VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS"

Transkriptio

1 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

2 2 Hiehojen ruokintaopas 2012

3 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa lehmien uudistus vaatii entistä määrätietoisempaa suunnittelua ja kannattavuuslaskelmia muun muassa jalostuksen, työnkäytön, rakennusten sekä ruokinnan osalta. Vasikoiden hyvinvointi edellyttää tasapainoisen ruokinnan lisäksi optimaalisia olosuhteita. Oleellista on, että hiehoista saadaan kasvatettua mahdollisimman kestäviä lehmiä, jotka lypsävät karjassa nykyistä pidempään. Osa tiloista voi päätyä ulkoistamaan hiehojen kasvatuksen, suurin osa maitotiloista kuitenkin tuottaa uudistuseläimet itse. Molemmissa tapauksissa ruokinnan tavoitteena on, että hiehot saadaan siemennettyä 15-kuukautisina, jotta ne poikisivat noin kahden vuoden iässä. Mitä vanhempana hieho poikii, sitä kalliimmaksi kasvatus muodostuu. Korkein elinikäistuotos saadaan hiehoilta, jotka poikivat 24 kuukauden iässä. Vastasyntyneen vasikan ensimmäinen ternimaitoannos voi ratkaista sen myöhemmän kehityksen. Juottokauden tavoitteena on saada kasvu hyvään vauhtiin ja kehittää pötsi toimivaksi ennen vieroitusta. Vieroitetun vasikan ruokinta suunnitellaan siten, että hieho saa edellytykset tiinehtyä 15 kuukauden iässä. Hiehon pitää kasvaa mahdollisimman hyvin, mutta rasvoittumista on syytä välttää. Kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit vaikuttavat osaltaan hedelmällisyyteen. Tästä oppaasta saat vinkkejä vasikoiden ja hiehojen onnistuneeseen ruokintaan eri vaiheissa. Lisätietoja: Merja Holma naudanrehujen kehityspäällikkö puh RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA SISÄLLYS Miksi vasikan ruokintaan kannattaa panostaa?... 4 Ummessaolokausi: Vasikan ruokinta alkaa emästä... 7 Syntymä 2 kk: Ternikausi ja juottokausi kk: Vieroitus kk: Hiehon kasvatus ja ruokinta Siemennys sopivassa koossa kk: Tiineys ja tunnutus Sairauksien ehkäisy Hiehojen ruokintaopas

4 MIKSI VASIKAN RUOKINTAAN KANNATTAA PANOSTAA? Karjan uudistus muodostaa merkittävän osan maidon tuotantokustannuksista, sillä tuottamaton hiehokausi on puolet lehmän elämästä. Vasikan ja hiehon oikealla ruokinnalla uudistusta voidaan tehostaa. Hiehojen pitäisi poikia nuorempana Hiehot poikivat Suomessa ensimmäisen kerran lähes 27 kk:n iässä. Keskimäärin poikimisia on alle 2,5. Poistot tehdään jo alle viiden vuoden iässä. Tuottamaton hiehokausi on suuri osa keskivertolehmän elämästä. Oikea ruokinta eri kausina Vasikoiden ruokintaan, hoitoon ja olosuhteisiin kannattaa panostaa, sillä vasikka-ajan ongelmat verottavat sekä tuotosta että kestävyyttä. Lehmän kestävyyden perusta luodaan jo ennen syntymää, siksi vasikan ruokinta alkaa jo emästä. Lehmän tasapainoinen ruokinta ummessaolokaudella edesauttaa myös syntyvän vasikan kehitystä ja terveyttä. Vasikan oikealla varhaisruokinnalla saadaan tulevalle lypsylehmälle tehokas pötsi. Maidon ravinteet ovat välttämättömiä kasvulle, mutta vasta väkirehu tekee vasikasta märehtijän. Tehokas vieroitetun vasikan ruokinta puolestaan varmistaa, että hieho on siemennyskypsä 15 kk:n iässä, jolloin se poikii kaksivuotiaana. Riittävä ravinteiden saanti varmistaa tiinehtymisen ajallaan ja parantaa huuhdeltavien hiehojen tulosta. HIEHON TUOTANTOKUSTANNUS POIKIMAIÄN MUKAAN ELINIKÄISTUOTOS POIKIMAIÄN MUKAAN Tuotantokust., Poikimaikä, kk Elinikäistuotos, kg < > 27 Poikimaikä, kk Lähde: ProAgria Keskusten Liitto Lähde: ProAgria Keskusten Liitto 4 Hiehojen ruokintaopas 2012

5 HIEHOJEN PITÄÄ POIKIA NYKYISTÄ NUOREMPANA Hiehojen ruokintaopas

6 EMÄN TASA- PAINOINEN RUOKINTA ANTAA VASIKALLE HYVÄN ALUN 6 Hiehojen ruokintaopas 2012

7 UMMESSAOLOKAUSI VASIKAN RUOKINTA ALKAA EMÄSTÄ Lehmän umpikauden ruokinta vaikuttaa myös syntyvän vasikan kehitykseen ja terveyteen. Kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit ovat välttämättömiä paitsi emälle, myös kehittyvälle sikiölle. Ummessaolokauden tulisi kestää vähintään kuusi viikkoa, jotta vasta-aineet ehtivät kehittyä ternimaitoon. Emän sopiva kuntoluokka poikiessa on 3,5. Lihavuus altistaa poikimavaikeuksille. Oikealla kivennäis-, hivenaine- ja vitamiiniruokinnalla voi estää poikimisen ajan ongelmia. Erityisesti E-vitamiinin ja seleenin saanti on syytä varmistaa. Jos emän ruokinta ei ole tasapainossa, syntyvät vasikat voivat olla heikkoja ja huonoja imemään. Top-dressing helpottaa ruokintaa Umpilehmien kivennäis-, hivenaine- ja vitamiiniruokinta saattaa jäädä liian vähälle huomiolle varsinkin pihatoissa, joissa ei ole omaa annostelumahdollisuutta. Tunnu-Melli ja Vita-Melli voidaan annostella säilörehun päälle top-dressing-tyyliin. Myös Nuolu-Melli Umpi -kivennäissanko helpottaa ruokintaa huomattavasti. Hyvät olosuhteet Hyvien olosuhteiden merkitys on suuri sekä poikivalle emälle että vasikalle. Tasapainoisen ruokinnan ja vapaan vedensaannin lisäksi kannattaa panostaa stressittömään ympäristöön, jossa on riittävästi valoa, ilmaa ja tilaa. Vastasyntynyt vasikka tarvitsee pehmeän ja vedottoman makuupaikan. Lisälämpöä voi tarvittaessa antaa esimerkiksi vasikkaliivillä. Hiehojen ruokintaopas

8 SYNTYMÄ 2 KK TERNIKAUSI JA JUOTTOKAUSI Kahdeksan viikon ikään mennessä vieroitettavalla lehmävasikalla tulee olla toimiva pötsi, jotta kasvu ei notkahda juoton loputtua. Hyvä alku varmistaa, että hieho on 15 kk:n iässä siemennyskokoinen. Ternimaito on henkivakuutus Vastasyntyneen vasikan ensimmäiset elintunnit vaikuttavat ratkaisevasti tulevan lehmän terveyteen ja hyvinvointiin. Vasikka syntyy ilman vasta-aineita ja saa vastustuskyvyn oman emän maidosta. Ternimaitoa annetaan ensimmäisen vuorokauden aikana noin 15 % vasikan painosta, 2 4 litraa heti syntymän jälkeen. Tanskassa tehdyssä kokeessa vasikoille annettiin 4 litraa ternimaitoa tunnin kuluessa syntymästä. Ensikkokauden maitotuotos oli kiloa suurempi kuin 2 litraa ternimaitoa saaneilla vasikoilla. Ternimaidon suojaavat vasta-aineet läpäisevät ohutsuolen seinämän vain joidenkin tuntien ajan syntymästä. Ensimmäisen ternimaitoannoksen viivästyminen lisää ripuliriskiä ja vasikkakuolleisuutta. Ternimaito on varminta antaa tuttipullosta tai -ämpäristä, jolloin oikea määrä on helppo varmistaa. Jos vasikka on heikkokuntoinen eikä juo itse, on vähintään 2 litran ternimaitoannos annosteltava letkulla. Vasta pötsi tekee märehtijän Alle kolmen viikon ikäinen vasikka on yksimahainen eläin, joka saa pääosan ravinteistaan maidon tai juomarehun mukana. Juoma on vasikalle välttämätöntä noin kahden kuukauden ikään asti. Vasikan täytyy kuitenkin oppia syömään hyvin sulavaa väkirehua mahdollisimman varhain, jotta siitä kehittyisi märehtijä. Myös oma vasta-ainetuotanto kehittyy vasta pötsin toiminnan myötä. Pötsin tehokas kehittyminen edellyttää, että väkirehussa on erilaisia sulavia hiilihydraatteja sekä sulavaa valkuaista. Vasikan-Herkku-Mysli ja Pikku-Mullin-Herkku varmistavat vasikalle hyvän alun. Myslin saa laittaa vapaasti tarjolle jo ternimaitokauden aikana. Myslimäinen, kypsennettyjä viljahiutaleita sisältävä väkirehu maittaa ensimmäisinä päivinä pelkkää raetta paremmin. Väkirehusta syntyvät haihtuvat rasvahapot saavat alkuun pötsin seinämän nukkapinnan muodostumisen. Karkea mysli stimuloi myös pötsin seinämän lihaksia. Näin vasikasta kehittyy nopeammin märehtijä. Lehmävasikan ruokinta vieroitukseen saakka: Anna ensimmäinen ternimaitoannos (2 4 l) välittömästi syntymän jälkeen. Ensimmäisen vuorokauden kokonaismäärä on 6 7 l (15 % vasikan painosta). Juota vasikalle ternimaitokauden jälkeen täysmaitoa tai maitopohjaista juomarehua. Anna juoman ohella vapaasti Vasikan-Herkku-Mysliä. Anna juomarehua enintään 8 l/pv. Holsteinvasikoilla määrä voi olla jopa 10 l/pv. Vähennä määrää vieroituksen lähestyessä, jotta vasikka alkaa syödä enemmän kuivaa rehua. Toisen elinkuukauden aikana myslin voi vaihtaa Pikku-Mullin-Herkkuun. Karkearehulla on ruokinnassa merkitystä vasta, kun vasikka syö väkirehua kilon päivässä. Vieroita vasikka, kun se syö Pikku-Mullin-Herkkua 1,5 2 kg/pv. Vasikan tavoitepaino vieroituksessa on vähintään 80 kg. Holsteinvasikoiden ihannepaino on peräti 100 kg. Siirry vieroituksen jälkeen Hieho-Maituriin. 8 Hiehojen ruokintaopas 2012

9 4 LITRAA TERNIMAITOA TUNNIN SISÄLLÄ SYNTYMÄSTÄ Hiehojen ruokintaopas

10 1,5 KG TÄYSREHUA ENNEN VIEROITUSTA 10 Hiehojen ruokintaopas 2012

11 2 6 KK VIEROITUS Vasikka vieroitetaan kahdeksan viikon iässä. Vieroituksen jälkeen vasikkaa on helpompi kasvattaa, eikä sen ruokinta ole enää yhtä vaativaa kuin juottokaudella. Vasikan pitää kasvaa hyvin alusta alkaen. Tavoite on, että vasikka painaa vieroitettaessa vähintään 80 kg. Vieroituksen lähestyessä juoman osuutta vähennetään. Vieroitusongelmia aiheuttavat mm. liian vähäinen väkirehun syönti tai hyvin sulavien ravinteiden puute. Myslin voi vaihtaa toisen elinkuukauden aikana hyvin sulavaan Pikku-Mullin-Herkkuun. Juottokauden hyvä syönti ja kasvu vähentävät vieroitusongelmia ja pienentävät vasikkakuolleisuutta; hyvin syövät vasikat ovat vieroituksen aikaan tarpeeksi isoja. Riittävä väkirehun syönti ehkäisee myös kasvun notkahtamista vieroituksen jälkeen. Juottokaudella väkirehun osuus on vain n. 5 % ruokintakustannuksista, joten väkirehun laadusta ei kannata tässä vaiheessa pihistää. Juoton voi lopettaa, kun vasikka syö Pikku-Mullin- Herkkua vähintään 1,5 kiloa päivässä. Vieroituksen jälkeen voidaan vähitellen siirtyä esimerkiksi Hieho-Maiturin käyttöön. Ruokinnan tavoitteena on hyvä kasvu ilman rasvoittumista. VASIKAN RUOKINTA SYNTYMÄSTÄ VIEROITUKSEEN VASIKALLE ANNETTAVAN JUOMAN MÄÄRÄ VIIKOITTAIN Viikot Juoman määrä, l/vrk vk Maito Vasikan-Herkku-Mysli Pikku-Mullin-Herkku Heinä/säilörehu Hiehojen ruokintaopas

12 6 15 KK HIEHON KASVATUS JA RUOKINTA Hiehon pitäisi poikia kahden vuoden iässä riittävän suurikokoisena. Hieho ei kuitenkaan saa rasvoittua. Valkuaispitoinen väkirehu varmistaa hyvän kasvun ilman rasvoittumista. Voimakas viljaruokinta rasvoittaa hiehoja; niistä tulee helposti lihavia ja pienikokoisia, jos aminohappojen saanti ei ole riittävää. Tasapainoinen valkuais- ja energiaruokinta estää rasvoittumista. Hieho-Maituri on hiehojen oma täysrehu, jossa on riittävästi aminohappoja tehokkaaseen kasvuun. Väkirehuruokinta säilörehun laadun mukaan Alle puolen vuoden ikäisille hiehoille annetaan väkirehun ohella mahdollisimman hyvää säilörehua. Puolen vuoden jälkeen syöntikyvyn kehityksen myötä karkearehuksi riittää myös hieman vanhempana korjattu rehu, jonka D-arvo voi olla jopa alle 650. Väkirehun tarve kasvaa, kun säilörehun sulavuus laskee. Nuorena korjatun säilörehun ohella pötsin täytteeksi kannattaa antaa hieman olkea. Yhtä olkikiloa kohden annetaan lisäksi 200 g tiivistettä. Kuitu vaikuttaa hiehon kapasiteettiin eli rungon tilavuuteen ja syvyyteen. Hyvä kapasiteetti on tulevalle lypsylehmälle tärkeä, sillä syvään runkoon mahtuu enemmän rehua. HIEHO-MAITURIN RUOKINTASUOSITUS ERI IKÄVAIHEISSA Ikä Paino, kg Hieho-Maituria, kg Vieroitus 6 kk alle 200 2,0 6 kk siemennys ,0 2,0 Tiineet hiehot yli 400 0,5 2,0 Pyydä lähimmältä raisioagrolaiselta tarkka hiehojen ruokintasuositus, joka tehdään karkearehuanalyysin mukaan. Varmistetaan tiinehtyminen Yli puolen vuoden ikäisen hiehon väkirehumäärä jää niin pieneksi, että se tarvitsee lisäksi kivennäisiä ja vitamiineja. Yhdestä kahteen kuukautta ennen siemennyskautta väkirehumäärää kannattaa lisätä 0,5 1 kg/pv. Hiehojen riittävä ravinteiden saanti varmistaa tiinehtymisen ajallaan ja parantaa huuhdeltavien hiehojen tulosta. Vitamiinit ja hivenaineet voidaan antaa myös Melli- Boluksena, josta ravinteet vapautuvat tasaisesti kuuden kuukauden ajan. Esimerkki vieroitetun lehmävasikan ruokinnasta: Vieroitus 6 kk: karkearehua vapaasti + Hieho-Maituria n. 2 kg/pv. 6 kk siemennysikäiset: karkearehua + Hieho-Maituria 1 2 kg/pv. Tarjoa tiineelle hieholle sisäruokinnassa Hieho-Maituria karkearehun laadun mukaan 0 2 kg/pv. Anna poikivalle hieholle viimeisen kuukauden ajan lehmien väkirehua. Nosta määrä poikimapäivään mennessä noin 2 3 kiloon. Puhdasta juomavettä pitää olla aina vapaasti tarjolla kaikenikäisille hiehoille. Nuolu-Melli Kalsium tai Pihatto-Melli käyvät kivennäiseksi kaikenikäisille hiehoille. Melli-Bolus varmistaa yli 6 kk:n ikäisten hiehojen vitamiinien ja hivenaineiden saannin. Yli 6 kk:n ikäisen hiehon voi viedä laitumelle, jossa lisäruokintaa annetaan ruohon saatavuuden mukaan. 12 Hiehojen ruokintaopas 2012

13 VALKUAIS- JA ENERGIA- RUOKINNAN OIKEA SUHDE TAKAA HYVÄN KASVUN

14 HIEHOJEN KASVUA SEURATAAN MITTAAMALLA SIEMENNYS SOPIVASSA KOOSSA Tulevan tuotoksen kannalta hiehon koko on ikää tärkeämpi tekijä siemennysajankohdan määrittämisessä. Hiehojen kasvua kannattaa seurata mittaamalla niitä. Hiehon sopiva elopaino 15 kk:n siemennysiässä on reilu puolet täysikasvuisen lehmän painosta. Esimerkiksi suurikokoisen holsteinhiehon sopiva siemennyspaino on yli 400 kg, jos sen aikuispaino on 750 kg. Oikea aika selviää mittaamalla. Ayrshirehiehon päiväkasvusuositus on pienempi kuin holsteinhiehon, koska pienemmän rodun eläin kerää kasvaessaan enemmän rasvaa kuin suurempi rotutoverinsa. Jotta sopiva siemennyskoko saavutettaisiin 15 kk:n ikään mennessä, päiväkasvun tulisi holsteinhieholla olla 800 g ja ayrshirehieholla 700 g. TYYPILLISIÄ TAVOITEPAINOJA ERIKOKOISILLE ELÄIMILLE Täysikasvuisen eläimen tavoitepaino, kg %:a täysikasvuisen painosta Puberteetti, n Siemennys, n poikiminen, n Hiehojen mittaus Holsteinhiehon tulisi olla tiinehtyessään ainakin 400 kilon painoinen. Sopiva säkäkorkeus 15 kk:n iässä on noin 130 cm. Ayrshirehiehon tulisi 15 kk:n iässä painaa vähintään 350 kiloa ja säkäkorkeuden tulisi olla noin 125 cm. 14 Hiehojen ruokintaopas 2012

15 AYRSHIREHIEHOJEN KASVU HOLSTEINHIEHOJEN KASVU Paino, kg Korkeus Paino Korkeus, cm Paino, kg Korkeus Paino Korkeus, cm Korkeus Paino Siemennysikä ja -koko Ikä, kk Korkeus Paino Siemennysikä ja -koko Ikä, kk Mittanauhan oikea paikka Mittatikun oikea paikka Rinnanympärys Säkäkorkeus Oikea siemennysaika selviää mittaamalla. Hiehojen ruokintaopas

16 VARMISTA KASVU MYÖS LAITUMELLA 16 Hiehojen ruokintaopas 2012

17 15 24 KK TIINEYS JA TUNNUTUS Tiineeksi todettu hieho pärjää karkearehuvaltaisella ruokinnalla ja kivennäisillä. Huonosti sulavan karkearehun ohella tarvitaan myös väkirehua. Tiineyden alkuvaiheessa hyvin sulavan karkearehun ohella riittävät jopa pelkkä kivennäinen ja ripaus valkuaisrehua. Vanhempana korjatun rehun kanssa tarvitaan jopa 2 kiloa väkirehua. Viimeistään kuukausi ennen poikimista hieho totutetaan vähitellen lehmän elämään ja rehuihin. Väkirehun määrä nostetaan poikimapäivään mennessä 2 3 kiloon. Ruokinta rodun mukaan Hiehon rotu vaikuttaa myös tiineyskaudella ruokinnan voimakkuuteen. Holsteinille tulee antaa valkuais- ja energiaruokinnan avulla mahdollisuus riittävään kasvuun ennen ensimmäistä poikimista. Muuten voi käydä niin, ettei eläintä saada tiineeksi ensimmäisen poikimisen jälkeen, kun voimavarat kulutetaan kasvuun ja tuotokseen. Ayrshiren kasvunopeutta voidaan joutua hieman jarruttamaan vähentämällä energian saantia, jotta hieho ei lihoisi ennen poikimista. Hiehon ruokinta tiineyskaudella: Laidunkaudella siemennetyn tiineen hiehon voi päästää laitumelle heti kesän alussa. Hyvällä laitumella riittää kivennäislisä: Pihatto-Melli tai Nuolu- Melli Kalsium. Huono laidun vaatii myös väkirehutäydennystä. Sisäruokinnassa tiineelle hieholle annetaan karkearehun laadun mukaan Hieho-Maituria 0 2 kg/pv sekä Pihatto-Melli-kivennäistä. Anna poikivalle hieholle viimeisen kuukauden ajan lehmien väkirehua, nosta määrä poikimapäivään mennessä 2 3 kiloon. Tee loishäätö ennen laidunkautta. TIINEEN HIEHON VÄKIREHUMÄÄRÄ Säilörehun D-arvo Hieho-Maituria, kg/pv 600 2, , , ,5 Hiehojen ruokintaopas

18 SAIRAUKSIEN EHKÄISY Oikea ruokinta ja hoito sekä mahdollisimman hyvät ympäristöolosuhteet auttavat ennaltaehkäisemään vasikan sairauksia. Tarttuvia hengitystietulehduksia ja ripuleita voidaan torjua varmistamalla vasikalle hyvä vastustuskyky sekä minimoimalla ulkopuolinen tartuntapaine. Vasikan sairaudet verottavat tulevan lehmän tuotosta ja kestävyyttä: kasvu heikkenee ja poikimaikä kasvaa. Vaikka vasikka selviäisi sairaudesta, on sen tuotos aikuisena kiloa huonompi. Lehmällä on myös suurempi tulehdusriski, jos se on sairastanut vasikkana. Suojattomana syntynyt vasikka saa ensi viikkojen passiivisen vastustuskyvyn ternimaidosta. Aktiivinen vastustuskyky muodostuu vasta pötsin kehityksen ja märehtimisen myötä. Tarttuva ripuli voi johtua esimerkiksi viruksesta tai kokkidioosista. Ruokinnallisen ripulin syynä voivat olla vääränlämpöinen tai sopimaton ja huonosti sekoittunut juoma, liian suuri juoman kerta-annos, väärä juomaasento tai puutteet hygieniassa. Ruoki oikein ja pidä vasikoita silmällä Ruokinnallista ripulia voidaan ehkäistä antamalla juoma tutin kautta yläviistosta. Imeminen tehostaa ruuansulatusta stimuloimalla entsyymitoimintaa. Jos juoma annetaan avoämpäristä, märekouru ei sulkeudu täysin ja juomaa voi joutua pötsiin. Vasikan säännöllinen tarkkailu auttaa huomaamaan ongelmat välittömästi, jolloin hoitotoimenpiteet voidaan aloittaa mahdollisimman pian. Sairauden ensioireita ovat muun muassa väsymys, ruokahaluttomuus, yskä ja ko- honnut lämpö. Ripulivasikka ei jaksa nousta ylös ja tulla syömään muiden kanssa; sen korvat ovat lurpallaan ja silmät kuopalla. Takamus on likainen. Ripulin hoito Ripulivasikka eristetään tartuntojen estämiseksi. Tarvittaessa otetaan yhteyttä eläinlääkäriin. Sairas vasikka tarvitsee hyvät olosuhteet ja kuivituksen sekä riittävästi lämpöä. Lisäneste ja elektrolyytit ovat tarpeen, sillä vasikka kuivuu nopeasti. Vettä pidetään vapaasti tarjolla ja vasikka juotetaan normaalisti. Kuivasta rehusta voidaan pitää pieni tauko. Oikea ruokinta auttaa ehkäisemään ripulia: Juomarehusta ei saa tehdä liian laimeaa, jotta se juoksettuu. Juoman sopiva lämpötila on 38 astetta. Sopiva kerta-annos on 2 2,5 litraa. Riittävä vuorokausiannos on 6 8 litraa, korkeimmillaan 10 litraa. Vasikan-Herkku Mysli sisältää mannaanioligosakkaridia ja Pikku-Mullin-Herkku luonnollista kokkidiostaattia, joiden tiedetään auttavan ripulin ehkäisyssä. Elektrolyytti tehostaa nestetasapainoa, jos vasikka sairastuu ripuliin. 18 Hiehojen ruokintaopas 2012

19 SAIRAUDET HEIKENTÄVÄT TULEVAN LEHMÄN KESTÄVYYTTÄ JA TUOTOSTA Hiehojen ruokintaopas

20 1/2012

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS 2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA 2012 VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA Lihanautojen ruokintaopas 2012 TEHOKASTA RUOKINTAA ERI KASVUVAIHEISSA Sonnien teuraspaino on kohonnut

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Kuinka pidämme vasikat terveinä? Kuinka pidämme vasikat terveinä? Laatupäällikkö, eläinlääkäri, ELT Tuomas Herva, AtriaNauta 2016-04-07 1 Järkevä poikimakierto Oma sonni tuntematon poikimisaika ei ummessa: ternimaidon laatu kärsii puutteellinen

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer  ProAgria Oulu HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015 PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA Tuotospotentiaali on noussut Eri tuotos- ja kehitysvaiheiden oikea ruokinta pitää geenien säätelyn tavoitteen mukaisella uralla Poikimisen aika on riski

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Siirtymäkauden ajan ruokinta Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava

Lisätiedot

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

MELLI GOES TRIBAL! MELLIEN OSTAJALLE T-PAITASETTI TAI AUTON ISTUINSUOJAT

MELLI GOES TRIBAL! MELLIEN OSTAJALLE T-PAITASETTI TAI AUTON ISTUINSUOJAT GOES TRIBAL! EN OSTAJALLE T-PAITASETTI TAI AUTON ISTUINSUOJAT -KAUPOILLE JA SASSIIN! OSTA MELLEJÄ JA VALITSE VERMEET Ota ilo irti kevään Melli-tarjouksesta! Kun ostat 1 000 kiloa Melli-tuotteita, saat

Lisätiedot

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy Elämän ensi hetket Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy 1.Vasikan alkuhoito ja elvytys 2. Heikko vastasyntynyt 3.Vastasyntyneen olosuhteet 4.Ternimaito 5.Kevään 2013 poikimiset luomisia tai kuolleita

Lisätiedot

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Maha löysällä Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Siirtymäkauden hoito

Siirtymäkauden hoito Genetics for Life Umpilehmien hoidon tavoitteena on positiivinen energiatase poikimisen jälkeen. Siirtymäkauden hoito Anne Terpstra 1 Miten määritellään ummessa oleva lehmä? Umpilehmä on lehmä, joka viettää

Lisätiedot

TILAA VERKKOKAUPASTA: shop.raisioagro.com OSTA MELLIÄ, SAAT PYYKINPESUAINEET KAUPAN PÄÄLLE

TILAA VERKKOKAUPASTA: shop.raisioagro.com OSTA MELLIÄ, SAAT PYYKINPESUAINEET KAUPAN PÄÄLLE TILAA VERKKOKAUPASTA: shop.raisioagro.com OSTA Ä, SAAT PYYKINPESUAINEET KAUPAN PÄÄLLE TOIMITUKSET 26.8. 30.11.2013 Mellien mukaan kotimaista Agro- Pyykinpesua Hanki nyt Mellit koko talveksi! Kun ostat

Lisätiedot

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Naudan synnytysteiden anatomiaa Normaali synnytys Vaikeutunut synnytys Synnytysapu Vastasyntyneen ja emän hoito

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen @ helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE. Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan

VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE. Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan KATSE KARKEAREHUUN Lypsylehmän ruokinnassa tärkein tekijä on karkearehun laatu. Hyvin sulava säilörehu on hyvän

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokintapäivä 21.10.2015 Perho Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

MELLIEN OSTAJALLE KESTÄVÄ TYÖMAARADIO SIISPÄ ROKKI SOI!

MELLIEN OSTAJALLE KESTÄVÄ TYÖMAARADIO SIISPÄ ROKKI SOI! EN OSTAJALLE KESTÄVÄ TYÖMAARADIO SIISPÄ ROKKI SOI! -KAUPOILLE JA SASSIIN! TOIMITUKSET 1.9. 30.11. Osta Mellejä, saat työmaaradion MUHKEAT SAUNDIT TUOVAT FIILISTÄ NAVETTATÖIHIN Syksyn Melli-tarjous kannattaa

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla Elämän ensi hetket Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla Vasikan alkuhoito ja elvytys Ternimaito Vastasyntyneen olosuhteet Vasikan ensimmäinen elinpäivä = Elämän tärkein päivä Jos emo poikinut omin voimin

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä

Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Onnellinen tapahtuma Uuden alku Luvassa maitoa Tai sitten ei Vastoinkäymisiä Seurantaa ja tutkimista

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen

Emolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen Emolehmien ruokinta Emojen ruokintapäivä 23.01.2014 Hämeenlinna Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja Karkearehuja Kivennäisiä

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Tavoitteena kestävä emakko ja elinvoimaiset, hyvin kasvavat porsaat Hyvän emakon kriteerit ovat

Lisätiedot

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Poikimaiän vaikutus Hieho alkaa tuottaa vasta poikimisensa jälkeen noin 24 kuukauden iässä, siihen asti hiehosta koituu pelkkiä

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.

Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2. Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotantovaiheen tavoite Vasikan tiineysajan kasvu

Lisätiedot

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma

Lisätiedot

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä Lihatalous-hanke, ProAgria E-P Jussi Knuuttilan tila 18.02.2014 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita

Lisätiedot