KELJONKANKAAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KELJONKANKAAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYS 1. KELJONKANKAAN ALUEEN PÄIVÄHOITOPALVELUT 3 2. PÄIVÄKODIN ARVOT, TULEVAISUUDEN VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN PUNAINEN LANKA Arvot Tulevaisuuden visio Toiminta-ajatus Toiminnan punainen lanka KASVATUSKUMPPANUUS LAPSEN HYVÄ PÄIVÄHOIDON ALOITUS JA ARKI 6 5. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA.7 7. TOIMINNAN TOTEUTUS 8 8. TOIMINNAN ARVIOINTI.9 9. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI PÄIVÄKODISSAMME VASUPROSESSI.10 2

3 1. KELJONKANKAAN ALUEEN PÄIVÄHOITOPALVELUT Keljonkankaalla toimii kolme päiväkotia: Keljonkankaan, Neulaskankaan ja Pikku Keljonkankaan päiväkodit. Lisäksi alueella on tällä hetkellä 11 kunnallista perhepäivähoitajaa, joilla on 1-5-vuotiaita hoitolapsia yhteensä 44. Perhepäivähoitajista on muodostettu kaksi tiimiä, jotka suunnittelevat toimintaa yhdessä. Tiimit käyttävät Neulaskankaan päiväkodin salia vuoroviikoin kerran viikossa lauluhetkien, jumppien tms. pitämiseen. Lisäksi osa hoitajista käy leikkimässä hoitolasten kanssa Pikku Keljonkankaalla silloin tällöin. Kerran kuukaudessa hoitajat kokoontuvat esimiehen johdolla yhteiseen iltaan, jossa pohditaan alaan liittyviä kysymyksiä ja käsitellään ajankohtaisia asioita. Perhepäivähoito on kodinomaista päivähoitoa joko hoitajan omassa kodissa tai sopimuksen mukaan hoitaja voi olla perheen kotona. Hoitajalla on yleensä neljä kokopäiväistä hoitolasta ja lisäksi voi olla yksi osapäiväinen esiopetusikäinen lapsi. Pienessä ryhmässä lapset saavat yksilöllistä hoitoa, jossa korostuvat perushoito ja leikki. Perhepäivähoitajat tekevät yhdessä vanhempien kanssa lapsen vasun joko hoitajan kotona tai perheen kodissa. Päivähoidon hyvä alku on tärkeää riippumatta siitä, missä lapsi aloittaa hoidon. Vanhempien toivotaan käyvän tutustumassa tulevaan hoitopaikkaan useamman kerran. Perhepäivähoitajat voivat käydä myös perheen kotona kotikäynnillä, jos perhe haluaa. Näillä tutustumiskäynneillä pyritään helpottamaan hoidon aloitusta. Perhepäivähoidon varahoito on järjestetty Pikku Keljonkankaalle. Myös toisten hoitajien vapaat hoitopaikat toimivat varahoitopaikkoina. Olisi suotavaa, että perheet kävisivät tutustumassa varahoitopaikkaan etukäteen. Alueellamme on kaksi kokopäiväistä varahenkilöä ja yksi osa-päiväinen. Varahenkilöt käyvät myös hoitajien kotona, jotta he pääsevät käymään esim. lääkärissä. Keljonkankaan päiväkodissa on seitsemän lapsiryhmää ja hoitopaikkoja on 130. Pihlajanmarjat: 3-6-vuotiaat 21 hoitopaikkaa henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh Katajanmarjat: 5-6-vuotiaat 21 hoitopaikkaa henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh Männynkävyt: 3-6-vuotiaat 21 hoitopaikkaa henkilökuntaa 1 elto, 1 lto, 1 lh ja erityisavustaja Tuomenmarjat: 6-vuotiaiden esiopetusryhmä aamupäivisin 13 hoitopaikkaa henkilökuntaa 1 lto Kuusenneulaset: 3-6-vuotiaat 21 hoitopaikkaa henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh Hiirenkorvat: 3-6-vuotiaat 21 hoitopaikkaa henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh Pajunkissat: 1-3-vuotiaiden ryhmä 12 hoitopaikkaa henkilökuntaa 1 lto ja 2 lh 3

4 Pikku Keljonkangas toimii osoitteessa Keljonkankaantie 52. Päiväkodissa on sisarusryhmä Muurahaiset, jossa on tällä hetkellä 22 lasta. Lapset ovat iältään 1-5-vuotiaita. Henkilökuntaa on kaksi lastentarhanopettajaa ja kaksi lastenhoitajaa. Lisäksi on ruokapalvelutyöntekijä ja siivooja. Pikku Keljonkankaalla toimivat avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Kerhotoimintaa on kolmena päivänä viikossa, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Kerhotoiminta on ohjattua, virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille lapsille. Kerhossa toiminnan pääpaino on leikillä. Sen lisäksi lapset askartelevat, retkeilevät, laulavat, piirtelevät ja satuilevat. Ulkoilu tapahtuu joko päiväkodin omassa pihassa tai lähimetsässä. Myös kerholaisille tehdään lapsen oma vasu. Kerhoon on mahdollista tutustua etukäteen ja vanhemmat voivat olla lapsen mukana seuraamassa kerhopäivää. Maanantaisin on kaikille vanhemmille avoin perhekahvila klo Mansikat: 2-vuotiaiden kerho 8 kerhopaikkaa keskiviikkoisin klo Auringot: 3-vuotiaiden kerho 20 kerhopaikkaa tiistaisin ja torstaisin klo Mustikat: 4-5-vuotiaiden kerho 20 kerhopaikkaa tiistaisin ja torstaisin klo Kerhossa on henkilökuntaa 1 lto ja 1 lh Henkilökuntaa Keljonkankaan päiväkodissa on 22. Lisäksi on ruokapalveluvastaava, osaaikainen ruokapalvelutyöntekijä ja siivooja. Toiminnassa on mukana usein alan opiskelijoita ja harjoittelijoita. Lasten suusta: Viihdyn kyllä kun mulla on niin hyvä olla. 2. PÄIVÄKODIN ARVOT, TULEVAISUUDEN VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN PUNAINEN LANKA 2.1 ARVOT Työmme perustana on kunnioitus lapsia, perheitä ja työtovereita kohtaan. Pyrimme kohtelemaan kaikkia perheitä tasa-arvoisesti ja huomioimaan perheiden erilaiset kulttuuritaustat ja elämäntilanteet. Tuemme perheiden kasvatustyötä, mutta ensisijainen kasvatusvastuu on perheillä. 4

5 2.2. TULEVAISUUDEN VISIO Kasvatuskumppanuuden hengessä pyrimme luomaan lapsille turvallisen hoitopäivän. Tavoitteena on tukea lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä, jossa opitaan arvostamaan toisia ihmisiä ja ympäristöä TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme päivähoitoa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, sekä esiopetusta ja kerhotoimintaa turvallisessa kasvuympäristössä. Tavoitteena on lapsen päivähoidon hyvä aloitus ja arki TOIMINNAN PUNAINEN LANKA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) ohjaa kasvatus ja toimintaperiaatteitamme, suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Pyrimme toimimaan pienryhmissä, annamme aikaa ja tilaa leikille ja kavereille. Päiväkodin arjessa harjoittelemme myös vuorovaikutustaitoja. Lasten suusta: Viihdyn välillä koska täällä on ollu niin kivaa. Erityisen kivaa on sellaset poikien jutut 3. KASVATUSKUMPPANUUS Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö syntyy luottamuksesta ja sen avulla voidaan luoda hyvä kasvatuskumppanuus. Lapsen hyvän arjen onnistumiselle on tärkeää saada tietää vanhempien näkemys lapsesta. Samoin jatkuvan vuoropuhelun ja keskustelun avulla voimme löytää yhteisen näkemyksen ja päämäärän lapsen tarpeista. Perheiden kanssa keskustelua käydään päivittäisissä tapaamisissa, vasu-keskusteluissa, vanhempainilloissa, puhelimitse ja reissuvihkojen välityksellä. Vanhemmille on tärkeää saada tietää, kuinka esimerkiksi lapsen päivä on sujunut. Perheille jaetaan lisäksi tiedotteita tapahtumista, retkistä yms. 5

6 4. LAPSEN HYVÄ PÄIVÄHOIDON ALOITUS JA ARKI Luodaksemme lapselle mahdollisimman hyvän alun päivähoitoon siirtymiseen, perheille varataan mahdollisuus tutustua lapsen hoitopaikkaan jo hyvissä ajoin ennen hoidon alkua. Lapsen hoitopäivä voi olla alussa myös lyhyempi ja vanhemmat voivat olla lapsen mukana tarpeen mukaan. Tämä auttaa niin lasta kuin aikuistakin pääsemään sisälle päivähoidon arkeen. Henkilökunta voi perheen niin halutessa käydä myös kotikäynnillä. Perheiden kanssa käytävässä aloituskeskustelussa kuunnellaan vanhempien toiveita ja tarpeita. Perheiden kanssa tehdään palvelusopimukset joko tutustumiskäynneillä tai pian hoidon aloittamisen jälkeen. Palvelusopimuksiin kirjataan vanhempien yhteystiedot, hoitoajat ja muut tärkeät asiat. Perhepäivähoidossa olevien lasten vanhempien kanssa palvelusopimusta on tekemässä myös päiväkodin johtaja. Pohjan lapsen hyvälle arjelle tarjoaa turvallinen ja luottamuksellinen hoitosuhde. Tämä näkyy esim. siinä, että lapsi tulee mielellään hoitoon, leikkii ja on tyytyväinen. Kiusaamista emme hyväksy ja siihen puututaan heti. Kiusaamisen ennalta ehkäisy on tärkeä osa kasvatustyötä. Kaikki riidat ja konfliktit eivät ole kiusaamista. Mutta jos tilanteet toistuvat ja jatkuvat pitkään, siitä voi tulla kiusaamista. Kiusaaminen voi ilmetä fyysisenä, sanallisena tai psyykkisenä. Fyysistä kiusaamista on esim. potkiminen, läpsiminen, töniminen, vaatteiden repiminen, kivien heittely. Sanallinen kiusaaminen voi olla nimittelyä, lällättämistä, selän takana puhumista, vaatteiden kommentointia. Psyykkinen kiusaaminen voi olla uhkailua, kiristämistä, ilveilyä, leikistä pois sulkemista, leikin sääntöjen muuttamista tms. Kiusaamisessa on kyse vallasta, jossa toinen osapuoli ei kykene pitämään puoliaan. ( pienempi koko, nuorempi, ujompi ) Kiusaamisen huomaaminen edellyttää aikuisilta tarkkaa havainnointia. Aiheesta on syytä myös keskustella lasten kanssa. Pienryhmätoiminta mahdollistaa tarkemman lapsihavainnoinnin ja pienempi ryhmä vähentää muutenkin tilanteita, joissa kiusataan. Vasukeskusteluissa vanhempien kassa on hyvä käsitellä myös kiusaamistilanteita. Avoin ja luottamuksellinen suhde auttaa asioiden selvittelyssä. Eri osapuolten (lapset, vanhemmat ja henkilökunta ) kuuleminen kiusaamistilanteissa auttaa selvittämään tilanteita. Toimintamalli kiusaamistilanteisiin: 1. kiusaaminen havaitaan 2. paikalle saapunut aikuinen toimii tilanteen vaatimalla tavalla puuttuen kiusaamiseen joko sanallisesti tai eristämällä lapset toisistaan 3. tilanteen rauhoituttua aikuinen kertoo tapahtuneesta lasten ryhmien omille aikuisille 4. asiasta keskustellaan lasten ryhmien aikuisten kanssa 5. lasten rauhoituttua ryhmän aikuiset sekä kiusaamistilanteen havainnut aikuinen keskustelevat tapahtumasta kiusatun ja kiusaajan kanssa 6. kun tilanteesta on keskusteltu eri osapuolten kanssa, sovitaan uudesta tapaamisesta, jolloin tarkistetaan, onko tilanne todella muuttunut 7. ryhmän aikuiset päättävät jatkotoimista ja siitä missä vaiheessa ja kuinka asiasta puhutaan lasten vanhemmille ja sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä 8. kiusaamistilanne käsitellään työyhteisön kokouksessa 9. mikäli kiusaaminen puuttumisesta huolimatta jatkuu, sovitaan mitä jatkotoimia asia edellyttää 6

7 5. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältyvät keskeiset kehitysalueet, jotka ohjaavat toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Lapsen kehitystä seurataan yhteistyössä perheiden kanssa erityisesti seuraavilla, lapselle ominaisilla tavoilla toimia: * Liikkuminen: missä vaiheessa lapsi on liikunnallisessa kehityksessä * Leikki: mitä ja miten lapsi leikkii * Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen: miten lapsi kokee ympäröivän maailman * Tutkiminen: miten lapsi osoittaa kiinnostusta eri asioihin, kyselee Toiminnan suunnittelun pohjana käytetään lapsen vasua. Vasu-keskustelujen pohjalta vanhemmat ja henkilökunta yhdessä päivittävät tietoja lapsen kehityksestä. Ruokailuun, ulkoiluun, pukeutumiseen, päivälepoon jne. liittyvissä tilanteissa pyritään huomioimaan lasten yksilöllisiä tarpeita. Esiopetuksessa kiinnitämme huomiota lapsen työskentelytaitoihin, ohjeitten mukaan ja ryhmässä toimimiseen, sekä pitkäjänteisyyteen. Lapsen vasuun kirjataan erityisen tuen tarpeet, joita voi ilmetä fyysisellä, tiedollisella, taidollisella, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen alueella. Tuen tarpeet kartoitetaan vanhempien ja henkilökunnan tekemien havaintojen pohjalta. Keljonkankaalla toimii moniammatillinen työryhmä, joka kokoontuu keskimäärin kaksi kertaa syksyllä ja kaksi kertaa keväällä. Työryhmän kokoonkutsujana toimii päiväkodin johtaja ja ryhmään kuuluvat kiertävä erityislastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja, lasten psykologi, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, toimintaterapeutti, neuvolan terveydenhoitaja, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä. Lisäksi yhteistyötä tehdään seurakunnan, MLL:n, kirjaston yms. kanssa. Lasten suusta: On kivaa, kun aina leikin Liisan kaa. Kerran se teki niin, että laitto hiekkaa sukkaan ja sukan jalkaan. Se oli kivaa 6. LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Esiopetusta ohjaa valtakunnallinen esiopetussuunnitelman perusteet ja Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma. Esiopetus on osa varhaiskasvatuspedagogiikkaa ja toimii tiiviissä yhteistyössä muun varhaiskasvatuksen, sekä perusopetuksen kanssa. Esiopetuspäivä koostuu neljän tunnin esiopetuksesta ja esiopetusikäisille suunnatusta varhaiskasvatuksesta. Päiväkodissamme esiopetusta annetaan kahdessa kokopäiväisessä ja yhdessä aamupäiväryhmässä. Keljonkankaalla toimimme yhteistyössä perheiden, koulupsykologin, oppilashuoltoryhmän ja koulun kanssa. Tammi-helmikuussa pidetään mm. yhteinen vanhempainilta, jossa vanhem- 7

8 mat voivat kysellä koulun aloitukseen liittyvistä asioista. Neulaskankaan eskareiden kanssa järjestämme yhdessä esim. erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Esiopetuksessa päätavoitteena on lapsen hyvinvoinnin edistäminen, kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen, sekä oppimisvalmiuksien vahvistaminen. Toiminnallisina työtapoina ovat mm. lorut, sadut, draama, tutkiminen, laulaminen, soittaminen, kädentyöt, liikunta, retket, erilaiset työtehtävät ja työpajatyöskentely. Esiopetuksessa hyödynnämme ympäröivää luontoa monipuolisesti. Retket kuuluvat jokaviikkoiseen ohjelmaamme. Pienryhmätoiminta esiopetuksessa tukee mielestämme parhaiten lapsen kasvua, kehitystä ja oppimisvalmiuksia. Lasten osallisuutta vahvistamme huomioimalla heidän ideoitaan ja toiveitaan toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Vanhempien kanssa teemme yhdessä esiopetuksen oppimissuunnitelman, joka pohjautuu vanhempien ja henkilökunnan lapsesta tekemiin havaintoihin. Turvataksemme lapsille hyvän ja turvallisen esiopetuksen myös kiusaamistilanteisiin puututaan heti. Toimintamalli kiusaamis- ja häirintätapauksiin on kuvattu kappaleessa 4 Lapsen hyvä päivähoidon aloitus ja arki. Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea kasvun ja kehityksen vahvistamiseksi. Arjen toiminnassa yleinen tuki tarkoittaa jokaisen lapsen saamaa monipuolista esiopetusta. Jos lapsella on todettu tai todetaan jokin kasvuun tai oppimiseen liittyvä erityistarve, hänelle tarjotaan tehostettua tukea. Tukimuodot riippuvat erilaisista tuen tarpeista. Tehostettu tuki voi olla esim. tukiviittomia, ympäristön ja päiväjärjestyksen strukturointia. Niitä toteutetaan yhteistyössä mm. puheterapeutin, toimintaterapeutin tai psykologin kanssa. Jos tehostettu tuki ei riitä, tarjotaan erityistä tukea. Tämä edellyttää psykologin tai lääkärin arviointia. 7. TOIMINNAN TOTEUTUS Toimintaa pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan pienryhmissä. Tämä mahdollistaa lasten yksilöllisemmän huomioinnin. Pienryhmiä voidaan muodostaa eri tavoin, lasten kehityksen, iän, tuen tarpeiden, ryhmän toimivuuden mukaan. Pienryhmän koko on korkeintaan seitsemän lasta. Pienryhmiä ohjaavat ryhmän aikuiset vuorotellen. Myös lasten omia toiveita, ideoita ja kiinnostuksen kohteita huomioidaan suunnittelussa. Leikki ja leikinomaiset työtavat ovat läsnä päiväkodin arjessa. Leikki on lapsen tapa oppia uutta ja työstää asioita. Aikuiset järjestävät sekä ohjattua että vapaata leikkiä, tämä mahdollistaa vuorovaikutustaitojen harjoittelua ja kehittymistä. Tilojen uudenlaisella suunnittelulla ja käytöllä pyrimme tarjoamaan lapsille mahdollisuuden pitkäkestoiseen leikkiin. Esimerkiksi lasten ruokailu on järjestetty saliin ja siten lasten leikit ryhmä- ja lepohuoneissa voivat jatkua useammankin päivän. Varhaiskasvatuksessa pyrimme vahvistamaan erityisesti lasten vuorovaikutustaitoja sekä kielellisiä että motorisia taitoja. Toiminnan suunnittelussa eri sisällöt nivotaan yhteen esim. leikin, satujen tai liikunnan avulla, huomioiden paikallinen luonto ja vuodenajat. Ympäröivä luonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet retkeilyyn, luonnon tutkimiseen ja luonnon materiaalin käyttöön. Luonnon ja ympäristön kunnioitus on mukana kaikessa arjen toiminnassa, ohjaamme lapsia esim. jätteiden lajitteluun. Päiväkodissamme kierrätetään materiaaleja, hankinnat tehdään keskitetysti kestävän kehityksen periaatteella. 8

9 7. TOIMINNAN ARVIOINTI Toimintaa arvioidaan tiimien viikkopalavereissa ja suunnitteluiltapäivissä, sekä koko talon yhteisissä suunnittelupäivissä. Kerran viikossa pidettävissä talon yhteisissä palavereissa käydään myös keskustelua ajankohtaisista asioista ja käsitellään vanhemmilta tulleita palautteita. Perheiden kanssa toimintaa arvioidaan jokapäiväisissä tapaamisissa ja vasukeskusteluissa. Vanhempien ja lasten avoin ja suora palaute on ensiarvoisen tärkeää ja osa kasvatuskumppanuutta. Kerran vuodessa teemme päiväkodin oman kyselyn perheille, jossa päiväkodin toimintaa voi arvioida kirjallisesti. Myös lapsille tehdään oma kysely. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään ottamalla huomioon lasten ja perheiden tarpeita. Tässä työssä käytämme hyödyksi viimeisimmän tutkimustiedon antamaa näkökulmaa. Kaupunki teettää määräajoin asiakastyytyväisyyskyselyjä ja päivähoidon asiakasraati kartoittaa perheiden tarpeita ja pohtii päivähoidon asioita yleisellä tasolla. Haasteena tällä hetkellä näemme kasvatuskumppanuuteen kirjattujen käytänteiden juurruttamisen arjen työhön. Samoin nivelvaiheen onnistuneet järjestelyt siirryttäessä päivähoidosta perusopetukseen. Päivähoidon sijoittuminen vuoden 2012 alusta sivistystoimen yhteyteen tuonee myös mukanaan uusia haasteita. 8. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Jokainen ryhmä pyrkii luomaan varhaiskasvatusympäristön, joka tukee juuri sen ryhmän lasten kasvua ja kehitystä. Tällä pyritään turvaamaan lasten mahdollisuus leikkiin, sekä myönteiseen vuorovaikutukseen ikätovereiden kanssa. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö aktivoi lapsia kokeilemaan, tutkimaan ja laajentamaan omaa kokemusmaailmaansa. Myös lasten omat ideat otetaan mielellään huomioon. Toimiva ympäristö tarjoaa tilaisuuden leikkiin, musisointiin, kädentöihin, teatteriin, satuihin ja tarinoihin, sekä tutkimiseen. Hyvässä varhaiskasvatusympäristössä lapsella on myös mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan niin sisällä kuin ulkona. Toimintavuoden aikana huomioidaan vuodenajat ja juhlapyhät, joiden myötä opetellaan kulttuuriimme liittyviä perinteitä. Toiminnassa pyritään huomioimaan myös eri kulttuuritaustaisten perheiden tarpeet. 9. VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI PÄIVÄKODISSAMME Varhaiserityiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen yksilöllistä tukea ja lapsiryhmän toimintatapojen mukauttamista lasten tarpeiden mukaan. Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa. Toimimme yhteistyössä lasta koskevissa asioissa myös muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityinen ja varhainen tuki perustuvat varhaiskasvatuksen hyvälle pedagogiselle perusosaamiselle. Kasvattajayhteisön jokaisen jäsenen tehtävänä on tuoda varhaiskasvatuksen erilaiset toimintatavat ja tukitoimet osaksi lapsen päivittäistä arkea. Nämä toimintatavat ovat lapsen kehitystä yleisesti tukevia ja kaikille lapsille hyödyllisiä. Päiväkodissamme on ryhmässä toimiva erityislastentarhanopettaja, jonka tehtävänä on tukea henkilökuntaa arjen työssä. Tarpeen mukaan hän järjestää lapsille pienryhmiä, joissa voidaan opetella erilaisia taitoja. Ryhmissä voidaan tukea esim. kielen kehitystä, motoriikkaa ja vuorovaikutustaitoja. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville lapsille käytetään S 2 opetusmenetelmää kielen kehityksen tueksi. 9

10 10. VASUPROSESSI Päiväkodin oman yksikkövasun työstäminen aloitettiin syksyllä Ensimmäisen kerran kokoonnuimme koko henkilökunnan voimin , jolloin pohdimme arvoja, toiminta-ajatusta, toiminnan punaista lankaa ja tulevaisuuden visiota. Samojen teemojen äärelle kokoonnuimme jälleen Keväällä jatkoimme vasu-työtä vielä koko henkilökunnan kanssa ja sen jälkeen valitsimme kehittämistyöryhmän. Ryhmään kuuluu erityislastentarhanopettaja, kaksi lastentarhanopettajaa, sekä päiväkodin johtaja. Kehittämistyöryhmä kokoontui syksyllä 2010 kolme kertaa ja pidimme koko henkilökunnan yhteisen vasu-illan. Illan tuotoksista jatkamme vasutyötä ja kehittämistyöryhmä kokoontuu Tärkeintä vasu-prosessissa on ollut, että koko henkilökunta on voinut osallistua sen tekemiseen. Työ jatkuu edelleen ja yksikön vasua tullaan päivittämään säännöllisesti. Esiopetusryhmien vanhemmille pidettiin vanhempainilta Vanhemmilta kysyttiin odotuksia tulevalle vuodelle ja mitä arvoja he pitävät tärkeinä. Vastauksien perusteella samat arvot löytyvät päiväkodin vasusta. Vasuprosessi päivämäärinä: ensimmäinen tapaaminen toinen tapaaminen kolmas tapaaminen neljäs tapaaminen Kehittämistyöryhmän kokoontumiset: Vanhempien osallisuutta päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan saatiin siten, että jokaisen lapsiryhmän muutamalle vanhemmalle annettiin suunnitelma luettavaksi ja kommentoitavaksi. Vanhemmilta saadut palautteet ja kommentit käsiteltiin vielä kehittämistyöryhmän viimeisessä palaverissa. Päiväkodin vasua päivitetty syksyllä 2011 Päiväkodin motto: Lapsia kasvatetaan toteutumaan omaksi itseksi yhdessä muiden kanssa Lasten päivähoitopalvelut Keljonkankaan päiväkoti Särkäntie Jyväskylä 10