POHJANLAMMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 POHJANLAMMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatuspalvelut Pohjanlammen päiväkoti Pohjanlahdentie Jyväskylä

2 Sisällys 1. POHJANLAMMEN PÄIVÄKODIN PÄIVÄHOITOPALVELUT POHJANLAMMEN PÄIVÄKOTI PERHEPÄIVÄHOITO PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS, ARVOPOHJA JA VISIO LAPSEN YKSILÖLLINEN HUOMIOINTI VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI...5 NÖLLIÄISTEN JA HOPEASEPPIEN YHDISTETYSSÄ RYHMÄSSÄ TYÖSKENTELEE ERITYISLASTENTARHANOPETTAJA, JOKA KONSULTOI MYÖS PÄIVÄKODIN MUISSA RYHMISSÄ ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMÄT...6 LAPSEN ÄIDINKIELI, KULTTUURI JA USKONTO HUOMIOIDAAN TOIMINTAA JÄRJESTETTÄESSÄ, KUNNIOITTAEN PERHEEN ARVOJA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN KASVATUSKUMPPANUUS JA HYVÄ ALKU PÄIVÄHOIDOSSA LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA PIENRYHMÄTOIMINTA SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT VERKOSTOYHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINNAN SUUNNITTELU, TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI

3 1. POHJANLAMMEN PÄIVÄKODIN PÄIVÄHOITOPALVELUT 1.1 Pohjanlammen päiväkoti Pohjanlammen päiväkoti sijaitsee Kuokkalassa, Pohjanlammen koulun ja Graniitin vieressä. Päiväkodin osoite on Pohjanlahdentie 11, Jyväskylä. Päiväkodissamme on neljä ryhmää: Malluaiset (1-3v.), Sukeltajat ( 2-5v.), Nölliäiset ja Hopeasepät (3-6 v.). Päiväkodissamme toimii lastentarhanopettajia, lastenhoitajia, erityslastentarhanopettaja ja avustajia. Toimintavuoden aikana päiväkodissamme on myös työharjoitteluaan suorittavia opiskelijoita eri oppilaitoksista. 1.2 Perhepäivähoito Pohjanlammella on omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia, jotka kuuluvat hallinnollisesti Pohjanlammen päiväkodin alaisuuteen. Perhepäivähoito on kodinomainen hoitomuoto ja yhdellä hoitajalla voi olla hoidossa neljä alle kouluikäistä lasta. Perhepäivähoidon lapset tulevat viikoittain päiväkodin tiloihin liikkumaan ja leikkimään ja heillä on mahdollisuus osallistua päiväkodin tapahtumiin. Perhepäivähoidon varahoito on järjestetty lähialueen päiväkodeissa tai toisen hoitajan kotona. 3

4 2. PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS, ARVOPOHJA JA VISIO Tärkeimpiä arvojamme ovat: TURVALLISUUS LAPSEN JA PERHEIDEN AINUTLAATUISUUS (HUOMATUKSI TULEMINEN) HYVIN TOIMIVA ARKI Toiminta-ajatus: Toiminta-ajatuksemme lähtökohtana on hyvin toimiva ja turvallinen arki. Lapsi kehittyy ja oppii vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Vanhempien ja henkilökunnan kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista. Hyvä päivähoidon alku luo pohjan luottamukselle ja yhteistyölle. Työssämme hyödynnämme myös moniammatillista yhteistyötä.. Visio: Muuttuvassa yhteiskunnassa tehtävämme on tarjota turvallinen ja rauhallinen arki päivähoidossa. 4

5 3. LAPSEN YKSILÖLLINEN HUOMIOINTI Lapsi kehittyy omassa tahdissaan. Jokaiselle lapselle sekä päiväkodissa että perhepäivähoidossa tehdään yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, Vasu, johon mietitään tapoja ohjata lapsen hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Vasuun kirjataan myös lapsen mahdolliset tuen tarpeet. Hoitopäivän kokonaisuudesta rakentuu lapsen hyvä arki. Hoito, kasvatus ja opetus nivotaan arjen tilanteisiin. - Perushoitotilanteissa (ruokailu, siisteyskasvatus, pukeminen, riisuminen) omatoimisuuteen kannustetaan asteittain. - Vuorovaikutusta tuetaan, lapsi kokee olevansa arvostettu omana itsenään ja ryhmän jäsenenä. - Lapselle järjestetään mahdollisuus iän- ja kehityksen mukaisiin leikkeihin, toimintoihin ja haasteisiin. Varhaiskasvatusympäristössä, sisällä ja päiväkodin pihassa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen. 3.1 Varhainen ja erityinen tuki Varhainen ja erityinen tuki huomioidaan lapsen vasussa. Päiväkodin ryhmissä lapsia jaetaan pienempiin ryhmiin, joissa taitoja voidaan harjoitella turvallisesti, omassa tahdissa ja mahdollistetaan kaikkien lasten osallistuminen. Ryhmät kirjaavat sovitut toimintatavat syksyisin ja niitä arvioidaan ja tarkennetaan toimintavuoden kuluessa. Tuki järjestetään mukauttamalla ryhmän toimintatapoja ja järjestämällä yksilöllistä ohjausta mahdollisuuksien mukaan. - Struktuurilla (eli rakenteella) tarkoitetaan ajan, paikan ja toiminnan säännöllisyyttä. Toimintaa jäsennetään kuvin, jolloin lapsen on helpompi ennakoida tilanteita ja suunnitella omaa toimintaansa. Päiväkodissa käytetään myös tukiviittomia. Moniammatillista yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan. Nölliäisten ja Hopeaseppien yhdistetyssä ryhmässä työskentelee erityislastentarhanopettaja, joka konsultoi myös päiväkodin muissa ryhmissä. 5

6 3.2 Eri kieli- ja kulttuuriryhmät Lapsen äidinkieli, kulttuuri ja uskonto huomioidaan toimintaa järjestettäessä, kunnioittaen perheen arvoja. Maahanmuuttajataustaisen lapsen kielen kehitystä tuetaan sekä päivittäisissä tilanteissa että suunnitellusti suomi toisena kielenä (S2) opetuksessa, kielikerhoissa ja pienryhmissä. Yhteistyökeskusteluissa lasten vanhempien kanssa käytetään Keski-Suomen tulkkikeskuksen tulkkipalveluita. 4. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN 4.1 Kasvatuskumppanuus ja hyvä alku päivähoidossa Koti ja perhe on lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Pohjanlammen päiväkodissa pidämme tärkeänä päivittäisiä kohtaamisia perheiden kanssa. Yhteinen kasvatusvastuu perustuu luottamukseen ja vuorovaikutukseen. Vanhemmat tuntevat oman lapsensa parhaiten ja se auttaa meitä kasvatustyössämme. Päiväkodin henkilökunnan ammattitaito tukee lapsen kasvua ja kehitystä ryhmän jäsenenä. Päivähoidon aloitus tai hoitopaikan vaihtaminen ovat suuria muutoksia lapsen ja perheen elämässä. Ennen hoidon aloittamista käytävällä aloituskeskustelulla haluamme taata lapselle hyvän alun päivähoidossa. Aloituskeskustelu on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Keskustelu käydään lapsen kotona, päiväkodissa tai perhepäivähoitajan kotona Ensimmäinen päivä päivähoidossa on jännittävä kokemus lapselle. Perheen tullessa tutustumaan päivähoitopaikkaan, heidät otetaan lämpimästi vastaan. Ryhmän henkilökunta / perhepäivähoitaja varaa aikaa tutustumiseen ja keskusteluun. Tutustumiskäyntien aikana sovimme lapsen hoitopäivää koskevista yksityiskohdista ja laadimme palvelusopimuksen. Pohjanlammen päiväkodissa on myös erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Teemme tiivistä yhteistyötä perheiden ja lapsen tukemisessa mukana olevien muiden yhteistyötahojen kanssa. 6

7 4.2 Lapselle ominaiset tavat toimia Pohjanlammen päiväkodissa luomme lapsille mahdollisuuden leikkiin, liikkumiseen, tutkimiseen, taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen. Leikki ja tutkiminen Lapsen elämässä leikki on tärkein tapa toimia ja jäsentää maailmaa. Se on lapsen luontainen tapa oppia ja se tuottaa hänelle mielihyvää. Tutkiessaan lapsi havainnoi, ihmettelee, pohtii, kyselee ja saa vastauksia. Liikkuminen Päivittäinen liikkuminen on hyvinvoinnin ja kasvun perusta. Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Myös oppimisen kannalta on erityisen tärkeää, että suurin osa motorisista perustaidoista on opittu jo ennen kouluikää. Motorisia perustaitoja ovat: tasapainotaidot (mm. heiluminen, kieriminen ja tasapainoilu), liikkumistaidot (mm. juokseminen, laukkaaminen, kiipeäminen), välineenkäsittelytaidot (mm. heittäminen, kiinniottaminen ja pomputteleminen). Pohjanlammen päiväkodin pihapiiri ja lähiympäristö, tilat ja välineet mahdollistavat monipuolisen liikkumisen. Isompien lasten kanssa hyödynnetään Graniitin liikuntatiloja. Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Taiteellisen kokemisen avulla lapsi ilmaisee itseään ja jäsentää kokemuksiaan sekä elämyksiään. Taiteellisen kokemisen kautta lapsi pääsee toimimaan kaikkia aisteja hyödyntäen. Työtapojamme ovat kädentaidot ja kuvataide, musiikki, lasten kirjallisuus, draama ja tanssi. 4.3 Pienryhmätoiminta Pienryhmätoiminta, sekä pari- ja yksilötyöskentely mahdollistavat taitojen opettelun turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Pienryhmätoiminnalla on positiivinen vaikutus lapsen itsetuntoon ja hänen on helpompi tuoda esille omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Pieni ryhmä rohkaisee lasta vuorovaikutukseen ja mahdollistaa aikuisten havainnoinnin ja lapsen tukemisen yksilöllisesti. Pienryhmätoimintaa toteutetaan päiväkodin jokaisessa ryhmässä. 7

8 4.4 Sisällölliset orientaatiot Sisällölliset orientaatiot ovat työkaluja lasten kokemusmaailman laajentamisessa. Näitä ovat: Luonnontieteellinen orientaatio, historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio, esteettinen orientaatio, eettinen orientaatio ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Yhdessä tutkimme ihmettä tätä, mihin on muurahaisilla tuollainen hätä? Mitähän kummaa ne siellä häärää, mietimme kukahan noista määrää? Tulee mieleen Pietari Suuri, siinäpä vasta jutulle juuri: Onko keossa kuningasmahti vai tsaarinko määräämä tahti? Laskepa, montako murkkua mahtuu kekoon, pystytkös moiseen urotekoon? Miten osaavat murkut paikasta toiseen, opasteet kai keossa tarvitaan moiseen. Kirjaimet, numerot tärkeitä oisi, kukahan ne murkuille opettaa voisi? Muurahaiset ei erikseen tartte jumppaa, mutta osaako murkut laulaa ja tanssia humppaa Jos alkais kinata yksi ja toinen, sota ois keossa aikamoinen. Toista ei ainakaan kiusaa kukaan, kaikki ne pääsee työhön mukaan Marita Lindqvist 4.5 Verkostoyhteistyö Yhteistyökumppaneitamme ovat terveydenhoidon työntekijät, sosiaalityöntekijät, psykologit, terapeutit ja maahanmuuttopalvelut. Yhteistyötä tehdään vanhempien suostumuksella. Moniammatillisissa verkostokeskusteluissa tavoitteena on miettiä yhdessä lapsen vahvuuksia ja tuen tarpeita sekä suunnitella lapsen päivään luontevasti liittyviä tukitoimia. Keskustelut ja sovitut tukitoimet kirjataan lapsen Vasuun. Yhteistyötä on myös oppilaitosten ja seurakunnan kanssa. Eri oppilaitosten opiskelijat suorittavat työharjoitteluaan päiväkodissa. Seurakunta järjestää lapsille tarkoitettuja kirkkohetkiä, joihin osallistumiseen kysytään lupa vanhemmilta. 8

9 4.6 Esiopetuksen järjestäminen Esiopetuksen järjestämisestä säädetään perusopetuslaissa. Esiop etuksen opetussuunnitelman perusteissa esitetään esiopetukselle asetetut yleiset tavoitteet. Pohjanlammen päiväkodissa esiopetus perustuu edellä mainittuihin asiakirjoihin sekä Jyväskylän esiopetussuunnitelmaan. Jyväskylän esiopetussuunnitelmassa täsmennetään ja täydennetään Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Nämä tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan käytännön toiminnaksi päiväkodin omassa suunnitelmassa. Jokaiselle lapselle tehdään yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa esiopetuksen oppimissuunnitelma, jossa otetaan huomioon lapsen omat tarpeet. Esiopetusryhmät Pohjanlammen päiväkodissa muodostetaan vuosittaisen tarpeen ja hakijamäärän mukaisesti. Käytännön opetustyö toteutetaan pienryhmissä. Esiopetusta järjestetään päivittäin klo Esiopetuksen järjestämisessä noudatetaan koulujen toiminta-aikoja. Esiopetuksessa huomioidaan lapselle ominaiset tavat toimia: leikki, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen. Päivittäiseen leikkiin varataan runsaasti aikaa, sillä se on lapsen tärkein omaehtoisen toiminnan ja oppimisen muoto. Esiopetuksen sisältöalueita ovat: fyysinen ja motorinen kehitys ja terveys; kieli ja vuorovaikutus; matematiikka; taide ja kulttuuri; draama; kuvataide ja kädentaidot; musiikki ja tanssi; mediakasvatus; luonto ja ympäristökasvatus sekä etiikka ja katsomuskasvatus. Näiden sisältöalueiden opetuksen liittäminen leikkiin, lasten omilla ehdoilla on tärkeä tavoite ja pedagoginen ohjenuora. Esiopetusvuoden aikana pohditaan kouluun lähtevien koulumuotoa ja sijoittumista ensimmäisenä kouluvuotenaan. Teemme yhteistyötä lapsen tulevan koulun kanssa. Esiopetukseen osallistumisesta annetaan lukuvuoden päätteeksi todistus Kolmiportainen tuki Yleinen tuki Lapsella on oikeus saada ohjausta ja tukea oppimiseensa: lapsen yksilölliset tarpeet ja oppimisen edellytykset huomioidaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Tehostettu tuki Jos lapsi tarvitsee säännöllistä ja monimuotoista tukea, se suunnitellaan moniammatillisessa tiimissä ja on luonteeltaan pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Erityinen tuki Jos lapsen toimintaedellytykset ovat heikentyneet esim. sairauden tai vamman vuoksi, hänelle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Erityisestä tuesta tehdään aina hallintopäätös. 9

10 10

11 5.TOIMINNAN SUUNNITTELU, TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI Päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma perustuu Jyväskylän Varhaiskasvatussuunnitelmaan (Jyvävasuun) ja Esiopetussuunnitelmaan. Henkilökunnan vuosittaisena suunnittelupäivänä linjaamme ja kirjaamme Kasvattajayhteisön toimintatavat ja käytänteet. Ryhmien omissa viikoittaisissa tiimipalavereissa tarkennetaan oman ryhmän toimintasuunnitelmaa: suunnittelu perustuu lapsista tehtyihin havaintoihin. Vasu-keskusteluissa kirjatut tavoitteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa ja käytänteitä arvioidaan toimintakauden aikana viikoittaisissa tiimipalavereissa, päiväkodin yhteisissä palavereissa, työilloissa ja keväällä toimintavuoden päättyessä. 6.KUVAUS VASUPROSESSISTA Päiväkodin vasua on työstetty suunnittelupäivänä, työilloissa ja viikkopalavereissa. Pohjanlammen päiväkodin koko henkilökunta on osallistunut aktiivisesti vasutyöhön. 11