TUOTTAVUUDEN MERKITYS

Transkriptio

1 Toimihenkilöiden tuottavuuspäivä TUOTTAVUUDEN MERKITYS JA TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN YRITYKSISSÄ JA JULKISHALLINNON ORGANISAATIOISSA Paul Lillrank Professori Tuotantotalouden laitos Teknillinen korkeakoulu Hallituksen puheenjohtaja Nordic Healthcare Group (NHG) Oy

2 BAUMOLIN TAUTI Palvelujen osuus BKT:stä kasvaa. Palveluissa tuottavuus kasvaa hitaammin kuin teollisuudessa. Palvelutaloudessa tuottavuuden kasvu on hitaampaa. Palvelualojen palkat seuraavat teollisuutta (pienellä viiveellä). Palvelut käyvät suhteellisesti kalliiksi. Seuraukset - kulutetaan vähemmän palveluja - itsepalvelu - palveluja suoritetaan julkisella sektorilla - kysynnän rajoittaminen (jonot) - matalapalkka-alojen kasvu - palvelujen ulkoistaminen halpamaihin - palvelujen tuottavuuden kasvu Baumol, William J.: Macroeconomics of Unbalanced Growth: The Anatomy of Urban Crisis. The American Economic Review, Vol.57, No.3 (Jun.,1967),

3 MITEN TUOTTAVUUS KASVAA TEOLLISUUDESSA Standardisointi Samat asiat tehdään samalla tavalla joka kerta: vähemmän virheitä, lisää tehokkuutta Automaatio Työvoimaa korvataan koneilla: enemmän voimaa ja tarkkuutta Prosessit Sujuva virtaus, (swift even flow), erikoistuminen Suuruuden ekonomia Synergia Oppimiskäyrä Muuttuvat kiinteät Yksikkökustannus Yksikkökustannus Volyymi Infrastruktuuri Kumulatiivinen volyymi

4 MIKSI PALVELUJEN TUOTTAVUUS KASVAA HITAASTI? Vaikea standardoida työtehtäviä jokainen asiakas on erilainen on kuunneltava suoritteen ja vaikutuksen välinen suhde on sumea Paikkariippuvuus saatavuuden ja valikoiman optimointi Aikariippuvuus asiakkaan ja tuottajan kohdattava palveluja ei voi tehdä varastoon Kestoriippuvuus palvelun arvo riippuu sen kestosta (lomamatkat, fysioterapia) Kysynnän vaihteluja ei voi säätää varastoilla

5 MITEN PALVELUT OVAT ERILAISIA KUIN TAVARAT Palvelutuotteen olemus on erilainen (essential characteristics) palvelumarkkinointi aineettomia, tuotanto ja kulutus samanaikaisesti Palvelutapahtuma Palvelut tuotetaan eri tavoin service engineering asiakkaan osallistuminen palvelutuotantoon riskin hallinta Palvelut myyydään eri tavoin palvelujen talous tuotteistaminen, kaupallistaminen, sopimusrakenteet palvelujen kauppa ei perustu omistusoikeuden siirtoon

6 MITEN PALVELUJEN TUOTTAVUUTTA VOI KEHITTÄÄ Suoritteen ja vaikutuksen välinen suhde Suoritteiden mittauksesta vaikutusten mittaamiseen Strandardointi Standardi-, rutiini- ja nonrutiiniprosessit erotettava Tuotanto ja valmistelut erotettava Valmisteluissa asiakas ei ole läsnä: teollista tehokkuutta voi noudattaa

7 TERVEYDENHUOLLON ARVOKETJU ON SUMEA RESURSSIT TAVOITE TUOTANTO SUORITE (Output ) mitä potilaalle tehdään VAIKUTUS (Outcome ) mitä potilaalle tapahtuu ARVO (Value ) mitä potilas / sidosryhmät kokevat terveyspolitiikka Missio prosessien sisäinen vaihtelu potilaskohtainen vaihtelu epävarmuus, riski, potilaan oma toiminta (episodi) subjektiivinen laatu, uskottavuus, legitimiteetti Mukaeltu lähteestä: Porter & Teisberg: Redefining Healthcare 2006

8 TERVEYDENHUOLLON SUORITEPERUSTAINEN TEHOKKUUS ON HELPPO MITATA Rahoitus RESURSSIT Allokatiivinen tehokkuus valikoima, saatavuus Portfolio- & sijaintistrategia Taloudellinen tehokkuus yksikkökustannus Resurssistrategia TAVOITE TUOTANTO Kyvykkyysstrategia, prosessit SUORITE (Output ) mitä potilaalle tehdään VAIKUTUS (Outcome ) mitä potilaalle tapahtuu ARVO (Value ) mitä potilas / sidosryhmät kokevat Missio Tekninen tehokkuus suoritteita per resurssiyksikkö Tuotantostrategia

9 TERVEYDENHUOLLON TEHOKKUUDEN MITTARIT TEHOKKUUDEN LAJI MITTARI Taloudellinen tehokkuus yksikkökustannukset panoskustannukset episodikustannukset resurssien käyttö elinkaarikustannukset pääomarakenne Tekninen tehokkuus kysynnän ohjaus prosessien ohjaus Allokatiivinen tehokkuus yksikkökoko fokus, erikoistuminen sijaintipaikka työnjako, verkottuminen priorisoinnit kapasiteetin käyttöaste yksikkökustannus x saatavuus x valikoima vaikuttavuus

10 RESURSSIT EIVÄT LISÄÄ TEHOKKUUTTA Henkilötunnit / 1000 asukasta Pafos Jyväskylä Vilnius Tartu Patras Tallinn Lund Kohtla-Järve Hyvinkää Greifswald Keskimääräinen odotusaika (min) Nicosia. Jyväskylä Vilnius Riga Hyvinkää Lund Patras Greifswald Tallinn Nicosia Riga 10 Pafos Tartu Kohtla-Järve 0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 Henkilötunnit / saapunut potilas Henkilötunnit / saapunut potilas Lähde: Interreg 3c, Erkki Vauramo, Fredrik Eklund

11 TEKNINEN JA TALOUDELLINEN TEHOKKUUS Tekninen tehokkuus PTH - yleislääkärikäynnit Tekninen tehokkuus Kuvantaminen (natiivitutkimukset) - näytteenotto Kustannus per käynti, Kustannus (painotettu keskiarvo) / tutkimus, 70 Tekninen tehokkuus PTH - hoitajakäynnit Tekninen tehokkuus Laboratoriot - näytteenotto Kustannus per käynti * Pallon koko kuvaa yksikön suhteellista volyymia (kokoa) muihin yksiköihin verrattuna ** Tekninen tehokkuus = suoritteita per henkilöstöresurssi Kustannus / näytteenottotapahtuma

12 TUOTANTO EI DETERMINOI TUOTETTA opiskelija on töissä ja oppii jotain opiskelija lukee jotain opiskelija notkuu kampuksella opiskelija anoo henkilökohtaista sivuainetta Oppimistapahtuma Oppimisepisodi kirjaus Informaatiojärjestelmä Tutkintotodistus Ylioppilas Maisteri Resurssit Opetustapahtuma (luento) opiskelija on kokonaisvaltaisesti läsnä seminaarissa opiskelija on fyysisesti mutta ei henkisesti läsnä opiskelijalla on kriisi ja tarvitsee erikoispalveluja Opetusprosessi (opintosuunnitelma) Tuotettu arvo (työmarkkinoilla kysytyt valmiudet, tulotaso, sivistys)

13 MITEN VAIKUTTAVUUS VOISI OHJATA TOIMINTAA? Rahoitus RESURSSIT Allokatiivinen tehokkuus Taloudellinen tehokkuus Vaikutusperustainen tehokkuus 15D, QUALY, PYLL, ASA, Väestöpohjaiset vaikuttavuuskriteerit Benchmarking, indeksit Arvioinnit, auditoinnit TAVOITE TUOTANTO SUORITE (Output ) mitä potilaalle tehdään VAIKUTUS (Outcome ) mitä potilaalle tapahtuu ARVO (Value ) mitä potilas / sidosryhmät kokevat Missio Tekninen tehokkuus Näyttöön perustuva tehokkuus Koettu tehokkuus, palvelun laatu

14 PROSESSIN OLEMUS tapahtumien lineaarinen koordinaatio resurssien erikoistuminen tuloksen, asiakastyypin tai markkinasegmentin mukaan toistuu samanlaisena tai samankaltaisena: sama prosessi, sama tulos; standardointi / rutinisointi tuottajalähtöinen ydin- ja tukiprosessit; valmistelut, mobilisaatio, suoritus

15 MITÄ PROSESSISSA OHJATAAN? sekvenssi (missä järjestyksessä) virtaus (siirtymät) välivarastot (keskeneräinen potilas) läpimenoaika tulos kustannukset

16 THE ANATOMY OF A PROCESS STEP SETUP ASSESSMENT ALGORITHM ACTION EVALUATION What is this? How was it? INPUT What should be done? How? Let s do it! OUTPUT

17 PROSESSIEN PERUSTYYPIT Toistuva Alhainen riski Asetus STANDARDIPROSESSI Poikkeama, deviation Suoritus Luokittele ja valitse RUTIINIPROSESSI Virhe(valinta) error Epätoistuva Korkea riski Ymmärrä ja tulkitse EI-RUTIINIPROSESSI Laiminlyönti failure

18 LAATULUUTA JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄT Toistuu samanlaisena usein STANDARDI- PROSESSI RUTIINI- PROSESSI EI-RUTIINI- PROSESSI Byrokratia, standardointi, mittaus, laatujärjestelmät Ohjeistus, prosessimallit, tulosjohtaminen, laatupolitiikka Professionaalinen johtaminen, laatukulttuuri Toistuu samanlaisena harvoin PROJEKTI Potilas on projekti. Account manager. Projekti-portfolio

19 KYSYNNÄN OHJAUS SOPIVIIN PROSESSEIHIN Asiakassegmentointi Potilasohjaus Tuotteistetut hoitoprosessit Clinical pathway Standardiprosessit Rutiiniprosessit Nonrutiiniprosessit Projektit projektiportfolio account manager

20 PROSESSEJA VOI JÄSENTÄÄ ERI OHJAUSTARPEISTA TOIMINNAN LOGIIKKA MITÄ ERITYISESTI OHJATAAN KÄYNTI Saatavuus Jatko Valmis saatavuus HOITOPROSESSI sekvenssi virtaus välivarasto läpimenoaika tulos HOIVAPROSESSI status ELEKTIIVINEN TOIMENPIDE AIKARAJOITTEINEN valmistelu mobilisaatio toimenpide jatko kiireellisyys prioriteetit PROJEKTI kokonaisuus vaikuttavuus

21 KIRURGIAN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ VALMISTELU MOBILISAATIO TUOTANTO Potilasinformaatio Tiimin valmistelu Kirurginen valmistelu Potilaan valmistelu Mobilisaatio Leikkaus Tulos Potilas (henkilö) Tilojen valmistelu Keskimäärin 16 työtuntia 4 työtuntia

22 METODOLOGIA: MITEN KEHITTÄMINEN ETENEE 1. Määrittele pelialue: mikä on tutkittava yksikkö / taso? Yksilö, tiimi, yksikkö, ala, konserni Alue 2. Rakenna himmeli: mitä asioita pelialueella katsotaan? Resurssit, kapasiteetti, suoritteet, kustannukset, laatu, vaikuttavuus, 3. Mittaa häkkyrä: kvantitatiivinen himmeli Laskettavat ja arvioitavat suureet, mittarit. Miten paljon on paljon? Vertailutiedot, benchmarking. 56 htv 80% 26 vrk 20% /kpl 937kpl 13% KPI OK 15% 60% 25% 4. Tee härveli: miten häkkyrä toimii? Ohjauspisteet, vipuvaikutukset, insentiivit, 5. Tee kokeita: toimiiko härveli?

23 Input random MIKÄ SÄÄTELEE KUSTANNUSTEN MUODOSTUMISTA TEKONIVELLEIKKAUKSISSA? sairasloma ALKUVARASTO Diagnostisoidut, leikkausta odottavat potilaat läpimeno RESURSSIT TUOTANTO sairasloma LOPPUVARASTO Leikkauksesta toipuvat potilaat leikkausindikaatio aika MAKSAJA KUSTANNUSLAJI SUM a b c d TA+VAK TA+KELA KUNTA LAATUMETRIIKKA laatuvirheet, komplikaatiot aika MAKSAJA KUSTANNUSLAJI SUM a b c d TA+VAK TA+KELA KUNTA = prosessin sisäiset säädöt = systeemiympäristön säädöt