Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Transkriptio

1 Kuinka pidämme vasikat terveinä? Laatupäällikkö, eläinlääkäri, ELT Tuomas Herva, AtriaNauta

2 Järkevä poikimakierto Oma sonni tuntematon poikimisaika ei ummessa: ternimaidon laatu kärsii puutteellinen poikimakunto ei osata erottaa poikimaan Vastaavia ongelmia myös tavanomaisissa KS-karjoissa Omaa sonnia voi käyttää myös järkevästi

3 Poikimapaikka ja siirto vasikkakarsinaan Puhdas, kuiva ja sopivan lämmin poikimapaikka Lantakäytävälle poikiminen suuri riskierilaisia vaurioita, leimautuvat puutteellisesti emäänsä ja sairastuvat helposti. Vierihoito poikimakarsinassa suositeltavaa Vasikkakarsinan oltava puhdas, kuiva ja vedoton Vasikka siirretään karsinaan kuivana

4 Vasikan alkuhoito Normaali, terve vasikka nostaa heti syntymän jälkeen päänsä ja kääntyy rintansa päälle parissa minuutissa Vasikan paras hoitaja on oma emä emän annetaan nuolla vasikkansa kuivaksi M. bovis tiloillapoikkeava käytäntö Tarvittaessa hoitaja kuivaa vasikan, vasikka siirretään karsinaan vasta kuivana Vasikan napa tarkastetaan, ja tarvittaessa puhdistetaan tai sidotaan

5 Nuolemalla emä kuivaa vasikan. Samalla vasikan verenkierto ja hengitys tehostuvat

6 Ternimaito - vastustuskyky Vasikka syntyy ilman vasta-aineita Eivät kulkeudu istukan läpi sikiöön Vasta-aineet imeytyvät ternimaidosta IgG tärkein Lisäksi mm. IgA ja IgM Ternimaito on vasikan henkivakuutus vasta-aineiden välityksellä suoja tartuntoja vastaan ensimmäisiksi elinkuukausiksi

7 Ternimaito - vastustuskyky Vasikka saa vasta-aineet ternimaidosta huomattava merkitys vasikan terveyteen, kasvuun ja kehitykseen Imeytyvien vasta-aineiden määrään vaikuttaa syntymän ja ensimmäisen juoton välinen aika ternimaidon laatu juottotapa

8 Vasikan henkiinjäänti vasta-aineiden suhteen

9 Ternimaito ravitsemuksellinen merkitys Ternimaidon rasva on tärkeä energian lähde vasikka syntyy ilman energiavarastoja vasikka kylmettyy nopeasti, jos se ei saa riittävävästi ternimaitoa Ternimaito sisältää myös vasikalle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita

10 Ternimaidon laatu vaihtelee suuresti eri lehmäyksilöiden ja jonkun verran myös karjojen ja rotujen välillä. Hyvä IgG > 50 g/l Erittäin huono < 20g/l. 100g IgG.tä ensimmäisellä juottokerralla, 2 litraa hyvää tai 4 l kohtuullista

11 Laadun vaihtelu (Hokkanen ym. 2014) Vaihtelu erityisesti lehmien eikä tilojen välillä

12 Ternimaidon laatuun vaikuttavia tekijöitä

13 Ternimaidon laatu Vasta-ainepitoisuus korkeimmillaan ensimmäisen lypsykerran maidossa mikäli lehmää joudutaan lypsämään ennen poikimista, säästetään ensimmäinen maito vasikalle Lyhyt ummessaoloaika ja vuotaminen ennen poikimista vähentävät vasta-ainepitoisuutta Solupitoisuus heikentää laatua, utaretulehdus maitoa ei tule antaa vasikoille. Vasta karjaan tuodulla eläimillä ei vasta-aineita karjan tauteja vastaan

14 Ternimaidon laatu mittaaminen Laatua voi karkeasti arvioida ternimaidon ulkonäöstä Paksu ja keltainen maito sisältänee runsaasti vasta-aineita Kolostrometri on maitoon upotettava ominaispainimittari Hyvälaatuisella ternimaidolla maidon pinta jää vihreälle alueelle eli sen IgG-pitoisuus on yli 50g/l. Arveluttavan tason väri on keltainen g/l Huonolaatuisen ternimaidon pinta nousee punaiselle vaaravyöhykkeelle. Brix refraktometri on pieni optinen mittari Perustuu valon taitekertoimeen Maitoa laitetaan vain muutama pisara Tulos luetaan mitta-asteikolta 0-32% valoa vasten. Hyvälaatuisen ternimaidon lukema on yli 22%.

15 Varmista vasta-aineiden saanti Ternimaidon mittaaminen REFRAKTOMETRILLÄ (RHC-200ATC)H Huonolaatuisen ternimaidon lukema on alle 19,9 % Välttävä ternimaito on välillä 20-21,9. Hyvä ternimaito (IgG >10 g/l) antaa luvun 22 tai enemmän. Muista kalibroida laite ennen mittausta. Varmista, että ternimaidon ja mittarin lämpötila on 20 astetta. Haluttaessa maidon vasa-ainemääritykseen voi käyttää myös kolostrometriä Ternimaitojuoton onnistumisen seuranta Verinäytteet mieluiten alle 1 vko ikäisiltä. Mittaus kentällä toisenlaisella refraktometrillä tai laboratoriossa

16 Ensimmäisen juoton ajankohta Vasikan suoliston limakalvo kykenee läpäisemään vasta-ainemolekyylejä tehokkaasti vain joitakin tunteja Vasikka tulisi juottaa mahdollisimman pian syntymän jälkeen, korkeintaan 4 tunnin ikäisenä Ternimaidon imeytyminen loppuu lähes kokonaan noin vuorokauden iässä vasta-aineet antavat paikallista suojaa suolen limakalvolla tämän jälkeenkin

17 Ternimaidon määrä Vastasyntynyt ei kykene juomaan suurta määrää kerralla juotettava useita kertoja ensimmäisen vuorokauden aikana Vuorokauden aikana ternimaitoa n % elopainosta 40 kg vasikalle 4-6 litraa Esim. 4 x 1,5 l

18 Ternimaidon juotto Vasta-aineiden imeytyminen on tehokkainta vasikan imiessä emää (tai emän läheisyydessä) - vierihoito Vierihoidossa hoitajan on varmistettava että vasikka saa imettyä ajoissa ja riittävän määrän ternimaitoa Mikäli vasikka ei jää vierihoitoon, se juotetaan tutista (tuttipullo tai sanko)

19 Ternimaidon juotto Jos vasikka ei juo, annetaan ternimaito pakkojuottolaitteella

20 Vasikan pakkojuotto

21 Ternimaitopankki = HYVÄLAATUISEN TERNIMAIDON PAKKASVARASTO Tarvitaan, kun emän maitoa ei ole tai se on huonolaatuista Ennen poikimista vuotanut tai lypsetty lehmä Makaava poikimahalvauslehmä Paha utaretulehdus Alle kuukausi ennen poikimista karjaan tuotu lehmä Emän kuolema

22 Ternimaitopankki Pakastimeen maitoa lehmältä, joka On ollut ummessa vähintään 6 viikkoa Poikinut vähintään toisen kerran On ollut pitkään karjassa On terve Ensimmäisen lypsykerran maito parasta

23 Ternimaitopankki Säilytys pakastimessa korkeintaan vuoden vasta-aineet antavat suojan ajankohtaisia taudinaiheuttajia vastaan Sulatetaan hitaasti alle 60 asteen lämpötilassa, jotta vasta-aineet eivät tuhoutuisi

24 Ternimaidon saanti pähkinänkuoressa Tilalla annetaan kaikille vasikoille terni maitoa 2 l heti poikimisen yhteydessä (4 t sisällä poikimisesta) eikä vasta seuraavalla ruokintakerralla. Vasikoiden pitää juoda mahdollisimman pian 2 litraa ja ensimmäisen vuorokauden sisällä 4 l ternimaitoa. Tarvittaessa voidaan käyttää pakkojuottolaitteita, joita saa tarvittaessa mm. A-Rehun tarvikemyynnistä. Ternimaidon laatu varmistetaan ternimaitomittarilla. Mittareita saa A-rehun tarvikemyynnistä. Hiehojen maidon laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Pakkasessa pidetään aina varalla hyvälaatuista ternimaitoa.

25 Oikea juotto ja ruokinta Vasikat juotetaan tuttiämpäristä. Tuttijuotto on välityskelpoisuuden ehto ternivasikoille. Pikkuvasikat juotetaan maidolla tai maitovalkuaista sisältävillä juomarehuilla. Vasikoilla on jatkuvasti tarjolla hyvälaatuista ja maittavaa vettä, korsi- ja väkirehua.

26 Täyttyminen Ämpärijuottoon liittyi juomarehun kulkeutuminen pötsiin ja sen ongelmat Puhaltuminen ja ripulit Suuret annokset ja huono hygienia voi aiheuttaa juomarehun riittämätöntä happamoitumista juoksutusmahassa, mikä johtaa rehun pilaantumiseen ja juoksutusmaha tulehdukseen Toissijaiset bakteerit Sarcina sp. ja klostridit Vapaajuotossa jatkuva rehun saanti, etteivät hotki juottokatkoksen jälkeen Juoman tasainen lämpötila Välttävät kylmää, hotkivat lämmintä

27 Vastasyntyneen olosuhteet Vasikat herkkiä kylmälle ja vedolle Optimilämpötila riippuu makuupaikan ja kuivituksen laadusta sekä vedon määrästä Lisälämpö välttämätön eristetyissä rakennuksissa, jotta ilmanvaihto voidaan pitää riittävänä ilman että sisälämpötila menee pakkaselle Vasikkaosaston keskuslämmitys, säteilylämmitin, vähintään lämpölamppu Lihasvärinä ja makaaminen kippura-asennossa merkki palelemisesta

28 Takki päälle vetoisissa ja kylmissä oloissa

29 Olosuhteiden perusasiat kuntoon Vasikkakarsinat ovat kuivia. Jos vasikat makaavat virtsassa, niiden karva irtoaa ja iho tulehtuu. Rakolattian päällä on paksukerros olkea. Karsinoissa ei ole vetoa. Se varmistetaan tunnustelemalla kämmenselällä ilmavirtauksia. Niitä ei saa olla havaittavissa. Tarvittaessa makuualue suojataan kolmiseinäisellä makuukatoksella. Kylmissä kasvattamoissa runsas ja ilmava kuivitus hyvin tärkeää

30 Toimivin kuivitus on paksu kerros olkea

31 Vasikan yksilökarsina Eläinsuojelulainsäädäntö: Alle 2-viikkoisella vasikalla oltava hyvin kuivitettu makuupaikka Leveys: vähintään vasikan säkäkorkeus Pituus: vähintään 1,1 x vasikan pituus (turvasta lantioluun istuinkyhmyyn) Vasikan voitava nähdä ja kosketella lajitovereitaan Sairaan vasikan saa eristää Pikkuvasikan < 2vko yksilökarsinat hyvä keino hillitä tartuntojen leviämistä

32 Hyvässä ryhmäkarsinassa on paljon tilaa n. 2 neliötä (min. 1,5) per vasikka ja mukava makuualusta. Ilmatilaa 10 kuutiota per vasikka.

33 Raikas ilma, kohdennettu lisäilma varmistaa puhtaan ilman saannin

34 Katoksella ja lämpölampuilla vasikoille on luotu lämmin ja vedoton ympäristö

35 Tartuntojen leviämisen estäminen ja mikrobitaudit Vaikka olosuhteilla ja hoidolla merkittävä altistava merkitys ripuleihin ja hengitystietulehduksiin, niiden aiheuttajina silti tarttuvat virukset ja bakteerit sekä alkueläimet tartuntariskin pienentäminen tartuntaketjun katkaisu sairaiden lääkintä,

36 Tartuntariskiä nostavat tekijät Eläinryhmien muuttaminen väärään aikaan Eläimet poikimaan vieraaseen ryhmään Pikkuvasikoiden yhdistäminen yli 3 vkoa vanhempien joukkoon Terveiden yhdistäminen sairaiden tai juuri sairastuneiden joukkoon Juotolla olevien vasikoiden tai muiden herkkien eläinten suuri määrä yhdellä tilalla Juottovasikat yhteydessä teinivasikoihin ja muihin vanhempiin eläimiin Jatkuva virta uusia alttiita vasikoita Kuivikkeen melko vähäinen käyttö Riittämätön ilmanvaihto Suuri ryhmäkoko

37 Tartuntaketjunkatkaisu on A&O Ryhmäkarsinat täytetään sitä mukaa, kun vasikoita syntyy, mutta tyhjennetään yhdellä kertaa. Juottokarsinoita varataan riittävästi (vähintään 2), jotta järkevä kierto olisi mahdollista. Ikäero <3 viikkoa. Karsinoiden tyhjentäminen vasikkaryhmien välillä, jotta tarttuvien tautien pesiytyminen voidaan estää

38 Tartuntojen hallinta Suunnitelmalliset tilan toimintaan sovitetut eläinkierrot Sairastumista voidaan vähentää, jos alttiit vasikat pidetään erillään sairastuneista vasikoista Kiinteä väliaita minimieristys Lypsykarjoissa vasikat uuteen karsinaan kolmen viikon välein ja aina taudinpurkausten yhteydessä Mahdollisuus alkuhoitoon yksilökarsinoissa

39 Siirrettävät väliseinät käytännössä Poistettavissa olevat väliseinät toisivat joustoa eläinten ryhmittelyyn Ternistä teuraaksi -tiloilla erottelu terveydentilan, iän tai koon perusteella, < 10 vasikan ryhmiin? Ryhmien yhdistely mahdollista, kun mahdolliset tartunnat ovat rauhoittuneet, (n. 3 vko tulosta)? Käytössä yleisesti USA:ssa sekä joillakin maitotiloilla myös Suomessa Väliseinien poisto tarpeen mukaan, kun vasikat olleet > 2 vko terveinä

40 Sairastuvuuden vähentäminen poistettavia väliaitoja apuna käyttäen 2 karsinaa per osasto karsina 10* 5 m, 20 vasikkaa Vasikat n. 5 valikoidulta läheiseltä tilalta Täyttö joka toinen viikko yksi karsina kerrallaan, koko osasto tyhjennetään yhdellä kertaa. Tulevien vasikoiden ryhmittely kiinteillä n. 1,5 m korkeilla väliaidoilla lähtötilan ja vasikoiden terveydentilan mukaan Kaikki sairaat erotetaan ensimmäisistä havaittavista oireista kiinteän väliaidan taakse Väliaitoja voidaan poistaa, kun molemmat yhdistävät erät olleet terveitä 2 viikon ajan

41 Vasikkaosastoluonnos pikkuvasikoiden tartuntojen vähentämiseksi ja isompien vasikoiden hoidon helpottamiseksi Rehuvarasto, jonka toisella sivulla teiniosasto Juotto-osasto 1, juoton alussa Makuualu e Puhdistettava lantakäytäv ä Puhdistettava lantakäytäv ä Makuualue Juotto-osasto 2, juoton lopulla Lannanpoisto rakennuksen päästä

42 Käyttö Väliaitojen kiinnitys kuvien mukaan (nostettavat anturat / kaksoisputket, joiden välissä aidan paikka) Ruokinta molempien osastojen keskellä olevalta ruokintakäytävältä ja karsinoiden ollessa jaettuna kaikkien karsinoiden takaosaan siirrettävillä ruokintaesteillä erotetulta takakäytävältä Aluksi vapaa hapanjuotto, jotta yksittäiset vasikat voidaan juottaa kohtuullisin kustannuksin Myöhemmin automaatti per 20 vasikan karsina, jotta juottokustannusta voidaan hallita Runsas kuivitus

43 Käyttö 2 Verhoseinät ulkoseinillä 2,5 m korkeudesta ylöspäin riittävän ilmanvaihdon takaamiseksi, alhaalta ylöspäin nostettavissa oleva tuulensuoja ankarien sääolojen varalle, mahdollisuus asentaa tuulensuoja levy verhoseinän alapuolella olevien karsinoiden päälle. Harja auki osastojen väliseinän kohdalta. Lämmitetty vesi ja juomarehu Alla kuvia väliaitaratkaisuista ja luonnos 500 vasikkaa vuodessa kasvattavan tilan juotto-osastoiksi Vastaavan toimintamallin voi toteuttaa hajautetusti myös vanhoihin rakennuksiin

44 Loossikasvattamot yleistyvät eri puolilla esimerkki Tanskassa ja Ruotsissa Toistaiseksi paras tapa hillitä hengitystietulehduksia suurissa vasikkakasvattamoissa

45 Lisätietoja mttraportti166.pdf