Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Osallistujat esittäytyivät.

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Projekti Aihe Talvivaaran laajennus-yva Ohjausryhmäkokous Päivämäärä klo Paikka Kokous nro 2 Laatija Osallistujat Poissa Tiedoksi Seuraava kokous Kainuun ELY-keskus, Kajaani Janne Kekkonen Sari Myllyoja, Kainuun ELY-keskus Ilkka Haataja, Kainuun ELY-keskus Heli Peuraniemi, Kainuun ELY-keskus Martti Juntunen, Kainuun maakunta-kuntayhtymä Päivi Parikka, Kainuun maakunta-kuntayhtymä Inkeri Neuvonen, Kajaanin kaupunki Taina Hammar, Pohjois-Savon ELY Taina Huttunen, Sotkamon kunta Veli-Matti Hilla, Talvivaara Eeva Ruokonen, Talvivaara Riikka Tammivuori, Ramboll Janne Kekkonen, Ramboll (siht.) Martti Veteli, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Poissaolleet Sovitaan myöhemmin Päivämäärä 08/08/2012 Ramboll Niemenkatu LAHTI P Asialista 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio ja ajankohtaiset asiat 3. Yhteysviranomaisen lausunnon esittely / Sari Myllyoja 4. Keskustelua 5. Seuraava ohjausryhmäkokous 6. Kokouksen päättäminen 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Osallistujat esittäytyivät. 2. Edellisen kokouksen muistio ja ajankohtaiset asiat Kommentteja edellisen kokouksen muistioon ei ollut. Ajankohtaisiin asioihin liittyen kerrottiin hyviä uutisia kaivokselta: viime kuukausi (toukokuu) oli ensimmäinen, jolloin ei tullut lainkaan hajuvalituksia. Kesäkuun alussa on tullut pari valitusta hajuista.. Hajun vähentyminen on ollut seurausta useista prosessiin tehdyistä parannus- ja säätötoimenpiteistä. Kalvosuodatuslaitteiston rakennuksen rakentaminen on aloitettu ja laitteiston arvioitu käyttöönottoajankohta marraskuussa näyttäisi pitävän. 3. Yhteysviranomaisen lausunnon esittely / Sari Myllyoja Sari Myllyoja esitteli yhteysviranomaisen lausunnon. Lausuntoja ja mielipiteitä saatiin YVA-ohjelmasta yhteensä 223 kappaletta. 1/7

2 Yhteysviranomaisen mukaan YVA-ohjelma oli pääpiirteissään selkeästi laadittu ja antaa hyvän kuvan hankkeesta ja ympäristön nykytilasta. Viranomaisen mielestä YVA-menettelyn aikataulu vaikuttaa haasteelliselta tehtävien selvitysten laajuus huomioiden. Yleisesti YVAmenettelyyn liittyen todettiin, että menettely mielletään joskus kansalaisten silmissä lupahakemukseksi ja YVA-ohjelma selostukseksi, jossa olisi pitänyt esittää jo arviointituloksia. Ensimmäinen iso kysymys lausunnossa on nollavaihtoehdon (VE 0) määrittely, jota käsitellään kokouksessa myöhemmin. Elinkaaren aikaiset vaikutukset sekä jälkihoito ja sulkeminen kannattaa jo tässä vaiheessa kuvata mahdollisimman kattavasti ja suunniteltujen rakenteiden toimivuutta arvioida keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näitä olisi pitänyt kuvata tarkemmin jo ohjelmassa. Muita selostusvaiheessa huomioitavia asioita lausunnon mukaan ovat mm. seuraavat näkökohdat: - Liittyviin hankkeisiin lisättävä lähistön turvetuotantoalueet. - Sotkamon kulttuuriympäristökohteet puuttuivat ja ne tulee huomioida selostuksessa. - Suunnitelmat ja luvat oli listattu kattavasti, mutta joitakin liikenneasioihin liittyviä huomautuksia tuli ELY-keskuksen liikennepuolelta. - Tien katkaisemin ja uudelleenjärjestelyt on alueen ihmisille merkittäviä vaikutuksia aiheuttava toimenpide. Lisäksi tieverkon riittävyyden ja vaarallisten kuljetusten huomioiminen sekä tuulivoimaloiden lapojen kuljetusten arviointi on tärkeää. - Ympäristön nykytila oli ohjelmassa ansiokkaasti ja realistisesti kuvattu. - Kaivoksen vesitase tulee kuvata selostuksessa tarkemmin. - Vesistövaikutusten arvioimiseksi ja vertailemiseksi tulisi saada vertailutietoa vastaavalla geologisella alueella sijaitsevista vesistöistä. - Asetuksen 1022/2006 vesiympäristölle vaaralliset aineet tulee huomioida selostuksessa. - Kaivoksen ympäristössä tulee tehdä kattava bioindikaattoritutkimus puustovaikutuksilla täydennettynä. - Sedimenttitutkimuksia sisäisen kuormituksen arviointia varten tulee tehdä järvillä, joihin on kohdistunut vaikutuksia. - Luontoselvityksissä tulee selvittää luontodirektiivin liitteen IV lajit nykyisellä alueella ja laajennusalueella kaikkien niiden lajien osalta, joilla levinneisyysalue ulottuu alueelle. - Liito-oravan elinpiirit ja liikkumisyhteydet elinpiirien välillä tulee selvittää. Lisäksi on arvioitava miten kaivostoiminta kokonaisuudessaan vaikuttaa liito-oravan esiintymiseen alueella. - Viitasammakon esiintyminen tulee selvittää oikea-aikaisella kartoituksella. - Alueella tulee tehdä lepakkoselvitys. - Hyöteislajit ml. sudenkorennot tulee selvittää vesistöissä. - Laajennusalueella tulee tehdä petolintuselvitys. - Kalastovaikutusten arviointi on kuvattu ohjelmassa liian suppeasti ja lisäksi kaloja ei ollut huomioitu luonnonvarojen hyödyntämistä käsittelevässä kappaleessa. Koekalastuksia tulisi tehdä ohjelmassa esitettyjen lisäksi Laakajärvessä ja Kiltuanjärvessä. Tulisi arvioida miten vedenlaatuun kohdistuvat vaikutukset vaikuttavat kalojen lisääntymiseen, elinolosuhteisiin ja käyttäytymiseen. - Vesistövaikutukset tulee arvioida myös Laakajärvi Syväri välisellä alueella ja pintavesivaikutusten arviointi pitäisi ulottaa muiltakin osin laajemmalle kuin nykyiseen tarkkailuun sisältyy. Vaikutusten arvioimiseksi on perustettava uusia tarkkailupisteitä ja veden laatua on seurattava eri syvyyksiltä. - Vedenlaatumallissa tulee huomioida erot pitoisuusmuutoksissa ja vesimäärissä eri hankevaihtoehdoissa. Myös vastaanottavan vesistön nykytila ja sietokyky vaikuttavat vesistövai- 2/7

3 kutusten arviointiin ja tämä tulee huomioida. Myös Nuasjärvestä mahdollisesti tapahtuva raakavedenotto vaikuttaa vesistöihin ja vesistövaikutusarvioon. - Pohjoiselle vesistöalueella perustettava uusi jälkikäsittely-yksikkö on esitetty liian suppeasti ohjelmassa ja sen perustamisen ja vanhan jälkikäsittely-yksikön käytöstä poistamisen ympäristövaikutukset tulee arvioida. - Jätealueiden pohjarakenteiden (ml. kalvot) toimivuus ja laadullinen riittävyys tulisi selvittää ympäristövaikutusten kannalta. Pohjarakenteista ei ole ohjelmassa esitetty riittävän tarkkoja kuvauksia. Selostuksessa tulee esittää pohjarakenteiden keskipitkän ja pitkänajan kestävyys sekä bakteerien mahdollinen leviäminen ympäristöön ja sen vaikutukset pohjarakenteen sivukiven rapautumiseen. Lisäksi tulee arvioida bioliuotusta vastaavien reaktioiden esiintymismahdollisuus sivukivikasoissa sekä vaikutukset. - Nykyisten kaivannaisjätealueiden toimivuus tulee tarkastella sekä arvioida vaikutukset pohja- ja pintavesiin. - Jälkikäsittely-yksiköiden toimivuuden tarkastelu tulee tehdä eri hankevaihtoehdoissa. Tulee myös arvioida jälkikäsittely-yksiköille pidättyneiden metallien mahdollinen vapautuminen ja tämän vaikutukset alapuolisiin vesistöihin. - Ohjelmassa ei ole käsitelty sitä vaihtoehtoa, että uraania ei oteta talteen ja tämä tulee huomioida selostuksessa. Lisäksi pitää arvioida mihin mahdolliset uraanin talteenoton jätejakeet saadaan sijoitettua. Kaivoksella olisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ottaa käyttöön ydinlaitoksilta tuttu turvallisuuskulttuurikäsite. - Hajupäästöihin liittyen pitää selvittää miten uuden päästölähteet lisäävät hajupäästöjä eri vaihtoehdoissa poikkeustilanteet huomioiden. - Pölypäästöjen osalta tulee huomioida, että niitä aiheutuu myös bioliuotuskasoilla ja maanpoistoalueilla. Pölyvaikutusten arviointimenetelmiä ei ollut riittävästi kuvattu ohjelmassa. Pölyn vaikutukset metsämaahan tulisi arvioida etenkin happamoitumisen kannalta. - Bioliuotuskenttien ja sivukivikasojen kaasupäästöjen pitäisi mitata ja arvioida niiden ympäristövaikutukset. - Kaivoksen kokonaismelutilanne tulee arvioida tuulivoimalat mukaan lukien. - YVA:ssa tulisi arvioida padoista aiheutuvaa vahingonvaaraa, erityisesti Kolmisopen padon osalta. Uusien altaiden ja patojen rakenteita ei ole kuvattu ohjelmassa, vaikka niitä oletettavasti tulee. YVA:ssa tulisi esittää padoille myös alustavia vakavuuslaskelmia. Uusien kipsisakka-altaiden padot tulee myös kuvata. Kolmisopen padon osalta tulee arvioida mahdollisen moreenipadon vakavuutta sekä betonipadon toteutusta. - Esitetty 40 km vaikutusalue on riittävä, mutta ympäristönäytteenottopisteitä ei kuitenkaan ole sijoitettu riittävän laajalle alueelle. Taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten vaikutusalue on käytännössä koko Kainuu sekä myös Pohjois-Savo. - Sosiaalisten vaikutusten arviointi on tässä hankkeessa erityisen tärkeää ja arvioinnin tarkka dokumentointi selostuksessa tarpeen. Olisi hyvä jos ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset pystyttäisiin yksilöimään tietylle vaikutusalueelle. - YVA:n aikataulu vaikuttaa haasteelliselta. Selostuksen kuulutuksessa tullaan joka tapauksessa käyttämään laajempaa kuulemisaikaa. - Riskien tunnistaminen ja arviointi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tärkeää ja riskien arviointi oleellinen osa ympäristövaikutusten arviointia. 4. Keskustelua Keskusteltiin yhteysviranomaisen lausunnon sisällöstä ja siihen liittyvistä tarkennustarpeista. 3/7

4 4.1 Nollavaihtoehdon VE 0 määrittely YVA:ssa on arvioitava YVA-lain mukaan hankkeen toteuttamatta jättäminen, joka ei ole vuoden 2011 tilanne eli tonnia nikkeliä vuodessa. Myöskään nykyisessä toiminnassa ilmenneet ennakoitua suuremmat päästöt eivät ole hankkeen toteuttamatta jättämistä kuvaavia. Todettiin, että YVA:ssa tärkeää on löytää vertailukohta, johon hankkeen vaikutuksia arvioidaan, joka tässä tapauksessa on nykyisen luvan mukainen toiminta ilman toiminnassa ilmenneitä ongelmia. Keskustelussa nousi esiin uraanin ja mangaanin talteenoton mukana olo nollavaihtoehdossa, joka katsottiin ongelmalliseksi. Ehdotettiin, että uraanin ja mangaanin talteenotto poistettaisiin VE 0-vaihtoehdosta, jolloin VE 0:na käytettäisiin nykyisen luvan mukaista toimintaa, jossa tuotetaan tonnia nikkeliä vuodessa ja toiminta on voimassa olevan luvan lupaehtojen mukaista. Esitettiin että, Kolmisopen eteläosan patoamisen ei kuuluisi olla mukana VE 0:ssa koska sitä ei ole vielä toteutettu ja se on kuitenkin merkittävä hanke. Päätettiin, että VE 0 käytetään selostusvaiheessa ilman uraanin ja mangaanin talteenottoa ja vuosituotantokapasiteetilla tonnia nikkeliä vuodessa. Vastaavasti Kolmisopen eteläosan louhinta poistetaan vaihtoehdosta VE 0 ja eteläosan kuivattaminen ja patoaminen sovittiin sisällytettävän vaihtoehtoon VE 0+. Patoamisen osalta vaikutusarvio sovittiin päivitettävän vuonna 2005 tehtyyn YVA:an nähden. 4.2 Toteuttavat lisäselvitykset Riikka Tammivuori esitteli YVA-ohjelman perusteella ja yhteysviranomaisen lausunnon perusteella täydennetyt toteuttavat lisäselvitykset ja arvioinnit, joita ovat: - Ilmanlaadun leviämismalli haju huomioiden - Vesistömallinnus - Melumallinnus ja pidempiaikainen mittaus - Viljelykasvinäytteet - Bioliuotuskasojen ja sivukivikasojen kaasupäästöjen mittaus - Bioindikaatiotutkimus - Pohjavesitarkkailun laajentaminen - Metsätaloudellisten vaikutusten arviointi- Liikenneselvitys tien katkaisu ja uusi tieyhteys huomioiden - Pohjarakenteiden toimivuuden arviointi - Sulkemis- ja jälkihoitosuunnitelman tarkastelu laajennusalueella - Alustava patoturvallisuusselvitys uusista rakenteista - Luontaisten bakteerien leviäminen jätealueiden pohjarakenteisiin, tutkimuksiin ja selvityksiin perustuva katsaus Seuraavista lisäselvityksistä ja tutkimuksista käytiin keskustelua ja tehtiin tarkennuksia ohjausryhmän toimesta Tarkennukset vesistöjen lisänäytteisiin Lausunnossa edellytetyt lisätarkkailupisteet vesistötarkkailuun sijoitettiin kartalle ohjausryhmän kanssa. Kokonaan uudet pisteet sovittiin sijoitettavan Jormasjärven itäreunalle (1 kpl), Pieneen Jormaseen (1 kpl) sekä Rehjan alueelle nykyisiä pisteitä pohjoisemmaksi ja lännemmäksi (1 kpl). 4/7

5 Lisäksi sovittiin siirrettävän Kivijärvelle syksyllä 2011 sijoitettua uutta tarkkailupistettä (Kiv3) edustavampaan kohtaan ja lisättävän se tarkkailuun. Samoin kuin Kiltuanjärven pistettä (Kilt 4) sovittiin sijoitettavan syvännealueelle Sedimentit Sedimenttitutkimuksen tavoitteena selvittää lähinnä raudan, sulfaatin ja mangaanin kerrostumista sedimenttiin ja vaikutuksia mahdolliseen järvien sisäiseen kuormitukseen. Sedimenttitutkimusten näytepisteiden sijoittelu, analysoitavat aineet sekä analyysitarkkuus päätettiin sovittavan tarkemmin Kainuun ELY-keskuksen vesistöasiantuntijan kanssa ennen tutkimusten toteuttamista Koekalastukset ja pohjaeläimet Koekalastuksista YVA-ohjelmassa esitettiin, että vuonna 2012 tehtäisiin Kalliojärven ja Kivijärven koekalastuksia ja vuonna 2013 tehtäisiin tarkkailuohjelman mukaiset biologiset seurannut. Lausunnon perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että biologinen seuranta olisi tarpeen tehdä jo vuonna Esitetyt koekalastusjärvet ovat Kalliojärvi ja Jormasjärvi. Kolmisoppi todettiin mahdolliseksi koekalastaa myös tänä vuonna, mikäli tehty koekalastus voidaan seuraavan vuoden tarkkailuvelvoitteissa huomioida tehdyksi. ELY-keskus oli tähän lähtökohtaisesti myötämielinen. Keskusteltiin Laakajärven koekalastustarpeesta. Laakajärvelle esitetyt koekalastukset tulisivat olemaan ison vesialueen vuoksi erittäin mittavia ja työläitä. Laakajärven todettiin olevan takaraja koekalastuksille etelän suunnalla. Sen alapuolisten järvien osalta arvioinnissa käytetään hyödyksi olemassa olevia selvityksiä Pohjois-Savon alueen vesistöjen kalastosta. Keskusteltiin mitä lausunnossa tarkoitetaan koekalastusten toteuttamisella tärkeimmillä järvillä. Sovittiin, että Pohjois-Savon ELY kommentoi asiaa ELY-keskuksen kalatalousasiantuntijoiden kanssa käytävien neuvottelun jälkeen seuraavien päivien aikana. Keskusteltiin riittäisikö mahdollisesti Laakajärven osalta varsinaisen kalaston rakennetta selvittävien koekalastusten sijaan kalojen haitta-aineiden analysointi ja tulosten viestintä kalastajille. Sovittiin, että koekalastuksiin liittyvät avoimet kysymykset ratkaistaan neuvottelemalla asiasta Kainuun ELY-keskuksen kalatalousasiantuntijan kanssa ja neuvotteluissa sovitaan millä kaikilla järvillä ja missä laajuudessa kalastuksia tehdään. Pohjaeläinten pyytäminen riittävissä määrin haitta-aineanalyyseja varten on usein erittäin työlästä, koska yksilöitä tarvitaan lukumääräisesti suuri määrä. Osallistujilla ei ollut tietoa pohjaeläinten saatavuudesta haitta-aineanalyysin edellyttämässä laajuudessa alueen vesistöistä. Todettiin, että ihmisten altistumisen kannalta on joka tapauksessa tärkeämpää tutkia kalojen haitta-ainepitoisuuksia, koska altistumisketju menee vesi/sedimentti pohjaeläin kala ihminen. Vertailutiedon hakemista vastaavalla geologisella alueella pidettiin lausunnossa tärkeänä, koska kaivoksen perustilaselvityksessä ei lausunnon mukaan ole riittävissä määrin tutkittu perustilanäytteitä. Todettiin, että vertailua tulee joka tapauksessa heikentämään vertailujärven sijaitseminen erilaisella valuma-alueella ja todennäköisesti myös kallioperän ominaisuudet ovat hieman erilaiset. Sovittiin, että vertailujärven käyttöä pohditaan vielä Kainuun ELYkeskuksen kanssa. 5/7

6 4.2.4 Pölyvaikutukset Pölymallinnusta ei olla tekemässä, koska pölylähteitä on kaivoksella paljon ja ne ovat usein sijainniltaan ja päästöjen voimakkuudeltaan suuresti vaihtelevia. Vaikutukset arvioidaan olemassa olevan tarkkailujärjestelmän tulosten perusteella. Vaikutuksia luontoon arvioidaan myös bioindikaattoritutkimuksen tulosten perusteella. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittauksen toteuttaminen useamman kuukauden ajanjaksolla ei mahdu YVA:n suunniteltuun aikatauluun, joten keskusteltiin mittauksen toteuttamisesta lupavaiheessa. Edellisen kerran hengitettäviä hiukkasia mitattiin vuonna 2008, jolloin todettiin, että hengitettävien hiukkasten määrät ovat niin vähäisiä, etteivät jatkomittaukset ole tarpeen. Edellisessä mittauksessa ajankohta ajoittui vieläpä voimakkaan pölypäästön yhteyteen ja kulkureitille, joka ei kuitenkaan näkynyt tuloksissa. Kaivosalueella esiintyvien hengitettävien hiukkasten mittaamisen todettiin olevan työhygieeninen asia. Pölyn todettiin olevan kuitenkin kaivoksen ympäristössä merkittävä ympäristövaikutusten aiheuttaja ja olevan edelleen usein viranomaisiin kohdistuvien yhteydenottojen aihe. Sovittiin, että hengitettävien hiukkasten mittauksia esittänyt Sotkamon kunta perustelee mittaustarvetta tarkemmin ja yhteistyössä kunnan ja ELY-keskuksen kanssa pohditaan mittausten toteuttamista ja ajankohtaa Luontoselvitykset Hyönteislajeista sovittiin tutkittavan yhteysviranomaisen alustuksen mukaisesti ne, joiden levinneisyysalue ulottuu Talvivaaran kaivoksen seudulle. Kotkan ja petolintujen esiintymisen selvitystarpeesta keskustellaan ELY-keskuksen luontoasiantuntijoiden kanssa. Ajankohta näiden selvittämiselle tämän vuoden puolella meni jo (kevät), joten keskustellaan mahdollisuudesta tehdä tarvittavat selvitykset YVA:n jälkeen lupahakemusvaiheessa. Kolmisoppijärven vesistöjärjestelyyn liittyvään luontoselvitykseen sovittiin sisällytettävän ne lajit, joita voi esiintyä alueella ja joilla on suojelullista arvoa. Todettiin, että viitasammakko on selvitetty kaivoksen laajennusalueella, mutta ei Kolmisopen alueella. Viitasammakon esiintymistä Kolmisopen alueella tullaan selvittämään YVA:n jälkeen lupahakemusvaiheessa Muut selvitykset Esitettiin kysymys, että eikö edellisessä seurantaryhmäkokouksessa luvattu selvittää kaivoksen laajennusalueen alueelta alkunsa saavan Matkusjoen reitin vesistöjen perustilaa. Todettiin, että laajennusalueelle rakennettavien alueiden vedet kerätään ja johdetaan prosessiin ja prosessivesien päästökohdat pysyvät ennallaan. Joitakin näytteitä myös kyseisen vesistöreitin yläosasta on tarkoitus hakea ja tutkia, koska veden tulo reitille keräilyn seurauksena todennäköisesti vähenee, millä voi olla vaikutuksia vedenlaatuun. Riskitarkastelun puitteissa mahdolliset vaikutukset Matkusjoen reitin vesistöille todettiin kuitenkin tärkeäksi arvioida. Tutkimuspisteet lisätään ohjelmaan. Kainuun alueella meneillään olevaan kiviainesselvitykseen liittyen toivottiin tietoa kaivoksen kiviainestarpeita ja taseesta. 6/7

7 5. Seuraava ohjausryhmäkokous Seuraava kokous järjestetään elo-syyskuussa. Tarkempi ajankohta sovitaan erikseen. 6. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo /7