KELJONKANKAAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KELJONKANKAAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KELJONKANKAAN PÄI Varhaiskasvatuspalvelut Keljonkankaan päiväkoti Särkäntie Jyväskylä

2 SISÄLLYS 1. KELJONKANKAAN ALUEEN PÄIVÄHOITOPALVELUT 3 2. PÄIVÄKODIN ARVOT, TULEVAISUUDEN VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN PUNAINEN LANKA Arvot Tulevaisuuden visio Toiminta-ajatus Toiminnan punainen lanka KASVATUSKUMPPANUUS LAPSEN HYVÄ PÄIVÄHOIDON ALOITUS JA ARKI 6 5. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA.8 7. TOIMINNAN TOTEUTUS 8 8. TOIMINNAN ARVIOINTI.8 9. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI PÄIVÄKODISSAMME VASUPROSESSI.10 2

3 1. KELJONKANKAAN ALUEEN PÄIVÄHOITOPALVELUT Keljonkankaalla toimii kolme päiväkotia: Keljonkankaan, Neulaskankaan ja Pikku Keljonkankaan päiväkodit. Alueen kerhot toimivat Pikku Keljonkankaan päiväkodissa. Lisäksi Keljonkankaalla on tällä hetkellä 8 kunnallista perhepäivähoitajaa. Alueella toimii yksi yksityinen päiväkoti Kaijanlammella, sekä yksityisiä perhepäivähoitajia. Keljonkankaan päiväkodissa on seitsemän lapsiryhmää ja hoitopaikkoja on 130. Henkilökuntaa päiväkodissa on 23, lisäksi yksi päiväkodin varahenkilö ja keittiössä yksi ruokapalveluvastaava ja osa-aikainen ruokapalvelutyöntekijä. Päiväkodin siivouksesta huolehtii siivooja. Toiminnassa on mukana usein alan opiskelijoita ja harjoittelijoita. Pihlajanmarjat: 3-6-vuotiaat henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh Katajanmarjat: 3-6 -vuotiaat henkilökuntaa 2 lto, 1 lh Männynkävyt: 3-6-vuotiaat henkilökuntaa 1 lto ja 1 lh + erityisavustaja Tuomenmarjat: 6-vuotiaiden esiopetusryhmä aamupäivisin henkilökuntaa 1 lto Kuusenneulaset: 3-6-vuotiaat henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh + erityisavustaja Hiirenkorvat: 3-6-vuotiaat henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh + erityisavustaja Pajunkissat: 1-3-vuotiaiden ryhmä henkilökuntaa 1 lto, 2 lh Pikku Keljonkangas toimii osoitteessa Keljonkankaantie 52. Päiväkodissa on sisarusryhmä Muurahaiset, lapset ovat iältään 1-5-vuotiaita. Henkilökuntaa on yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Lisäksi on ruokapalvelutyöntekijä ja siivooja. Pikku Keljonkankaalla toimivat avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Kerhotoimintaa on kolmena päivänä viikossa, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Kerhotoiminta on ohjattua, virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille lapsille. Kerhossa toiminnan pääpaino on leikillä. Sen lisäksi lapset askartelevat, retkeilevät, laulavat, piirtelevät ja satuilevat. Ulkoilu tapahtuu joko päiväkodin omassa pihassa tai lähimetsässä. Myös kerholaisille tehdään lapsen oma vasu. Kerhoon on mahdollista tutustua etukäteen ja vanhemmat voivat olla lapsen mukana seuraamassa kerhopäivää. Maanantaisin on kaikille vanhemmille avoin perhekahvila klo Mansikat: 2-3-vuotiaiden kerho keskiviikkoisin klo Auringot: 2-5-vuotiaiden kerho tiistaisin ja torstaisin klo Mustikat: 3-5-vuotiaiden kerho tiistaisin ja torstaisin klo

4 Kerhossa on henkilökuntaa 1 lto ja 1 lh Perhepäivähoidossa on tällä hetkellä 26 hoitopaikkaa. Perhepäivähoito on kodinomaista päivähoitoa joko hoitajan omassa kodissa tai sopimuksen mukaan hoitaja voi olla perheen kotona. Hoitajalla on yleensä neljä kokopäiväistä hoitolasta ja lisäksi voi olla yksi osapäiväinen esiopetusikäinen lapsi. Pienessä ryhmässä lapset saavat yksilöllistä hoitoa, jossa korostuvat perushoito ja leikki. Perhepäivähoitajat tekevät yhdessä vanhempien kanssa lapsen vasun joko hoitajan kotona tai perheen kodissa. Päivähoidon hyvä alku on tärkeää riippumatta siitä, missä lapsi aloittaa hoidon. Vanhempien toivotaan käyvän tutustumassa tulevaan hoitopaikkaan useamman kerran. Perhepäivähoitajat voivat käydä myös perheen kotona kotikäynnillä, jos perhe haluaa. Näillä tutustumiskäynneillä pyritään helpottamaan hoidon aloitusta. Perhepäivähoidon varahoito on järjestetty Pikku Keljonkankaan päiväkotiin. Myös toisten hoitajien vapaat hoitopaikat toimivat varahoitopaikkoina. Olisi suotavaa, että perheet kävisivät tutustumassa varahoitopaikkaan etukäteen. Alueellamme on perhepäivähoidon varahoitaja, joka työskentelee ensisijaisesti varahoitopisteessä. Varahoitaja käy myös hoitajien kotona, jotta he pääsevät käymään esim. lääkärissä. Perhepäivähoitajat työskentelevät joko työparina tai muutaman hoitajan tiiminä. Hoitajat järjestävät yhteistä toimintaa puistoissa ja Neulaskankaan päiväkodin salissa. Hoitajat käyttävät Neulaskankaan päiväkodin salia noin kerran kuukaudessa lauluhetkien, jumppien tms. pitämiseen. Kerran kuukaudessa hoitajat kokoontuvat esimiehen johdolla yhteiseen iltaan, jossa pohditaan alaan liittyviä kysymyksiä ja käsitellään ajankohtaisia asioita. 2. PÄIVÄKODIN ARVOT, TULEVAISUUDEN VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN PUNAINEN LANKA 2.1 ARVOT Työmme perustana on kunnioitus lapsia, perheitä ja työtovereita kohtaan. Pyrimme kohtelemaan kaikkia perheitä tasa-arvoisesti ja huomioimaan perheiden erilaiset kulttuuritaustat ja elämäntilanteet. Tuemme perheiden kasvatustyötä, mutta ensisijainen kasvatusvastuu on perheillä TULEVAISUUDEN VISIO Kasvatuskumppanuuden hengessä pyrimme luomaan lapsille turvallisen hoitopäivän. Tavoitteena on tukea lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä, jossa opitaan arvostamaan toisia ihmisiä ja ympäristöä TOIMINTA-AJATUS 4

5 Tarjoamme päivähoitoa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, sekä esiopetusta ja kerhotoimintaa turvallisessa kasvuympäristössä. Tavoitteena on lapsen päivähoidon hyvä aloitus ja arki TOIMINNAN PUNAINEN LANKA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) ohjaa kasvatus ja toimintaperiaatteitamme, suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Pyrimme toimimaan pienryhmissä, annamme aikaa ja tilaa leikille ja kavereille. Päiväkodin arjessa harjoittelemme myös vuorovaikutustaitoja. 3. KASVATUSKUMPPANUUS Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö syntyy luottamuksesta ja sen avulla voidaan luoda hyvä kasvatuskumppanuus. Lapsen hyvän arjen onnistumiselle on tärkeää saada tietää vanhempien näkemys lapsesta. Samoin jatkuvan vuoropuhelun ja keskustelun avulla voimme löytää yhteisen näkemyksen ja päämäärän lapsen tarpeista. Perheiden kanssa keskustelua käydään päivittäisissä tapaamisissa, vasu-keskusteluissa, vanhempainilloissa, puhelimitse ja reissuvihkojen välityksellä. Vanhemmille on tärkeää saada tietää, kuinka esimerkiksi lapsen päivä on sujunut. Perheille tiedotetaan tapahtumista, retkistä yms. pääsääntöisesti Daisy Netin ja sähköpostin välityksellä. 4. LAPSEN HYVÄ PÄIVÄHOIDON ALOITUS JA ARKI Luodaksemme lapselle mahdollisimman hyvän alun päivähoitoon siirtymiseen, perheille varataan mahdollisuus tutustua lapsen hoitopaikkaan jo hyvissä ajoin ennen hoidon alkua. Aloituskeskustelut ennen hoidon alkua käydään mieluiten perheen kotona tai vaihtoehtoisesti perheen niin halutessa hoitopaikassa Perheiden kanssa käytävässä aloituskeskustelussa kuunnellaan vanhempien toiveita ja tarpeita. Lapsen hoitopäivä voi olla alussa myös lyhyempi ja vanhemmat voivat olla lapsen mukana tarpeen mukaan. Tämä auttaa niin lasta kuin aikuistakin pääsemään sisälle päivähoidon arkeen. Henkilökunta voi perheen niin halutessa käydä myös kotikäynnillä. Perheiden kanssa tehdään palvelusopimukset mahdollisimman pian hoidon aloittamisen jälkeen. Palvelusopimuksiin kirjataan vanhempien yhteystiedot, hoitoajat ja muut tärkeät asiat. Perhepäivähoidossa olevien lasten vanhempien kanssa palvelusopimusta on tekemässä myös päiväkodin johtaja. Lapsen hyvälle arjelle perustan tarjoaa turvallinen ja luottamuksellinen hoitosuhde. Tämä näkyy esim. siinä, että lapsi tulee mielellään hoitoon, leikkii ja on tyytyväinen. Kiusaamista emme hyväksy ja siihen puututaan heti. Kiusaamisen ennalta ehkäisy on tärkeä osa kasvatustyötä. Kaikki riidat ja konfliktit eivät ole kiusaamista. Mutta jos tilanteet toistuvat ja jatkuvat pitkään, siitä voi tulla kiusaamista. Kiusaaminen voi ilmetä fyysisenä, sanallisena tai psyykkisenä. Fyysistä kiusaamista on esim. potkiminen, läpsiminen, töniminen, vaatteiden repiminen, kivien heittely. Sanallinen kiusaaminen voi olla nimittelyä, lällättämistä, selän takana puhumista, vaatteiden kommentointia. Psyykkinen kiusaaminen voi olla uhkailua, kiristämistä, ilveilyä, leikistä pois sulkemista, leikin sääntöjen muuttamista tms. Kiusaamisessa on 5

6 kyse vallasta, jossa toinen osapuoli ei kykene pitämään puoliaan. ( pienempi koko, nuorempi, ujompi ) Kiusaamisen huomaaminen edellyttää aikuisilta tarkkaa havainnointia. Aiheesta on syytä myös keskustella lasten kanssa. Pienryhmätoiminta mahdollistaa tarkemman lapsihavainnoinnin ja pienempi ryhmä vähentää muutenkin tilanteita, joissa kiusataan. Vasukeskusteluissa vanhempien kassa on hyvä käsitellä myös kiusaamistilanteita. Avoin ja luottamuksellinen suhde auttaa asioiden selvittelyssä. Eri osapuolten (lapset, vanhemmat ja henkilökunta ) kuuleminen kiusaamistilanteissa auttaa selvittämään tilanteita. Toimintamalli kiusaamistilanteisiin: 1. kiusaaminen havaitaan 2. paikalle saapunut aikuinen toimii tilanteen vaatimalla tavalla puuttuen kiusaamiseen joko sanallisesti tai eristämällä lapset toisistaan 3. tilanteen rauhoituttua aikuinen kertoo tapahtuneesta lasten ryhmien omille aikuisille 4. asiasta keskustellaan lasten ryhmien aikuisten kanssa 5. lasten rauhoituttua ryhmän aikuiset sekä kiusaamistilanteen havainnut aikuinen keskustelevat tapahtumasta kiusatun ja kiusaajan kanssa 6. kun tilanteesta on keskusteltu eri osapuolten kanssa, sovitaan uudesta tapaamisesta, jolloin tarkistetaan, onko tilanne todella muuttunut 7. ryhmän aikuiset päättävät jatkotoimista ja siitä missä vaiheessa ja kuinka asiasta puhutaan lasten vanhemmille ja sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä 8. kiusaamistilanne käsitellään työyhteisön kokouksessa 9. mikäli kiusaaminen puuttumisesta huolimatta jatkuu, sovitaan mitä jatkotoimia asia edellyttää 5. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältyvät keskeiset kehitysalueet, jotka ohjaavat toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Lapsen kehitystä seurataan yhteistyössä perheiden kanssa erityisesti seuraavilla, lapselle ominaisilla tavoilla toimia: * Liikkuminen: missä vaiheessa lapsi on liikunnallisessa kehityksessä * Leikki: mitä ja miten lapsi leikkii * Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen: miten lapsi kokee ympäröivän maailman * Tutkiminen: miten lapsi osoittaa kiinnostusta eri asioihin, kyselee Toiminnan suunnittelun pohjana käytetään lapsen vasua. Vasu-keskustelujen pohjalta vanhemmat ja henkilökunta yhdessä päivittävät tietoja lapsen kehityksestä. Ruokailuun, ulkoiluun, pukeutumiseen, päivälepoon jne. liittyvissä tilanteissa pyritään huomioimaan lasten yksilöllisiä tarpeita. Esiopetuksessa kiinnitämme huomiota lapsen työskentelytaitoihin, ohjeitten mukaan ja ryhmässä toimimiseen, sekä pitkäjänteisyyteen. 6

7 Lapsen vasuun kirjataan erityisen tuen tarpeet, joita voi ilmetä fyysisellä, tiedollisella, taidollisella, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen alueella. Tuen tarpeet kartoitetaan vanhempien ja henkilökunnan tekemien havaintojen pohjalta. Tarvittaessa päiväkodin erityislastentarhanopettaja konsultoi ryhmiä ja otamme yhteyttä myös alan asiantuntijoihin. Keljonkankaalla toimii moniammatillinen työryhmä, joka kokoontuu kerran syksyllä ja kerran keväällä. Työryhmän kokoonkutsujana toimii päiväkodin johtaja ja ryhmään kuuluvat mm. kiertävä erityislastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja, lasten psykologi, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, toimintaterapeutti, neuvolan terveydenhoitaja, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä. Lisäksi yhteistyötä tehdään seurakunnan, MLL:n, kirjaston, Valo- ( entinen Nuori Suomi) järjestön yms. kanssa. 6. LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Esiopetusta ohjaa valtakunnallinen esiopetussuunnitelman perusteet ja Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma, jota päivitetään parhaillaan. Kaupungin uudet esiopetuksen perusteet otetaan käyttöön Esiopetus muuttui alkaen kaikkia esiopetusikäisiä velvoittavaksi. Esiopetus on osa varhaiskasvatuspedagogiikkaa ja toimii tiiviissä yhteistyössä muun varhaiskasvatuksen, sekä perusopetuksen kanssa. Esiopetuspäivä koostuu neljän tunnin esiopetuksesta ja esiopetusikäisille suunnatusta varhaiskasvatuksesta. Päiväkodissamme esiopetusta annetaan viidessä kokopäiväisessä ja yhdessä aamupäiväryhmässä. Keljonkankaalla toimimme yhteistyössä perheiden, koulupsykologin, koulukuraattorin, oppilashuoltoryhmän ja koulun kanssa. Heti toimintavuoden alussa elokuussa pidetään eskareiden vanhemmille oma vanhempain ilta. Lisäksi tammi-helmikuussa pidetään koulun kanssa yhteinen vanhempainilta, jossa vanhemmat voivat kysellä koulun aloitukseen liittyvistä asioista. Mukana illassa ovat koulun rehtori, erityisopettaja, alkuopettajia, sekä päiväkodin henkilökuntaa. Jyväskylän kaupungissa on käytössä esiopetuksesta kouluun siirtymisen reittikartta. Siihen on linjattu koko toimintavuodelle yhteisiä käytänteitä koulun ja päivähoidon välille. Keljonkankaalla on valittu yhdysopettaja sekä koulusta että päiväkodista, heidän tehtävänään on suunnitella yhteisiä tapaamisia. Syyskuussa järjestetään koulukurkistukset, joissa päiväkodin esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat kuulevat, miten edellisen vuoden eskarit ovat päässeet kiinni koulutyöhön. Esiopetuksessa päätavoitteena on lapsen hyvinvoinnin edistäminen, kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen, sekä oppimisvalmiuksien vahvistaminen. Toiminnallisina työtapoina ovat mm. lorut, sadut, draama, tutkiminen, laulaminen, soittaminen, kädentyöt, liikunta, retket, erilaiset työtehtävät ja työpajatyöskentely. Esiopetuksessa hyödynnämme ympäröivää luontoa monipuolisesti. Retket kuuluvat jokaviikkoiseen ohjelmaamme. Pienryhmätoiminta esiopetuksessa tukee mielestämme parhaiten lapsen kasvua, kehitystä ja oppimisvalmiuksia. Lasten osallisuutta vahvistamme huomioimalla heidän ideoitaan ja toiveitaan toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Vanhempien kanssa teemme yhdessä esiopetuksen oppimissuunnitelman, joka pohjautuu vanhempien ja henkilökunnan lapsesta tekemiin havaintoihin. Turvataksemme lapsille hyvän ja turvallisen esiopetuksen myös kiusaamistilanteisiin puututaan heti. Toimintamalli kiusaamis- ja häirintätapauksiin on kuvattu kappaleessa 4 Lapsen hyvä päivähoidon aloitus ja arki. Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea kasvun ja kehityksen vahvistamiseksi. Arjen toiminnassa yleinen tuki tarkoittaa jokaisen lapsen saamaa monipuolista esiopetusta. Jos lapsella on todettu tai todetaan jokin kasvuun tai oppimiseen liittyvä erityistarve, hänelle tarjotaan tehostettua tukea. Tukimuodot riippuvat erilaisista tuen tarpeista. Tehostettu tuki voi olla esim. tukiviittomia, ympäristön ja päiväjärjestyksen strukturointia. Niitä toteutetaan yhteistyössä mm. puheterapeutin, toimintaterapeutin tai psykologin kanssa. 7

8 Jos tehostettu tuki ei riitä, tarjotaan erityistä tukea. Tämä edellyttää psykologin tai lääkärin arviointia. 7. TOIMINNAN TOTEUTUS Toimintaa pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan pienryhmissä. Tämä mahdollistaa lasten yksilöllisemmän huomioinnin. Pienryhmiä voidaan muodostaa eri tavoin, lasten kehityksen, iän, tuen tarpeiden, ryhmän toimivuuden mukaan. Pienryhmän koko vaihtelee. Pienryhmiä ohjaavat ryhmän aikuiset vuorotellen. Myös lasten omia toiveita, ideoita ja kiinnostuksen kohteita huomioidaan suunnittelussa. Leikki ja leikinomaiset työtavat ovat läsnä päiväkodin arjessa. Leikki on lapsen tapa oppia uutta ja työstää asioita. Aikuiset järjestävät sekä ohjattua että vapaata leikkiä, tämä mahdollistaa vuorovaikutustaitojen harjoittelua ja kehittymistä. Tilojen uudenlaisella suunnittelulla ja käytöllä pyrimme tarjoamaan lapsille mahdollisuuden pitkäkestoiseen leikkiin. Esimerkiksi lasten ruokailu on järjestetty saliin ja siten lasten leikit ryhmä- ja lepohuoneissa voivat jatkua useammankin päivän. Varhaiskasvatuksessa pyrimme vahvistamaan erityisesti lasten vuorovaikutustaitoja sekä kielellisiä että motorisia taitoja. Toiminnan suunnittelussa eri sisällöt nivotaan yhteen esim. leikin, satujen tai liikunnan avulla, huomioiden paikallinen luonto ja vuodenajat. Ympäröivä luonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet retkeilyyn, luonnon tutkimiseen ja luonnon materiaalin käyttöön. Luonnon ja ympäristön kunnioitus on mukana kaikessa arjen toiminnassa, ohjaamme lapsia esim. jätteiden lajitteluun. Päiväkodissamme kierrätetään materiaaleja, hankinnat tehdään keskitetysti kestävän kehityksen periaatteella. 7. TOIMINNAN ARVIOINTI Toimintaa arvioidaan tiimien viikkopalavereissa ja suunnitteluiltapäivissä, sekä koko talon yhteisissä suunnittelupäivissä. Kerran viikossa pidettävissä talon yhteisissä palavereissa käydään myös keskustelua ajankohtaisista asioista ja käsitellään vanhemmilta tulleita palautteita. Perheiden kanssa toimintaa arvioidaan jokapäiväisissä tapaamisissa ja vasukeskusteluissa. Vanhempien ja lasten avoin ja suora palaute on ensiarvoisen tärkeää ja osa kasvatuskumppanuutta. Palvelutuoteperusteiseen toiminnan ja talouden ohjauksen järjestelmään ( Patu ) liittyy kaksi asiakas- ja henkilökuntakyselyä, yksi syksyllä ja yksi keväällä. Vanhemmilta saadut palautteet käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan toiminnassa. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään ottamalla huomioon lasten ja perheiden tarpeita. Tässä työssä käytämme hyödyksi viimeisimmän tutkimustiedon antamaa näkökulmaa. Kaupunki teettää määräajoin asiakastyytyväisyyskyselyjä ja päivähoidon asiakasraati kartoittaa perheiden tarpeita ja pohtii päivähoidon asioita yleisellä tasolla. Haasteena tällä hetkellä näemme lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimisen arjessa. Ryhmäkoot ja henkilökuntaresurssi asettavat tietyt raamit toiminnalle. Ryhmien väliseen yhteistyöhön toiminnan sisällölliseen suunnitteluun ja toteuttamiseen on myös syytä panostaa enemmän. Samoin nivelvaiheen onnistuneet järjestelyt siirryttäessä päivähoidosta perusopetukseen vaatii saumatonta yhteistyötä koulun kanssa. 8

9 8. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Jokainen ryhmä pyrkii luomaan varhaiskasvatusympäristön, joka tukee juuri sen ryhmän lasten kasvua ja kehitystä. Tällä pyritään turvaamaan lasten mahdollisuus leikkiin, sekä myönteiseen vuorovaikutukseen ikätovereiden kanssa. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö aktivoi lapsia kokeilemaan, tutkimaan ja laajentamaan omaa kokemusmaailmaansa. Myös lasten omat ideat otetaan mielellään huomioon. Toimiva ympäristö tarjoaa tilaisuuden leikkiin, musisointiin, kädentöihin, teatteriin, satuihin ja tarinoihin, sekä tutkimiseen. Hyvässä varhaiskasvatusympäristössä lapsella on myös mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan niin sisällä kuin ulkona. Toimintavuoden aikana huomioidaan vuodenajat ja juhlapyhät, joiden myötä opetellaan kulttuuriimme liittyviä perinteitä. Toiminnassa pyritään huomioimaan myös eri kulttuuritaustaisten perheiden tarpeet. 9. VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI PÄIVÄKODISSAMME Varhaiserityiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen yksilöllistä tukea ja lapsiryhmän toimintatapojen mukauttamista lasten tarpeiden mukaan. Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa. Toimimme yhteistyössä lasta koskevissa asioissa myös muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityinen ja varhainen tuki perustuvat varhaiskasvatuksen hyvälle pedagogiselle perusosaamiselle. Kasvattajayhteisön jokaisen jäsenen tehtävänä on tuoda varhaiskasvatuksen erilaiset toimintatavat ja tukitoimet osaksi lapsen päivittäistä arkea. Nämä toimintatavat ovat lapsen kehitystä yleisesti tukevia ja kaikille lapsille hyödyllisiä. Päiväkodissamme on ryhmässä toimiva erityislastentarhanopettaja, jonka tehtävänä on tukea henkilökuntaa arjen työssä. Tarpeen mukaan hän järjestää lapsille pienryhmiä, joissa voidaan opetella erilaisia taitoja. Ryhmissä voidaan tukea esim. kielen kehitystä, motoriikkaa ja vuorovaikutustaitoja. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville lapsille käytetään S 2 opetusmenetelmää kielen kehityksen tueksi. 10. VASUPROSESSI Päiväkodin oman yksikkövasun työstäminen aloitettiin syksyllä 2009, kun päiväkoti oli avattu elokuussa. Varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen osallistui koko henkilökunta. Myös vanhemmilta pyydettiin kommentteja vasun työstämisvaiheessa. Yhteisen työskentelyn jälkeen valitsimme vasu-työryhmän, johon kuului erityislastentarhanopettaja, kaksi lastentarhanopettajaa, sekä päiväkodin johtaja. Päiväkodin vasua on päivitetty säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Vanhemmilta ja henkilökunnalta saatuja palautteita hyödynnetään vasun päivittämisessä. Päiväkodin motto: Lapset kasvavat omaksi itsekseen yhdessä muiden kanssa Lasten päivähoitopalvelut 9

10 Keljonkankaan päiväkoti Särkäntie Jyväskylä 10