Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C 1.2.1

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 2 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (1/1) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C YLEISTÄ Rakentamismääräys- ja ohjekokoelman osa C1.2.1 sisältää lypsykarjarakennusten ja näiden erityistilojen suunnitteluohjeita. Yleiset nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset ovat annettu MMM:n eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksessä nro 14/EEO/1997. Määräykset ja ohjeet perustuvat käytännön kokemuksiin ja suoritettuihin tutkimuksiin, jotka koskevat eläinten terveyden ja ympäristön välistä yhteyttä. Lypsykarjarakennusten lämpöhuoltoa ja huoneilmastoa, valaistusta, ympäristöhuoltoa ja paloturvallisuutta käsitellään RMO:n osissa C2.. C5. Määräykset on annettu lihavoituna, samoin viittaukset muista säädöksistä tuleviin mitoitus- tai muihin vaatimuksiin (säädöstunnus mainittu). 2. ELÄINTILAT 2.1 Yleistä Lypsykarjanavetan eläinhallitila määräytyy lypsylehmien, hiehojen ja vasikoiden paikkojen tilavaatimuksista sekä kulkureittien ja käytävien tilatarpeesta. Lypsylehmän ja muun täyskasvuisen nautaeläimen parsileveys on vähintään 12 mm. Parren pituus on mm, riippuen parsijärjestelmästä. Nautaeläinten parsi- ja karsinajako tulee merkitä selvästi pohjapiirrokseen, ja yksi parsipaikka vastaa yhtä eläinpaikkaa. Ryhmäkarsinoissa tulee merkitä eläinten ikäluokat ja määrä. Nuoren yli 6 kk ikäisen eläimen parren tulee olla mm leveä. Hiehon parsi voidaan tehdä yli 1 mm leveäksi ja täysikasvuisen naudan tilantarvetta vastaavaksi, mikäli se rakenteiden ja parsitilaan vaikuttavien sisustusosien kannalta katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Kantavien hiehojen ( kk) parsien määrä voi olla enintään kolmasosa lypsylehmien määrästä. Tarkemmat parsi- ja karsinamitat saadaan tämän ohjeen mitoitustaulukoista. Toiminnallisessa ja taloudellisessa suunnitteluvaiheessa tehtävän nuoren karjan tilojen määrittelyn tulee perustua luvanvaraisten täysikasvuisten eläinten määriin sekä tuotannon rehuomavaraisuuden osalta annettuihin määräyksiin. Parsinavetassa tulisi olla yksi ja pihatoissa kaksi täysikasvuisen naudan tilaa vastaava sairaseläinpaikka jokaista alkavaa 2 lypsylehmää kohti, joko partena tai karsinana. Sairaseläinpaikka tulee selvästi merkitä pohjapiirrokseen. Tilalle tuotaville eläimille tulee varata tarvittavan kokoinen karanteenitila, joka ei ole suorassa yhteydessä tilan varsinaisiin eläintiloihin. Karanteenitilan mitoitukseksi suositellaan noin 6 m 2, eli normaali parsipaikka ruokintapöytä- ja käytävätiloineen yhtä täysikasvuista eläintä kohti. Silloin kuin kaikki vasikat jäävät tilalle, eli lehmävasikat maidontuotantoon ja sonnivasikat kasvatetaan teurastukseen, voidaan eläinpaikkoja mitoittaa taulukko 1b:n mukaisesti. Taulukko 1a. Lypsykarjatilan ohjeellinen uudistus- ja sairaseläinpaikkajakautuma (vaihtelu n. ±1 %). Lypsy- Hiehot Sairaslehmät, kpl kk kk 2..6 kk < 8viikkoa tai hoitopaikkaa Taulukko 1b. Lypsykarjatilan ohjeellinen nuoreläin- ja sairaseläinpaikkajakautuma silloin kuin kaikki vasikat kasvatetaan (vaihtelu n. ±1 %). Lypsy- Hiehot ja mullit Sairaslehmät, kpl kk kk 2..6 kk < 8viikkoa tai hoitopaikkaa Pikkuvasikoille tulee olla riittävästi karsinatilaa. Karsinoiden tulee olla helposti puhdistettavia. Pikkuvasikat voidaan pitää yksilökarsinassa korkeintaan kahdeksan viikon ikään asti. (14/ EEO/97) Alle puolen vuoden ikäistä nautaeläintä ei saa pitää parteen kytkettynä. (14/EEO/97) 2.2 Kytketyt eläimet, parsinavetta Kytketyille eläimille parren pituus ja leveys tulee sovittaa eläinten koon, kytkemistavan ja parren etupään väljyyden ja joustamiskyvyn mukaan. Kytkemislaite sekä sulkemislaite tulee olla niin muotoiltu, että eläimet vaikeuksitta voivat syödä, nousta, käydä makuulle ja asettua luonnolliseen asentoon. Kytkyt tulee kiinnittää niin, ettei siitä aiheudu tapaturmariskiä eläimelle. Kytkettyjen eläinten parsipinnan ja

2 vapaiden eläinten lattiapinnan tulee olla tasainen, mutta ei liukas. Kytketyille nuorille eläimille ja aikuisille sonneille parsipohja voidaan edessä olevaa puolikasta lukuunottamatta tehdä rakolattiaksi. 2.3 Eläimet pihatossa Pihatoissa eläinten lukumäärä ei saa ylittää käytettävissä olevien makuuparsien määrää. (14/ EEO/97) Eläinsuojelusyistä on suositeltavaa, että eläinten käytettävissä on ylimääräisiä makuuparsia, joita kuitenkin saa olla enintään 2% maitokiintiönmukaisesta eläinmäärästä. Pihatoissa rehupöydän reunan pituutta tulee olla vähintään 7 mm lehmää kohti ja vähintään 4 mm nuorta eläintä kohti. Jos eläinten karkean rehun saanti on jatkuvaa, voidaan rehupöydän reunapituutta 4 mm/ täysikasvuinen nauta ja 3 mm/ nuori eläin pitää riittävänä. Pihatoissa joissa hiehot ja lehmät liikkuvat ja käyttävät yhtenäisiä makuuparsia, on toimivuuden kannalta välttämätöntä, että parret ovat samanmittaisia. Hiehoparret tulee merkitä pohjapiirrokseen selvästi hiehon parsiksi Kylmäpihattojen erityisvaatimuksia Eristämättömät lypsykarjarakennukset eli kylmäpihatot ovat mm. taloudellisista syistä suositeltavia. Hyvin suunniteltuina ne ovat myös toimivia. Tyypillisinä ongelmina, jotka on otettava suunnittelussa huomioon, ovat vesi- ja lumisateen pääseminen eläintilaan sekä veto ja jäätyminen, jotka huonontavat työympäristöä ja eläinten elinympäristöä. Ilmanvaihto hoidetaan kylmäpihatoissa ilman puhaltimia ja ilmanpoisto tapahtuu yleensä kattoaukkojen kautta ja korvausilma saadaan avoimen ulkoseinän tai sen yläreunan kautta. Aukot on suunniteltava niin että mahdollisimman vähän lumi- ja vesisadetta pääsee eläintilaan. Samoin on veto-ongelma otettava huomioon mm. siten, että eläinten makuupaikkojen lähellä ympäröivät seinät ovat tuulitiiviitä. Kun ulkolämpötila alittaa -2 C, lanta jäätyy lantakäytävissä. Lantakäytävän syvyyden tulisi tästä syystä olla vähintään 15 mm. Lannan jäätyminen ei ole sinänsä iso ongelma, koska alle -2 C lämpötilajaksot eivät yleensä ole pitkiä. Juomakuppien tulee olla lämmitettyjä. Lantakäytävän kallistus lantavarastoon päin helpottaa lannanpoistoa. Eläinten liikkuminen lantakäytävissä aiheuttaa lannan siirtymisen alaspäin jos kaltevuus ylittää 4 %. Lantakäytävän maksimikaltevuus on nautaeläinten liikkumisen kannalta ja jalkarasitukset huomioon ottaen n. 8 %. Vesikatteen alapinnan kondensoituminen on hoidettava riittävällä tuuletuksella sekä oikealla katemateriaalilla tai aluskatteella. Myös kattokaltevuudella on vaikutusta katon alapinnan kondensoitumiseen. Runkorakenteet ja parsirakenteet tulisi tehdä puusta. Parrenerottimet järeästä puusta ovat kestäviä ja MMM-RMO C (8) eläinystävällisiä ja ne ovat helppo korjata ja muuttaa eläimille sopiviksi. On kuitenkin otettava huomioon puun lahoamisriski virheellisissä rakenneratkaisuissa. Lahoamisriskipaikoissa on syytä välttää puun käyttöä tai käyttää painekyllästettyä tai muulla tavoin suojattua puuta tai puulajia, joka paremmin kestää kosteutta, esim. lehtikuusta. Silloin kun lehmät rokotetaan tai muutoin tulevat eläinlääkärin tarkastettavaksi, on suositeltavaa jos kaikki lehmät voidaan kerrallaan kytkeä kiinni esim. ruokinta-aitaan. Kylmien pihattojen lypsyosaston ja maidonhuoltotilojen tulee olla lämmöneristetyt. 2.4 Lypsyosasto Lypsyosaston on oltava rakenteiltaan ja pintamateriaaleiltaan sellainen, että se voidaan helposti pitää puhtaana. Ulosteet ja jätevedet on voitava tehokkaasti poistaa lypsyasemalta ja sen odotustilasta. Lypsyosasto mitoitetaan lypsylehmien määrän mukaan. Vinoparsi- tai ns. kalanruotoasemassa karkea mitoitus on 2 lypsypaikkaa kymmentä lypsävää lehmää kohti. Lypsyaseman edessä on oltava lypsyyn tuleville lehmille odotus- tai keräilytilaa noin m² lypsyyn tulevaa lehmää kohti. Alue voi olla osa eläintilan liikunta-aluetta tai erillinen tila tähän tarkoitukseen. Odotustilasta on järjestettävä toimiva lannanpoisto. Taulukko 2. Lypsyaseman mitoitus Lypsylehmämäärä Kalaruotoasema tandemasema, rinnakkaisas Lypsyaseman odotustila, m² Rakolattiat Ritiläpalkistoa käytettäessä palkin ja raon leveys tulee sovittaa eläimen koon ja iän mukaan, taul. 3. Rakolattian pinnan on oltava tasainen. Vierekkäisten rakolattiapalkkien yläpinnan korkeustasopoikkeama tulee olla enintään 5 mm. Poikkeama palkkileveydessä on enintään 5 mm ja rakoleveydessä enintään 5 mm. Palkkien yläpuolen reunat tulisi olla pyöristettyä 5 mm:n säteellä. Hiehoille, joilla on vähemmän kuin 2 kk poikimiseen, makuupinnaksi ei suositella rakolattiaa. Taulukko 3. Rakolattian ohjeellinen mitoitus, mm Eläinten ikä, kk Palkin leveys Raon leveys Täysikasvuiset >22kk kk kk kk 9 35 < 6 kk 7 3

3 3 MAIDONHUOLTOTILAT 3.1 Maitohuone Maitohuone ei saa olla suorassa yhteydessä eläintiloihin eikä muihinkaan tiloihin, joista voi siirtyä lantaa tai likaa maidonkäsittelytiloihin. Maitohuoneen seinien ja lattioiden on oltava helposti puhtaana pidettäviä. Maitohuoneen jätteiden ja jätevesien poisto on järjestettävä tehokkaasti. Maidonkäsittelytilat voivat olla suorassa yhteydessä lypsyasemaan, jos lypsyasema on täysin erotettu eläintiloista Maitohuoneeseen liittyvät aputilat Maidonhuoltotiloihin kuuluu maitohuoneen yhteyteen muita työ- ja aputiloja. Eteistilan lisäksi tarvitaan kiinteitä koneita ja laitteita varten erillinen tekninen tila ns. konehuone mm. näiden melu- haju- ja öljyntippumishaittojen takia. Maitohuoneen yhteydessä voi olla myös toimisto- ja sosiaalitiloja, kuten valvontahuone, tauko-, wc-, pesu- ja pukutilat. Vanhoissa peruskorjattavissa kohteissa perinteinen karjakeittiö muuripatoineen voi olla myös edelleen käytössä. Uusissa pihattoratkaisuissa, joissa käytetään tietokoneohjattua lypsy- ja ruokinta-automatiikkaa, tarvitaan toimisto- ja valvontatila. MMM-RMO C Konehuone ja sähkökeskus Konehuone on, kuten nimi sanoo, tarkoitettu koneille ja laitteille, jotka ovat myös yleensä tähän tilaan kiinteästi asennettuja. Konehuoneeseen sijoitetaan lypsykoneen tyhjöpumppu sähkömoottoreineen ja tyhjösäiliöineen, 3.5 Sosiaalitilat mielellään myös sähkökeskus, mahdollinen vesipumppu ja painesäiliö (hydrofori). Jos lypsykoneen tyhjöpumppu on vesirengaspumppu, on tilaa varattava vesisäiliöille ym. tarvittaville komponenteille. Tarvittaessa tilaan sijoitetaan myös lämminvesivaraaja, kiinteä painepesuri sekä muita mahdollisia laitteita, kuten esim. tilasäiliön jäähdytyslaite. Tyhjöpumppu aiheuttaa melua ja siksi tilan tulee olla hyvin äänieristetty. Poistoputken tulee olla mahdollisimman lyhyt ja sen pää johdetaan ulos hiukan maanpinnan yläpuolelle. Poistoputken pää ei kuitenkaan saa olla lähellä tilasäiliön jäähdytyslaitteen ilmanottoaukkoa. Tyhjöpumpun sijoittaminen lattialle seinän sijaan vähentää melua. Jos tilasäiliön jäähdytyslaite sijoitetaan konehuoneeseen tai johonkin muuhun erilliseen tilaan, tulee huoneessa olla sen vaatima ilmanvaihtojärjestelmä. Konehuone varustetaan lattiakaivolla mahdollisten vesivuotojen takia. Sähkökeskus sijoitetaan sähköasennusmääräysten mukaan turvalliselle etäisyydelle kosteista laitteista. Konehuoneen mitoitus riippuu koneiden ja laitteiden määrästä. Siinä on myös huomioitava eri huoltotehtävien (voitelu, korjaus, 3(8) sulakkeiden ym. osien vaihtaminen) vaatima tilantarve, mikä edellyttää vapaata tilaa, jota ei voida käyttää varastona. 3.3 Toimisto/valvontatila Toimisto/valvontatila mitoitetaan olemassa olevien tarpeiden mukaan, joskin se voidaan erillisenä huoneena jättää kokonaan pois. Navetoissa, jossa on tietokoneohjattu väkirehuruokinta-, lypsy- ja lypsynseuranta-automatiikka, tarvitaan tila kuitenkin tietokonelaitteiden takia. Huone tulee olla hyvin suojattu/eristetty pölyltä ja kosteudelta. Tähän kuivaan ja pölyttömään tilaan voidaan sijoittaa ATK-laitteiden lähelle myös UPS-laite. Toimistotilan kalustuksena on kirjoituspöytä laatikostoineen ja/tai hyllyineen. Puhelinliitäntä on hyvä olla tässä huoneessa. Huone sijoitetaan valvonnan helpottamiseksi, jos mahdollista niin, että saadaan näköyhteys ikkunan kautta eläintilaan ja/tai lypsyasemaan. Toimistotilassa tulisi myös olla paikka ilmoitustaululle tai eläinten seuranta-aikataululle, mahdollisesti myös lääkekaapille. Lääkekaapissa säilytetään eläinlääkinnässä tarvittavat lääkkeet. On suositeltava että lääkekaappi on jääkaappi. Lääkejääkaapissa ei saa säilyttää elintarvikkeita. 3.4 Eteinen/käytävä Eteinen muodostaa yleensä sulkutilan, joka vaaditaan maitohuoneen ja eläintilan välille. Eteistila kannattaa varustaa päivänvalon takia aina ikkunalla, jos se on mahdollista. Siihen tulee varata tila vaatehyllylle ja -koukuille sekä tila saappaille ja muille jalkineille. Eteiseen järjestetään jalkineiden desinfiointialusta. Desinfiointialustan käyttö vaatii jatkuvaa tarkkaa ylläpitoa. Saappaiden pesua varten eläintilaan tai eteiseen sijoitetaan vesihana ja lattiakaivo, joilla estetään lian kulkeutuminen. Kustannussyistä on yleensä edullisempaa hyödyntää esim. asuinrakennuksessa olemassa olevia puku- ja pesutiloja kuin rakentaa uudet kotieläinrakennuksen yhteyteen. WC ja pesuallas ovat kuitenkin usein perusteltuja tuotantorakennuksen yhteydessä, erityisesti, jos asuinrakennuksen WC-tilat ovat hankalasti käytettävissä. Jos tilalla käytetään ulkopuolista palkattua työvoimaa, on tarpeellista järjestää suihku-, puku- ja taukohuoneet kotieläinrakennuksen yhteyteen. Pukuhuoneen tai eteisen yhteyteen voidaan sijoittaa poikittainen istuinpenkki, jonka kohdalla vaihdetaan vaatteet. Arkivaatteet säilytetään penkin sisääntulopuolella ja navettavaatteet navettapuolella. Navetassa tai muuten maatilalla olevan kokoaikaisesti palkatun työvoiman sosiaalitilat tehdään näiden tilojen yleisten vaatimusten mukaisesti. Pesu- ja pukeutumismahdollisuus tulisi järjestää siementäjän, eläinlääkärin ja maatalouslomittajan, mutta myös mahdollisten muiden vierailijoiden, tarpeisiin.

4 3.6 Eläinlääkärin tilat Suuremmissa navetoissa voidaan katsoa tarpeelliseksi että eläinhallin huoltotilojen yhteydessä on järjestetty erillinen tila eläinlääkärille. Tähän tarkoitukseen sopii kuitenkin myös toimisto ja valvontatila hyvin. Täällä voidaan säilyttää eläinlääkinnän päiväkirjat ja lääkejääkaappi. MMM-RMO C Vasikkarehuvalmistus- ja välinehuoltotila Maidonhuoltotilaa ei tule käyttää vasikkarehun valmistukseen, vaan sitä varten on tarkoituksenmukaista varata oma tilansa vasikkakarsinoiden läheltä. Jos vanha karjakeittiö on vielä hyväkuntoinen, voidaan sitä hyödyntää vasikkarehun valmistuksessa tai esimerkiksi välinehuollossa. 4(8)

5 MMM-RMO C Parsinavetat Lyhytparsi, kiinteä lannanpoisto Eläinten ikä Paino, kg A L,mm B L,mm Lypsylehmä Hieho Nuorkarja kk kk kk Pitkäparsi, kiinteä lannanpoisto Keskiparsi, kiinteä lannanpoisto Eläinten ikä Paino, kg A P,mm B P,mm Lypsylehmä Hieho Nuorkarja kk kk kk Lyhyt-/keskiparsi, lietelanta 5(8)

6 MMM-RMO C 1.21 Eläinten ikä Paino, kg A, mm B, mm Lypsylehmä Hieho Nuorkarja kk kk kk Kombinavetat Syöttöparsi 212 Parsipihatot Makuuparsi, yksirivinen 214 Naudat täytepohjapihatossa Vinopohjainen suurkarsina Makuuparsi, kaksirivinen parret vastakkain, parret erillään Kestokuivikepohjainen suurkarsina Eläinten Eläinten A B ikä, kk paino, kg > (8)

7 MMM-RMO C Nuorkarjakarsinat Yksilökarsina, vasikan ikä < 8 viikkoa Kalaruoto-lypsyasema, kaksirivinen Ryhmäkarsina Ohjeelliset mitat C 2x2 2x4 2x6 2x8 2x Läpikulku-lypsyasema, kaksirivinen Karsinan pinta-ala Eläinten Ikä, kk Rakolattia- Kiinteäpaino,kg karsina, pohjainen Nuori nauta Liha nauta m 2 /eläin karsina, m 2 /eläin < > > 5 > 2 > Lypsypaikkojen määrä C 2 x x x Rinnakkais-lypsyasema, takalypsy 214 Lypsyasemat Kalaruoto-lypsyasema, yksirivinen Ohjeelliset mitat C (8)

8 MMM-RMO C Sivukulku-lypsyasema 21 LYPSYKARJARAKENNUSTEN OHJEEL- LISET HUONETILASUOSITUKSET Rakennus m 2 21 LYPSYKARJARAKENNUKSET 211 PARSINAVETAT -Päätykäytävien vakiopinta-ala -Lehmäpaikka (ja sairaspaikka) -Hieho- ja vasikkapaikka -Maitohuone+sosiaaliset tilat -Säilörehun välivarasto ³25 12 Lypsypaikkojen määrä C 2 x x x PARSIPIHATOT -Vakiopinta-ala -Lehmäpaikka (ja sairaspaikka), sis. lypsyaseman + odotustila -Nuoret eläimet -Maitohuone+ sosiaaliset tilat -Säilörehun välivarasto 222 KUIVIKEPOHJAJÄRJESTELMÄ -Vakiopinta-ala -Lehmä paikka sis. lypsyaseman + odotustila -Nuorkarja-eläinpaikka -Maitohuone+ sosiaaliset tilat -Säilörehun välivarasto ³ ³ (8)