PREIVIIKINLAHDEN NATURA ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PREIVIIKINLAHDEN NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 1 PREIVIIKINLAHDEN NATURA ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA LAUSUNTOVERSIO Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 2 SISÄLLYS TAUSTAA JA NYKYTILANNE JOHDANTO SUUNNITTELUHANKKEEN KUVAUS LUONTO JA HISTORIA Sijainti, suojelutilanne ja maanomistus Tietolähteet Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Linnustoselvitykset Hydrologinen ja veden laadun seuranta Muut luontoselvitykset ja alueelle tehdyt suunnitelmat Kehityshistoria Luonnonolot Veden laatu ja tila Kasvillisuus Rantametsät Muut ranta-alueet Saaret Vesikasvillisuus Enäjärvi Linnusto Pesivästä lajistosta Kevätaikainen muuttava linnusto Syysmuutonaikaiset levähtäjät Muut kuin Naturan perusteena olevat lajit Vuoden 2010 linnustoselvitykset Yhteenveto linnustosta Nisäkkäät Muut lajit Suojeltavat lajit ja luontotyypit Lintudirektiivin lajit ja säännölliset muuttolinnut Luontodirektiivin luontotyypit ja liitteen II lajit Luontodirektiivin liitteen IV lajit Uhanalaiset lajit Nykyinen maankäyttö Asutus, rakennus- ja kaavatilanne Virkistyskäyttö Matkailu ja rantalomailu Lintu- ja luontoharrastus sekä retkeilykäyttö Kalastus, veneily ja vesillä liikkuminen Metsästys Muu käyttö Luonnon hoito... 56

3 Rantaniityt Enäjärvi Saaret Alueen tärkeimmät arvot ja suojelun uhkatekijät HOIDON JA KÄYTÖN SUUNNITELMA HOIDON JA KÄYTÖN TAVOITTEET MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEET LUONNON KUNNOSTUS, HOITO JA LAJISTON SUOJELU Luonnontilan säilyttäminen ja palauttaminen Ruovikot Metsät Avoimet rantaniityt Dyynit Rantametsät Saaret ja lintuluodot Maa- ja rakennuslailla toteutettavat saaret Luonnonsuojelulailla toteutettavat saaret Muut kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Hoitomenetelmistä Niitto Laidunnus Raivaukset, ojien täyttötyöt ja rantojen muokkaus Lajiston suojelu KULTTUURIARVOJEN SUOJELU LUONNON KÄYTTÖ Retkeily Metsästys Tutkimustoiminta ja aktiivinen suojelutyö Kalastus Veneily ja vesillä liikkuminen Matkailun yritystoiminta Luonto-opastus ja opetus TUTKIMUS JA SEURANTA TOIMENPIDESUUNNITELMAT KUSTANNUKSET JA RESURSSIT SUUNNITELTUJEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointi, tarve ja perusteet Vaikutukset luontoon ja Naturan perusteena oleviin arvoihin Naturan perusteena olevat luontotyypit ja lajit Uhanalaiset lajit Yhteenveto

4 Taloudellis-sosiaaliset vaikutukset SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA PÄIVITYS LÄHTEET LIITTEET LIITE I. Preiviikinlahden luontotyypit Metsähallituksen alueilta.

5 1 TAUSTAA JA NYKYTILANNE 1 JOHDANTO Preiviikinlahti on Satakunnassa, Porin kaupungissa sijaitseva laaja ja matala merenlahti, joka on erittäin merkittävä alue sekä luontoarvoiltaan että virkistyskäyttökohteena. Alue on maamme tärkeimpiä linnustonsuojelualueita ja siellä esiintyy monia harvinaisia luontotyyppejä, jotka pääosin liittyvät meillä harvinaiseen dyyniluontoon sekä maankohoamisrannan kehitykseen. Yyterin hiekkarannat ovat pohjoismaiden pisimmät, ja rannan dyynialue on laajuutensa vuoksi arvokas. Lahti on Etelä-Suomen tärkein kosteikkolinnuston sulkasadon aikainen kerääntymisalue ja muutonaikainen levähdysalue sekä myös erittäin tärkeä lintujen pesimäalue. Alueen rantaniityt ovat on äärimmäisen uhanalaisen etelänsuosirrin (Calidris alpina schinzii) viimeisiä pesimäalueita Suomessa. Alueella on erittäin tärkeä merkitys myös monipuolisena virkistyskäyttökohteena. Yyterin hiekkarannoilla käy vuosittain x kävijää ja alueella on tärkeä merkitys myös valtakunnallisena lintu- ja luontoharrastuskohteena. Euroopan yhteisön Natura verkostoon Preiviikinlahden alue kuuluu kokonaisuudessaan (FI020080) luontodirektiivin mukaisena, yhteisön tärkeänä pitämänä SCIalueena (Sites of Community Importance). Pääosa merenlahdesta mukaanlukien lahden länsiosien saaristo sekä Enäjärvi (FI ) kuuluvat Natura-verkostoon sekä SCIalueena että lintudirektiivin mukaisena linnuston erityissuojelualueena eli SPA-alueena (Special Protection Area). SPA-alueen ulkopuolelle jäävät Preiviikinlahden pohjoisosassa sijaitsevat Yyterinsannat ja Herrainpäivien niemi. Natura-alueen kokonaispinta-ala on 5552 ha. Maata ja vettä alueella omistavat valtion lisäksi myös yksityiset maanomistajat. Valtion maiden hallinta kuuluu kirjoitushetkellä Metsähallitukselle. Vuoden 2011 loppuun mennessä 10 % Natura-alueesta oli perustettu yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi ja 17% hankittu valtiolle. Preiviikinlahden alue on luokiteltu myös kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA, Important Bird Area). Osa Natura-alueesta kuuluu kansainvälisesti arvokkaana kohteena myös valtioneuvoston vuonna 1982 vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Lintuvesityöryhmä 1981). Lisäksi Preiviikinlahti kuuluu kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Project Mar -ohjelmaan sekä Pohjoismaiseen biotooppien suojeluohjelmaan (Porin ympäristönsuojelulautakunta 1988). Lahden pohjoisrannat on luokiteltu osaksi valtakunnallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta (Mattila 1996). Naturaalueesta noin puolet kuuluu vahvistetun seutukaavan SL-alueeseen. Vaikka alueen luontoarvojen merkitys on tunnustettu monessa suojeluohjelmassa tai maankäytön varauksissa, alueen luontoarvojen säilyttämiseksi ei ole ollut yksityiskohtaista ja kattavaa arviointia tai suunnitelmaa. Tämän hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on arvioida ja ohjata alueen maankäyttöä alueen luontoarvojen turvaamiseksi. Perustettujen suojelualueiden osalta se arvioi toteutettuja ratkaisuja ja ohjaa alueiden

6 2 hoitoa, jota ei yleensä rauhoitusmääräyksissä ole tarkasti esitetty. Perustamattomien, erityisesti valtion maiden osalta se ohjaa alueen rauhoitusmääräysten sisältöä. Suunnitelman tavoitteena on ollut tunnistaa alueen luontoarvot ja niihin vaikuttavat tekijät sekä arvioida mahdolliset uhkatekijät ja käytön aiheuttamat ristiriidat. Suunnitelma on tehty ns. osallistavana suunnitteluna, ja suunnitelmassa on pyritty arvioimaan ja esittämään mahdollisimman laajasti hyväksytyt toimenpiteet alueen luontoarvojen turvaamiseksi. Arvioinnissa ja suunnittelussa on ollut tavoitteena ottaa huomioon myös alueen merkitys virkistyskäyttökohteena Natura 2000-alueen luonnonarvojen suotuisan suojelun tason säilyminen huomioiden.. 2 SUUNNITTELUHANKKEEN KUVAUS Preiviikinlahden hoito- ja käyttösuunnittelun käynnistämiseksi järjestettiin avoin yleisötilaisuus Porissa Kokouksesta tiedotettiin hankeen Internet-sivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla. Tilaisuudessa evästettiin osallistujia edustajien valitsemiseksi suunnittelua tekevään työryhmään. Eri käyttäjäryhmät valitsivat omat edustajansa tai esittivät ryhmän jäseniksi henkilöitä, jotka tuntevat alueen ja sen käyttöön liittyvät asiat hyvin. Preiviikinlahden suunnitteluryhmään ovat kuuluneet: Esko Gustafsson (pj.) Varsinais-Suomen ELY-keskus Tapio Aalto (siht.) asti Varsinais-Suomen ELY-keskus Tommi Lievonen (siht alkaen Varsinais-Suomen ELY-keskus Jouko Högmander Metsähallitus Erkki Lundgren Enäjärvi-Metsämaan pienkiinteistöyhdistys ry. Tapio Vanhakartano Maataloustuottajat/Porin seudun yhdistys Esa Sulameri Mäntyluoto-Kaanaa Pienkiinteistöyhdistys ry. Heli Nukki / Heimo Salminen Porin kaupunki, kaupunkisuunnittelu Seppo Salonen Porin kaupunki, ympäristötoimisto Sami Luoma Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry. Ritva Hellman Porin Seudun Matkailu Oy Martti Uusitalo Preiviikin Erämiehet varalla Timo Kesti Seppo Elonen Preiviikin kalastajainseura ry. Raimo Kaarros Preiviikin Kiri/veneilijät Kari Rantala Preiviikin nuorisoseura Esa J. Anttila Preiviikinlahden yhteistyöryhmä Juha Selin Riitasaranlahti/maanomistajat Reima Laaja Satakunnan Riistanhoitopiiri varalla Mauri Krusberg Työryhmä kokoontui kaikkiaan 3 kertaa. Lisäksi suunnittelussa asioitiin kirjein, puhelimitse, sähköpostilla ja pitämällä kokouksia eri sidosryhmien edustajien kanssa. Suunnitelma esiteltiin yleisölle x.x.xxxx Porissa. Hoito- ja käyttösuunnitelmaehdotuksesta antoivat lausunnon xxxx.

7 3 3 LUONTO JA HISTORIA 3.1 Sijainti, suojelutilanne ja maanomistus Preiviikinlahden Natura-alue sijaitsee Satakunnassa Porin kaupungin alueella n. 10 km Porin keskustasta länsiluoteeseen. Rajaus kattaa koko laajan, matalan merenlahden, ja Natura-alueeseen kuuluu myös Preiviikinlahden pohjoispuolella keskellä Yyterinniemeä sijaitseva Enäjärvi. Lahden pohjoisrannalla ja lahdenpohjukassa Natura-alueeseen sisältyy laajoja ranta-alueita, mukaan lukien Yyterin dyynialue ja Herrainpäivien niemi. Lahden etelärannat Kuuminaistenniemellä sen sijaan ovat pääasiassa Natura-rajauksen ulkopuolella, mutta arvokas Kuuminaisten saaristo on osa Natura-aluetta. Pääosa Preiviikinlahdesta kuuluu Euroopan yhteisön Natura verkostoon sekä luontodirektiivin (neuvoston direktiivi 92/43/ETY) että lintudirektiivin (79/409/ETY) perusteella. Lahti on kokonaisuudessaan luontodirektiivin mukainen ns. SCI-alue (Sites of Community Importance) ja pohjoisinta osaa, Yyterinsantoja ja Herrainpäiviä lukuun ottamatta myös linnuston erityissuojelualue eli SPA-alue (Special Protection Area) (valtioneuvoston päätös ). Naturaverkostoon liittyen alueen itäosa, Isosanta- Sannannokka, Enäjärvi, Herrainpäivät, Keisarinpankki, Yyterinsantojen ranta-alue ja osa saarista ja luodoista suojellaan luonnonsuojelulailla eli alueista perustetaan luonnonsuojelualueita. Muu osa kohteesta toteutetaan rakennuslailla/-kaavalla ja vesilailla

8 Kuva 1. Preiviikinlahden Natura-alueen toteutusprofiilit, SCI ja SPA. Vihreällä alue, jossa molemmat. 4

9 5 Kuva 2. Preiviikinlahden alueen toteutustavat. Natura-alueen maa- ja vesialueista noin 970 ha on valtion omistuksessa ja näiden alueiden hallinta kuuluu Metsähallitukselle. Valtion maista ei toistaiseksi ole perustettu luonnonsuojelualueita. Noin 570 ha on perustettu yksityisiksi suojelualueiksi ja vielä toteuttamatta on yli 4000 ha. Taulukko 1. Toteutustilanne Preiviikinlahdella Totutustapa Tilanne , hehtaaria Toteutumaton Valtion omistus YSA Kaikki yhteensä luonnonsuojelulaki rakennuslaki, vesilaki Yhteensä

10 Kuva 3. Preiviikinlahden alueen toteutustilanne. 6

11 7 Enäjärvi, Preiviikinlahden pohjukka ja Ooviiki sekä Munakarilta Leveäkarille ulottuva vyöhyke, joka sisältää Yyterin lietteet ja Riitsaranlahden, kuuluvat lintuvesiensuojeluohjelmaan. Koko Preiviikinlahden pohjoisranta Mäntyluodosta Etelärantaan kuuluu arvokkaiden maisemakokonaisuuksien suojeluohjelmaan. Preiviikinlahti on luokiteltu kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi myös ns. IBAkriteeristön pohjalta. IBA (Important Bird Area) on kansainvälinen lintutieteellisten yhdistysten ja organisaatioiden yhteinen kosteikkojen suojeluhanke, josta vastaa BirdLife International. Preiviikinlahden Natura-alue sisältyy laajempaan Pori archipelago and wetlands kokonaisuuteen (IBA-kohde FI083), jolla IBA-kriteerit täyttyvät useiden pesivien ja muuttoaikana levähtävien lintulajien yksilömäärien osalta. 3.2 Tietolähteet Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Preiviikinlahti Vuonna 1985 julkaistiin kattava kasvillisuusselvitys Preiviikinlahden alueesta (Kalinainen 1985). Selvityksen tutkimusalue vastaa sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella suojeltua osaa Natura-alueesta Enäjärveä lukuun ottamatta. Vuonna 1995 tehtiin luontoselvitys Meri-Porin osayleiskaava-alueella (Mattila 1996). Selvitys kattoi suurimman osan Preiviikinlahden alueesta saaria lukuunottamatta. Selvityksessä käytettiin avainbiotooppikartoitusta, jossa huomio kiinnitettiin kasvupaikkaan ja sen laatuun lajimäärityksen jäädessä yleispiirteisemmäksi. Preiviikinlahden vesikasvillisuudesta tehtiin selvitys vuonna 2003 (Vahteri 2004). Natura-alueella sijaitsevat tutkimuksessa kartoitettavat linjat sijaitsivat Outoorin pohjoispuolella, Munakarin lounaispuolella ja Herrainpäivien niemenkärjen etelä- ja luoteispuolella. Preiviikinlahden vesikasvillisuutta kartoitettiin myös vuonna 2004 Yyterilahden rehevöitymisselvityksessä (Sinkkonen 2005). Vuonna 2007 Riitsaranlahden hoitoalueella tehtiin kasvillisuuden linjaseuranta tarkoituksena dokumentoida alueen kasvillisuus ennen hoitotoimien alkua. Vuosina 2008 ja 2009 alueen luontotyyppitietoja päivitettiin maastokäynnein Metsähallituksen töinä. Metsähallitus teki vuonna 2012 yhteenvedon Yyterinniemen Preiviikinlahden alue rantaniittyjen luonnontilasta ja hoidoista (Metsähallitus 2012). Kokemäenjoki-Life -projektin työnä tehtiin selvitys Yyterin Naturaluontotyypeistä sekä dyynien tilasta ja niiden hoitotarpeista (Nylén 2008). Enäjärvi Vuonna 1983 julkaistiin kattava kasvillisuusselvitys Enäjärven kasvillisuudesta (Kalinainen 1983). Seuraava selvitys Enäjärven kasvillisuudesta tehtiin vuonna 2001 (Sjöholm 2001) ja Enäjärven Natura-luontotyypit kartoitettiin Metsähallituksen toimesta vuonna 2003 (Metsähallitus 2003).

12 Linnustoselvitykset Ensimmäinen Preiviikinlahtea koskenut linnustoselvitys on julkaistu vuonna 1927 (Suomalainen 1927). Erikssonin (1984) mukaan Yyterin alueella tehdyistä lintuhavainnosta on julkaistu vuosiraportit Satakunnan linnut -lehdessä vuosina 1974, 1975 sekä Preiviikinlahden pohjukan linnustosta julkaistiin katsaus vuonna 1986 (Lampolahti & Lampolahti 1986). Porin rantaniittyjen linnustoa ja sen muutoksia on selvitetty moneen otteeseen. Vuonna 1975 (Salo & Soikkeli 1975) julkaistiin selvitys niittyjen linnuston rakenteen muutoksista vuosien 1960 ja 1975 välillä. Leveäkarin ja Etelärannan niittylinnustosta ja sen muutoksista laidunnuksen alettua tehtiin selvitys vuonna 1984 (Salo 1984). Lisäksi Porin rannikon niittylinnustosta on tehty selvitykset vuosina 1988 ja 1991 (Jutila 1988, Nuotio 1992b). Kumpaankin selvitykseen kuului Preiviikinlahden alueesta Preiviikinlahden pohjukan alueet, Eteläranta, Riitsalanlahti ja Yyterin niittyalue. Vuonna 1998 (Salo & Nuotio 1998) julkaistiin selvitys Kokemäenjoensuiston ja Preiviikinlahden rantaniittyjen linnustosta vuosina Vuonna 1994 julkaistiin selvitys vuosina Porin saaristossa havaituista linnuista (Erkkilä & Jutila 1994). Tutkimusalueeseen kuului lähes kaikki Preiviikinlahden Natura-alueeseen sisältyvät saaret. Vuonna 2004 julkaistiin selvitys Merikarvian ja Porin Natura-verkostoon kuuluvien ulkosaaristoalueiden linnustosta (Nuotio 2004). Tähän selvitykseen sisältyivät myös Preiviikin lahden ulkosaaret. Preiviikin alueelta tehtiin selvitys myös vuonna 2005 (Siivonen 2005), Preiviikinlahden Naturaan kuuluvan manneralueen linnuista. Vuonna 2007 tehtiin Kokemäenjoki-Life hankkeeseen liittyvä selvitys Preiviikinlahden linnustosta tulevien hoitotöiden vaikutusten arviointia varten (Kallio & Lindberg 2007). Selvityksen tutkimuskohteina olivat Riitsalanlahti ja Yyterinranta. Yksittäisiä lajeja käsitteleviä tutkimuksia on Preiviikinlahden alueella tehty tyllistä (Soikkeli & Kaukola 1967), sirreistä ja jänkäsirriäisestä (Eriksson 1984) sekä ainoastaan etelänsuosirristä (Soikkeli 1964, Perttula & Soikkeli 1988). Vuonna 2005 tehtiin myös alueella linnustoselvitys (Siivonen 2005). Porin lintutieteellisen yhdistyksen jäsenlehteä Satakunnan linnut on julkaistu vuodesta 1970 alkaen. Lehdessä julkaistaan jatkuvasti artikkeleita, joissa kootaan yhteen koko Satakunnan alueella tehtyjä havaintoja ja julkaistaan yhteenvetoja mm. kevät- ja syysmuutoista Satakunnassa sekä kesä- ja talvihavaintokatsauksia. Tuorein tässä käytetty selvitys on tehtiin Kokemäenjoki LIFE hankkeessa vuonna 2010 (Kokemäenjoki LIFE 2010a). Enäjärvi Vuonna 1988 Porin kaupunki teetti kattavan selvityksen Enäjärven linnustosta (Lampolahti ym. 1988). Seuraava selvitys Enäjärven alueen linnustosta tehtiin vuonna 2001 (Rämä ym. 2003). Enäjärven linnustosta tehtiin selvitys vuonna 2007 (Solala 2008) osana Kokemäenjoki-Life -hanketta.

13 9 Vuonna 2008 Kokemäenjoki LIFE hanke tilasi Porin lintutieteelliseltä yhdistykseltä havaintoyhteenvetoselvityksen, joka koski sekä Enäjärveä että Preiviikinlahtea. Viimeisin tässä käytetty Enäjärveä koskeva selvitys tehtiin Kokemäenjoki LIFE hankkeessa 2010 (Kokemäenjoki LIFE 2010b) Hydrologinen ja veden laadun seuranta Porin merialueen tilaa on seurattu 1960-luvulta lähtien. Kokemäenjoen varrella ja Porin rannikolla on 19 toimijaa (teollisuutta, kuntia), joilla on ympäristölupiensa kautta velvoite seurata toimintansa vesistövaikutuksia Kokemäenjoessa ja Porin edustalla. Toimijat toteuttavat tarkkailuvelvoitteensa yhteisesti, ns. yhteistarkkailuna. Näitä velvoitetarkkailuja valvoo Varsinais-Suomen ELY-keskus. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on laatinut erillisen Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman (Perälä, H., valkama, J. ja Paakkinen, M. 2010), jonka ELY-keskus on hyväksynyt Siinä määritellään näytepisteet ja havaintoajankohdat erikseen veden laadun seurannan, rehevyystarkkailun, sedimentin haitta-ainetarkkailun, pohjaeläintarkkailun sekä kasvillisuuden ja Natura-alueiden seurantatarkkailuiden osalta. Porin merialueen tarkkailuvelvollisten tahojen kesken käynnistettiin yhteistarkkailu vuonna Preiviikinlahden Natura-alueella sijaitsee vuoden 2010 ohjelman mukaan kolme vedenlaadun tarkkailupistettä. Enäjärven osalta ei nykytilanteessa ole tarkkailuja käynnissä. Varsinais-Suomen ELY-keskus seuraa myös itsenäisesti Kokemäenjoen laatua useista pisteistä, jotka eivät sijaitse Natura-alueella Muut luontoselvitykset ja alueelle tehdyt suunnitelmat Satakunnan alueella on tehty luonnonsuojeluselvityksiä seutukaavaa varten yhteensä neljä kappaletta. Selvitykset ovat vuosilta 1969, 1976, 1984 ja (Hakila 2000). Selvityksissä on kuvattu kohteita Preiviikinlahden alueella, kohteilla tapahtuneita muutoksia, kohteiden suojeluarvoa, luontotyyppejä ja lajistoa kunkin selvityksen aikana (Kalinainen & Hakila 1985, Hakila 2000). Alueen selkärangattomista on myös tehty joitakin selvityksiä. Vuonna 1999 julkaistiin selvitys sekä Yyterinniemen rantaniittyjen maakiitäjäisistä (Saarinen 1999) että perhosista (Huusko & Korpela 1999). Vuonna 2002 julkaistiin pro gradu -tutkielmaan liittyvä raportti kimalaislajistosta Yyterinniemen niityillä Mäntyniemessä ja Etelärannalla (Salminen 2002). Vuonna 2009 julkaistiin osana Kokemäenjoki-Life -hanketta selvitys Preiviikinlahden sudenkorennoista (Luoma 2008). Selvityksen ensisijainen tarkoitus oli saada tietoon alueella mahdollisesti esiintyvät uhanalais- ja direktiivilajit. Kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Poriin vuonna Vuonna 2010 joulukuussa käynnistyneessä Kansalliset puistot hankkeessa (kesto 14 kk) suunniteltiin ja toteutettiin erilaisia toimenpiteitä, joilla pyrittiin lisäämään Porin kulttuuri- ja luonnonympäristön viihtyisyyttä, toimimista oppimisympäristöinä sekä edellytyksiä tutustua niihin kestävällä tavalla. Hankkeessa suunniteltiin mm. Yyterin lietteiden alueelle retkeilyreittiä ja rakenteita. Projektin rahoitti yhdessä Porin kaupungin kanssa Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Porin kaupunki suunnittelee kansalliset

14 10 kaupunkipuistot -alueidensa jatkoa siten, että alueet tukisivat mahdollisimman hyvin tuoretta Selkämeren kansallispuistoa. Porin kaupunki käynnisti vuoden 2012 alkupuolella Yyterinniemi luontopalveluiden kehittäminen hankkeen. Projektissa toteutetaan ja jatketaan Kansalliset puistot - hankkeessa tehtyjä suunnitelmia Yyterinniemen ja Porin kaupungin Selkämeren kansallispuistoon linkittyvien alueiden kehittämiseksi luonnonsuojelun ja luontomatkailun näkökulmasta. Projekti alkoi ja kestää vuoden 2013 loppuun. Hanketta rahoittaa ELY-keskus. Omarahoituksesta vastaa Porin kaupungin ympäristövirasto ja Metsähallitus. Projektissa toteutetaan uusi luontoreitti yhdistämään Yyterin hiekkojen alue niin ikään luonnonarvoistaan tunnettuihin Yyterin lietteisiin ja Huhtalan alueeseen. Luontopolku varustetaan tarvittavilta osin siltarakenteilla niin, että vettyvilläkin alueilla on mahdollista liikkua. Kulun ohjaamisella vähennetään luontoon kohdistuvaa kulumista ja häirintää. Lisäksi alueelle suunnitellaan ja toteutetaan luontotorni ja luontolavoja. Luontopolun yhteyteen tuotetaan alueen luonnonarvoihin sidottu ympäristökasvatusmateriaali. Projektissa tehdään myös suunnitelma Yyterin dyynien kehittymisen ja muutoksien seuraamiseksi sekä aloitetaan seuranta. Seurannalla kerätään tärkeää tietoa dyynien tilasta, niiden kehittymisestä ja saadaan arvokasta dataa esimerkiksi dyynien ennallistamisen suunnittelemiseen. 3.3 Kehityshistoria Yyterinniemi kuuluu Koski TL:stä alkavaan ja mm. Säkylän ja Harjavallan kautta kulkevaan harjujaksoon, joka jatkuu Yyteristä merenalaisena edelleen luoteeseen (Nylen 2008). Yyterinniemi on muodostunut tasaisen, harjumuodostelmasta peräisin olevan hiekkakivipatjan päälle (Mattila 2006). Lisäksi Kokemäenjoki purkautui aiemmin osaksi myös Preiviikinlahteen tuoden mukanaan hienojakoista savipitoista sedimenttiainesta ja tasoittaen aluetta entisestään (Kalinainen 1985). Yyterin santojen alue on muodostunut 1700-luvulla, jolloin ensin muodostui matala särkkä ja sen jälkeen varsinaiset dyynit (Mattila 2006). Edelleen alue on osittain aktiivinen lentohiekka-alue. Nykyisin dyynialueen pituus on noin 3 kilometriä ja pinta-ala hieman alle 4 neliökilometriä (Nylen 2008). Kyläsaarta ja Yyterinniemeä erotti salmi vielä 1700-luvun alussa. Salmen umpeuduttua molemmista päistään muodostui Enäjärvi. Vuonna 1848 syvennettiin Enäjärvestä mereen laskevaa Moskerinojaa järven vedenpinnan laskemiseksi ja siten laidun- ja viljelyalan lisäämiseksi. (Mattila 1996.) Preiviikinlahden rannat ovat alavia maankohoamisrantoja, ja yhdessä aikoinaan vuosikymmeniä jatkuneen rantaniittyjen laidunnuksen kanssa tämä muovasi alueesta ainutlaatuisen. Laidunnus ja rantamaiden hyödyntäminen on kuitenkin maatalouden muutosten myötä vähentynyt tai loppunut monin paikoin, ja tämän vaikutus yhdessä maan kohoamisen sekä ravinteiden lisääntymisen kanssa on ollut rantojen kohdalla dramaat-

15 11 tinen. Vain paikoin on enää nähtävissä alkuperäistä niittyä ruovikon vallatessa alaa. Nuotion (1992) mukaan 1960-luvun alussa Preiviikinlahtea kiersi Ooviikista Munakarin säikkään saakka lähes katkeamaton niittykaistale, josta osa oli laidunmaata ja osa luonnontilaista luhtarantaa. Laidunnuksen loputtua 1960-luvulla rannoille kasvoi kymmenessä vuodessa yhtenäinen järviruokokaistale. Poikkeuksena tästä oli Leveäkari, jossa laidunnus jatkui 1970-luvulle. Nuotion mukaan Etelärannan niittyjä ryhdyttiin kunnostamaan vuonna 1990 hankkimalla alueelle laiduneläimiä ja poistamalla järviruokokasvustoa. Yyterin alueella on harrastettu matkailua jo noin sadan vuoden ajan. Tämä on vaikuttanut merkittävästi erityisesti alueen dyyniluontoon ja sen kehittymiseen (ks. luku x.x). Teollistuminen on vaikuttanut Preiviikinlahdenkin alueeseen ja 1980-luvuilla Yyterin ranta-alueella havaittiin kasvillisuusmuutoksia, joiden syyksi arveltiin teollisuuden jätevesipäästöjä (Sinkkonen 2005) luvulla Kemira Pigments Oy:n purkupaikan luona vedessä mitattiin alhaisia ph-arvoja ja huomattavan korkeita rautapitoisuuksia luvulla matalia ph-arvoja ei enää havaittu ja 2000-luvulla rautapitoisuus on laskenut lähes normaalille tasolle (Perälä 2008). 3.4 Luonnonolot Preiviikinlahti on Selkämeren lahti, jota ympäröivät Yyterinniemi ja Kuuminaistenniemi. Lahtea reunustaa meren puolella pieni saarialue, mutta saarista huolimatta lahti on melko avoin ja varsin mereinen. Alue kuuluu laajaan ja alavaan Satakunnan jotuniseen hiekkakivialueeseen. Kallioperää peittävät Säkylän-Virttaankankaan harjuun kuuluvat hiekkakerrostumat, jotka jatkuvat Yyterinniemellä merenalaisena muodostumana Selkämereen. Keskivedenpintaan nähden maa kohoaa tällä alueella nykyään noin 5-6 mm vuodessa. Merenpohja on monin paikoin matala ja loiva, joten rannan siirtyminen on erittäin nopeaa, mikä vaikuttaa mm. dyynien kehittymiseen ja kasvillisuuden sukkessioon Lahden syvyys on arvioitu 1980-luvun puolivälissä (Kalinainen 1985) olevan ulkoosissa noin 10 metriä, keskiosissa 5-8 metriä ja sisäosissa vain 2-4 metriä ja lisäksi lahden pohjukassa satojen hehtaarien laajuisen vesialueen olevan alle metrin syvyinen. Alueen pohjoisosissa Yyterinsannoilla on runsaasti edustavia rantadyynejä, rantavalleja ja niiden yhdistelmiä. Alue on yksi harvoista paikoista Suomessa, jossa on nähtävissä kaikki dyynikehityksen vaiheet. Yyterinsantojen korkein dyyni, jonka korkein kohta on Keisarinpankki, kohoaa 20 metrin korkeuteen. Herrainpäivät on moreeni- ja kalliopohjainen, osaksi hietainen niemi santojen pohjoispuolella. Hiekkaranta jatkuu Yyterin lietteinä eli liettyneenä matalikkona vielä noin kolme kilometriä Munakarin särkältä etelään. Preiviikinlahden perukka on varsin matala ja ruovikoitunut hietapohjainen merenlahti. Riitsaranlahti on pieni osalahti, joka on hiljalleen kuroutumassa irti merestä. Rannoilla on monin paikoin tervaleppävyöhyke, joka on syntynyt maan kohotessa. Preiviikinlahtea kiertävillä maankohoamisrannoilla sukkessio on nopeaa ja kasvillisuudessa on nähtävissä selvää vyöhykkeisyyttä. Ruovikoituneiden rantojen takaa löytyy monin pai-

16 12 koin niittyalueita, jotka sitten vaihettuvat vähitellen rantametsiin, lehtoihin, pajuviitoihin tai kangasmetsiin. Osaa ranta-alueista hoidetaan laiduntamalla tai niitoin/ruovikkoa murskaten, mikä on paikoin ylläpitänyt avoimia niittymäisiä ranta-alueita. Natura-alueen rajaus kattaa monessa paikassa vain kapean kaistaleen rannan maa-aluetta ja siksi maankohoamisrannan kehitysvaiheet jatkuvat joissain kohdin vielä rajauksen ulkopuolella. Alueeseen kuuluvista saarista useimmat ovat pitkulaisesti suuntautuneita moreeniselänteitä, joiden aineksen aallokko on lajitellut. Puolivälinkari on pääasiassa katajanummea, Harmaat puuttomia tai vähäpuustoisia lintusaaria ja Puskuurinkari vähäkivikkoinen lintukari. Outoorin saariryhmän Kallioluoto on diabaasisaari, josta löytyy myös luonnontilainen hiekkaranta. Kaiken kaikkiaan saarista löytyy sekä kuusikkoa, männikköä, lehtoa että suota. Kalinaisen (1983) mukaan Enäjärvi on matala sokkeloinen vitajärvi rantaluhtineen. Vesialueen pinta-ala oli vuonna ,5 ha ja syvyys kuivan kesän jäljiltä paikoin vain muutamia kymmeniä senttejä. Vuoteen 1975 asti järveen laski Pihlavan alueen yli 4000 asukkaan jätevedet. Järven luoteispäässä sijaitsevalta Rieskalan asuntoalueelta johdettiin järveen jätevesiä vielä vuonna (Enärvitoimikunta 1983) Yyterinniemellä on paljon ihmistoimintaa. Se on sijoittunut nauhamaisesti läpi koko niemen. Niemen kärjessä Mäntyluodossa toimii sahatavarasatama, johon johtavat tie- ja rautatieyhteydet läpi Yyterinniemen. Näiden varteen on sijoittunut teollisuutta ja asutusta koko niemen matkalle. Yyterin puolella asutuksen keskukseksi on muodostunut Kaanaan alue silloisen Kemiran (nykyisin Sachtleben Pigments Oy) teollisuuden myötä. Yyterin ranta-alueilla on monipuolisesti luonto-, virkistys-, retkeily-, loma- ja matkailutoimintoja. Kuminaistenniemen puolella asutus on selkeästi hajanaisempaa rantaasutusta kun taas Preiviikinlahden perällä asutus on keskittynyt kahteen taajamaan, Paarnooriin ja Preiviikiin, joissa on asukkaita yhteensä noin 600 (Mäkelä 1999). Enäjärvellä asutusta on ympäri koko järven ja maantie sivuaa järven länsilaitaa Veden laatu ja tila Selkämeri oli vielä aiemmin melko niukkaravinteinen merialue mutta 1990-luvun loppupuoliskolla on Selkämerelläkin havaittu perustuotannon lisääntymistä (Porin ympäristönsuojelulautakunta 1988). Kuitenkin esimerkiksi kesällä 2007 Preiviikinlahden vesi oli rehevyysluokituksen mukaan lähellä karua merivettä. Veden laatu koko Preiviikinlahdella on luokiteltu hyväksi. Vesi on pääasiassa kirkasta, mutta mataluuden vuoksi myös ajoittain sameampaa. Kokemäenjoen vaikutus Preiviikinlahteen on hyvin vähäinen virtausten kulkiessa Porin edustalla pohjoiseen. Meren suolapitoisuus Preiviikinlahdella on 5-6 promillea. (Perälä 2008). Enäjärvi on on suuruudeltaan noin 45 ha suuruinen rehevä Porin Yyterinniemen keskellä, Mäntyluodontien varrella. Enäjärvi laskee Preiviikinlahteen. Varsinaisia vedenlaatuseurantoja ei Enäjärvellä toteuteta, tiedot veden laadusta ovat hajanaisia.

17 Kasvillisuus Rantametsät Alueen rantametsien luonteeseen vaikuttaa maankohoaminen sekä siitä aiheutuva kehitys, osa metsistä on luonteeltaan lehtomaisia. Herrainpäivien niemessä esiintyy tervaleppälehtoa, joka vaihettuu vanhaan mustikkatyypin kuusimetsään sekä korkeammalle niemen keskiosiin edettäessä lehtomaisen kankaan kautta tuoreeksi mustikkatyypin kankaaksi. Myös Herrainpäivien lahdessa venevalkaman ja Yyterin hiekkarannan välisellä alueella esiintyy sekä tervaleppä- että saniaislehtoa. Suuri osa Yyterinsantojen alueesta on metsittynyttä dyynialuetta, joissa metsä on harvaa, mäntyvaltaista ja aluskasvillisuudessa vallitsevat paahteiset lajit, kuten metsälauha (Deschampsia flexuosa), jäkälät ja varvut. Yyterin santojen keskiosassa, uimarannan ja Lomakylän välissä, korkeimman dyynin suojan puolella kasvaa poikkeuksellisen rehevää lehtokasvillisuutta ja sen takana sara- ja lehtipuuvaltaisia avo-, pensaikko- ja metsäluhtia sekä lopulta lehtimetsää. Munakarin särkän eteläpuolella kasvaa melko lähellä rantaa harjanteilla tai kuivemmissa painanteissa kosteaa lehtimetsää ja kauempana rannasta havumetsää. Hathurunojan suun ja Lankoorinnokan välisellä alueella rantametsän uloimman, Naturaalueeseen kuuluvan osan muodostaa tervaleppävyöhyke, ja myös Riitsaranlahtea kiertää niittyjen ja ruovikoiden takana tervaleppävyöhyke. Ooviikin lahden rannalla Preiviikin koulun lähellä sijaitsee myös lehtoalue. Enäjärven rantametsät vaihtelevat moreenimaiden tuoreen ja lehtomaisen kankaan havumetsistä alavien maiden tervaleppälehtoihin ja -korpiin. Yhtenä arvokkaimpana alueena voidaan pitää järven länsipään tervaleppäkorpea Muut ranta-alueet Rantametsien lisäksi alueen rantoja hallitsevat hiekkarantojen kehitykseen liittyvä kasvillisuus, avoimet rantaniityt ja ruovikot (Phragmites australis), joita ainakin Oovikin rannolla reunustaa myös järvikaisla (Schoenoplectus lacustris) ja sinikaislakasvustot (Schoenoplectus tabernaemontani). Yyterin alueella on monin paikoin selvästi nähtävissä dyynikasvillisuuden sukkessio. Hiekkaranta vaihettuu alkiodyyneiksi, jotka taas vaihettuvat rantavehnän (Leymus arenarius) peittämiksi valkoisiksi dyyneiksi, sitten mm. metsälauhan peittämiksi harmaiksi dyyneiksi ja lopuksi metsittyneiksi dyyneiksi. Ennen metsittymisvaihetta yleensä esiintyvä variksenmarjadyynien vyöhyke puuttuu Yyteristä kokonaan. Dyynien alueelta löytyviä harvinaistuneita lajeja ovat mm. merinätkelmä (Lathyrus japonicus ssp. maritimus), karhunsammalet (Polytrichum sp.) ja torvijäkälät (Cladonia sp.). Munakarin särkän läheltä alkiodyynien vyöhykkeelltä löytyy lisäksi erikoisuutena rönsyröllin (Agrostis stolonifera) sitomia alkiodyynejä.

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

PREIVIIKINLAHDEN NATURA ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA

PREIVIIKINLAHDEN NATURA ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA 1 PREIVIIKINLAHDEN NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYT- TÖSUUNNITELMA LAUSUNTOVERSIO 4.10.2012 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 SISÄLLYS TAUSTAA JA NYKYTILANNE... 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKI. " '\ i YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII-

TURUN KAUPUNKI.  '\ i YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII- TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII- KUUSISTONLAHTI, RAUVOLANLAHTI JA FRISKALANLAHTI " '\ i JULKAISU 9/86 KUUSISTONLAHDEN,

Lisätiedot

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 LIITE2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen 1 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 6.3.2013 Ahlman-instituutti 11.3.2013 http://www.mavi.fi/attachments/mavi/julkaisut/5ndber1sg/

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996

OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/1997 Kannen kuva: Naurulokkeja. Sami Timonen Painatus: Oulun kaupungin painatuskeskus - 1997 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS 9.9.2015 RYR ADE LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

SUOMETSÄERÄMAA-LIFE PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS

SUOMETSÄERÄMAA-LIFE PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS SUOMETSÄERÄMAA-LIFE 2002-2005-PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS Heikki Tuohimaa Johdanto Tutkimusalue jakaantuu kolmeen erilliseen osaan - Litokairaan, Olvassuohon ja Isotilansuohon, joita tässä raportissa

Lisätiedot

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO Juha Repo LUONTO-OSUUSKUNTA Tutkimusraportti 17 2006 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO VUOSINA 1997 98 JA 2006... 2 2.2.

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus

Suomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Aleksi Lehikoinen, Luomus aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Tehtävä YM: päivitys vuoden 2015 aikana, lintutyöryhmä vastaa Vastaava myös nisäkkäille Aiemmin luettelo laadittiin

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus Alueen nimi: Kirkkonummen saaristo (SPA) Alueen koodi: FI0100105 Pinta ala (ha): 14234 Hallinnoll.alue: Kunta: Aluetyyppi: SPA (sisältää SCI:n) Vastuutaho: Alueen kuvaus: Uudenmaan ympäristökeskus Natura

Lisätiedot

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto

Suurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto Suurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hallussa olevien linnustotietojen luovutus WPD Finland Oy:lle Sami Timonen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 26.3.2008

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MENELMÄT... 1 3 TOPOGRAFIA, KALLIO- JA MAAPERÄ... 2 4 VESISTÖT... 3 5 SUOJELUALUEET...

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2008. Esa Lammi Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy

Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2008. Esa Lammi Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2008 Esa Lammi Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/2009 Kannen kuva: Espoonlahden

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

TLY:n retki Örön saarelle

TLY:n retki Örön saarelle TLY:n retki Örön saarelle 3.-4.10. Maisema eteläkärjestä Bengtskärin majakalle päin Juhani & Paula Piekkala Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikain ensimmäisen retken legendaariselle Örön

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Haukiputaan Niittyholman suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2014

Suomen Luontotieto Oy. Haukiputaan Niittyholman suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2014 Haukiputaan Niittyholman suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2014 Pajulintu on alueen runsain pesimälintu Suomen Luontotieto Oy 28/2014 Jyrki Matikainen, Tikli Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

KETO-PROJEKTI. jonka tarkoituksena on tukea luonnon. Kartalla kuvatulla alueella toteutetaan ketoprojektia,

KETO-PROJEKTI. jonka tarkoituksena on tukea luonnon. Kartalla kuvatulla alueella toteutetaan ketoprojektia, KETO-PROJEKTI Kartalla kuvatulla alueella toteutetaan ketoprojektia, jonka tarkoituksena on tukea luonnon monimuotoisuutta. Käytännön toteutuksesta vastaavat: Vantaan kaupungin Pähkinärinteen ja Pähkinänsärkijän

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä 4.11.2015 :n 284 kohdalla (Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan hyväksyminen

Lisätiedot

Suojelualueet, yleiskartta

Suojelualueet, yleiskartta Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI JA TYKÖLÄNJÄRVI (PIRKANMAA)

FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI JA TYKÖLÄNJÄRVI (PIRKANMAA) Vastaanottaja Vanajavesikeskus Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 7.6.2016 Viite 1510026214 FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

HEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN

HEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN TUTKIMUSRAPORTTI 25.10.2016 HEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN LENTOKENTÄN ALUEELLA SYKSYLLÄ 2016 Tekijät: Rauno Yrjölä, Hannu Sarvanne Antti Tanskanen ja Jorma Vickholm Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 Menetelmä...

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

Tringan Örön retki

Tringan Örön retki Tringan Örön retki 15. 17.4.2016 Roland Vösa Ristisorsapari viihtyi Storvikenin rannoilla Ilkka Suominen Tringa järjesti kautta aikojen ensimmäisen retken Örön linnakesaarelle, Hiittisten saaristoon. Saari

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINTURANNAN LINNUSTOSELVITYS 2001

JÄRVENPÄÄN LINTURANNAN LINNUSTOSELVITYS 2001 JÄRVENPÄÄN LINTURANNAN LINNUSTOSELVITYS 2001 Ari Lavinto 2001 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala Ari Lavinto 2 Kuvat ja kannen piirros Ari Lavinto 2001 Versio 28.8.2001 Järvenpään

Lisätiedot

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Hannu Pöysä Luonnonvarakeskus 1 Vesilintujen pesimäkantojen kehitys 1986-2015 valtakunnallisen seuranta-aineiston mukaan Rintala & Lehikoinen 2015,

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

1.6.2016. Yleiskuvaus

1.6.2016. Yleiskuvaus Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Tervetuloa mukaan Kuikan 28:een in! n säännöt 1 Alue ja aika Alueena on Lintuyhdistys Kuikan toimialue eli Pohjois-Savo tai toimialueelle erikseen rajattu alue. Kilpailuaika

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella

Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella Suomenojan lintualue Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella Esa Lammi & Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Uusimman uhanalaisarvion mukainen päivitys, 10.6.2011 Suomenojan lintualue

Lisätiedot

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Kytäjän osa-yleiskaavan kaavamerkinnät Vähä-Kiljavan alueella RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa sijoittaa yksikerroksisia lomaasuntorakennuksia

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy RAAHEN KAUPUNKI ja RAAHEN SATAMA AITTALAHDEN JA SOMERONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Aittalahden ja Someronlahden linnustoselvitys P12075 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

LIITE 1. Kalastusalueen järvet ja joet tiivistelmä.

LIITE 1. Kalastusalueen järvet ja joet tiivistelmä. LIITE 1. Kalastusalueen järvet ja joet tiivistelmä. Tiedot ja karttakuvat pohjautuvat vuoden 2010 käyttö- ja hoitosuunnitelman liitteeksi Oskari Pöntisen toimesta laadittuihin järvi- ja jokikartoituksiin.

Lisätiedot

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI Järvilinnut matkailun myötätuulessa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI JOHDANTO Luonnon arvojen huomioon ottaminen on monin tavoin tullut velvoitteeksi meille kaikille. Lainsäädäntömme

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Linnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen

Linnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen HANKE TOTEUTETAAN EUROOPAN KOMISSION LIFE-RAHOITUKSELLA, (LIFE14 CCM/FI/000254). Linnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen Tuomas Seimola & Juha Tiainen LUKE Miksi linnut

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009 uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista

Lisätiedot

Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt

Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt 7.7.2016 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3

Lisätiedot

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E ASIA: Valitus Uudenmaan maakuntavaltuuston päätöksestä 20.3.2013 8 kohdalla (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen hyväksyminen) sekä Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 PÄIVITETTY 16.09.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti

Lisätiedot

Kokemäenjoki-LIFE. Kokemäenjoen kosteikot muinaisesta suistosta nykypäivään. LIFE Luonto hanke (LIFE06NAT/FIN/000129)

Kokemäenjoki-LIFE. Kokemäenjoen kosteikot muinaisesta suistosta nykypäivään. LIFE Luonto hanke (LIFE06NAT/FIN/000129) Kokemäenjoki-LIFE Kokemäenjoen kosteikot muinaisesta suistosta nykypäivään LIFE Luonto hanke 2006-2012 (LIFE06NAT/FIN/000129) 2 Sisältö Kokemäenjoki-LIFE hankkeen taustaa... 4 Hankealueet... 5 Hoidon ja

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus Alueen nimi: Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Alueen koodi: FI0100065 Pinta ala (ha): 355 Kunta: Sipoo, Helsinki, Vantaa Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 23 Aluetyyppi: SCI

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot