Tampereen Iidesjärven linnustoselvitys 2016

Transkriptio

1 Tampereen idesjärven linnustoselvitys 2016 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 2016

2 1. Johdanto idesjärvi on yksi suosituimmista pirkanmaalaisten lintuharrastajien retkikohteista ja sen linnusto tunnetaan hyvin. Laskentoja on tehty 1970-luvulta lähtien ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön luonnonsuojeluohjelman mukaisesti vesilintulaskentoja tehdään tilauksesta viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna Pesivän parimäärän ja pesintätuloksen lisäksi selvityksessä kiinnitettiin huomiota idesjärven merkitykseen muuttolinnustolle. Tämän vuoden laskennan hyöty on myös siinä, että se tarjoaa päivitetyn tiedon järven linnustosta käytettäväksi idesjärvelle tehtävässä hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Suunnitelman tehtävänä on toimia asiakirjana idesjärvelle perustettavaa luonnonsuojelualuetta varten. 2. Menetelmät Pesimälinnuston laskennat tehtiin hyvällä (sateettomalla) säällä 28.4., , 24.5., 14.6., 4.7. ja Laskennat tehtiin maitse enimmillään kahdeksasta paikasta, jotka on merkitty karttaan 1. Havainnointipaikkojen väliset etapit edettiin idesjärven länsiosassa jalan, jolloin luonnollisesti tehtiin lisähavaintoja linnustosta. Havaintopaikat kattoivat hyvin koko järven. Toukokuun lopun laskenta ja kesäkuun laskenta tehtiin kiertämällä järvi ympäri veneellä rantaviivaa seuraten. Laskentojen lisäksi hyödynnettiin BirdLife Suomen Tiira -havaintojärjestelmään ilmoitettuja havaintoja. Kartta 1.

3 Pesimälinnuston lisäksi idesjärven muuttolevähtäjiä kartoitettiin kolmella laskennalla: 6.9., ja Näiden laskentojen tuloksia ei ole erikseen mainittu tässä, mutta ne ovat mukana mm. muuttolinnustoa koskevassa laajassa havaintoaineistossa, mikä on esitetty taulukoissa 2. ja 3. Tiirahavaintojärjestelmästä haettiin idesjärven alueelta kaikki havainnot (myös ns. salatut havainnot) ajanjaksolta Tältä ajanjaksolta kertyi havaintoja yhteensä n yhteensä n. 190 lajista. Näistä havainnoista tehtiin tiivistelmä kahteen taulukkoon. Taulukossa 2. on esitetty kaikki ne lajit, jotka on luokiteltu uhanalaiseksi joko Pirkanmaalla tai Suomessa 2015 (SF 2015 tai PR 2015, ne on mukana luontodirektiivin liitteessä (Ldir) tai laji on Suomen vastuulaji Euroopan unionissa (as). Taulukossa 3. on esitetty lajit, joilla ei ole erityisempää suojelu- tai huomiointistatusta, mutta jotka ovat muutoin joko harvinaisia, harvalukuisia tai muuten mielenkiintoisia. Molemmissa taulukoissa on havainnon perustietojen lisäksi ilmoitettu lajin havaintopaikka. Havaintopaikat, yhteensä 7, on esitetty kartassa 6. Taulukoiden perusteella eri havaintoalueilla tehdyt havainnot on mahdollista siirtää Tampereen kaupungin havaintotietokantaan. Tällä vuosikymmenellä Tiiraan ilmoitetut havainnot olivatkin suureksi hyödyksi myös hahmotettaessa alueita, missä muuttolinnut (erityisesti ranta- ja vesilinnut) idesjärvellä levähtävät. 3. Tulokset Yhteenveto vuoden 2016 tuloksista (ja myös vuosien 2006 ja 2011) on esitetty taulukossa 1. Lajikohtaisissa tarkasteluissa viitataan pääasiassa 2000-luvun laskentatuloksiin (2006 ja 2011), mutta paikoin myös varhaisempiin laskentatuloksiin, jotka on julkaistu aiemmin (Rintamäki 2011, Rintamäki 2013). Kartat on pääsääntöisesti esitetty lajeista, joiden Suomen tai Pirkanmaan uhanalaisuusluokitus v oli vähintään vaarantunut Pesimälinnusto Pesivien vesilintujen lajimäärä nousi aikaisempiin laskentoihin verrattuna yhdellä kun laulujoutsen pesi ensimmäistä kertaa poikasvaiheeseen saakka idesjärvellä. Liejukanan esiintymispaikkoja oli nyt kolmessa paikassa: järven itä- ja länsipäässä, sekä keskiosassa. aikka lajikohtaisissa parimäärissä on ollut jonkin verran vaihtelua, on pesivä vesilintuparimäärä pysynyt 2000-luvulla hyvin samansuuruisena, n. 50 lintuparissa. uonna 2016 saatiin tähän mennessä laskentojen paras tieto vesilintujen pesintämenestyksestä (poikueet).

4 Taulukko 1. idesjärven pesimälinnusto ertailun vuoksi mukana on myös muiden 2000-luvun laskentojen tulokset (2006 ja 2011). Poikueiden lukumäärässä silkkiuikun kohdalla suluissa oleva 3p tarkoittaa, että kahden poikueen lisäksi havaittiin 3 hautovaa lintua, mutta ei poikasia. Sama logiikka on naurulokin kohdalla eli p = pesä. Kala- ja lapintiiran kohdalla parimäärä on suluissa, koska ne eivät pesi järvellä, mutta järven kalasto on ilmeinen edellytys niiden pesinnälle. SF 2015 = Suomen tuorein uhanalaisuusluokitus ja PR 2015 = Pirkanmaan uhanalaisuusluokitus (Kosonen ym. 2016). Ldir = Lintudirektiivin liitteen laji ja as = Suomen vastuulaji. tarkoittaa, että laji on huomioitu linturidektiivi- tai vastuulajiksi. Laulujoutsen Laulujoutsenen runsastuminen Pirkanmaalla jatkuu ja se on alkanut yhä enemmän pesiä onnistuneesti ihmisen vaikutuspiirissä. idesjärven itäpään luhdalla on jo vuodesta 2010 lähtien oleskellut kihlapari, jonka pesintä epäonnistui haudontavaiheessa v uonna 2016 laulujoutsen vihdoin sai poikasia ensimmäistä kertaa idesjärvellä. Neljä poikasta nähtiin ensi kerran 10.6, poikasia oli enää jäljellä kaksi, yksi ja eteenpäin ei enää yhtään. Syytä poikasten katoamiseen ei tiedetä. Ne voivat joutua minkin tai hauen saaliiksi, saada ravinnosta ruokamyrkytyksen tai tukehtua kasvin kappaleeseen ((ks. kuva 1.). ähän tiedetään myös siitä, onko vesilinnuilla lastensairauksia, joiden seurauksena osa poikasista menehtyisi.

5 Kuva 1. idesjärven laulujoutsenperhe. Huomaa oikealla isoja kasvinosia syövät poikaset. Kuva Asko Jokinen. uoden 2016 parimäärä putosi puoleen siitä, mitä se oli vuosina 2006 ja Lasku oli todellista, sillä parien ja koiraiden vähäisyyteen kiinnitettiin jo laskenta-aikana huomiota. Arvioidun 12 parin pesimämenestys oli erinomainen, sillä yhteensä 8 poikuetta havaittiin. Jo muutaman viikon ikäiseksi varttuneista poikueista pienin oli 2 poikasta ja suurin 9 poikasta. Haapana Haapana ei hyvilläkään pesimäjärvillä ole yleensä runsas ja sama pätee idesjärveen, missä on 2000-luvulla havaittu vuosittain 1 2 paria. uonna 2016 pareja oli kaksi ja molemmat onnistuivat pesinnässään ainakin poikasvaiheelle saakka. uosilta poikuehavaintoja on vuonna 2012 yksi poikue ja vuonna 2015 kaksi poikuetta. Tavi Myös harvalukuinen (2 3 paria) pesimälaji idesjärvellä. uonna paria ja 1 poikue havaittiin. Aikaisemmilta vuosilta ( ) vuodelta 2012 on tiedossa 2 poikuehavaintoa. Lapasorsa Tasaisesti 2 paria 2000-luvulla, molemmat itäpäässä lintutornin edustalla olevassa naurulokkikoloniassa (ks. kartta 2). Yksi pesälöytö, mutta poikuetta ei havaittu. uosina poikueita on havaittu yksi vuosina 2012 ja 2013.

6 Punasotka Erittäin uhanalaista punasotkaa on 2000-luvulla laskettu idesjärveltä 1 2 paria ja nyt 3 (kartta 2). lahduttavasti 2 paria onnistui pesinnässään saaden heinäkuun alkupuolen havaintojen perusteella 1+3 poikasta lentokykyiseksi. uosina poikueita on havaittu 2012 ja 2013 kaksi ja 2014 yksi. Kartta 2. Punasotkan tavoin erittäin uhanalainen niin Pirkanmaalla kuin koko Suomessa. Tältä vuosituhannelta ei ole tiedossa yhtään onnistunutta pesintää idesjärveltä. iimeiset keväiset tukkasotkahavainnot tehtiin muuttoaikana , joten laji ei nykyisellään enää edes yritä pesiä idesjärvellä. Edellisten laskentojen perusteella 2006 vain 2 paria, paria ja nyt 7 paria. Telkän parimäärä on vaikea arvioida, sillä muutto jatkuu pitkään ja pesimättömiä, nuoria koiraita voi tulla parimääriin mukaan. idesjärven kokoiselle järvelle voi saada pesimään jopa 10 paria telkkiä asettamalla pönttöjä järven rantametsiin. Kolme poikuetta havaittiin, mikä on hyvä pesimätulos (2012 kaksi, 2013 yksi ja 2015 yksi poikue). Silkkiuikku

7 Aikaisemmissa laskennoissa (2006 ja 2011) kummassakin 9 paria ja nyt 10. Silkkiuikku on valtakunnallisesti silmälläpidettävä, mutta Pirkanmaalla elinvoimainen. Lajia ei metsästetä Suomessa ja se voi olla yksi syy kannan elinvoimaisuuteen. Toisaalta silkkiuikun pesintäyritykset epäonnistuvat yllättävän usein jo alkuvaiheessaan: veden päälle tehty pesimärakennelma voi hajota rankkasateessa tai aallokossa. Ei olekaan epätavallista nähdä vielä kesäkuun jälkipuoliskolla pesää rakentavia pariskuntia. Minkkien on todettu aiheuttavan uikuille pesintöjen epäonnistumisia jopa tappamalla hautova emo pesälle. Yksi tällainen pesällä kuolleena ollut silkkiuikku havaittiin idesjärvelläkin 2016, mutta valitettavasti raatoa ei otettu talteen tutkimuksia varten. Kahdella parilla pesintä onnistui välttävästi: kummallakin yksi poikanen. uosina pesintöjen onnistuminen on ollut yhtä heikkoa: 2012, 2013 ja 2014 kunakin yksi poikue ja 2015 kaksi poikuetta. Luhtahuitti ja luhtakana Lajeja tavataan 1 2 paria tai koirasta melkein vuosittain, mutta v ei yhtään havaintoa. Nokikana Nokikanalle ovat tyypillisiä vuosittaiset kannanvaihtelut ja se näkyy idesjärvelläkin: , ja paria. Pitkällä aikavälillä (10 vuotta) niin Suomen kuin Pirkanmaan kanta on vähentynyt niin huolestuttavasti, että laji luokiteltiin 2015 erittäin uhanalaiseksi. idesjärvellä pesintää yrittäneistä 5 6 parista kolme paria onnistui saamaan poikasia (kartta 3). Kahden järven länsipäässä pesineen nokikanan pesintä nähtävästi onnistui, mutta itäpään luhdalla pesineen ei. uosina poikueita on havaittu seuraavasti: 2012 ja 2013 yksi ja 2014 ja 2015 kaksi. Kuva 2. Nokikana. Kuva Lassi Kangasmäki.

8 Kartta 3. Liejukana Liejukana on pesinyt idesjärvellä jo vuodesta 1969 lähtien, joskin silloin naaras kuoli auton alle (Kosonen ym. 2016). Tällä vuosituhannella järvelle on vakiintunut kaksi kolme paria, järven länsipuolelle tai keskiosiin Nekalan matopesunpaikan lähelle ja itäpuolen luhdalle. uonna 2016 lännessä iinikanojan suulla pesinyt pari sai 2 poikasta. dässä lintutornin edustan luhdalla nähtiin myös pariskunta, mutta pesintää ei todettu. Nekalan matonpesupaikan lähellä havaittiin vain yksi lintu (kartta 2). Aikaisempina vuonna poikeueita on havaittu 2013 yksi ja 2014 ja 2015 kumpanakin kolme. Taivaanvuohi Ei ole koskaan ollut idesjärvellä yleinen yksinkertaisesti pesimäpaikkojen puutteen takia. Tällä vuosituhannella itäpään luhdalla on havaittu 0 2 soidintavaa koirasta, 2016 yksi (kartta 2). Taivaanvuohi on uhanalaisuudeltaan Pirkanmaalla ja Suomessa vaarantunut. Rantasipi Yhdestä kahteen pariin vuosittain. Tosin pesintää ei ole tiettävästi koskaan varmistettu.

9 Kartta 4. Naurulokki Uudessa vuoden 2015 uhanalaisuusluokituksessa naurulokki luokiteltiin Suomessa vaarantuneeksi ja Pirkanmaalla silmälläpidettäväksi. idesjärvellä yritti pesintää kolme koloniaa, joiden sijainti ja parimäärät on esitetty kartassa 4. Mahdollisesti veden korkeuden takia perinteisellä paikalla Nekalan matonpesupaikan vieressä ei v pesinyt yhtään paria. Suurin kolonia, vähintään 128 hautovaa lintua, laskettiin lintutornin edustan luhdalta. ain muutama päivä sen jälkeen luhdalla lenteli enää muutamia naurulokkeja! Syy koko kolonian häviämiseen olivat supikoira ja kettu. Kettu nähtiin itse teossa kulkemassa luhdalta pois munan kanssa ja turkin perusteella samasta saalistavasta supikoirasta tehtiin useita havaintoja naurulokkikoloniassa munia ryöstelemässä (kuva 3). uonna 2006 suurin monen sadan parin pesimäkolonia sijaitsi idesjärven länsipäässä idesrannalla. Tällöin minkki nähtiin riehumassa koloniassa tuhoten lukuisten naurulokkien pesät. Länsipuolen pienemmissä kolonioissa (25 ja 8 hautovaa) lisääntymismenestys ei ollut juuri sen parempaa ja moni pari aloitti pesinnän uudelleen: vielä 4.7. länsipuolella hautoi 3+3 lintua. Yhteensä lentopoikueita havaittiin vain kolme (yhteensä 8 poikasta), joiden lisäksi 6 hautovaa lintua, joiden pesintämenestys ei ole tiedossa. Myös aikaisempina vuosina pesintämenestys on ollut maa- ja vesipetojen ja ehkä myös variksen vuoksi heikkoa: , ja nuorta lintua.

10 Kuva 2. Naurulokki hautomassa idesjärven länsipäässä iinikanojan suuulla. Kuva Anna Rintamäki. Kuva 3. Supikoira ryöstämässä naurulokin pesiä idesjärven itäpään luhdalla. Kuva on otettu toukokuussa Kuva Asko Jokinen.

11 Kalalokki Järvellä tai järven läheisyydessä saattaa pesiä yksi pari. Kala- ja lapintiira Kumpikaan laji ei pesi idesjärvellä, mutta ne ovat sidoksissa järveen ravinnon saannin takia. Pirkanmaan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa varmistettu lapintiiran pesintä havaittiin idesjärvellä v. 2012, jolloin kahta lentopoikasta ruokki aikuiset lapintiirat. uonna 2013 havaittiin jälleen yksi nuori lintu. Tiirat pesinevät entisen Lokomon (nyk. Metso Minerals) katolla. Tältä vuosituhannelta on kummastakin lajista säännöllisiä pesimäaikaisia (kesä heinäkuu) havaintoja. Ruokokerttunen uonna 2006 idesjärveltä laskettiin 40, vuonna ja vuonna laulavaa ruokokerttusta. Rytikerttunen Laji on säännöllinen, harvalukuinen laji idesjärvellä (2006 4, ja koirasta). uosina idesjärvellä on kuultu vuosittain 0 5 laulavaa koirasta vuosittain. Parhaana vuonna 2012 kuultiin 5 koirasta. uoden 2016 reviirit on esitetty kartassa 5. Pajusirkku Koiraiden reviirimäärät on laskettu idesjärvellä 2000-luvulla nyt kolme kertaa: , ja reviiriä. Näiden tulosten perusteella pajusirkku ei ole idesjärvellä taantunut. uoden 2016 reviirit on esitetty kartassa 5. Pajusirkku on valtakunnallisesti vaarantunut ja Pirkanmaalla silmälläpidettävä. Kartta 5.

12 3.2. Muuttolinnusto Kartassa 6. on esitetty idesjärven havaintoalueet Tiira- havaintojärjestelmän perusteella ja taulukoissa 2. ja 3. tiivistetyt tulokset lajikohtaisesti. Mukana on myös pesivää lajistoa rantametsistä mahdollisimman kattavan kuvan saamiseksi (ks. myös Rintamäki 2013). Uhanalaiseksi luokitelluista, lintudirektiiviliitteen lajeista tai vastuulajeista (taulukko 2.) tehtiin ylivoimaisesti eniten havaintoja idesjärven itäpään lintutornilta tai sen lähiympäristöstä (60 % kaikista havainnoista). idesjärven länsipäästä ja etelärannan Nekalan matonpesupaikalta tehtiin myös runsaasti havaintoja: kummankin osuus koko havaintomäärästä on 11,5 %. Huolimatta siitä, että nämä alueet ovat kaikkein aktiivisimmin retkeiltyjä, tästäkin selvityksestä käy ilmi, että ne ovat myös linnustollisesti merkittävimpiä. Niihin siis kannattaa kiinnittää erityishuomiota idesjärven hoito- ja käyttösuunnitelmaa tehtäessä. Kartta Yhteenveto idesjärven vuoden 2016 laskentojen tulokset olivat sorsalintujen, nokikanan ja liejukanan osalta hyvin positiivisia. aarantuneiden (haapana ja liejukana) ja erittäin uhanalaisten lajien (punasotka ja nokikana) pesinnät onnistuivat paremmin kuin Tiira-havaintojen ja aikaisempien laskentojen perusteella vuosikausiin. Järven naurulokkien pesintämenestys oli murheellinen, mutta sen pääasiallinen syy, supikoira (ja luultavasti myös minkki), selvisi vääjäämättömästi. ieraslajien minkin ja supikoiran tehokas ja jatkuva pyynti järven ranta-alueilta on ainoa pysyvä tapa mahdollistaa naurulokkien pesintöjen onnistuminen. idesjärven itäpäässä Palvaanniemessä pyydettiin 2000-luvun alkupuolella supikoiria (uesita kymmeniä yksilöitä, Martti Aurola), mutta ei

13 enää. Tässä työssä toiminta on sovittava Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirin kanssa, koska pyynnin on oltava ammattilaisten tekemää ja sillä on oltava jatkuvuutta. Etenkin supikoiran aiheuttamien tuhojen ehkäisemiseksi idesjärvelle voidaan harkita tekosaarekkeiden tai tekosaarien rakentamista talviaikana. Muuttolinnustoa koskevan yhteenvedon perusteella idesjärvi on kohtalaisen hyvä lintujärvi myös levähtävälle lajistolle. iitteet Kosonen, L., Rintamäki, P., Seppälä, P., Geiger, C. 2016: Pirkanmaan linnusto. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, Tampere. Rintamäki, P Tampereen idesjärven linnustoselvitys Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö. 18 s. Rintamäki, P. 2013: Tampereen idesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö. 17 s. Taulukkoliitteet

14 Taulukko 2. idesjärvellä havaitut huomionarvoiset lajit aakkosjärjestyksessä. Sininen väri lajinimessä tarkoittaa, että laji on selvästi läpimuuttaja, musta väri, että laji ei pesi iidesjärvellä, mutta sitä havaitaan säännöllisesti myös pesimäaikana ja vihreä väri, että laji pesii idesjärvellä. Havainnointialueiden merkinnät on esitetty kartassa 6. SF 2015 ja Pir 2015 ovat Suomen ja Pirkanmaan tuoreet uhaalaisuusluokitukset, missä NT = silmälläpidettävä, U = vaarantunut, EN = erittäin uhanalainen ja CR = äärimmäisen uhanlainen. Ldir = laji on luontodirektiivin liitteen laji ja as = laji on Suomen vastuulaji EU:ssa. tarkoittaa, että laji on huomioitu linturidektiivi- tai vastuulajiksi. Lyhenteet havainnoissa tarkoittavat seuraavia seikkoja: p = paikallinen, m = muuttava, m/p = muuttava tai paikallinen, kiert. = kiertelevä W = esimerkki muuttosuunnasta (W = west = lintu muutti lännen suuntaan), N = north = pohjoinen, S = south = länsi, E = east = itä jne. siten, että esimerkiksi NW on northwest = koillinen. k = koirasyksilö, n = naarasyksilö, n-puk = naaraspukuinen yksilö juv tai 1kv = nuori kuluvana vuonna syntynyt aikuinen yksilö, ad = vanha ei kuluvana vuonna syntynyt yksilö, pull = pesäpoikanen tai hyvin pieni poikanen, mp = maastopoikanen, yksilö, joka pystyy jo hankkimaan osan ruoasta itse, mutta ei ole lentokykyinen (vrt. juv ja 1kv). rumm. = rummuttava (tikat), ä = lento-,varoitus- tai kutsuääni, Ä = laulava yksilö

15

16

17

18

19

20 Laji Päivä Yks ilöä Alue Pikku-uikku Pikku-uikku Pikku-uikku Pik ku-uikk u SF 2015 Pir 2015 Ldir as M uuta EN Kaikki havainnot Pik kujouts en m S Pikkujoutsen ad m NE Pik kukuovi m E Pik kule pink äinen n ja 2 juv Pikkulepinkäinen k ja n-puk 2014 mahdollinen pesintä Pikkulepinkäinen n-puk 2015 mahdollinen pesintä Pikkulepinkäinen kv p Pik kulokk i p Pikkulokki p Ainoat havainnot Ainoa havainto pesintä Poikkeuksellisen myöhäinen NT Ei ole koskaan pesinyt idesjärvellä. Pik kusieppo Pik kutylli kv p NT Pikkutylli Pikkutylli ad p Pikkutylli Pilkk asiipi kn Pilkkasiipi n-puk Pilkkasiipi n-puk Pilkkasiipi Pohjansirk ku m Pohjantik ka p Pulm unen Pulmunen kiert. Pulmunen m ENE Pulmunen kiert. Punajalkaviklo Punakuiri m Punakuiri m Punasotka n ja 5 pull Punasotka n ja 2 pull Punasotka n ja 2 pull Punasotka n ja 3 pull Punasotka k iimehavainto 2013 Punasotka Ensihavainto 2014 Punasotka k 4n Osa muuttolevähtäjiä Punasotka n ja 1 pull 2014 yhteensä 1 poikanen Punasotka k 2015 ensihavainto, ei poikasia Punasotka k 2016 ensihavainto Punasotka k 4n Punasotka n ja 1 pull Punasotka n ja 3 pull Punatulkk u kiert. Punatulkku Punavarpunen Ä Punavarpunen Punavarpunen Punavarpunen Ä Punavarpunen Punavarpunen NT U Ainoat havainnot EN EN Ainoat havainnot EN Ainoa havainto EN U Ainoa havainto Ainoat havainnot CR Ainoa havainto EN Ainoa havainto EN Ainoat havainnot yhteensä 2 poikuetta 2013 yhteensä 2 poikuetta Osa muuttolevähtäjiä 2016 yhteensä 4 poikasta U NT Suurimmat parvet NT NT 2012 yhteensä 3Ä 2013 yhteensä 4Ä 2014 yhteensä 6Ä

21

22 Laji Päivä Yks ilöä Alue Sinirinta SF 2015 Pir 2015 Ldir as M uuta Sinirinta Sinirinta Sinirinta Sinirinta Sinirinta Sinirinta Sinirinta Sinis uohaukk a n kiert. Sinisuohaukka k kiert. Sinisuohaukka k kiert. Sinisuohaukka n m Suokukko k 1n p Suurimmat parvet Suokukko m Yht. 26 havaintoa 161 yksilöstä Suokukko kiert. Suokukko k m Suosirri ad Suosirri m Sääks i Sääksi kiert. ei pesi Sääksi Kevään 2013 ensihavainto Sääksi m Syksyn 2013 viimehavainto Sääksi m Kevään 2014 ensihavainto Sääksi m Kevään 2015 ensihavainto Sääksi Taivaanvuohi p Taivaanvuohi p Taivaanvuohi m, 7 kiert. Taivaanvuohi p Taivaanvuohi kiert., 4p Tavi p Tavi k, 2n + 8 pull poikuetta Tavi n Harvinainen talvehtija Tavi p Kevään 2014 suurin määrä Tavi p Syksyn 2014 suurin määrä Tavi p Kevään 2015 suurin määrä Tavi p Syksyn 2015 suurin määrä Tavi n ja 1 pull Taviokuurna p Taviokuurna p Taviokuurna m E Taviokuurna n p Taviokuurna m W Telkk ä n ja 3pm n ja 2pm poikuetta p iimeinen syyshavainto n ja 10pm poikue n-puk p iimeinen syyshavainto k Ensi keväthavainto 'n-puk 2014 ei havaittu poikueita U U NT Kaikki havainnot Kaikki havainnot Kaikki havainnot Saalistelee idesjärvellä, mutta Levään 2016 ensihavainto U U Pesinee joka vuosi idesjärven itäpään luhta-alueella Levähtäjäkertymä poikue Kaikki havainnot

23 Laji Päivä Yks ilöä Alue Telkk ä jatkuu kn SF 2015 Pir 2015 Ldir as M uuta p Kevään 2015 suurin määrä n ja 7pm poikue p Syksyn 2015 suurin määrä kn iimeinen syyshavainto kn Ensi keväthavainto p Suurin kevätmäärä n ja 2pm poikuetta n ja 7pm p Tervapääs ky p Tervapääsky kiert. Tervapääsky m, 380 kiert. Tervapääsky p Tervapääsky m Tervapääsky p Tervapääsky kiert. Tuk kak os ke lo kn Tukkakoskelo p Tukkakoskelo kn Tukkakoskelo kn Tuk kas otk a kn p Suurin määrä kevät p Suurin määrä syksy p 2012 viimehavainto kn Ensihavainto k 15n Suurin määrä kevät 'n-puk iimehavainto k Ensihavainto p Suurin kevätmäärä p Suurin syysmäärä viimehavainto Ensimmäinen kevät Suurin määrä kevät p, 3 kiert. Suurin määrä syksy p 2015 viimehavainto k 2n Ensimmäiset kevät p Suurin kevätmäärä k 5n Suurin kevätmäärä n-puk 2016 viimehavainto reviiriä - Tunturik iuru CR Tylli m NT Tylli m Tylli m Tylli m Tylli m Tylli m Tylli Ensi keväthavainto 2015 Suurin syysmäärä 2016 U U Suurimmat muuttaja- ja paikallismäärät EN U EN EN Ensihavainto kevät 2012 Ei yhtään re viiriä Ainoa havainto

24 Laji Päivä Yks ilöä Alue Törm äpääsk y p SF 2015 Pir 2015 Ldir as M uuta Törmäpääsky kiert. Törmäpääsky m Uive lo kn k2n Suurin määrä kevät p Suurin määrä syksy p iimehavainto syksy k2n Ensihavainto kevät n Suurin määrä kevät n-puk Suurin määrä kevät n-puk iimehavainto syksy kn Ensihavainto kevät k1n Suurin määrä kevät p (21 n-puk) Suurin määrä syksy p iimehavainto syksy n Ensihavainto kevät k1n Suurin määrä kevät n-puk Suurin määrä syksy n-puk iimehavainto kn Ensihavainto k5n Suurin määrä kevät p alkoposk ihanhi m SW alkoposkihanhi m NE alkose lk ätik ka alkoselkätikka alkovik lo p arpune n p arpunen p - arpunen p arpunen p arpunen p arpuspöllö NT iherpeippo p U iherpeippo p iherpeippo p iherpeippo kiert. iherpeippo p iherpeippo p iherpeippo p iherpeippo p iherpeippo p - iherpeippo p iherpeippo p iherpeippo p iherpeippo p iherpeippo p - iirupöllö U U Suurimmat määrät Ensihavainto kevät 2012 Suurin määrä syksy 2016 Suurimmat määrät yht. 20 hav. 889 yks. U EN U U Ainoat havainnot yht. 23 hav. 38 yks. Suurimmat määrät idesjärven lähiympäristössä U Ainoa havainto Pesii alueella - Löytyi heikkokuntoisena ja kuoli

25 Taulukko 3. Muut huomionarvoiset lajit. Selitykset ks. Taulukko 2. Laji Härkälintu Härkälintu Härkälintu Härkälintu Härkälintu Härkälintu Härkälintu Härkälintu Härkälintu Härkälintu Härkälintu Härkälintu Härkälintu dänuunilintu solepinkäinen Jalohaikara Korppi Korppi Korppi Korppi Kottarainen Kottarainen Kottarainen Kottarainen Kottarainen Kottarainen Kulorastas Kultarinta Kultarinta Kultarinta Kyhmyjoutsen Kyhmyjoutsen Kyhmyjoutsen Kyhmyjoutsen Kyhmyjoutsen Kyhmyjoutsen Kyhmyjoutsen Lapinsirkku Lehtopöllö Lehtopöllö Luhtakana Luhtakana Luhtakana Luhtakana Luhtakana Päivä Yksilöä 2p 1kv kn 3p 2p Alue p 7 lensi W 8 kiert. 16 lensi S 15 kiert. 860 m/p 80m NE 50p 15p 187 kiert. 30 kiert. 1kv 2ad kiert. 2p ad m 2kv p 2ad p 1m Muuta Ei ole koskaan pesinyt idesjärvellä Ainoa havainto Yht. 15 havaintoa 17 yksilöstä iinikanojan suulla huomiota kerännyt jalohaikara Suurimmat parvet tai määrät Suurimmat parvet tai määrät Muutamia pareja pesii luonnonkoloissa lähinnä -alueella yht. 19 havaintoa 20 yksilöstä Kaikki havainnot Kaikki havainnot Ainoa havainto Saalisteli Huringin pellolla Kaikki havainnot Lähti rannasta lentoon

26 Laji Luhtakerttunen Luhtakerttunen Luhtakerttunen Luhtakerttunen Luhtakerttunen Luhtakerttunen Luhtakerttunen Luhtakerttunen Luhtakerttunen Merihanhi Meriharakka Meriharakka Merimetso Mustaleppälintu Mustalintu Pensassirkkalintu Pensassirkkalintu Pensastasku Pensastasku Pensastasku Pensastasku Peukaloinen Peukaloinen Pikkutikka Pikkutikka Pikkutikka Pikkutikka Pikkutikka Pikkutikka Pikkutikka Pikkuvarpunen Pikkuvarpunen Pikkuvarpunen Pikkuvarpunen Pikkuvarpunen Pähkinähakki Pähkinähakki Pähkinähakki Ruokokerttunen Rytikerttunen Rytikerttunen Rytikerttunen Rytikerttunen Rytikerttunen Rytikerttunen Päivä Yksilöä 1m 2p 3p 17m 'n-puk 65m 6k4n 5p 4p 4 pm 1 rumm. 1ä 80p 70p 150p 150p 160p 7p 9p 8p 40Ä Alue Ä Muuta Kaikki havainnot Ainoa havainto Tampereella pesivät linnut vierailevat säännöllisesti idesjärvellä Yhteensä 21 havaintoa 49 yksilöstä Ainoa havainto Yhteensä 11 havaintoa 266 yksilöstä. Ainoat havainnot Suurin muuttajamäärä armistettu pesintä Ajalla Yhteensä 15 havaintoa 16 yksilöstä 4-5 pesivää paria idesjärvellä esialueen pohjoispuolella oleva metsä Suurimmat parvet tai määrät Järven ympärisoudulla 2012 yhteensä 5Ä 2013 ei havaintoja 2014 yhteensä 3Ä

27 Laji Päivä Rytikerttunen jatkuu Rytikerttunen Rytikerttunen Sarvipöllö Satakieli Satakieli Satakieli Satakieli Satakieli Satakieli Satakieli Satakieli Satakieli Satakieli Sirittäjä Sirittäjä Sirittäjä Suopöllö Suopöllö Taigauunilintu Yksilöä Alue Muuta 2015 yhteensä 2016 yhteensä 2Ä 8Ä 14Ä 2Ä 10Ä 8Ä 7Ä 95p 60k 40n 154p 250p 31k 16n k 58n 184p 270p 153k 196n 152p 360p 240p 338p 195k 155n 1m NE 40p 25p 25p 35p 25p 34p 26p 30p 25p 29p Ainoa havainto , myyräjahdissa 2012 ensihavainto Yhteensä 8Ä 2012 Määrän sisältyy ei varsinaisesti idesjärven satakieliä 2013 ensihavainto Yhteensä 10Ä ensihavainto Yhteensä 8Ä ensihavainto Yhteensä 7Ä ensihavainto Suurimpia määriä idesjärvelt, joulu-tammikuiset havainnot koskevat iinikanojan suulla talvehtivia ja säännöllisesti ruokittuja sinisorsia Muuttolevähtäviä ja pesiviä sinisorsia Talvilintulaskenta Joista ainakin 19k ja 140n uoden 2012 ensihavainto, voi pesiä idesjärvellä uoden 2015 ensihavainto uoden 2016 ensihavainto Ainoat havainnot Kaikkina aikoina idesjärven ensimmäinen havainto Suurimmat määrät, pesii hyvin todennäköisesti - alueella

28 Laji jatkuu Tilhi Tilhi Tilhi Tilhi Tilhi Tundrahanhi Tundrahanhi Tundrahanhi Tundrahanhi Tundrahanhi Tundrahanhi Tundrakurmitsa Tundraurpiainen Tundraurpiainen Tundraurpiainen Tundraurpiainen Uuttukyyhky Uuttukyyhky Uuttukyyhky Uuttukyyhky Uuttukyyhky ihervarpunen ihervarpunen ihervarpunen ihervarpunen ihervarpunen ihervarpunen ihervarpunen ihervarpunen ihervarpunen iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen Päivä Yksilöä 30p 40p 25p 28p 40p 37p 300p 650p 1000p 1000p 300p 3m S 4ad m E 3ad m NE 5m WSW 8m ENE 3m NE 10m SW 2p 1 kiert. 1m 1m S 1m E 1m NE 100 kiert. 80 kiert. 60 kiert. 77 kiert. 96 kiert. 168 kiert. 73 kiert. 125 kiert. 180 kiert. 2Ä Alue Muuta Suurimmat määrät Kaikki havainnot Yhteensä 6 havaintoa 26 yksilöstä Ainoa havainto Kaikki havainnot Kaikki havainnot Saattaa pesiä taimistossa (alue -) joinakin vuosina Kaikki havainnot tiivistettynä yhteensä 4Ä 2013 yhteensä 4Ä 2014 yhteensä 6Ä

29 Laji Päivä iitakerttunen jatkuu iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen iitakerttunen iitasirkkalintu iitasirkkalintu Yksilöä 2Ä 2Ä 2Ä Alue Muuta 2015 yhteensä 5Ä 2016 yhteensä 3Ä Kaikki havainnot