiin Metsähallituksen toimesta vuonna 2003 (Metsähallitus 2003).
12 Linnustoselvitykset Ensimmäinen Preiviikinlahtea koskenut linnustoselvitys on julkaistu vuonna 1927 (Suomalainen 1927). Erikssonin (1984) mukaan Yyterin alueella tehdyistä lintuhavainnosta on julkaistu vuosiraportit Satakunnan linnut -lehdessä vuosina 1974, 1975 sekä Preiviikinlahden pohjukan linnustosta julkaistiin katsaus vuonna 1986 (Lampolahti & Lampolahti 1986). Porin rantaniittyjen linnustoa ja sen muutoksia on selvitetty moneen otteeseen. Vuonna 1975 (Salo & Soikkeli 1975) julkaistiin selvitys niittyjen linnuston rakenteen muutoksista vuosien 1960 ja 1975 välillä. Leveäkarin ja Etelärannan niittylinnustosta ja sen muutoksista laidunnuksen alettua tehtiin selvitys vuonna 1984 (Salo 1984). Lisäksi Porin rannikon niittylinnustosta on tehty selvitykset vuosina 1988 ja 1991 (Jutila 1988, Nuotio 1992b). Kumpaankin selvitykseen kuului Preiviikinlahden alueesta Preiviikinlahden pohjukan alueet, Eteläranta, Riitsalanlahti ja Yyterin niittyalue. Vuonna 1998 (Salo & Nuotio 1998) julkaistiin selvitys Kokemäenjoensuiston ja Preiviikinlahden rantaniittyjen linnustosta vuosina Vuonna 1994 julkaistiin selvitys vuosina Porin saaristossa havaituista linnuista (Erkkilä & Jutila 1994). Tutkimusalueeseen kuului lähes kaikki Preiviikinlahden Natura-alueeseen sisältyvät saaret. Vuonna 2004 julkaistiin selvitys Merikarvian ja Porin Natura-verkostoon kuuluvien ulkosaaristoalueiden linnustosta (Nuotio 2004). Tähän selvitykseen sisältyivät myös Preiviikin lahden ulkosaaret. Preiviikin alueelta tehtiin selvitys myös vuonna 2005 (Siivonen 2005), Preiviikinlahden Naturaan kuuluvan manneralueen linnuista. Vuonna 2007 tehtiin Kokemäenjoki-Life hankkeeseen liittyvä selvitys Preiviikinlahden linnustosta tulevien hoitotöiden vaikutusten arviointia varten (Kallio & Lindberg 2007). Selvityksen tutkimuskohteina olivat Riitsalanlahti ja Yyterinranta. Yksittäisiä lajeja käsitteleviä tutkimuksia on Preiviikinlahden alueella tehty tyllistä (Soikkeli & Kaukola 1967), sirreistä ja jänkäsirriäisestä (Eriksson 1984) sekä ainoastaan etelänsuosirristä (Soikkeli 1964, Perttula & Soikkeli 1988). Vuonna 2005 tehtiin myös alueella linnustoselvitys (Siivonen 2005). Porin lintutieteellisen yhdistyksen jäsenlehteä Satakunnan linnut on julkaistu vuodesta 1970 alkaen. Lehdessä julkaistaan jatkuvasti artikkeleita, joissa kootaan yhteen koko Satakunnan alueella tehtyjä havaintoja ja julkaistaan yhteenvetoja mm. kevät- ja syysmuutoista Satakunnassa sekä kesä- ja talvihavaintokatsauksia. Tuorein tässä käytetty selvitys on tehtiin Kokemäenjoki LIFE hankkeessa vuonna 2010 (Kokemäenjoki LIFE 2010a). Enäjärvi Vuonna 1988 Porin kaupunki teetti kattavan selvityksen Enäjärven linnustosta (Lampolahti ym. 1988). Seuraava selvitys Enäjärven alueen linnustosta tehtiin vuonna 2001 (Rämä ym. 2003). Enäjärven linnustosta tehtiin selvitys vuonna 2007 (Solala 2008) osana Kokemäenjoki-Life -hanketta.
13 9 Vuonna 2008 Kokemäenjoki LIFE hanke tilasi Porin lintutieteelliseltä yhdistykseltä havaintoyhteenvetoselvityksen, joka koski sekä Enäjärveä että Preiviikinlahtea. Viimeisin tässä käytetty Enäjärveä koskeva selvitys tehtiin Kokemäenjoki LIFE hankkeessa 2010 (Kokemäenjoki LIFE 2010b) Hydrologinen ja veden laadun seuranta Porin merialueen tilaa on seurattu 1960-luvulta lähtien. Kokemäenjoen varrella ja Porin rannikolla on 19 toimijaa (teollisuutta, kuntia), joilla on ympäristölupiensa kautta velvoite seurata toimintansa vesistövaikutuksia Kokemäenjoessa ja Porin edustalla. Toimijat toteuttavat tarkkailuvelvoitteensa yhteisesti, ns. yhteistarkkailuna. Näitä velvoitetarkkailuja valvoo Varsinais-Suomen ELY-keskus. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on laatinut erillisen Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman (Perälä, H., valkama, J. ja Paakkinen, M. 2010), jonka ELY-keskus on hyväksynyt Siinä määritellään näytepisteet ja havaintoajankohdat erikseen veden laadun seurannan, rehevyystarkkailun, sedimentin haitta-ainetarkkailun, pohjaeläintarkkailun sekä kasvillisuuden ja Natura-alueiden seurantatarkkailuiden osalta. Porin merialueen tarkkailuvelvollisten tahojen kesken käynnistettiin yhteistarkkailu vuonna Preiviikinlahden Natura-alueella sijaitsee vuoden 2010 ohjelman mukaan kolme vedenlaadun tarkkailupistettä. Enäjärven osalta ei nykytilanteessa ole tarkkailuja käynnissä. Varsinais-Suomen ELY-keskus seuraa myös itsenäisesti Kokemäenjoen laatua useista pisteistä, jotka eivät sijaitse Natura-alueella Muut luontoselvitykset ja alueelle tehdyt suunnitelmat Satakunnan alueella on tehty luonnonsuojeluselvityksiä seutukaavaa varten yhteensä neljä kappaletta. Selvitykset ovat vuosilta 1969, 1976, 1984 ja (Hakila 2000). Selvityksissä on kuvattu kohteita Preiviikinlahden alueella, kohteilla tapahtuneita muutoksia, kohteiden suojeluarvoa, luontotyyppejä ja lajistoa kunkin selvityksen aikana (Kalinainen & Hakila 1985, Hakila 2000). Alueen selkärangattomista on myös tehty joitakin selvityksiä. Vuonna 1999 julkaistiin selvitys sekä Yyterinniemen rantaniittyjen maakiitäjäisistä (Saarinen 1999) että perhosista (Huusko & Korpela 1999). Vuonna 2002 julkaistiin pro gradu -tutkielmaan liittyvä raportti kimalaislajistosta Yyterinniemen niityillä Mäntyniemessä ja Etelärannalla (Salminen 2002). Vuonna 2009 julkaistiin osana Kokemäenjoki-Life -hanketta selvitys Preiviikinlahden sudenkorennoista (Luoma 2008). Selvityksen ensisijainen tarkoitus oli saada tietoon alueella mahdollisesti esiintyvät uhanalais- ja direktiivilajit. Kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Poriin vuonna Vuonna 2010 joulukuussa käynnistyneessä Kansalliset puistot hankkeessa (kesto 14 kk) suunniteltiin ja toteutettiin erilaisia toimenpiteitä, joilla pyrittiin lisäämään Porin kulttuuri- ja luonnonympäristön viihtyisyyttä, toimimista oppimisympäristöinä sekä edellytyksiä tutustua niihin kestävällä tavalla. Hankkeessa suunniteltiin mm. Yyterin lietteiden alueelle retkeilyreittiä ja rakenteita. Projektin rahoitti yhdessä Porin kaupungin kanssa Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Porin kaupunki suunnittelee kansalliset
14 10 kaupunkipuistot -alueidensa jatkoa siten, että alueet tukisivat mahdollisimman hyvin tuoretta Selkämeren kansallispuistoa. Porin kaupunki käynnisti vuoden 2012 alkupuolella Yyterinniemi luontopalveluiden kehittäminen hankkeen. Projektissa toteutetaan ja jatketaan Kansalliset puistot - hankkeessa tehtyjä suunnitelmia Yyterinniemen ja Porin kaupungin Selkämeren kansallispuistoon linkittyvien alueiden kehittämiseksi luonnonsuojelun ja luontomatkailun näkökulmasta. Projekti alkoi ja kestää vuoden 2013 loppuun. Hanketta rahoittaa ELY-keskus. Omarahoituksesta vastaa Porin kaupungin ympäristövirasto ja Metsähallitus. Projektissa toteutetaan uusi luontoreitti yhdistämään Yyterin hiekkojen alue niin ikään luonnonarvoistaan tunnettuihin Yyterin lietteisiin ja Huhtalan alueeseen. Luontopolku varustetaan tarvittavilta osin siltarakenteilla niin, että vettyvilläkin alueilla on mahdollista liikkua. Kulun ohjaamisella vähennetään luontoon kohdistuvaa kulumista ja häirintää. Lisäksi alueelle suunnitellaan ja toteutetaan luontotorni ja luontolavoja. Luontopolun yhteyteen tuotetaan alueen luonnonarvoihin sidottu ympäristökasvatusmateriaali. Projektissa tehdään myös suunnitelma Yyterin dyynien kehittymisen ja muutoksien seuraamiseksi sekä aloitetaan seuranta. Seurannalla kerätään tärkeää tietoa dyynien tilasta, niiden kehittymisestä ja saadaan arvokasta dataa esimerkiksi dyynien ennallistamisen suunnittelemiseen. 3.3 Kehityshistoria Yyterinniemi kuuluu Koski TL:stä alkavaan ja mm. Säkylän ja Harjavallan kautta kulkevaan harjujaksoon, joka jatkuu Yyteristä merenalaisena edelleen luoteeseen (Nylen 2008). Yyterinniemi on muodostunut tasaisen, harjumuodostelmasta peräisin olevan hiekkakivipatjan päälle (Mattila 2006). Lisäksi Kokemäenjoki purkautui aiemmin osaksi myös Preiviikinlahteen tuoden mukanaan hienojakoista savipitoista sedimenttiainesta ja tasoittaen aluetta entisestään (Kalinainen 1985). Yyterin santojen alue on muodostunut 1700-luvulla, jolloin ensin muodostui matala särkkä ja sen jälkeen varsinaiset dyynit (Mattila 2006). Edelleen alue on osittain aktiivinen lentohiekka-alue. Nykyisin dyynialueen pituus on noin 3 kilometriä ja pinta-ala hieman alle 4 neliökilometriä (Nylen 2008). Kyläsaarta ja Yyterinniemeä erotti salmi vielä 1700-luvun alussa. Salmen umpeuduttua molemmista päistään muodostui Enäjärvi. Vuonna 1848 syvennettiin Enäjärvestä mereen laskevaa Moskerinojaa järven vedenpinnan laskemiseksi ja siten laidun- ja viljelyalan lisäämiseksi. (Mattila 1996.) Preiviikinlahden rannat ovat alavia maankohoamisrantoja, ja yhdessä aikoinaan vuosikymmeniä jatkuneen rantaniittyjen laidunnuksen kanssa tämä muovasi alueesta ainutlaatuisen. Laidunnus ja rantamaiden hyödyntäminen on kuitenkin maatalouden muutosten myötä vähentynyt tai loppunut monin paikoin, ja tämän vaikutus yhdessä maan kohoamisen sekä ravinteiden lisääntymisen kanssa on ollut rantojen kohdalla dramaat-
15 11 tinen. Vain paikoin on enää nähtävissä alkuperäistä niittyä ruovikon vallatessa alaa. Nuotion (1992) mukaan 1960-luvun alussa Preiviikinlahtea kiersi Ooviikista Munakarin säikkään saakka lähes katkeamaton niittykaistale, josta osa oli laidunmaata ja osa luonnontilaista luhtarantaa. Laidunnuksen loputtua 1960-luvulla rannoille kasvoi kymmenessä vuodessa yhtenäinen järviruokokaistale. Poikkeuksena tästä oli Leveäkari, jossa laidunnus jatkui 1970-luvulle. Nuotion mukaan Etelärannan niittyjä ryhdyttiin kunnostamaan vuonna 1990 hankkimalla alueelle laiduneläimiä ja poistamalla järviruokokasvustoa. Yyterin alueella on harrastettu matkailua jo noin sadan vuoden ajan. Tämä on vaikuttanut merkittävästi erityisesti alueen dyyniluontoon ja sen kehittymiseen (ks. luku x.x). Teollistuminen on vaikuttanut Preiviikinlahdenkin alueeseen ja 1980-luvuilla Yyterin ranta-alueella havaittiin kasvillisuusmuutoksia, joiden syyksi arveltiin teollisuuden jätevesipäästöjä (Sinkkonen 2005) luvulla Kemira Pigments Oy:n purkupaikan luona vedessä mitattiin alhaisia ph-arvoja ja huomattavan korkeita rautapitoisuuksia luvulla matalia ph-arvoja ei enää havaittu ja 2000-luvulla rautapitoisuus on laskenut lähes normaalille tasolle (Perälä 2008). 3.4 Luonnonolot Preiviikinlahti on Selkämeren lahti, jota ympäröivät Yyterinniemi ja Kuuminaistenniemi. Lahtea reunustaa meren puolella pieni saarialue, mutta saarista huolimatta lahti on melko avoin ja varsin mereinen. Alue kuuluu laajaan ja alavaan Satakunnan jotuniseen hiekkakivialueeseen. Kallioperää peittävät Säkylän-Virttaankankaan harjuun kuuluvat hiekkakerrostumat, jotka jatkuvat Yyterinniemellä merenalaisena muodostumana Selkämereen. Keskivedenpintaan nähden maa kohoaa tällä alueella nykyään noin 5-6 mm vuodessa. Merenpohja on monin paikoin matala ja loiva, joten rannan siirtyminen on erittäin nopeaa, mikä vaikuttaa mm. dyynien kehittymiseen ja kasvillisuuden sukkessioon Lahden syvyys on arvioitu 1980-luvun puolivälissä (Kalinainen 1985) olevan ulkoosissa noin 10 metriä, keskiosissa 5-8 metriä ja sisäosissa vain 2-4 metriä ja lisäksi lahden pohjukassa satojen hehtaarien laajuisen vesialueen olevan alle metrin syvyinen. Alueen pohjoisosissa Yyterinsannoilla on runsaasti edustavia rantadyynejä, rantavalleja ja niiden yhdistelmiä. Alue on yksi harvoista paikoista Suomessa, jossa on nähtävissä kaikki dyynikehityksen vaiheet. Yyterinsantojen korkein dyyni, jonka korkein kohta on Keisarinpankki, kohoaa 20 metrin korkeuteen. Herrainpäivät on moreeni- ja kalliopohjainen, osaksi hietainen niemi santojen pohjoispuolella. Hiekkaranta jatkuu Yyterin lietteinä eli liettyneenä matalikkona vielä noin kolme kilometriä Munakarin särkältä etelään. Preiviikinlahden perukka on varsin matala ja ruovikoitunut hietapohjainen merenlahti. Riitsaranlahti on pieni osalahti, joka on hiljalleen kuroutumassa irti merestä. Rannoilla on monin paikoin tervaleppävyöhyke, joka on syntynyt maan kohotessa. Preiviikinlahtea kiertävillä maankohoamisrannoilla sukkessio on nopeaa ja kasvillisuudessa on nähtävissä selvää vyöhykkeisyyttä. Ruovikoituneiden rantojen takaa löytyy monin pai-
16 12 koin niittyalueita, jotka sitten vaihettuvat vähitellen rantametsiin, lehtoihin, pajuviitoihin tai kangasmetsiin. Osaa ranta-alueista hoidetaan laiduntamalla tai niitoin/ruovikkoa murskaten, mikä on paikoin ylläpitänyt avoimia niittymäisiä ranta-alueita. Natura-alueen rajaus kattaa monessa paikassa vain kapean kaistaleen rannan maa-aluetta ja siksi maankohoamisrannan kehitysvaiheet jatkuvat joissain kohdin vielä rajauksen ulkopuolella. Alueeseen kuuluvista saarista useimmat ovat pitkulaisesti suuntautuneita moreeniselänteitä, joiden aineksen aallokko on lajitellut. Puolivälinkari on pääasiassa katajanummea, Harmaat puuttomia tai vähäpuustoisia lintusaaria ja Puskuurinkari vähäkivikkoinen lintukari. Outoorin saariryhmän Kallioluoto on diabaasisaari, josta löytyy myös luonnontilainen hiekkaranta. Kaiken kaikkiaan saarista löytyy sekä kuusikkoa, männikköä, lehtoa että suota. Kalinaisen (1983) mukaan Enäjärvi on matala sokkeloinen vitajärvi rantaluhtineen. Vesialueen pinta-ala oli vuonna ,5 ha ja syvyys kuivan kesän jäljiltä paikoin vain muutamia kymmeniä senttejä. Vuoteen 1975 asti järveen laski Pihlavan alueen yli 4000 asukkaan jätevedet. Järven luoteispäässä sijaitsevalta Rieskalan asuntoalueelta johdettiin järveen jätevesiä vielä vuonna (Enärvitoimikunta 1983) Yyterinniemellä on paljon ihmistoimintaa. Se on sijoittunut nauhamaisesti läpi koko niemen. Niemen kärjessä Mäntyluodossa toimii sahatavarasatama, johon johtavat tie- ja rautatieyhteydet läpi Yyterinniemen. Näiden varteen on sijoittunut teollisuutta ja asutusta koko niemen matkalle. Yyterin puolella asutuksen keskukseksi on muodostunut Kaanaan alue silloisen Kemiran (nykyisin Sachtleben Pigments Oy) teollisuuden myötä. Yyterin ranta-alueilla on monipuolisesti luonto-, virkistys-, retkeily-, loma- ja matkailutoimintoja. Kuminaistenniemen puolella asutus on selkeästi hajanaisempaa rantaasutusta kun taas Preiviikinlahden perällä asutus on keskittynyt kahteen taajamaan, Paarnooriin ja Preiviikiin, joissa on asukkaita yhteensä noin 600 (Mäkelä 1999). Enäjärvellä asutusta on ympäri koko järven ja maantie sivuaa järven länsilaitaa Veden laatu ja tila Selkämeri oli vielä aiemmin melko niukkaravinteinen merialue mutta 1990-luvun loppupuoliskolla on Selkämerelläkin havaittu perustuotannon lisääntymistä (Porin ympäristönsuojelulautakunta 1988). Kuitenkin esimerkiksi kesällä 2007 Preiviikinlahden vesi oli rehevyysluokituksen mukaan lähellä karua merivettä. Veden laatu koko Preiviikinlahdella on luokiteltu hyväksi. Vesi on pääasiassa kirkasta, mutta mataluuden vuoksi myös ajoittain sameampaa. Kokemäenjoen vaikutus Preiviikinlahteen on hyvin vähäinen virtausten kulkiessa Porin edustalla pohjoiseen. Meren suolapitoisuus Preiviikinlahdella on 5-6 promillea. (Perälä 2008). Enäjärvi on on suuruudeltaan noin 45 ha suuruinen rehevä Porin Yyterinniemen keskellä, Mäntyluodontien varrella. Enäjärvi laskee Preiviikinlahteen. Varsinaisia vedenlaatuseurantoja ei Enäjärvellä toteuteta, tiedot veden laadusta ovat hajanaisia.
17 Kasvillisuus Rantametsät Alueen rantametsien luonteeseen vaikuttaa maankohoaminen sekä siitä aiheutuva kehitys, osa metsistä on luonteeltaan lehtomaisia. Herrainpäivien niemessä esiintyy tervaleppälehtoa, joka vaihettuu vanhaan mustikkatyypin kuusimetsään sekä korkeammalle niemen keskiosiin edettäessä lehtomaisen kankaan kautta tuoreeksi mustikkatyypin kankaaksi. Myös Herrainpäivien lahdessa venevalkaman ja Yyterin hiekkarannan välisellä alueella esiintyy sekä tervaleppä- että saniaislehtoa. Suuri osa Yyterinsantojen alueesta on metsittynyttä dyynialuetta, joissa metsä on harvaa, mäntyvaltaista ja aluskasvillisuudessa vallitsevat paahteiset lajit, kuten metsälauha (Deschampsia flexuosa), jäkälät ja varvut. Yyterin santojen keskiosassa, uimarannan ja Lomakylän välissä, korkeimman dyynin suojan puolella kasvaa poikkeuksellisen rehevää lehtokasvillisuutta ja sen takana sara- ja lehtipuuvaltaisia avo-, pensaikko- ja metsäluhtia sekä lopulta lehtimetsää. Munakarin särkän eteläpuolella kasvaa melko lähellä rantaa harjanteilla tai kuivemmissa painanteissa kosteaa lehtimetsää ja kauempana rannasta havumetsää. Hathurunojan suun ja Lankoorinnokan välisellä alueella rantametsän uloimman, Naturaalueeseen kuuluvan osan muodostaa tervaleppävyöhyke, ja myös Riitsaranlahtea kiertää niittyjen ja ruovikoiden takana tervaleppävyöhyke. Ooviikin lahden rannalla Preiviikin koulun lähellä sijaitsee myös lehtoalue. Enäjärven rantametsät vaihtelevat moreenimaiden tuoreen ja lehtomaisen kankaan havumetsistä alavien maiden tervaleppälehtoihin ja -korpiin. Yhtenä arvokkaimpana alueena voidaan pitää järven länsipään tervaleppäkorpea Muut ranta-alueet Rantametsien lisäksi alueen rantoja hallitsevat hiekkarantojen kehitykseen liittyvä kasvillisuus, avoimet rantaniityt ja ruovikot (Phragmites australis), joita ainakin Oovikin rannolla reunustaa myös järvikaisla (Schoenoplectus lacustris) ja sinikaislakasvustot (Schoenoplectus tabernaemontani). Yyterin alueella on monin paikoin selvästi nähtävissä dyynikasvillisuuden sukkessio. Hiekkaranta vaihettuu alkiodyyneiksi, jotka taas vaihettuvat rantavehnän (Leymus arenarius) peittämiksi valkoisiksi dyyneiksi, sitten mm. metsälauhan peittämiksi harmaiksi dyyneiksi ja lopuksi metsittyneiksi dyyneiksi. Ennen metsittymisvaihetta yleensä esiintyvä variksenmarjadyynien vyöhyke puuttuu Yyteristä kokonaan. Dyynien alueelta löytyviä harvinaistuneita lajeja ovat mm. merinätkelmä (Lathyrus japonicus ssp. maritimus), karhunsammalet (Polytrichum sp.) ja torvijäkälät (Cladonia sp.). Munakarin särkän läheltä alkiodyynien vyöhykkeelltä löytyy lisäksi erikoisuutena rönsyröllin (Agrostis stolonifera) sitomia alkiodyynejä.
Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero
LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotKesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu
viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka
LisätiedotPREIVIIKINLAHDEN NATURA ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA
1 PREIVIIKINLAHDEN NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA LAUSUNTOVERSIO 4.10.2012 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 SISÄLLYS TAUSTAA JA NYKYTILANNE... 1 1 JOHDANTO...
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Vanhankaupunginlahden lintuvesi Alueen koodi: FI0100062 Pinta ala (ha): 316 Kunta: Helsinki Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 90 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue)
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä
LisätiedotTORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto
TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA
LINNUSTOSELVITYS 101003427 2.12.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA Kehvo Väänälänranta rantaosayleiskaava Linnustoselvitys 2017 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MENETELMÄT... 1 4 TULOKSET...
LisätiedotKauniaisten linnustoselvitys 2005
Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa
LisätiedotLaskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze
Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi
LisätiedotTampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012
Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.
LisätiedotLaasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti
Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö
LisätiedotTampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä
Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat
LisätiedotKUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti
LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä
LisätiedotYleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja.
Esko Rajala: Lintueloa Pennalanlahdella (Kuurtanes-Seuran Joulu 2004) Käsikirjoitus (julkaistu) LINTUELOA PENNALANLAHDELLA Pennalanlahti on Kuortaneenjärven eteläisin osa, missä Lapuanjoki laskee järveen.
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotMalmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta
Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,
LisätiedotPoimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista
1 Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista Hannu Sarvanne Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston seurantalaskentoja Vanhankaupunginlahdella
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 298 Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta 2011 sekä vuosien 2001-2011 yhteenveto HEL 2011-000934 T 11 00 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi raportin Vuosaaren
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotTiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista
RAUMAN ETELÄISEN SAARISTON PESIMÄLINNUSTO Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista Tarja Pajari 6.10.2012 Rauman eteläisen saariston linnuston pesimäkannoissa on havaittavissa joitakin
LisätiedotTampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi
Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
LisätiedotTURUN KAUPUNKI. " '\ i YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII-
TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII- KUUSISTONLAHTI, RAUVOLANLAHTI JA FRISKALANLAHTI " '\ i JULKAISU 9/86 KUUSISTONLAHDEN,
LisätiedotRuokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012
LIITE2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen 1 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...
LisätiedotTampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011
Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Porvoonjoen suisto Stensböle Alueen koodi: FI0100074 Pinta ala (ha): 1331 Kunta: Porvoo Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 50 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue) 50 Vastuutaho:
LisätiedotKaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
LisätiedotVuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)
Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
Lisätiedot4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)
Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa
LisätiedotKarinkannanlahti (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Karinkannanlahti (Pateniemessä) Sijainti: Karinkannanlahti on Karinkannan niemen pohjoiskupeessa oleva loivapiirteinen lahti. Lahden matalaa vesialuetta pääsee tarkkailemaan
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996
OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/1997 Kannen kuva: Naurulokkeja. Sami Timonen Painatus: Oulun kaupungin painatuskeskus - 1997 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT
LisätiedotVesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010
Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SUISTON NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA
KOKEMÄENJOEN SUISTON NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Lausuntoversio 1.10.2012 Varsinais-Suomen Elinkeino- Liikenne ja Ympäristökeskus Sisällysluettelo TAUSTAA JA NYKYTILANNE... 1 1 JOHDANTO...
LisätiedotHÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017
HÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017 Pannujärven pesimälinnustoraportti 8.9.2017 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Palokärki (Pauli
LisätiedotTäydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä
Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 6.3.2013 Ahlman-instituutti 11.3.2013 http://www.mavi.fi/attachments/mavi/julkaisut/5ndber1sg/
LisätiedotTiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista
Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista 2016-2017 Kangasalan kunta/kaavoitus Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2017 1. Johdanto Elokuussa
LisätiedotJaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue
29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta
3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi
LisätiedotTRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE
TRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE 5.-7.4.2019 Porukka saapui asemalla perjantaina 6.4. illalla. Haliaksen viikonlopun päämiehittäjinä Jaakko Koponen, Jari Laitasalo(opas), Markus Lampinen (opas),
LisätiedotMerilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella
Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013 Turun yliopisto, Brahea-keskus Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs, Kimmo Nuotio, Juha Sjöholm 26.3.2014 1. Johdanto
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus
Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Aleksi Lehikoinen, Luomus aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Tehtävä YM: päivitys vuoden 2015 aikana, lintutyöryhmä vastaa Vastaava myös nisäkkäille Aiemmin luettelo laadittiin
LisätiedotHÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018
HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 Ilmoilanselän linnustoselvitys 31.8.2018 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Isokoskelo (Juha Mälkönen)
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotKansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta
Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 11.3.2017 IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen biodiversiteetin seurantaverkosto
LisätiedotRiihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008
Riihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008 Rauno Yrjölä Jorma Vickholm Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2008 Sisällys: Johdanto... 3 Tutkimusalueet... 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotSuurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto
Suurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hallussa olevien linnustotietojen luovutus WPD Finland Oy:lle Sami Timonen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 26.3.2008
LisätiedotRovaniemen pesimälinnusto. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.)
A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i t a 5 7 Rovaniemen pesimälinnusto Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) 2012 A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i
LisätiedotLENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS
LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS 9.9.2015 RYR ADE LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotMaallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus
Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan
LisätiedotMäärityskisa paperia jätettiin Vain 14 tyhjää vastausta! 50 lajia, 13 ei tavattu Suomessa Kuvaajat:
Määrityskisa 2018 14 paperia jätettiin Vain 14 tyhjää vastausta! 50 lajia, 13 ei tavattu Suomessa Kuvaajat: Pasi Pirinen (PaP) 25 kuvaa Sampo Laukkanen (SL) 23 kuvaa Anna Palmroos 2 kuvaa 1. Suopöllö Suopöllö
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotPIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TYÖNUMERO: E26048 PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS PUDASJÄRVI SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 3 3 SUOJELUALUEET... 6 4 KASVILLISUUDEN
LisätiedotENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija
ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...
LisätiedotParaisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta
1(11) 17.8.2012 Paraisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta Aapo Ahola & Pertti Koskimies 1. Johdanto Tämä Natura-arvioinnin tarveharkinta koskee Paraisissa Nauvon
LisätiedotMUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi
MUUTTOLINTUSELVITYS 16X290895 8.8.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Vapo Oy SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT 1 3 TULOKSET
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys
TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä
LisätiedotEsko Rajala: Arvokkaita lintuvesiä (Kirjassa: Kuortaneenjärvi Lapuanjoen helmi - Länsi-Suomen ympäristökeskus 2006)
Esko Rajala: Arvokkaita lintuvesiä (Kirjassa: Kuortaneenjärvi Lapuanjoen helmi - Länsi-Suomen ympäristökeskus 2006) KUORTANEENJÄRVEN JA LÄHIVESISTÖJEN LINNUSTOSTA Linnut ovat vesistön ellei näkyvin niin
LisätiedotHÄMEENLINNAN / JANAKKALAN KANKAISTENJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017
HÄMEENLINNAN / JANAKKALAN KANKAISTENJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017 Kankaistenjärven pesimälinnustoraportti 8.9.2017 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Kalalokki
LisätiedotKALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA
Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
LisätiedotSUOMETSÄERÄMAA-LIFE PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS
SUOMETSÄERÄMAA-LIFE 2002-2005-PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS Heikki Tuohimaa Johdanto Tutkimusalue jakaantuu kolmeen erilliseen osaan - Litokairaan, Olvassuohon ja Isotilansuohon, joita tässä raportissa
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Kirkkonummen saaristo (SPA) Alueen koodi: FI0100105 Pinta ala (ha): 14234 Hallinnoll.alue: Kunta: Aluetyyppi: SPA (sisältää SCI:n) Vastuutaho: Alueen kuvaus: Uudenmaan ympäristökeskus Natura
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotImatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010. T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen
Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Imatran kaupunki T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 1. Johdanto... 3
LisätiedotEspoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2008. Esa Lammi Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy
Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2008 Esa Lammi Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/2009 Kannen kuva: Espoonlahden
LisätiedotSANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO
SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO Juha Repo LUONTO-OSUUSKUNTA Tutkimusraportti 17 2006 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO VUOSINA 1997 98 JA 2006... 2 2.2.
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.
Lintualtasta kaupungissa ja talvella Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.2013 Lintukartoituksia Suomen kaupungeissa Kajoste (1961); Tenovuo (1967),
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotSatakuntalaista luontoa parhaimmillaan
Satakuntalaista luontoa parhaimmillaan Punakuiri (Limosa lapponica) on tuttu näky Yyterin lietteillä. Kannen kuva: Yyterin sannat. Meressä näkyvät hiekkasärkät liikkuvat pikkuhiljaa aaltojen vaikutuksesta
LisätiedotPESIMÄLINNUSTOSELVITYS
TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6
LisätiedotMaatalousympäristön lintujen kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista?
Maatalousympäristön lintujen kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista? Tuomas Seimola ja Juha Tiainen Luonnonvarakeskus Mitkä lajit ovat maatalousympäristön lintuja? 2 9.2.2018 Varsinaiset
LisätiedotNiemenharjun alueen luontoselvitys
LIITE 2b SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PIHTIPUTAAAN KUNTA alueen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (13) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät... 2 4 Tulokset... 2 4.1
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2019 1 (5) 197 Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Korkeasaarenluodon luonnonsuojelualueen perustamiseksi HEL 2018-013288 T 11 01 04 Päätös
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotKoivusaaren luontotiedot
Koivusaaren luontotiedot Rauno Yrjölä & Sirkka Helminen, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Johdanto Tähän yhteenvetoon olemme koonneet tietoa Koivusaaren maanpäällisestä luonnosta tällä hetkellä. Tärkein lähde
LisätiedotHÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ
HÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ 2018 Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 1 (10) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Alueen linnuston yleispiirteet...
LisätiedotFRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI JA TYKÖLÄNJÄRVI (PIRKANMAA)
Vastaanottaja Vanajavesikeskus Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 7.6.2016 Viite 1510026214 FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI
LisätiedotMAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen. VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013
MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013 ESITYKSEN TEEMAT MAAKAn motiivit ja siihen osallistuminen Mitä 2012 saatiin aikaan ja mitä jäi kesken Kuinka 2013
LisätiedotVuoden lintu hankkeita vuodesta 2000
Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000 Kuva: Micha Fager Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 10.2.2019 BirdLifen vuoden linnut 2000-2018 2000: Käenpiika 2001: Peltosirkku 2002: Pikkulepinkäinen 2003: Selkälokki
LisätiedotRIIHIMÄEN LINNUSTOSELVITYS 2013 2014 LOPPURAPORTTI
RIIHIMÄEN LINNUSTOSELVITYS 2013 2014 LOPPURAPORTTI Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki PL 125, 11101 Riihimäki p. 019 758
LisätiedotJärvilinnut matkailun myötätuulessa
Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan
LisätiedotIBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia
IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotTYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MENELMÄT... 1 3 TOPOGRAFIA, KALLIO- JA MAAPERÄ... 2 4 VESISTÖT... 3 5 SUOJELUALUEET...
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
Lisätiedot