Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka pidämme vasikat terveinä?"

Transkriptio

1 Kuinka pidämme vasikat terveinä? Laatupäällikkö, eläinlääkäri, ELT Tuomas Herva, AtriaNauta

2 Järkevä poikimakierto Oma sonni tuntematon poikimisaika ei ummessa: ternimaidon laatu kärsii puutteellinen poikimakunto ei osata erottaa poikimaan Vastaavia ongelmia myös tavanomaisissa KS-karjoissa Omaa sonnia voi käyttää myös järkevästi

3 Poikimapaikka ja siirto vasikkakarsinaan Puhdas, kuiva ja sopivan lämmin poikimapaikka Lantakäytävälle poikiminen suuri riskierilaisia vaurioita, leimautuvat puutteellisesti emäänsä ja sairastuvat helposti. Vierihoito poikimakarsinassa suositeltavaa Vasikkakarsinan oltava puhdas, kuiva ja vedoton Vasikka siirretään karsinaan kuivana

4 Vasikan alkuhoito Normaali, terve vasikka nostaa heti syntymän jälkeen päänsä ja kääntyy rintansa päälle parissa minuutissa Vasikan paras hoitaja on oma emä emän annetaan nuolla vasikkansa kuivaksi M. bovis tiloillapoikkeava käytäntö Tarvittaessa hoitaja kuivaa vasikan, vasikka siirretään karsinaan vasta kuivana Vasikan napa tarkastetaan, ja tarvittaessa puhdistetaan tai sidotaan

5 Nuolemalla emä kuivaa vasikan. Samalla vasikan verenkierto ja hengitys tehostuvat

6 Ternimaito - vastustuskyky Vasikka syntyy ilman vasta-aineita Eivät kulkeudu istukan läpi sikiöön Vasta-aineet imeytyvät ternimaidosta IgG tärkein Lisäksi mm. IgA ja IgM Ternimaito on vasikan henkivakuutus vasta-aineiden välityksellä suoja tartuntoja vastaan ensimmäisiksi elinkuukausiksi

7 Ternimaito - vastustuskyky Vasikka saa vasta-aineet ternimaidosta huomattava merkitys vasikan terveyteen, kasvuun ja kehitykseen Imeytyvien vasta-aineiden määrään vaikuttaa syntymän ja ensimmäisen juoton välinen aika ternimaidon laatu juottotapa

8 Vasikan henkiinjäänti vasta-aineiden suhteen

9 Ternimaito ravitsemuksellinen merkitys Ternimaidon rasva on tärkeä energian lähde vasikka syntyy ilman energiavarastoja vasikka kylmettyy nopeasti, jos se ei saa riittävävästi ternimaitoa Ternimaito sisältää myös vasikalle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita

10 Ternimaidon laatu vaihtelee suuresti eri lehmäyksilöiden ja jonkun verran myös karjojen ja rotujen välillä. Hyvä IgG > 50 g/l Erittäin huono < 20g/l. 100g IgG.tä ensimmäisellä juottokerralla, 2 litraa hyvää tai 4 l kohtuullista

11 Laadun vaihtelu (Hokkanen ym. 2014) Vaihtelu erityisesti lehmien eikä tilojen välillä

12 Ternimaidon laatuun vaikuttavia tekijöitä

13 Ternimaidon laatu Vasta-ainepitoisuus korkeimmillaan ensimmäisen lypsykerran maidossa mikäli lehmää joudutaan lypsämään ennen poikimista, säästetään ensimmäinen maito vasikalle Lyhyt ummessaoloaika ja vuotaminen ennen poikimista vähentävät vasta-ainepitoisuutta Solupitoisuus heikentää laatua, utaretulehdus maitoa ei tule antaa vasikoille. Vasta karjaan tuodulla eläimillä ei vasta-aineita karjan tauteja vastaan

14 Ternimaidon laatu mittaaminen Laatua voi karkeasti arvioida ternimaidon ulkonäöstä Paksu ja keltainen maito sisältänee runsaasti vasta-aineita Kolostrometri on maitoon upotettava ominaispainimittari Hyvälaatuisella ternimaidolla maidon pinta jää vihreälle alueelle eli sen IgG-pitoisuus on yli 50g/l. Arveluttavan tason väri on keltainen g/l Huonolaatuisen ternimaidon pinta nousee punaiselle vaaravyöhykkeelle. Brix refraktometri on pieni optinen mittari Perustuu valon taitekertoimeen Maitoa laitetaan vain muutama pisara Tulos luetaan mitta-asteikolta 0-32% valoa vasten. Hyvälaatuisen ternimaidon lukema on yli 22%.

15 Varmista vasta-aineiden saanti Ternimaidon mittaaminen REFRAKTOMETRILLÄ (RHC-200ATC)H Huonolaatuisen ternimaidon lukema on alle 19,9 % Välttävä ternimaito on välillä 20-21,9. Hyvä ternimaito (IgG >10 g/l) antaa luvun 22 tai enemmän. Muista kalibroida laite ennen mittausta. Varmista, että ternimaidon ja mittarin lämpötila on 20 astetta. Haluttaessa maidon vasa-ainemääritykseen voi käyttää myös kolostrometriä Ternimaitojuoton onnistumisen seuranta Verinäytteet mieluiten alle 1 vko ikäisiltä. Mittaus kentällä toisenlaisella refraktometrillä tai laboratoriossa

16 Ensimmäisen juoton ajankohta Vasikan suoliston limakalvo kykenee läpäisemään vasta-ainemolekyylejä tehokkaasti vain joitakin tunteja Vasikka tulisi juottaa mahdollisimman pian syntymän jälkeen, korkeintaan 4 tunnin ikäisenä Ternimaidon imeytyminen loppuu lähes kokonaan noin vuorokauden iässä vasta-aineet antavat paikallista suojaa suolen limakalvolla tämän jälkeenkin

17 Ternimaidon määrä Vastasyntynyt ei kykene juomaan suurta määrää kerralla juotettava useita kertoja ensimmäisen vuorokauden aikana Vuorokauden aikana ternimaitoa n % elopainosta 40 kg vasikalle 4-6 litraa Esim. 4 x 1,5 l

18 Ternimaidon juotto Vasta-aineiden imeytyminen on tehokkainta vasikan imiessä emää (tai emän läheisyydessä) - vierihoito Vierihoidossa hoitajan on varmistettava että vasikka saa imettyä ajoissa ja riittävän määrän ternimaitoa Mikäli vasikka ei jää vierihoitoon, se juotetaan tutista (tuttipullo tai sanko)

19 Ternimaidon juotto Jos vasikka ei juo, annetaan ternimaito pakkojuottolaitteella

20 Vasikan pakkojuotto

21 Ternimaitopankki = HYVÄLAATUISEN TERNIMAIDON PAKKASVARASTO Tarvitaan, kun emän maitoa ei ole tai se on huonolaatuista Ennen poikimista vuotanut tai lypsetty lehmä Makaava poikimahalvauslehmä Paha utaretulehdus Alle kuukausi ennen poikimista karjaan tuotu lehmä Emän kuolema

22 Ternimaitopankki Pakastimeen maitoa lehmältä, joka On ollut ummessa vähintään 6 viikkoa Poikinut vähintään toisen kerran On ollut pitkään karjassa On terve Ensimmäisen lypsykerran maito parasta

23 Ternimaitopankki Säilytys pakastimessa korkeintaan vuoden vasta-aineet antavat suojan ajankohtaisia taudinaiheuttajia vastaan Sulatetaan hitaasti alle 60 asteen lämpötilassa, jotta vasta-aineet eivät tuhoutuisi

24 Ternimaidon saanti pähkinänkuoressa Tilalla annetaan kaikille vasikoille terni maitoa 2 l heti poikimisen yhteydessä (4 t sisällä poikimisesta) eikä vasta seuraavalla ruokintakerralla. Vasikoiden pitää juoda mahdollisimman pian 2 litraa ja ensimmäisen vuorokauden sisällä 4 l ternimaitoa. Tarvittaessa voidaan käyttää pakkojuottolaitteita, joita saa tarvittaessa mm. A-Rehun tarvikemyynnistä. Ternimaidon laatu varmistetaan ternimaitomittarilla. Mittareita saa A-rehun tarvikemyynnistä. Hiehojen maidon laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Pakkasessa pidetään aina varalla hyvälaatuista ternimaitoa.

25 Oikea juotto ja ruokinta Vasikat juotetaan tuttiämpäristä. Tuttijuotto on välityskelpoisuuden ehto ternivasikoille. Pikkuvasikat juotetaan maidolla tai maitovalkuaista sisältävillä juomarehuilla. Vasikoilla on jatkuvasti tarjolla hyvälaatuista ja maittavaa vettä, korsi- ja väkirehua.

26 Täyttyminen Ämpärijuottoon liittyi juomarehun kulkeutuminen pötsiin ja sen ongelmat Puhaltuminen ja ripulit Suuret annokset ja huono hygienia voi aiheuttaa juomarehun riittämätöntä happamoitumista juoksutusmahassa, mikä johtaa rehun pilaantumiseen ja juoksutusmaha tulehdukseen Toissijaiset bakteerit Sarcina sp. ja klostridit Vapaajuotossa jatkuva rehun saanti, etteivät hotki juottokatkoksen jälkeen Juoman tasainen lämpötila Välttävät kylmää, hotkivat lämmintä

27 Vastasyntyneen olosuhteet Vasikat herkkiä kylmälle ja vedolle Optimilämpötila riippuu makuupaikan ja kuivituksen laadusta sekä vedon määrästä Lisälämpö välttämätön eristetyissä rakennuksissa, jotta ilmanvaihto voidaan pitää riittävänä ilman että sisälämpötila menee pakkaselle Vasikkaosaston keskuslämmitys, säteilylämmitin, vähintään lämpölamppu Lihasvärinä ja makaaminen kippura-asennossa merkki palelemisesta

28 Takki päälle vetoisissa ja kylmissä oloissa

29 Olosuhteiden perusasiat kuntoon Vasikkakarsinat ovat kuivia. Jos vasikat makaavat virtsassa, niiden karva irtoaa ja iho tulehtuu. Rakolattian päällä on paksukerros olkea. Karsinoissa ei ole vetoa. Se varmistetaan tunnustelemalla kämmenselällä ilmavirtauksia. Niitä ei saa olla havaittavissa. Tarvittaessa makuualue suojataan kolmiseinäisellä makuukatoksella. Kylmissä kasvattamoissa runsas ja ilmava kuivitus hyvin tärkeää

30 Toimivin kuivitus on paksu kerros olkea

31 Vasikan yksilökarsina Eläinsuojelulainsäädäntö: Alle 2-viikkoisella vasikalla oltava hyvin kuivitettu makuupaikka Leveys: vähintään vasikan säkäkorkeus Pituus: vähintään 1,1 x vasikan pituus (turvasta lantioluun istuinkyhmyyn) Vasikan voitava nähdä ja kosketella lajitovereitaan Sairaan vasikan saa eristää Pikkuvasikan < 2vko yksilökarsinat hyvä keino hillitä tartuntojen leviämistä

32 Hyvässä ryhmäkarsinassa on paljon tilaa n. 2 neliötä (min. 1,5) per vasikka ja mukava makuualusta. Ilmatilaa 10 kuutiota per vasikka.

33 Raikas ilma, kohdennettu lisäilma varmistaa puhtaan ilman saannin

34 Katoksella ja lämpölampuilla vasikoille on luotu lämmin ja vedoton ympäristö

35 Tartuntojen leviämisen estäminen ja mikrobitaudit Vaikka olosuhteilla ja hoidolla merkittävä altistava merkitys ripuleihin ja hengitystietulehduksiin, niiden aiheuttajina silti tarttuvat virukset ja bakteerit sekä alkueläimet tartuntariskin pienentäminen tartuntaketjun katkaisu sairaiden lääkintä,

36 Tartuntariskiä nostavat tekijät Eläinryhmien muuttaminen väärään aikaan Eläimet poikimaan vieraaseen ryhmään Pikkuvasikoiden yhdistäminen yli 3 vkoa vanhempien joukkoon Terveiden yhdistäminen sairaiden tai juuri sairastuneiden joukkoon Juotolla olevien vasikoiden tai muiden herkkien eläinten suuri määrä yhdellä tilalla Juottovasikat yhteydessä teinivasikoihin ja muihin vanhempiin eläimiin Jatkuva virta uusia alttiita vasikoita Kuivikkeen melko vähäinen käyttö Riittämätön ilmanvaihto Suuri ryhmäkoko

37 Tartuntaketjunkatkaisu on A&O Ryhmäkarsinat täytetään sitä mukaa, kun vasikoita syntyy, mutta tyhjennetään yhdellä kertaa. Juottokarsinoita varataan riittävästi (vähintään 2), jotta järkevä kierto olisi mahdollista. Ikäero <3 viikkoa. Karsinoiden tyhjentäminen vasikkaryhmien välillä, jotta tarttuvien tautien pesiytyminen voidaan estää

38 Tartuntojen hallinta Suunnitelmalliset tilan toimintaan sovitetut eläinkierrot Sairastumista voidaan vähentää, jos alttiit vasikat pidetään erillään sairastuneista vasikoista Kiinteä väliaita minimieristys Lypsykarjoissa vasikat uuteen karsinaan kolmen viikon välein ja aina taudinpurkausten yhteydessä Mahdollisuus alkuhoitoon yksilökarsinoissa

39 Siirrettävät väliseinät käytännössä Poistettavissa olevat väliseinät toisivat joustoa eläinten ryhmittelyyn Ternistä teuraaksi -tiloilla erottelu terveydentilan, iän tai koon perusteella, < 10 vasikan ryhmiin? Ryhmien yhdistely mahdollista, kun mahdolliset tartunnat ovat rauhoittuneet, (n. 3 vko tulosta)? Käytössä yleisesti USA:ssa sekä joillakin maitotiloilla myös Suomessa Väliseinien poisto tarpeen mukaan, kun vasikat olleet > 2 vko terveinä

40 Sairastuvuuden vähentäminen poistettavia väliaitoja apuna käyttäen 2 karsinaa per osasto karsina 10* 5 m, 20 vasikkaa Vasikat n. 5 valikoidulta läheiseltä tilalta Täyttö joka toinen viikko yksi karsina kerrallaan, koko osasto tyhjennetään yhdellä kertaa. Tulevien vasikoiden ryhmittely kiinteillä n. 1,5 m korkeilla väliaidoilla lähtötilan ja vasikoiden terveydentilan mukaan Kaikki sairaat erotetaan ensimmäisistä havaittavista oireista kiinteän väliaidan taakse Väliaitoja voidaan poistaa, kun molemmat yhdistävät erät olleet terveitä 2 viikon ajan

41 Vasikkaosastoluonnos pikkuvasikoiden tartuntojen vähentämiseksi ja isompien vasikoiden hoidon helpottamiseksi Rehuvarasto, jonka toisella sivulla teiniosasto Juotto-osasto 1, juoton alussa Makuualu e Puhdistettava lantakäytäv ä Puhdistettava lantakäytäv ä Makuualue Juotto-osasto 2, juoton lopulla Lannanpoisto rakennuksen päästä

42 Käyttö Väliaitojen kiinnitys kuvien mukaan (nostettavat anturat / kaksoisputket, joiden välissä aidan paikka) Ruokinta molempien osastojen keskellä olevalta ruokintakäytävältä ja karsinoiden ollessa jaettuna kaikkien karsinoiden takaosaan siirrettävillä ruokintaesteillä erotetulta takakäytävältä Aluksi vapaa hapanjuotto, jotta yksittäiset vasikat voidaan juottaa kohtuullisin kustannuksin Myöhemmin automaatti per 20 vasikan karsina, jotta juottokustannusta voidaan hallita Runsas kuivitus

43 Käyttö 2 Verhoseinät ulkoseinillä 2,5 m korkeudesta ylöspäin riittävän ilmanvaihdon takaamiseksi, alhaalta ylöspäin nostettavissa oleva tuulensuoja ankarien sääolojen varalle, mahdollisuus asentaa tuulensuoja levy verhoseinän alapuolella olevien karsinoiden päälle. Harja auki osastojen väliseinän kohdalta. Lämmitetty vesi ja juomarehu Alla kuvia väliaitaratkaisuista ja luonnos 500 vasikkaa vuodessa kasvattavan tilan juotto-osastoiksi Vastaavan toimintamallin voi toteuttaa hajautetusti myös vanhoihin rakennuksiin

44 Loossikasvattamot yleistyvät eri puolilla esimerkki Tanskassa ja Ruotsissa Toistaiseksi paras tapa hillitä hengitystietulehduksia suurissa vasikkakasvattamoissa

45 Lisätietoja mttraportti166.pdf

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla Elämän ensi hetket Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla Vasikan alkuhoito ja elvytys Ternimaito Vastasyntyneen olosuhteet Vasikan ensimmäinen elinpäivä = Elämän tärkein päivä Jos emo poikinut omin voimin

Lisätiedot

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy Elämän ensi hetket Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy 1.Vasikan alkuhoito ja elvytys 2. Heikko vastasyntynyt 3.Vastasyntyneen olosuhteet 4.Ternimaito 5.Kevään 2013 poikimiset luomisia tai kuolleita

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat Mukava olo Ternikasvattamon vasikkatilat Tilantarve Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ryhmäkasvatus Laumaeläin Virikkeellisyys, liikunta ja

Lisätiedot

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Naudan synnytysteiden anatomiaa Normaali synnytys Vaikeutunut synnytys Synnytysapu Vastasyntyneen ja emän hoito

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Maha löysällä Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Särkyä sorkissa Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Sorkkavälin ajotulehdus Kantasyöpymä Sorkkavälin ihotulehdus Sorkka-alueen ihotulehdus Ennaltaehkäisy Tarttuvat sorkkasairaudet ternikasvattamossa

Lisätiedot

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Vasikalle terve alku elämään ja siihen liittyvä työmäärä

Vasikalle terve alku elämään ja siihen liittyvä työmäärä TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 1/2015 (659) Vasikalle terve alku elämään ja siihen liittyvä työmäärä Sari Morri, Lea Puumala ja Reetta Palva, TTS Terve ja hyvinvoiva vasikka on sekä kestävän

Lisätiedot

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Rakennetaan hyvinvointia navetassa, Laukaa 20.1.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel HK Agri Oy Vasikan ja nuorten

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10. Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere 26.9. ja Iisalmi 5.10.2017 2 Vasikkakasvatuksen tautiongelmat 1) Ripulit (Rota, Corona,

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja

Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja Valion navettaseminaari 8.2.2011 Kaija Laitinen Osuuskunta Tuottajain Maito Nuorkarjatiloissa on useimmiten parannettavaa Nuorkarjatiloissa

Lisätiedot

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen

Lisätiedot

KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011. Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast

KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011. Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011 KARSINARATKAISUJA Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast Sisällysluettelo 1. Avaus, Heikki Kemppi 2. Vasikkatilan vaatimukset ja hyvät toimintatavat 3. Kuivikkeet 4.

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen

Lisätiedot

Naseva terveydenhuoltokäynnin ohjeet eläinlääkärille

Naseva terveydenhuoltokäynnin ohjeet eläinlääkärille Naseva terveydenhuoltokäynnin ohjeet eläinlääkärille Yleistä: Alla olevat ohjeet ovat esimerkinomaisia ja annetut raja-arvot ovat suuntaa antavia. Niiden tarkka laskeminen ei ole yleensä tarpeellista eikä

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Suunnitelmallinen naudanlihantuotanto -hanke Versio 1.3 23.04.2004. Lypsykarjatilan

Suunnitelmallinen naudanlihantuotanto -hanke Versio 1.3 23.04.2004. Lypsykarjatilan Versio 1.3 23.04.2004 Lypsykarjatilan Vasikkaosasto Vasikoiden olosuhteet ja hyvinvointi ovat niin maidon- kuin lihantuotannonkin kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Eläinvirtojen järkevä suunnittelu, oikeat

Lisätiedot

Valio Oy. E-luokka 1/2011

Valio Oy. E-luokka 1/2011 Valio Oy E-luokka 1/2011 Valio Oy II-luokka 1/2011 Valio Oy E-luokka 2010, Maitosuomi Maidon laatu TILASÄILIÖMAITO E-luokka I-luokka II-luokka tammikuu 2011 94,61 5,30 0,09 tammikuu 2011, tilojen lkm 1421

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Miten huomaan hengitystiepotilaan Hengitystietulehdusten syntyyn vaikuttavat tekijät Taudinaiheuttajat Näytteenotto Hoito Ennaltaehkäisy Hengitystiesairaudet

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Maha löysällä Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

Pikkuvasikoiden iglukasvatus

Pikkuvasikoiden iglukasvatus Pikkuvasikoiden iglukasvatus Leppävirta 21.2.2012 Leena Tuomisto MTT Kotieläintuotannon tutkimus, InnoNauta -hankkeet Miksi vasikoita kasvatetaan igluissa? Sisäkasvatustiloissa olosuhteet usein ongelmallisia

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Vasikan kasvatusolosuhteet

Vasikan kasvatusolosuhteet Vasikan kasvatusolosuhteet Kuva: Mikko Hakanen 26.1.2011 Valio Oy, Heikki Kemppi 1 Mitä tarkoittavat minun mielestäni hyvät vasikkatilat? Vasikat ovat terveitä ja niistä kasvaa tuottavia pitoeläimiä Vasikat

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka

Lisätiedot

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin

Lisätiedot

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Hyvät eläinten olosuhteet lisäävät terveyttä ja maitoa! Lehmän vuorokausi: Lypsyllä max 3-4 h/vrk Makuulla 14 h/vrk pari tuntia sikeää unta märehtii,

Lisätiedot

Mukava olo. Lypsykarjan vasikkatilat

Mukava olo. Lypsykarjan vasikkatilat Mukava olo Lypsykarjan vasikkatilat Tilantarve Yksilökarsinat Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Iglut Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ruokintajärjestelyt Riittävästi ruokintapaikkoja

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi Vasikoiden kasvatus jbs portfolio jbs:n kanssa jbs kälberpaste - vasikkatahna Lyhyesti taattu korkea taso immunoglobuliinia (johdettu IBR-vapaasta maidosta) sisältää

Lisätiedot

Vasikoiden sairaudet ennaltaehkäiseminen ja hoitaminen

Vasikoiden sairaudet ennaltaehkäiseminen ja hoitaminen Vasikoiden sairaudet ennaltaehkäiseminen ja hoitaminen Ternimaito - vastustuskyky Vasikka syntyy ilman vasta-aineita Eivät kulkeudu istukan läpi sikiöön Vasta-aineet imeytyvät ternimaidosta Ternimaito

Lisätiedot

Miia Luoma-Tokoi & Sari Pekkinen VASIKAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN

Miia Luoma-Tokoi & Sari Pekkinen VASIKAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN Miia Luoma-Tokoi & Sari Pekkinen VASIKAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN Miia Luoma-Tokoi & Sari Pekkinen VASIKAN HOITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN Miia Luoma-Tokoi Sari Pekkinen Kevät 2012 Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM www.ett.fi ETT ry NAUTOJEN TAUTEJA / TARTUNTOJA Bakteerit Salmonella EHEC Tarttuvat utaretulehdukset: Str. Agalactiae, Staph. Aureus Tartunnalliset sorkkasairaudet

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit

Lisätiedot

LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA

LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) 1. Pitopaikan yleiset vaatimukset 1.1. Eläinten pitopaikan rakenteet ja laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Lähtökohtana työtehokkuus Navettarastit , Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio

Lähtökohtana työtehokkuus Navettarastit , Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio Lähtökohtana työtehokkuus Navettarastit 3.3.2017, Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio Esityksen sisältö: Testaa nopeutesi! Esittely Marjo Posio Robottinavettatutkimuksen taustaa Pihatossa tehdyt havainnot

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta, lammas, vuohi -> 7 vrk tapahtumasta

Lisätiedot

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot Tehotippi Soft Utareterveys ja vedinkastot HIVEN OY Utaretulehdus valitettavan yleinen sairaus Heikentää merkittävästi eläinten hyvinvointia Utaretulehdus on eläinlääkärihoitojen ja poistojen yleisin syy.

Lisätiedot

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1 TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio 1.9.2011 1 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Mykoplasma epidemiologiaa

Mykoplasma epidemiologiaa Luennon runko Mykoplasma epidemiologiaa Päivi Rajala-Schultz, ELL, PhD, Dipl. ACVPM Professori, HY ELTDK Kliinisen tuotantoeläinlääketieen osasto Valion Mykoplasma seminaari, 26.5.2016 Yleistä mykoplasmasta

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VUOHI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Vasikoiden kylmäkasvatus

Vasikoiden kylmäkasvatus Vasikoiden kylmäkasvatus Innolla mukaan Vasikkatilojen koulutuspäivä 23.11.2011 Ylivieska 13.12.2011 Kuopio Kuva Paula Martiskainen Leena Tuomisto, InnoNauta-hankkeet, MTT Kotieläintuotannon tutkimus,

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

4. Pikkuvasikan sairaudet

4. Pikkuvasikan sairaudet 4. Pikkuvasikan sairaudet Napatulehduksen oireet Tulehtunut napa on suurentunut kosketusarka valuttaa märkää / virtsaa Napatulehduksen oireet Vasikalla voi olla yleisoireita: Kuumeilu Apaattisuus, imee

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

Vasikoiden hoito-opas 2003

Vasikoiden hoito-opas 2003 1 2 VASIKOIDEN HOITO-OPAS 2003 3 Vasikoiden hoito-opas 2003 Kirjoittajat ELL Pirjo Aho Terveydenhuoltopäällikkö A-Tuottajat Oy Pl 147, 70101 Kuopio Puh. 017-156260, 040-5110629 pirjo.aho@a-tuottajat.fi

Lisätiedot

ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI 29.03.2016 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi

ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI 29.03.2016 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI 29.03.2016 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi HIEHONKASVATUKSEN TERVEYSRISKIT Eläinsairaudet - Tarttuvat eläintaudit, muut sairaudet, ruokinnalliset/ravitsemukselliset

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot