1 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Transkriptio

1 1 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Lukioselvityksen ohjausryhmä ja kyseisten lukioiden rehtorit ovat samaa mieltä siitä, että opiskelijoiden määrän lasku, kurssitarjonnan kohonneet vaatimukset, valinnanvapaus ja laatu sekä supistetut kustannukset muodostavat alueen lukioiden haasteet. Tulevaisuuden tuntijaon ehdotus on lausuntokierroksella keväällä Uusi tuntijako lyödään todennäköisesti lukkoon keväällä 2014 ja otetaan käyttöön syksyllä Lopullinen päätös tulee vaikuttamaan lukioyhteistyön tarpeeseen. Pakollisten kurssien määrä kolmessa eri ehdotusmallissa vaihtelee (35 48 kurssia). Suuremman valinnanvapauden vuoksi opiskelijat jakautuvat useammalle kursille, ja ryhmäkoot pienenevät, minkä vuoksi opiskelijakohtaiset kustannukset kasvavat. Lukiohankkeen kokonaistavoitteista on myös yhteisymmärrys: a) operatiivinen yhteistyö seuraavien alueilla (operatiivinen tarkoittaa tässä yhteydessä sopimusta, joka koskee toimintaa, ei hallintoa tai omistussuhteita. Kyseisillä lukioilla on yhä eri ylläpitäjät, ja lukioiden toiminta jatkuu omilla kampuksilla ja rehtoreilla. Opiskelijahuolto, erityissopettajan ja kuraattorin virat Opinto-ohjaus Opettajien täydennyskoulutus ja ainekohtaiset täydennyskoulutusseminaarit (esim. koeviikkojen aikana ajanjaksoilla 2,3 ja 5. Ylioppilaskirjoitusten ajanjaksot joulukuussa ja toukokuussa, ei koeta sopiviksi ajankohdiksi täydennyskoulutuksen pitämiseen) Yhteinen kehittämistyö, yhteinen markkinointi ja toimenpiteet budjettivarojen saamiseksi koordinaattoria varten Yhteinen alueellinen osa uudessa opetussuunnitelmassa (käytössä 2017). Alueellinen osa voi sisältää yhteistyöteemoja ja periaatteita Yhteisten uusien opetusmateriaalien ja aineistojen kehittäminen Kurssitarjontaan liittyvä yhteistyö mallin 4 mukaan (katso sivu). b) yhteinen kehittämisyö, jotta oppilaat ja opettajat saavat lisäarvoa Koordinaattoriresurssin tarve Yhteistyö on jäsenneltävä niin, että määritellään selkeä työnjako ja otetaan käyttöön etäkokoukset käyttämällä hyvintoimivaa tekniikkaa. Rehtoreiden haastatteluiden perusteella niukat henkilöstöresurssit aiheuttavat sen, että kehittämistyölle tai koordinoinnille ei ole varattu työaikaa. Yhteisesti palkatun koordinaattorin avulla on on olemassa hyvät edellytykset rakentaa konkreettista yhteistyötä jo syksystä 2014 alkaen.

2 Vaihtoehtona on palkata ulkopuolinen henkilö koordinaattoriksi, toisena vaihtoehtona on, opiskelijoiden määrän lasku alueella huomioon ottaen, että opetusvelvollisuutta vähennetään niiden muutaman vakinaisesti palkatun opettajan kohdalla, jotka ovat halukkaita ottamaan tehtäväkseen alueellisia työtehtäviä. Nämä opettajat voivat työskennellä yhteistyövarahenkilöstössä käynnistääkseen kehittämistyön niin, että mahdolliset olemassa olevat esteet voidaan purkaa. Omien opettajien toimiessa koordinaattoreina verrattuna ulkopuolisten palkkaamiseen on se, että opettajat tuntevat jo entuudestaan kollegansa ja oman koulunsa ja voivat heti informoida muutoksista ja toteuttaa niitä omassa koulussaan niin, että muutoksesta tulee toiminnan pysyvä osa. Haittana voi olla, että voi olla vaikea luoda yleissilmäystä kaikkeen tekeillä olevaan. Koordinaattorin pääasialliset tehtävät Valitun yhteistyömallin vieminen eteenpäin konkreettisiksi toimenpiteiksi Kehitämistoimenpiteiden koordinoiminen ja johtaminen rehtoreiden kanssa Yhteisen markkinoinnin rakentaminen Oppilashuoltoa ja opinto-ohjausta koskeva yhteistyön suunnittelu Esteiden purkaminen sujuvan yhteistyön parantamiseksi Virkamiesten, kollegojen, johtoryhmien ja poliitikkojen informoiminen Opettajien valmisteleminen ylioppilastutkinnon digitalisoinnin johdosta, yhteisen täydennyskoulutuksen ja yhteisten ainekohtaisten täydennyskoulusseminaarien suunnittelu ja toteutus Yhteistyön rakentaminen, joka käsittää alueellisia osia ja koulukohtaisia osia sisältävät uudet opetussuunnitelmat. Seuraavat konkreettiset kysymykset vastaavat kysymykseen, johon ensin kannattaa ryhtyä Mitkä kurssit ovat vaikeimpia käynnistää/mitkä toteutetaan aivan liian pienillä ryhmillä? Keiden opettajien on vaikea täyttää opetusvelvollisuuttaan ja voivat siksi olla kiinnostuneita alueellisista opetustunneista? Mihin aineisiin on vaikea löytää opettajia ja tuntiopettajia? Mitkä aineenopettajat ovat yksin koulussaan ja siksi kaikkein motivoituneimpia yhteissuunnitteluun? Missä aineissa tulee aloittaa etäkurssien pitäminen reaaliajassa? Millä tavalla koulusihteerit voivat toimia kasvavassa yhteistyössä? Onko tarpeeksi resursseja digitalisoitumisen valmisteluun (aikaa kansallisten päätösten välillä on vähän) ja tarpeellisiin paikallisiin toimenpiteisiin? Ovatko päämiesten TVTosastot sitoutuneet osallistumaan suunnitteluun?

3 Verkossa tapahtuva opetuksen laatu Kokemukset osoittavat, että keskeyttämisprosentti opetuksessa verkon kautta on yleensä liian korkea. Siksi laatunäkökulmalla on oltava suuri painoarvo suunniteltaessa aineiden tarjontaa ja yksittäisten verkkokurssien sisältöä. Opettajien tulee olla motivoituneita ja rutinoituneita etäkurssien toteuttamisessa reaaliajassa. Opetusta luodaan verkossa siten, että huomioidaan sähköisten oppiaineiden ja metodien omaleimaisuus ja käytetään mahdollisuuksia, joita ovat: yksilöllistäminen, vuorovaikutus, vaihtelu ja nopea palaute. Siitä ollaan yhtä mieltä, että ei tarvitse kokonaan yhdenmukaistaa opiskeluaikoja, jaksoja ja lukuvuotta. Systeemin tietyt erilaisuudet eivät ole esteenä yhteistyölle. Tarvitaan periaatepäätös siitä, mitä sääntöjä noudatetaan, esim. että vaihdossa olevan opiskelijan on noudatettava sen koulun sääntöjä, jossa hän on vaihto-opiskelijana ja että oma koulu joustaa vaatimuksissaan. c) kustannusten tehostaminen Kun suunnitellaan lukuvuotta , kurssitarjonta koordinoidaan niin, että näillä lukioilla on vähemmän kursseja, joita täytyy kustantaa itse. Opiskelijoilla tulee kuitenkin olla yhtä suuri tai suurempi valinnanvapaus. Kustannustietoisuuden tulee olla yksi yhteistyön peruspilareista. Yhteistyö johtaa kustannusten tehostamiseen kahdella eri tavalla. Toisaalta opiskelijoiden määrä kasvaa kurssia kohden ja toisaalta kyseiset lukiot jakavat uudelleenkehittämistä aiheutuvat kustannukset. Taloudelliset kustannukset on arvioitava yksittäisten toimenpiteiden yhteydessä. Hallituksen rakennepaketti, joka julkaistiin loppusyksystä 2013, sisältää rakeenteellisia ja taloudellisia muutoksia toisen asteen koulutukseen. Kun muutosten konkreettinen sisältö selkenee, lukiot voivat keskittyä opiskelijoiden rekrytointiin ja muovata toimintaa uusien taloudellisten linjausten ja tulostavoitteiden mukaan. Yhden opettajan antama opetus voidaan jakaa monen koulun kesken joko alusta alkaen palkkaamalla yhteisiä opettajia tai hyödyntämällä kuntien välisiä ostopalveluja. Näiden tutkittujen neljän lukion välinen yhteistyö ei vaikeudu, vaikka jonkun yhteistyölukion toiminta on samoissa tiloissa paikkakunnan suomenkielisen lukion kanssa. Kun otetaan huomioon investointiresurssit, voi paikallisesti myös olla hyvä tehdä yhteistyötä yli kielirajojen. Erityissaleilla (voimistelua ja fysiikan tunteja varten) ei ole "äidinkieltä". Kolmen vuoden ajanjakson jälkeen tehdään siksi seuranta ja arviointi siitä, kuinka yhteistyö on toiminut. Silloin voidaan myös arvioida ja tarvittaessa korjata sopimuksen sisältöä. Lukioselvityksen käsittelyn ja lukioyhteistyön aikataulu:

4 Ohjausryhmä hyväksyi selvityksen Rehtoreiden ja ohjausryhmän kuuleminen Selvityksen julkaisu, lehdistötilaisuus Opettajakollegoiden ja opettajien luottamushenkilöiden kuuleminen

5 Syyslukukausi 2017 Helmikuu 2014 Maalis-huhtikuu 2014 Ylläpitäjän päätös yhteistyöstä toiminnallisella tasolla. Syyslukukausi 2014 Yhteisen kurssityön ja yhteisen kehitystyön aloitus. Yhteistyön arvioiminen ja sopimuksen päivitys. Tammikuu 2014 Selvityksen julkaisu. Rehtoreita, opettajakollegoita & luottamushenkilöiden kuuleminen. Ohjaustyhmä hyväksyi selvityksen toimenpideehdotuksen ja aikataulun 20.1