PREIVIIKINLAHDEN NATURA ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PREIVIIKINLAHDEN NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 1 PREIVIIKINLAHDEN NATURA ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA LAUSUNTOVERSIO Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 2 SISÄLLYS TAUSTAA JA NYKYTILANNE JOHDANTO SUUNNITTELUHANKKEEN KUVAUS LUONTO JA HISTORIA Sijainti, suojelutilanne ja maanomistus Tietolähteet Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Linnustoselvitykset Hydrologinen ja veden laadun seuranta Muut luontoselvitykset ja alueelle tehdyt suunnitelmat Kehityshistoria Luonnonolot Veden laatu ja tila Kasvillisuus Rantametsät Muut ranta-alueet Saaret Vesikasvillisuus Enäjärvi Linnusto Pesivästä lajistosta Kevätaikainen muuttava linnusto Syysmuutonaikaiset levähtäjät Muut kuin Naturan perusteena olevat lajit Vuoden 2010 linnustoselvitykset Yhteenveto linnustosta Nisäkkäät Muut lajit Suojeltavat lajit ja luontotyypit Lintudirektiivin lajit ja säännölliset muuttolinnut Luontodirektiivin luontotyypit ja liitteen II lajit Luontodirektiivin liitteen IV lajit Uhanalaiset lajit Nykyinen maankäyttö Asutus, rakennus- ja kaavatilanne Virkistyskäyttö Matkailu ja rantalomailu Lintu- ja luontoharrastus sekä retkeilykäyttö Kalastus, veneily ja vesillä liikkuminen Metsästys Muu käyttö Luonnon hoito... 56

3 Rantaniityt Enäjärvi Saaret Alueen tärkeimmät arvot ja suojelun uhkatekijät HOIDON JA KÄYTÖN SUUNNITELMA HOIDON JA KÄYTÖN TAVOITTEET MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEET LUONNON KUNNOSTUS, HOITO JA LAJISTON SUOJELU Luonnontilan säilyttäminen ja palauttaminen Ruovikot Metsät Avoimet rantaniityt Dyynit Rantametsät Saaret ja lintuluodot Maa- ja rakennuslailla toteutettavat saaret Luonnonsuojelulailla toteutettavat saaret Muut kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Hoitomenetelmistä Niitto Laidunnus Raivaukset, ojien täyttötyöt ja rantojen muokkaus Lajiston suojelu KULTTUURIARVOJEN SUOJELU LUONNON KÄYTTÖ Retkeily Metsästys Tutkimustoiminta ja aktiivinen suojelutyö Kalastus Veneily ja vesillä liikkuminen Matkailun yritystoiminta Luonto-opastus ja opetus TUTKIMUS JA SEURANTA TOIMENPIDESUUNNITELMAT KUSTANNUKSET JA RESURSSIT SUUNNITELTUJEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointi, tarve ja perusteet Vaikutukset luontoon ja Naturan perusteena oleviin arvoihin Naturan perusteena olevat luontotyypit ja lajit Uhanalaiset lajit Yhteenveto

4 Taloudellis-sosiaaliset vaikutukset SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA PÄIVITYS LÄHTEET LIITTEET LIITE I. Preiviikinlahden luontotyypit Metsähallituksen alueilta.

5 1 TAUSTAA JA NYKYTILANNE 1 JOHDANTO Preiviikinlahti on Satakunnassa, Porin kaupungissa sijaitseva laaja ja matala merenlahti, joka on erittäin merkittävä alue sekä luontoarvoiltaan että virkistyskäyttökohteena. Alue on maamme tärkeimpiä linnustonsuojelualueita ja siellä esiintyy monia harvinaisia luontotyyppejä, jotka pääosin liittyvät meillä harvinaiseen dyyniluontoon sekä maankohoamisrannan kehitykseen. Yyterin hiekkarannat ovat pohjoismaiden pisimmät, ja rannan dyynialue on laajuutensa vuoksi arvokas. Lahti on Etelä-Suomen tärkein kosteikkolinnuston sulkasadon aikainen kerääntymisalue ja muutonaikainen levähdysalue sekä myös erittäin tärkeä lintujen pesimäalue. Alueen rantaniityt ovat on äärimmäisen uhanalaisen etelänsuosirrin (Calidris alpina schinzii) viimeisiä pesimäalueita Suomessa. Alueella on erittäin tärkeä merkitys myös monipuolisena virkistyskäyttökohteena. Yyterin hiekkarannoilla käy vuosittain x kävijää ja alueella on tärkeä merkitys myös valtakunnallisena lintu- ja luontoharrastuskohteena. Euroopan yhteisön Natura verkostoon Preiviikinlahden alue kuuluu kokonaisuudessaan (FI020080) luontodirektiivin mukaisena, yhteisön tärkeänä pitämänä SCIalueena (Sites of Community Importance). Pääosa merenlahdesta mukaanlukien lahden länsiosien saaristo sekä Enäjärvi (FI ) kuuluvat Natura-verkostoon sekä SCIalueena että lintudirektiivin mukaisena linnuston erityissuojelualueena eli SPA-alueena (Special Protection Area). SPA-alueen ulkopuolelle jäävät Preiviikinlahden pohjoisosassa sijaitsevat Yyterinsannat ja Herrainpäivien niemi. Natura-alueen kokonaispinta-ala on 5552 ha. Maata ja vettä alueella omistavat valtion lisäksi myös yksityiset maanomistajat. Valtion maiden hallinta kuuluu kirjoitushetkellä Metsähallitukselle. Vuoden 2011 loppuun mennessä 10 % Natura-alueesta oli perustettu yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi ja 17% hankittu valtiolle. Preiviikinlahden alue on luokiteltu myös kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA, Important Bird Area). Osa Natura-alueesta kuuluu kansainvälisesti arvokkaana kohteena myös valtioneuvoston vuonna 1982 vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Lintuvesityöryhmä 1981). Lisäksi Preiviikinlahti kuuluu kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Project Mar -ohjelmaan sekä Pohjoismaiseen biotooppien suojeluohjelmaan (Porin ympäristönsuojelulautakunta 1988). Lahden pohjoisrannat on luokiteltu osaksi valtakunnallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta (Mattila 1996). Naturaalueesta noin puolet kuuluu vahvistetun seutukaavan SL-alueeseen. Vaikka alueen luontoarvojen merkitys on tunnustettu monessa suojeluohjelmassa tai maankäytön varauksissa, alueen luontoarvojen säilyttämiseksi ei ole ollut yksityiskohtaista ja kattavaa arviointia tai suunnitelmaa. Tämän hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on arvioida ja ohjata alueen maankäyttöä alueen luontoarvojen turvaamiseksi. Perustettujen suojelualueiden osalta se arvioi toteutettuja ratkaisuja ja ohjaa alueiden

6 2 hoitoa, jota ei yleensä rauhoitusmääräyksissä ole tarkasti esitetty. Perustamattomien, erityisesti valtion maiden osalta se ohjaa alueen rauhoitusmääräysten sisältöä. Suunnitelman tavoitteena on ollut tunnistaa alueen luontoarvot ja niihin vaikuttavat tekijät sekä arvioida mahdolliset uhkatekijät ja käytön aiheuttamat ristiriidat. Suunnitelma on tehty ns. osallistavana suunnitteluna, ja suunnitelmassa on pyritty arvioimaan ja esittämään mahdollisimman laajasti hyväksytyt toimenpiteet alueen luontoarvojen turvaamiseksi. Arvioinnissa ja suunnittelussa on ollut tavoitteena ottaa huomioon myös alueen merkitys virkistyskäyttökohteena Natura 2000-alueen luonnonarvojen suotuisan suojelun tason säilyminen huomioiden.. 2 SUUNNITTELUHANKKEEN KUVAUS Preiviikinlahden hoito- ja käyttösuunnittelun käynnistämiseksi järjestettiin avoin yleisötilaisuus Porissa Kokouksesta tiedotettiin hankeen Internet-sivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla. Tilaisuudessa evästettiin osallistujia edustajien valitsemiseksi suunnittelua tekevään työryhmään. Eri käyttäjäryhmät valitsivat omat edustajansa tai esittivät ryhmän jäseniksi henkilöitä, jotka tuntevat alueen ja sen käyttöön liittyvät asiat hyvin. Preiviikinlahden suunnitteluryhmään ovat kuuluneet: Esko Gustafsson (pj.) Varsinais-Suomen ELY-keskus Tapio Aalto (siht.) asti Varsinais-Suomen ELY-keskus Tommi Lievonen (siht alkaen Varsinais-Suomen ELY-keskus Jouko Högmander Metsähallitus Erkki Lundgren Enäjärvi-Metsämaan pienkiinteistöyhdistys ry. Tapio Vanhakartano Maataloustuottajat/Porin seudun yhdistys Esa Sulameri Mäntyluoto-Kaanaa Pienkiinteistöyhdistys ry. Heli Nukki / Heimo Salminen Porin kaupunki, kaupunkisuunnittelu Seppo Salonen Porin kaupunki, ympäristötoimisto Sami Luoma Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry. Ritva Hellman Porin Seudun Matkailu Oy Martti Uusitalo Preiviikin Erämiehet varalla Timo Kesti Seppo Elonen Preiviikin kalastajainseura ry. Raimo Kaarros Preiviikin Kiri/veneilijät Kari Rantala Preiviikin nuorisoseura Esa J. Anttila Preiviikinlahden yhteistyöryhmä Juha Selin Riitasaranlahti/maanomistajat Reima Laaja Satakunnan Riistanhoitopiiri varalla Mauri Krusberg Työryhmä kokoontui kaikkiaan 3 kertaa. Lisäksi suunnittelussa asioitiin kirjein, puhelimitse, sähköpostilla ja pitämällä kokouksia eri sidosryhmien edustajien kanssa. Suunnitelma esiteltiin yleisölle x.x.xxxx Porissa. Hoito- ja käyttösuunnitelmaehdotuksesta antoivat lausunnon xxxx.

7 3 3 LUONTO JA HISTORIA 3.1 Sijainti, suojelutilanne ja maanomistus Preiviikinlahden Natura-alue sijaitsee Satakunnassa Porin kaupungin alueella n. 10 km Porin keskustasta länsiluoteeseen. Rajaus kattaa koko laajan, matalan merenlahden, ja Natura-alueeseen kuuluu myös Preiviikinlahden pohjoispuolella keskellä Yyterinniemeä sijaitseva Enäjärvi. Lahden pohjoisrannalla ja lahdenpohjukassa Natura-alueeseen sisältyy laajoja ranta-alueita, mukaan lukien Yyterin dyynialue ja Herrainpäivien niemi. Lahden etelärannat Kuuminaistenniemellä sen sijaan ovat pääasiassa Natura-rajauksen ulkopuolella, mutta arvokas Kuuminaisten saaristo on osa Natura-aluetta. Pääosa Preiviikinlahdesta kuuluu Euroopan yhteisön Natura verkostoon sekä luontodirektiivin (neuvoston direktiivi 92/43/ETY) että lintudirektiivin (79/409/ETY) perusteella. Lahti on kokonaisuudessaan luontodirektiivin mukainen ns. SCI-alue (Sites of Community Importance) ja pohjoisinta osaa, Yyterinsantoja ja Herrainpäiviä lukuun ottamatta myös linnuston erityissuojelualue eli SPA-alue (Special Protection Area) (valtioneuvoston päätös ). Naturaverkostoon liittyen alueen itäosa, Isosanta- Sannannokka, Enäjärvi, Herrainpäivät, Keisarinpankki, Yyterinsantojen ranta-alue ja osa saarista ja luodoista suojellaan luonnonsuojelulailla eli alueista perustetaan luonnonsuojelualueita. Muu osa kohteesta toteutetaan rakennuslailla/-kaavalla ja vesilailla

8 Kuva 1. Preiviikinlahden Natura-alueen toteutusprofiilit, SCI ja SPA. Vihreällä alue, jossa molemmat. 4

9 5 Kuva 2. Preiviikinlahden alueen toteutustavat. Natura-alueen maa- ja vesialueista noin 970 ha on valtion omistuksessa ja näiden alueiden hallinta kuuluu Metsähallitukselle. Valtion maista ei toistaiseksi ole perustettu luonnonsuojelualueita. Noin 570 ha on perustettu yksityisiksi suojelualueiksi ja vielä toteuttamatta on yli 4000 ha. Taulukko 1. Toteutustilanne Preiviikinlahdella Totutustapa Tilanne , hehtaaria Toteutumaton Valtion omistus YSA Kaikki yhteensä luonnonsuojelulaki rakennuslaki, vesilaki Yhteensä

10 Kuva 3. Preiviikinlahden alueen toteutustilanne. 6

11 7 Enäjärvi, Preiviikinlahden pohjukka ja Ooviiki sekä Munakarilta Leveäkarille ulottuva vyöhyke, joka sisältää Yyterin lietteet ja Riitsaranlahden, kuuluvat lintuvesiensuojeluohjelmaan. Koko Preiviikinlahden pohjoisranta Mäntyluodosta Etelärantaan kuuluu arvokkaiden maisemakokonaisuuksien suojeluohjelmaan. Preiviikinlahti on luokiteltu kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi myös ns. IBAkriteeristön pohjalta. IBA (Important Bird Area) on kansainvälinen lintutieteellisten yhdistysten ja organisaatioiden yhteinen kosteikkojen suojeluhanke, josta vastaa BirdLife International. Preiviikinlahden Natura-alue sisältyy laajempaan Pori archipelago and wetlands kokonaisuuteen (IBA-kohde FI083), jolla IBA-kriteerit täyttyvät useiden pesivien ja muuttoaikana levähtävien lintulajien yksilömäärien osalta. 3.2 Tietolähteet Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Preiviikinlahti Vuonna 1985 julkaistiin kattava kasvillisuusselvitys Preiviikinlahden alueesta (Kalinainen 1985). Selvityksen tutkimusalue vastaa sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella suojeltua osaa Natura-alueesta Enäjärveä lukuun ottamatta. Vuonna 1995 tehtiin luontoselvitys Meri-Porin osayleiskaava-alueella (Mattila 1996). Selvitys kattoi suurimman osan Preiviikinlahden alueesta saaria lukuunottamatta. Selvityksessä käytettiin avainbiotooppikartoitusta, jossa huomio kiinnitettiin kasvupaikkaan ja sen laatuun lajimäärityksen jäädessä yleispiirteisemmäksi. Preiviikinlahden vesikasvillisuudesta tehtiin selvitys vuonna 2003 (Vahteri 2004). Natura-alueella sijaitsevat tutkimuksessa kartoitettavat linjat sijaitsivat Outoorin pohjoispuolella, Munakarin lounaispuolella ja Herrainpäivien niemenkärjen etelä- ja luoteispuolella. Preiviikinlahden vesikasvillisuutta kartoitettiin myös vuonna 2004 Yyterilahden rehevöitymisselvityksessä (Sinkkonen 2005). Vuonna 2007 Riitsaranlahden hoitoalueella tehtiin kasvillisuuden linjaseuranta tarkoituksena dokumentoida alueen kasvillisuus ennen hoitotoimien alkua. Vuosina 2008 ja 2009 alueen luontotyyppitietoja päivitettiin maastokäynnein Metsähallituksen töinä. Metsähallitus teki vuonna 2012 yhteenvedon Yyterinniemen Preiviikinlahden alue rantaniittyjen luonnontilasta ja hoidoista (Metsähallitus 2012). Kokemäenjoki-Life -projektin työnä tehtiin selvitys Yyterin Naturaluontotyypeistä sekä dyynien tilasta ja niiden hoitotarpeista (Nylén 2008). Enäjärvi Vuonna 1983 julkaistiin kattava kasvillisuusselvitys Enäjärven kasvillisuudesta (Kalinainen 1983). Seuraava selvitys Enäjärven kasvillisuudesta tehtiin vuonna 2001 (Sjöholm 2001) ja Enäjärven Natura-luontotyypit kartoitettiin Metsähallituksen toimesta vuonna 2003 (Metsähallitus 2003).

12 Linnustoselvitykset Ensimmäinen Preiviikinlahtea koskenut linnustoselvitys on julkaistu vuonna 1927 (Suomalainen 1927). Erikssonin (1984) mukaan Yyterin alueella tehdyistä lintuhavainnosta on julkaistu vuosiraportit Satakunnan linnut -lehdessä vuosina 1974, 1975 sekä Preiviikinlahden pohjukan linnustosta julkaistiin katsaus vuonna 1986 (Lampolahti & Lampolahti 1986). Porin rantaniittyjen linnustoa ja sen muutoksia on selvitetty moneen otteeseen. Vuonna 1975 (Salo & Soikkeli 1975) julkaistiin selvitys niittyjen linnuston rakenteen muutoksista vuosien 1960 ja 1975 välillä. Leveäkarin ja Etelärannan niittylinnustosta ja sen muutoksista laidunnuksen alettua tehtiin selvitys vuonna 1984 (Salo 1984). Lisäksi Porin rannikon niittylinnustosta on tehty selvitykset vuosina 1988 ja 1991 (Jutila 1988, Nuotio 1992b). Kumpaankin selvitykseen kuului Preiviikinlahden alueesta Preiviikinlahden pohjukan alueet, Eteläranta, Riitsalanlahti ja Yyterin niittyalue. Vuonna 1998 (Salo & Nuotio 1998) julkaistiin selvitys Kokemäenjoensuiston ja Preiviikinlahden rantaniittyjen linnustosta vuosina Vuonna 1994 julkaistiin selvitys vuosina Porin saaristossa havaituista linnuista (Erkkilä & Jutila 1994). Tutkimusalueeseen kuului lähes kaikki Preiviikinlahden Natura-alueeseen sisältyvät saaret. Vuonna 2004 julkaistiin selvitys Merikarvian ja Porin Natura-verkostoon kuuluvien ulkosaaristoalueiden linnustosta (Nuotio 2004). Tähän selvitykseen sisältyivät myös Preiviikin lahden ulkosaaret. Preiviikin alueelta tehtiin selvitys myös vuonna 2005 (Siivonen 2005), Preiviikinlahden Naturaan kuuluvan manneralueen linnuista. Vuonna 2007 tehtiin Kokemäenjoki-Life hankkeeseen liittyvä selvitys Preiviikinlahden linnustosta tulevien hoitotöiden vaikutusten arviointia varten (Kallio & Lindberg 2007). Selvityksen tutkimuskohteina olivat Riitsalanlahti ja Yyterinranta. Yksittäisiä lajeja käsitteleviä tutkimuksia on Preiviikinlahden alueella tehty tyllistä (Soikkeli & Kaukola 1967), sirreistä ja jänkäsirriäisestä (Eriksson 1984) sekä ainoastaan etelänsuosirristä (Soikkeli 1964, Perttula & Soikkeli 1988). Vuonna 2005 tehtiin myös alueella linnustoselvitys (Siivonen 2005). Porin lintutieteellisen yhdistyksen jäsenlehteä Satakunnan linnut on julkaistu vuodesta 1970 alkaen. Lehdessä julkaistaan jatkuvasti artikkeleita, joissa kootaan yhteen koko Satakunnan alueella tehtyjä havaintoja ja julkaistaan yhteenvetoja mm. kevät- ja syysmuutoista Satakunnassa sekä kesä- ja talvihavaintokatsauksia. Tuorein tässä käytetty selvitys on tehtiin Kokemäenjoki LIFE hankkeessa vuonna 2010 (Kokemäenjoki LIFE 2010a). Enäjärvi Vuonna 1988 Porin kaupunki teetti kattavan selvityksen Enäjärven linnustosta (Lampolahti ym. 1988). Seuraava selvitys Enäjärven alueen linnustosta tehtiin vuonna 2001 (Rämä ym. 2003). Enäjärven linnustosta tehtiin selvitys vuonna 2007 (Solala 2008) osana Kokemäenjoki-Life -hanketta.

13 9 Vuonna 2008 Kokemäenjoki LIFE hanke tilasi Porin lintutieteelliseltä yhdistykseltä havaintoyhteenvetoselvityksen, joka koski sekä Enäjärveä että Preiviikinlahtea. Viimeisin tässä käytetty Enäjärveä koskeva selvitys tehtiin Kokemäenjoki LIFE hankkeessa 2010 (Kokemäenjoki LIFE 2010b) Hydrologinen ja veden laadun seuranta Porin merialueen tilaa on seurattu 1960-luvulta lähtien. Kokemäenjoen varrella ja Porin rannikolla on 19 toimijaa (teollisuutta, kuntia), joilla on ympäristölupiensa kautta velvoite seurata toimintansa vesistövaikutuksia Kokemäenjoessa ja Porin edustalla. Toimijat toteuttavat tarkkailuvelvoitteensa yhteisesti, ns. yhteistarkkailuna. Näitä velvoitetarkkailuja valvoo Varsinais-Suomen ELY-keskus. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on laatinut erillisen Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman (Perälä, H., valkama, J. ja Paakkinen, M. 2010), jonka ELY-keskus on hyväksynyt Siinä määritellään näytepisteet ja havaintoajankohdat erikseen veden laadun seurannan, rehevyystarkkailun, sedimentin haitta-ainetarkkailun, pohjaeläintarkkailun sekä kasvillisuuden ja Natura-alueiden seurantatarkkailuiden osalta. Porin merialueen tarkkailuvelvollisten tahojen kesken käynnistettiin yhteistarkkailu vuonna Preiviikinlahden Natura-alueella sijaitsee vuoden 2010 ohjelman mukaan kolme vedenlaadun tarkkailupistettä. Enäjärven osalta ei nykytilanteessa ole tarkkailuja käynnissä. Varsinais-Suomen ELY-keskus seuraa myös itsenäisesti Kokemäenjoen laatua useista pisteistä, jotka eivät sijaitse Natura-alueella Muut luontoselvitykset ja alueelle tehdyt suunnitelmat Satakunnan alueella on tehty luonnonsuojeluselvityksiä seutukaavaa varten yhteensä neljä kappaletta. Selvitykset ovat vuosilta 1969, 1976, 1984 ja (Hakila 2000). Selvityksissä on kuvattu kohteita Preiviikinlahden alueella, kohteilla tapahtuneita muutoksia, kohteiden suojeluarvoa, luontotyyppejä ja lajistoa kunkin selvityksen aikana (Kalinainen & Hakila 1985, Hakila 2000). Alueen selkärangattomista on myös tehty joitakin selvityksiä. Vuonna 1999 julkaistiin selvitys sekä Yyterinniemen rantaniittyjen maakiitäjäisistä (Saarinen 1999) että perhosista (Huusko & Korpela 1999). Vuonna 2002 julkaistiin pro gradu -tutkielmaan liittyvä raportti kimalaislajistosta Yyterinniemen niityillä Mäntyniemessä ja Etelärannalla (Salminen 2002). Vuonna 2009 julkaistiin osana Kokemäenjoki-Life -hanketta selvitys Preiviikinlahden sudenkorennoista (Luoma 2008). Selvityksen ensisijainen tarkoitus oli saada tietoon alueella mahdollisesti esiintyvät uhanalais- ja direktiivilajit. Kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Poriin vuonna Vuonna 2010 joulukuussa käynnistyneessä Kansalliset puistot hankkeessa (kesto 14 kk) suunniteltiin ja toteutettiin erilaisia toimenpiteitä, joilla pyrittiin lisäämään Porin kulttuuri- ja luonnonympäristön viihtyisyyttä, toimimista oppimisympäristöinä sekä edellytyksiä tutustua niihin kestävällä tavalla. Hankkeessa suunniteltiin mm. Yyterin lietteiden alueelle retkeilyreittiä ja rakenteita. Projektin rahoitti yhdessä Porin kaupungin kanssa Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Porin kaupunki suunnittelee kansalliset

14 10 kaupunkipuistot -alueidensa jatkoa siten, että alueet tukisivat mahdollisimman hyvin tuoretta Selkämeren kansallispuistoa. Porin kaupunki käynnisti vuoden 2012 alkupuolella Yyterinniemi luontopalveluiden kehittäminen hankkeen. Projektissa toteutetaan ja jatketaan Kansalliset puistot - hankkeessa tehtyjä suunnitelmia Yyterinniemen ja Porin kaupungin Selkämeren kansallispuistoon linkittyvien alueiden kehittämiseksi luonnonsuojelun ja luontomatkailun näkökulmasta. Projekti alkoi ja kestää vuoden 2013 loppuun. Hanketta rahoittaa ELY-keskus. Omarahoituksesta vastaa Porin kaupungin ympäristövirasto ja Metsähallitus. Projektissa toteutetaan uusi luontoreitti yhdistämään Yyterin hiekkojen alue niin ikään luonnonarvoistaan tunnettuihin Yyterin lietteisiin ja Huhtalan alueeseen. Luontopolku varustetaan tarvittavilta osin siltarakenteilla niin, että vettyvilläkin alueilla on mahdollista liikkua. Kulun ohjaamisella vähennetään luontoon kohdistuvaa kulumista ja häirintää. Lisäksi alueelle suunnitellaan ja toteutetaan luontotorni ja luontolavoja. Luontopolun yhteyteen tuotetaan alueen luonnonarvoihin sidottu ympäristökasvatusmateriaali. Projektissa tehdään myös suunnitelma Yyterin dyynien kehittymisen ja muutoksien seuraamiseksi sekä aloitetaan seuranta. Seurannalla kerätään tärkeää tietoa dyynien tilasta, niiden kehittymisestä ja saadaan arvokasta dataa esimerkiksi dyynien ennallistamisen suunnittelemiseen. 3.3 Kehityshistoria Yyterinniemi kuuluu Koski TL:stä alkavaan ja mm. Säkylän ja Harjavallan kautta kulkevaan harjujaksoon, joka jatkuu Yyteristä merenalaisena edelleen luoteeseen (Nylen 2008). Yyterinniemi on muodostunut tasaisen, harjumuodostelmasta peräisin olevan hiekkakivipatjan päälle (Mattila 2006). Lisäksi Kokemäenjoki purkautui aiemmin osaksi myös Preiviikinlahteen tuoden mukanaan hienojakoista savipitoista sedimenttiainesta ja tasoittaen aluetta entisestään (Kalinainen 1985). Yyterin santojen alue on muodostunut 1700-luvulla, jolloin ensin muodostui matala särkkä ja sen jälkeen varsinaiset dyynit (Mattila 2006). Edelleen alue on osittain aktiivinen lentohiekka-alue. Nykyisin dyynialueen pituus on noin 3 kilometriä ja pinta-ala hieman alle 4 neliökilometriä (Nylen 2008). Kyläsaarta ja Yyterinniemeä erotti salmi vielä 1700-luvun alussa. Salmen umpeuduttua molemmista päistään muodostui Enäjärvi. Vuonna 1848 syvennettiin Enäjärvestä mereen laskevaa Moskerinojaa järven vedenpinnan laskemiseksi ja siten laidun- ja viljelyalan lisäämiseksi. (Mattila 1996.) Preiviikinlahden rannat ovat alavia maankohoamisrantoja, ja yhdessä aikoinaan vuosikymmeniä jatkuneen rantaniittyjen laidunnuksen kanssa tämä muovasi alueesta ainutlaatuisen. Laidunnus ja rantamaiden hyödyntäminen on kuitenkin maatalouden muutosten myötä vähentynyt tai loppunut monin paikoin, ja tämän vaikutus yhdessä maan kohoamisen sekä ravinteiden lisääntymisen kanssa on ollut rantojen kohdalla dramaat-

15 11 tinen. Vain paikoin on enää nähtävissä alkuperäistä niittyä ruovikon vallatessa alaa. Nuotion (1992) mukaan 1960-luvun alussa Preiviikinlahtea kiersi Ooviikista Munakarin säikkään saakka lähes katkeamaton niittykaistale, josta osa oli laidunmaata ja osa luonnontilaista luhtarantaa. Laidunnuksen loputtua 1960-luvulla rannoille kasvoi kymmenessä vuodessa yhtenäinen järviruokokaistale. Poikkeuksena tästä oli Leveäkari, jossa laidunnus jatkui 1970-luvulle. Nuotion mukaan Etelärannan niittyjä ryhdyttiin kunnostamaan vuonna 1990 hankkimalla alueelle laiduneläimiä ja poistamalla järviruokokasvustoa. Yyterin alueella on harrastettu matkailua jo noin sadan vuoden ajan. Tämä on vaikuttanut merkittävästi erityisesti alueen dyyniluontoon ja sen kehittymiseen (ks. luku x.x). Teollistuminen on vaikuttanut Preiviikinlahdenkin alueeseen ja 1980-luvuilla Yyterin ranta-alueella havaittiin kasvillisuusmuutoksia, joiden syyksi arveltiin teollisuuden jätevesipäästöjä (Sinkkonen 2005) luvulla Kemira Pigments Oy:n purkupaikan luona vedessä mitattiin alhaisia ph-arvoja ja huomattavan korkeita rautapitoisuuksia luvulla matalia ph-arvoja ei enää havaittu ja 2000-luvulla rautapitoisuus on laskenut lähes normaalille tasolle (Perälä 2008). 3.4 Luonnonolot Preiviikinlahti on Selkämeren lahti, jota ympäröivät Yyterinniemi ja Kuuminaistenniemi. Lahtea reunustaa meren puolella pieni saarialue, mutta saarista huolimatta lahti on melko avoin ja varsin mereinen. Alue kuuluu laajaan ja alavaan Satakunnan jotuniseen hiekkakivialueeseen. Kallioperää peittävät Säkylän-Virttaankankaan harjuun kuuluvat hiekkakerrostumat, jotka jatkuvat Yyterinniemellä merenalaisena muodostumana Selkämereen. Keskivedenpintaan nähden maa kohoaa tällä alueella nykyään noin 5-6 mm vuodessa. Merenpohja on monin paikoin matala ja loiva, joten rannan siirtyminen on erittäin nopeaa, mikä vaikuttaa mm. dyynien kehittymiseen ja kasvillisuuden sukkessioon Lahden syvyys on arvioitu 1980-luvun puolivälissä (Kalinainen 1985) olevan ulkoosissa noin 10 metriä, keskiosissa 5-8 metriä ja sisäosissa vain 2-4 metriä ja lisäksi lahden pohjukassa satojen hehtaarien laajuisen vesialueen olevan alle metrin syvyinen. Alueen pohjoisosissa Yyterinsannoilla on runsaasti edustavia rantadyynejä, rantavalleja ja niiden yhdistelmiä. Alue on yksi harvoista paikoista Suomessa, jossa on nähtävissä kaikki dyynikehityksen vaiheet. Yyterinsantojen korkein dyyni, jonka korkein kohta on Keisarinpankki, kohoaa 20 metrin korkeuteen. Herrainpäivät on moreeni- ja kalliopohjainen, osaksi hietainen niemi santojen pohjoispuolella. Hiekkaranta jatkuu Yyterin lietteinä eli liettyneenä matalikkona vielä noin kolme kilometriä Munakarin särkältä etelään. Preiviikinlahden perukka on varsin matala ja ruovikoitunut hietapohjainen merenlahti. Riitsaranlahti on pieni osalahti, joka on hiljalleen kuroutumassa irti merestä. Rannoilla on monin paikoin tervaleppävyöhyke, joka on syntynyt maan kohotessa. Preiviikinlahtea kiertävillä maankohoamisrannoilla sukkessio on nopeaa ja kasvillisuudessa on nähtävissä selvää vyöhykkeisyyttä. Ruovikoituneiden rantojen takaa löytyy monin pai-

16 12 koin niittyalueita, jotka sitten vaihettuvat vähitellen rantametsiin, lehtoihin, pajuviitoihin tai kangasmetsiin. Osaa ranta-alueista hoidetaan laiduntamalla tai niitoin/ruovikkoa murskaten, mikä on paikoin ylläpitänyt avoimia niittymäisiä ranta-alueita. Natura-alueen rajaus kattaa monessa paikassa vain kapean kaistaleen rannan maa-aluetta ja siksi maankohoamisrannan kehitysvaiheet jatkuvat joissain kohdin vielä rajauksen ulkopuolella. Alueeseen kuuluvista saarista useimmat ovat pitkulaisesti suuntautuneita moreeniselänteitä, joiden aineksen aallokko on lajitellut. Puolivälinkari on pääasiassa katajanummea, Harmaat puuttomia tai vähäpuustoisia lintusaaria ja Puskuurinkari vähäkivikkoinen lintukari. Outoorin saariryhmän Kallioluoto on diabaasisaari, josta löytyy myös luonnontilainen hiekkaranta. Kaiken kaikkiaan saarista löytyy sekä kuusikkoa, männikköä, lehtoa että suota. Kalinaisen (1983) mukaan Enäjärvi on matala sokkeloinen vitajärvi rantaluhtineen. Vesialueen pinta-ala oli vuonna ,5 ha ja syvyys kuivan kesän jäljiltä paikoin vain muutamia kymmeniä senttejä. Vuoteen 1975 asti järveen laski Pihlavan alueen yli 4000 asukkaan jätevedet. Järven luoteispäässä sijaitsevalta Rieskalan asuntoalueelta johdettiin järveen jätevesiä vielä vuonna (Enärvitoimikunta 1983) Yyterinniemellä on paljon ihmistoimintaa. Se on sijoittunut nauhamaisesti läpi koko niemen. Niemen kärjessä Mäntyluodossa toimii sahatavarasatama, johon johtavat tie- ja rautatieyhteydet läpi Yyterinniemen. Näiden varteen on sijoittunut teollisuutta ja asutusta koko niemen matkalle. Yyterin puolella asutuksen keskukseksi on muodostunut Kaanaan alue silloisen Kemiran (nykyisin Sachtleben Pigments Oy) teollisuuden myötä. Yyterin ranta-alueilla on monipuolisesti luonto-, virkistys-, retkeily-, loma- ja matkailutoimintoja. Kuminaistenniemen puolella asutus on selkeästi hajanaisempaa rantaasutusta kun taas Preiviikinlahden perällä asutus on keskittynyt kahteen taajamaan, Paarnooriin ja Preiviikiin, joissa on asukkaita yhteensä noin 600 (Mäkelä 1999). Enäjärvellä asutusta on ympäri koko järven ja maantie sivuaa järven länsilaitaa Veden laatu ja tila Selkämeri oli vielä aiemmin melko niukkaravinteinen merialue mutta 1990-luvun loppupuoliskolla on Selkämerelläkin havaittu perustuotannon lisääntymistä (Porin ympäristönsuojelulautakunta 1988). Kuitenkin esimerkiksi kesällä 2007 Preiviikinlahden vesi oli rehevyysluokituksen mukaan lähellä karua merivettä. Veden laatu koko Preiviikinlahdella on luokiteltu hyväksi. Vesi on pääasiassa kirkasta, mutta mataluuden vuoksi myös ajoittain sameampaa. Kokemäenjoen vaikutus Preiviikinlahteen on hyvin vähäinen virtausten kulkiessa Porin edustalla pohjoiseen. Meren suolapitoisuus Preiviikinlahdella on 5-6 promillea. (Perälä 2008). Enäjärvi on on suuruudeltaan noin 45 ha suuruinen rehevä Porin Yyterinniemen keskellä, Mäntyluodontien varrella. Enäjärvi laskee Preiviikinlahteen. Varsinaisia vedenlaatuseurantoja ei Enäjärvellä toteuteta, tiedot veden laadusta ovat hajanaisia.

17 Kasvillisuus Rantametsät Alueen rantametsien luonteeseen vaikuttaa maankohoaminen sekä siitä aiheutuva kehitys, osa metsistä on luonteeltaan lehtomaisia. Herrainpäivien niemessä esiintyy tervaleppälehtoa, joka vaihettuu vanhaan mustikkatyypin kuusimetsään sekä korkeammalle niemen keskiosiin edettäessä lehtomaisen kankaan kautta tuoreeksi mustikkatyypin kankaaksi. Myös Herrainpäivien lahdessa venevalkaman ja Yyterin hiekkarannan välisellä alueella esiintyy sekä tervaleppä- että saniaislehtoa. Suuri osa Yyterinsantojen alueesta on metsittynyttä dyynialuetta, joissa metsä on harvaa, mäntyvaltaista ja aluskasvillisuudessa vallitsevat paahteiset lajit, kuten metsälauha (Deschampsia flexuosa), jäkälät ja varvut. Yyterin santojen keskiosassa, uimarannan ja Lomakylän välissä, korkeimman dyynin suojan puolella kasvaa poikkeuksellisen rehevää lehtokasvillisuutta ja sen takana sara- ja lehtipuuvaltaisia avo-, pensaikko- ja metsäluhtia sekä lopulta lehtimetsää. Munakarin särkän eteläpuolella kasvaa melko lähellä rantaa harjanteilla tai kuivemmissa painanteissa kosteaa lehtimetsää ja kauempana rannasta havumetsää. Hathurunojan suun ja Lankoorinnokan välisellä alueella rantametsän uloimman, Naturaalueeseen kuuluvan osan muodostaa tervaleppävyöhyke, ja myös Riitsaranlahtea kiertää niittyjen ja ruovikoiden takana tervaleppävyöhyke. Ooviikin lahden rannalla Preiviikin koulun lähellä sijaitsee myös lehtoalue. Enäjärven rantametsät vaihtelevat moreenimaiden tuoreen ja lehtomaisen kankaan havumetsistä alavien maiden tervaleppälehtoihin ja -korpiin. Yhtenä arvokkaimpana alueena voidaan pitää järven länsipään tervaleppäkorpea Muut ranta-alueet Rantametsien lisäksi alueen rantoja hallitsevat hiekkarantojen kehitykseen liittyvä kasvillisuus, avoimet rantaniityt ja ruovikot (Phragmites australis), joita ainakin Oovikin rannolla reunustaa myös järvikaisla (Schoenoplectus lacustris) ja sinikaislakasvustot (Schoenoplectus tabernaemontani). Yyterin alueella on monin paikoin selvästi nähtävissä dyynikasvillisuuden sukkessio. Hiekkaranta vaihettuu alkiodyyneiksi, jotka taas vaihettuvat rantavehnän (Leymus arenarius) peittämiksi valkoisiksi dyyneiksi, sitten mm. metsälauhan peittämiksi harmaiksi dyyneiksi ja lopuksi metsittyneiksi dyyneiksi. Ennen metsittymisvaihetta yleensä esiintyvä variksenmarjadyynien vyöhyke puuttuu Yyteristä kokonaan. Dyynien alueelta löytyviä harvinaistuneita lajeja ovat mm. merinätkelmä (Lathyrus japonicus ssp. maritimus), karhunsammalet (Polytrichum sp.) ja torvijäkälät (Cladonia sp.). Munakarin särkän läheltä alkiodyynien vyöhykkeelltä löytyy lisäksi erikoisuutena rönsyröllin (Agrostis stolonifera) sitomia alkiodyynejä.

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

Kauniaisten linnustoselvitys 2005 Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa

Lisätiedot

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,

Lisätiedot

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista 1 Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista Hannu Sarvanne Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston seurantalaskentoja Vanhankaupunginlahdella

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Karinkannanlahti (Pateniemessä)

Karinkannanlahti (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Karinkannanlahti (Pateniemessä) Sijainti: Karinkannanlahti on Karinkannan niemen pohjoiskupeessa oleva loivapiirteinen lahti. Lahden matalaa vesialuetta pääsee tarkkailemaan

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SUISTON NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA

KOKEMÄENJOEN SUISTON NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA KOKEMÄENJOEN SUISTON NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Lausuntoversio 1.10.2012 Varsinais-Suomen Elinkeino- Liikenne ja Ympäristökeskus Sisällysluettelo TAUSTAA JA NYKYTILANNE... 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996

OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/1997 Kannen kuva: Naurulokkeja. Sami Timonen Painatus: Oulun kaupungin painatuskeskus - 1997 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan

Lisätiedot

Rovaniemen pesimälinnusto. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.)

Rovaniemen pesimälinnusto. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i t a 5 7 Rovaniemen pesimälinnusto Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) 2012 A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS

PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26048 PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS PUDASJÄRVI SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 3 3 SUOJELUALUEET... 6 4 KASVILLISUUDEN

Lisätiedot

Satakuntalaista luontoa parhaimmillaan

Satakuntalaista luontoa parhaimmillaan Satakuntalaista luontoa parhaimmillaan Punakuiri (Limosa lapponica) on tuttu näky Yyterin lietteillä. Kannen kuva: Yyterin sannat. Meressä näkyvät hiekkasärkät liikkuvat pikkuhiljaa aaltojen vaikutuksesta

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2008. Esa Lammi Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy

Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2008. Esa Lammi Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2008 Esa Lammi Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/2009 Kannen kuva: Espoonlahden

Lisätiedot

Paraisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta

Paraisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta 1(11) 17.8.2012 Paraisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta Aapo Ahola & Pertti Koskimies 1. Johdanto Tämä Natura-arvioinnin tarveharkinta koskee Paraisissa Nauvon

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010. T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen

Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010. T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Imatran kaupunki T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 1. Johdanto... 3

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen. VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013

MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen. VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013 MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013 ESITYKSEN TEEMAT MAAKAn motiivit ja siihen osallistuminen Mitä 2012 saatiin aikaan ja mitä jäi kesken Kuinka 2013

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6

Lisätiedot

Niemenharjun alueen luontoselvitys

Niemenharjun alueen luontoselvitys LIITE 2b SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PIHTIPUTAAAN KUNTA alueen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (13) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät... 2 4 Tulokset... 2 4.1

Lisätiedot

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO Juha Repo LUONTO-OSUUSKUNTA Tutkimusraportti 17 2006 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO VUOSINA 1997 98 JA 2006... 2 2.2.

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LINNUSTOSELVITYS 2013 2014 LOPPURAPORTTI

RIIHIMÄEN LINNUSTOSELVITYS 2013 2014 LOPPURAPORTTI RIIHIMÄEN LINNUSTOSELVITYS 2013 2014 LOPPURAPORTTI Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki PL 125, 11101 Riihimäki p. 019 758

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

KETO-PROJEKTI. jonka tarkoituksena on tukea luonnon. Kartalla kuvatulla alueella toteutetaan ketoprojektia,

KETO-PROJEKTI. jonka tarkoituksena on tukea luonnon. Kartalla kuvatulla alueella toteutetaan ketoprojektia, KETO-PROJEKTI Kartalla kuvatulla alueella toteutetaan ketoprojektia, jonka tarkoituksena on tukea luonnon monimuotoisuutta. Käytännön toteutuksesta vastaavat: Vantaan kaupungin Pähkinärinteen ja Pähkinänsärkijän

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN

HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN TUTKIMUSRAPORTTI HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN MUUTTAVAN JA LEVÄHTÄVÄN LINNUSTON SEURANTA VUONNA 2011 Tekijät: Rauno Yrjölä, Jorma Vickholm SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 menetelmät... 4 3 Tulokset... 8 3.1

Lisätiedot

Koivusaaren luontotiedot

Koivusaaren luontotiedot Koivusaaren luontotiedot Rauno Yrjölä & Sirkka Helminen, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Johdanto Tähän yhteenvetoon olemme koonneet tietoa Koivusaaren maanpäällisestä luonnosta tällä hetkellä. Tärkein lähde

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Köyliönjärvi. Käyttäjän opas

Köyliönjärvi. Käyttäjän opas Köyliönjärvi Köyliönjärven Natura 2000 -alueille on tehty vesialueita koskeva hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 2012*. Suunnitelman tavoitteena on sovittaa yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja muun

Lisätiedot

Saaristomeren ympäristön tila. Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry

Saaristomeren ympäristön tila. Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry Saaristomeren ympäristön tila Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry Saaristomeri Saaristomeri Saaristomerelle ovat ominaisia sokkeloisuus ja matalat vedet, ja merenlahdet työntyvät monin paikoin syvälle

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto

Lisätiedot

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4

Lisätiedot

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3

Lisätiedot

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson

Lisätiedot

Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y.

Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. 12.10.2009 2 (13) Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 KEVÄTMUUTTOLASKENNAT 3 2.1

Lisätiedot

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Ojakylänlahden, Hailuodon pohjoisrannan sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009 Mustakurkku-uikku kuuluu Akionlahden pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä 4.11.2015 :n 284 kohdalla (Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan hyväksyminen

Lisätiedot

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 Turku. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 Turku. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 Turku Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 Turku Asia: Valitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy RAAHEN KAUPUNKI ja RAAHEN SATAMA AITTALAHDEN JA SOMERONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Aittalahden ja Someronlahden linnustoselvitys P12075 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI INKOON LINNUSTOSELVITYKSET. Vastaanottaja Gasum Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys

BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI INKOON LINNUSTOSELVITYKSET. Vastaanottaja Gasum Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 27.12.2013 BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI INKOON LINNUSTOSELVITYKSET MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI INKOON LINNUSTOSELVITYKSET

Lisätiedot

PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN

PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Vesilintulaskennat... 4 Kartoituslaskennat...

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella

Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella Esa Lammi & Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Uusimman uhanalaisarvion mukainen päivitys, 10.6.2011 Suomenojan lintualue

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

Lintulampi Lintulassa

Lintulampi Lintulassa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Itäisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti MAALI-hankkeen raportti

Itäisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti MAALI-hankkeen raportti Itäisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti MAALI-hankkeen raportti 14.3.2014 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Anniina Kontiokorpi

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TERVALAMMEN OSAYLEISKAAVA LINNUSTOSELVITYS

VIHDIN KUNTA TERVALAMMEN OSAYLEISKAAVA LINNUSTOSELVITYS VIHDIN KUNTA TERVALAMMEN OSAYLEISKAAVA LINNUSTOSELVITYS Tutkimusraportti 105 2011 Päiväys 28.12.2011 Yhteystiedot Luonto-osuuskunta Aapa Y-tunnus: 1895565-7 p. +358 45 650 3501 www.aapa.fi Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan

Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan Pisavaaran luonnonpuiston pesimälinnustosta Pentti Rauhala Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan rajalla noin 7 km Kemijoesta länteen hallitsee maisemaa Pisavaara, jonka yhtenäinen metsäpatja muodostaa

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys - 24.2.2011 Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskus Uhanalaisuuden arviointi Arvioidaan lajien todennäköisyyttä hävitä

Lisätiedot

Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella

Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella Esa Lammi & Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.5.2010 Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston

Lisätiedot

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E ASIA: Valitus Uudenmaan maakuntavaltuuston päätöksestä 20.3.2013 8 kohdalla (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen hyväksyminen) sekä Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Vesistöt 40. Ahtialanjärvi Pinta-ala: 158,4 ha Kylä: Ahtiala Omistaja: Yhteinen vesialue (osakaskunnat) Status: Natura 2000 -alue, Luonnonsuojelualue LSL, Lintujensuojelu ohjelman kohde, Arvokas luontokohde

Lisätiedot