METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS"

Transkriptio

1 METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala

2 Sisältö Määritelmiä Kannattavuudesta Ekosysteemipalvelut Riskien hallinta Myyttejä Optimointituloksia Metsäsuunnittelu ja jatkuva kasvatus

3 Määritelmiä Eri-ikäismetsätalous vs. jatkuva kasvatus Voimaperäinen vs. laajaperäinen

4 4 Tasaikäismetsätalous Uudistusalan raivaus (-) Maanpinnan käsittely (-) Istutus (-) Joskus ruohous (-) Varhaisperkaus (-) Taimikonhoito (-) Ensiharvennus (+- 0) Toinen harvennus (+) Avohakkuu (+) Paljon menoeriä (-) ja vähän tuloeriä (+) Menot paljon aiemmin kuin tulot => negatiivinen nykyarvo jos korko > 3 4 % Ekosysteemipalvelut notkahtavat avohakkuun jälkeen Puun laatu on toisinaan huono

5 5 Eri-ikäismetsätalous Plenterwald Uneven-aged management Paljon pieniä puita ja vähän isoja, laskeva läpimittajakauma Hakkuussa palautetaan aina sama rakenne Hakkuu määrävälein Hakkuukierto v Kiinnitetään huomiota metsän rakenteeseen Ei helppoa Suomessa Karujen maiden männiköt Korpikuusikot

6 Plenterwald vanha keskieurooppalainen menetelmä

7 Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Dauerwald = kestometsämetsätalous Metsä ja sen tuotto sekä muut hyödylliset vaikutukset kestävät Continuous cover management Kiinnitetään huomiota käsittelyihin Alfred Möller 1920: Vältä avohakkuita Poista puut, joiden elinvoima heikentynyt (eli suuret ja huonokuntoiset) Maksimoi tuotos, minimoi pääoma Tasaiset hakkuutulot ei ole itsetarkoitus Ei tähdätä tiettyyn metsän rakenteeseen Oksat ja latvat jätetään metsään, parantavat uudistumista Uudistuminen tapahtuu yleensä itsestään

8 Dauerwald vanhahko keskieurooppalainen menetelmä

9 9 Plenterwald Dauerwald Eri-ikäismetsätalous Peitteinen metsätalous Peitteinen metsätalous Eri-ikäismetsätalous on jatkuvan kasvatuksen yksi muoto Eri-ikäismetsätalous Monesti peitteinen metsätalous (jatkuvan kasvatus) ja eriikäismetsätalous mielletään synonyymeiksi Sanotaan että jatkuva kasvatus ei onnistu Suomessa, kun uskotaan, että eri-ikäiskasvatus on vaikeaa Suomessa

10 Peitteisen metsätalouden muotoja Eri-ikäismetsätalous Toistuvat yläharvennukset Uudistaminen pienaukkohakkuilla Ylispuiden poisto Luontainen uudistaminen Siemen- ja suojuspuulaikut Harvennus vaihtelevaan tiheyteen

11 Voimaperäinen - Laajaperäinen Voimaperäinen: tehdään voimallisia toimenpiteitä Avohakkuu, maanmuokkaus, ojitus, taimikon perkaus Tuloksena rakenteeltaan yksinkertaisia hoitometsiä Voimaperäistä nimitetty virheellisesti tehometsätaloudeksi Se ei aina ole ollut taloudellisesti tehokasta Puuta on tuotettu periaatteella maksoi mitä maksoi Jotkut tehometsätalouden toimet (karujen soiden ojitus, pohjoisen metsien avohakkuut ja istutukset) ovat olleet tappiollisia, ts. tehottomia Laajaperäinen: ei puututa yhtä paljon metsikön luontaiseen kehitykseen Luontainen uudistaminen, yläharvennus, jatkuva kasvatus Minimoidaan kustannuksia

12 Epähomogeeninen metsänhoito Yhdessäkin hakkuussa voidaan käyttää monia menetelmiä Ajourat sinne, missä on suuria puita Ajouraa voidaan paikoin laajentaa pienaukoiksi Pienaukon reunat yläharvennetaan Pienaukkoihin voi jättää kuitupuita Harvennus vaihtelevaan tiheyteen Pienaukkojen lisäksi siemen- ja suojuspuulaikkuja Ylispuiden poistoa tai harvennusta sieltä, missä on alikasvosta

13 Historiaa Poimintahakkuut olivat ennen vallitseva käytäntö Tilanne muuttui 1920-luvulta alkaen Harsintajulkilausuma v 1948 Tarvittiin halpaa puuta massateollisuudelle Alaharvennukset, avohakkuut ja viljely Ei ollut tutkimuksia uuden menetelmän paremmuudesta Tutkimuksia ei käynnistetty myöhemminkään vaan ne pyrittiin estämään Yläharvennus oli (poiminta) oli yleisin syy metsän rauhoitukseen Nyt yläharvennusta suositellaan (selvästi alaharvennusta kannattavampaa) Jatkettu yläharvennus on jatkuvaa kasvatusta Jatkuva kasvatus ( erirakenteiskasvatus ) luvallista vuoden 2014 alusta

14 Mitä tapahtuu muualla? Ruotsissa samantapaista keskustelua kuin Suomessa Sloveniassa avohakkuut on kielletty kokonaan Keski-Euroopassa pyritään erirakenteisiin sekametsiin Saksassa avohakkuut on kielletty Italiassa metsäpuiden taimituotanto lopahtanut Kiinassa avohakkuut on kielletty Virallinen metsäpolitiikka: Pyritään erirakenteisiin sekametsiin Monissa trooppisissa maissa avohakkuut on kielletty

15 Kannattavuudesta Muutamia tuloksia Muutamia selvityksiä Syitä saaduille tuloksille

16 Jaksollinen jatkuva: puuntuotos Kontrolli (4) Määrämittaharsinta (4) Jatkuva kasvatus (7) Tasaikäismetsätalous (7) Suojuspuut Loppupuusto Kertymä Luonnonpoistuma Vessari Tuotos, m 3 /ha Kontrolli (3) Nämä tulokset perustuvat mittauksiin Honkamäki Viljelymetsätaloudessa saadaan jalostushyötyä. Sen suuruus epäselvä (5 10 %)? Määrämittaharsinta (4) Jatkuva kasvatus (11) Tasaikäismetsätalous (10) Johtopäätös: ei radikaaleja eroja Tuotos, m 3 /ha

17 Kannattavuus metsikkötasolla Kontrolli Määrämittaharsinta Jatkuva kasvatus Tasaikäismetsätalous Vessari Hakattu Loppupuusto Hakkuiden nykyarvo (vihreä) perustuu mittauksiin. Loppupuuston nykyarvo (ruskea) perustuu mallien ennusteisiin Nykyarvo (3 %), /ha Honkamäki Kontrolli Määrämittaharsinta Jatkuva kasvatus Tasaikäismetsätalous Hakattu Loppupuusto Nykyarvo (3 %), /ha

18 Kannattavuus tilatasolla (350 ha) Tällä tilalla peitteinen 10 15% parempi kuin nykysuositusten tasaikäismetsätalous Nykyarvo, % 4 % Suositeltu Tasa Optimaalinen Tasa Peitteinen Paras yhdistelmä Yleensä kannattaa tehdä aluksi myös joitakin päätehakkuita. Tämä johtuu aiemmasta käsittelystä (pienpuusto ja alikasvos raivattu).

19 Ruotsalainen kirjallisuusselvitys Jatkuva kasvatus kannattavampaa: 19 tutkimusta Jaksollinen kasvatus kannattavampaa: 0 tutkimusta Jaksollinen kannattavampaa, kun optimaalinen jatkuva kasvatus on suljettu pois: 6 tutkimusta Riippuu tilanteesta (korkokannasta, kasvupaikasta, lähtömetsiköstä): 9 tutkimusta Jaksollinen kasvatus on saatu paremmaksi: hyvillä kasvupaikoilla alhaisella korkokannalla varttuneessa lähtömetsikössä kun harvennusvoimakkuutta tai jäävän puuston minimimäärää on rajoitettu

20 Suomalainen selvitys Andreassen ja Øyen, Elfving ym., Hoen, 2 x Wikström Tutkittu varttuneen metsän lievää harvennusta vs. avohakkuuta Optimaalinen jatkuva kasvatus suljettu pois Ruotsin metsälaki pakottaa kasvattamaan varttunutta puustoa liian tiheänä Hyytiäinen & Haight Ei ole boreaalisesta vyöhykkeestä eikä osoita että tasaikäismetsätalous on aina kannattavampaa Kant Tasaikäismetsätaloutta ei ole tutkittu lainkaan

21 Ruotsin ja Suomen laki

22 Hyvä muistaa Ei ole tehty ainoatakaan tieteellisen kritiikin läpäissyttä tutkimusta, jossa avohakkuu + viljely olisi osoitettu Suomessa jatkuvaa kasvatusta kannattavammaksi tavanomaisia korkokantoja (3% tai enemmän) käytettäessä Ei ole yhtään tutkimusta, jonka mukaan alaharvennus olisi yläharvennusta kannattavampaa Ei ole yhtään tutkimusta, joka osoittaisi, että jatkuvan kasvatuksen tuotosta (kasvua ja uudistumista) olisi yliarvioitu taloudellisissa laskelmissa

23 Mitä voidaan päätellä tutkimatta Viljelymetsätalouden kannattavuus heikkenee, kun Kasvupaikka heikkenee Siirrytään pohjoisemmas Korkokanta (pääoman tuottovaatimus) nousee Kustannukset suurenevat Puun hinta laskee Kannattavan viljelymetsätalouden nollaraja kulkee Suomessa Siirtyy koron noustessa etelämmäs ja paremmille kasvupaikoille Nollarajan takana vain laajaperäinen metsätalous on järkevää Jatkuva kasvatus Muu laajaperäinen metsätalous

24 Erojen syitä Miksi tasa ei pärjää Miksi peitteinen pärjää Suuret kulut Kulut ennen tuloja Kiertoajan kuluessa vain yksi arvokasvupiikki Liian paljon huonosti kannattavia hoitotoimia Tärkein syy yläharvennusmetsätalouden paremmuudelle on kuidun ja tukin suuri hintaero. Puut kannattaa kasvattaa tukkimittaan, kuitupuita ei kannata myydä. Pienet kulut Yläharvennuksilla voidaan ylläpitää puustoa, jonka suhteellinen arvokasvu on jatkuvasti hyvä Peitteinen kannattavampaa, vaikka avohakkuupuusta maksetaan enemmän

25 Yhden kuutiometrin arvo Mänty Kuusi Näissä puissa pääoma tuottaa huonosti. Ne kannattaa myydä! /m Raudus Hies Läpimitta, cm Nämä puut lisäävät eniten arvoaan. Jätä ne kasvamaan!

26 Puun arvokasvuprosentti Arvokasvuprosentti 10 v Mänty Kuusi Raudus Hies Hoida metsää niin, että tämän kokoisia puita jää jäljelle jokaisessa hakkuussa Huolehdi myös täydennyksestä Läpimitta, cm

27 Ylä- ja alaharvennuksen vaikutus Yläharvennus parantaa pääoman tuottavuutta enemmän kuin alaharvennus

28 Kannattava harvennus =? Pienennä puuston arvoa mahdollisimman paljon Pienennä arvokasvua mahdollisimman vähän Pohjapinta-ala, m2/ha Vapaa harvennus max 60 % 1 % 3 % 5 % Keskiläpimitta, cm Optimaalisessa harvennuksessa pyritään palauttamaan keskiläpimitta senttiin. Saadaan puusto, jonka suhteellinen arvokasvu on lähivuosina suuri Noin 15-senttinen puu on taloudellisesti tuottavin seuraavan 10 vuoden aikana

29 Viljelymetsätalouden kannattavuus Laskelmissa oletetaan yleensä (virheellisesti) että: Viljely onnistuu aina Ilman viljelyä ei saada mitään Kaikki tulo on viljelyinvestoinnin ansiota Todellisuudessa viljely Aiheuttaa kustannuksia Yleensä lisää tuloja Mutta kaikki tulo ei ole viljelyn ansiota Jos ei viljele Rahat voi sijoittaa muualle Lisäksi saa sen, minkä viljelemätön metsä tuottaa Viljelymetsän on tuotettava enemmän kuin nämä kaksi yhteensä!

30 Todellisuus Ei viljellä Viljellään Viljelyn tuottama lisäys Frekvenssi Nykyarvo

31 Itsestään syntynyt taimikko on joskus erinomainen

32 Esimerkki Viljelyinvestointi on 2000 /ha Kiertoaika 45 vuotta Tuottovaatimus 5 % Loppuarvo /ha eli tuotto vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa on /ha Jos kuutiometrin arvo on 35, on hakattava 449 m 3 /ha, jotta saadaan /ha Se vastaa keskimääräistä vuotuista kasvua 11.4 m 3 /ha Jos luonnon kylvämä metsikkö tuottaa 6 m 3 /ha vuodessa, viljelymetsän on tuotettava = 17.4 m 3 /ha vuodessa

33 Toimenpiteen kannattavuus Lisätuottojen nykyarvo Kannattavuussuhde = Investointi Kannattavuus = Lisätuottojen nykyarvo Investointi Kannattavuus = Lisätuottojen loppuarvo Investoinnin loppuarvo Investoinnin loppuarvo ilmoittaa tuoton vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa Lisätuottojen loppuarvon oltava tätä suurempi Muuten vaihtoehtoinen sijoitus on kannattavampi

34 Paljonko lisäkasvua saatava? Metsän uudistamisen kustannusten tuotto (loppuarvo) 50 vuodessa vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa 3 ja 5 % korkokannalla. Oikealla oleviin sarakkeisiin on laskettu, paljonko lisäkasvua toimenpiteestä pitää aiheutua, jotta se olisi taloudellisesti perusteltu. Kustannus Loppuarvo 50 v päästä, /ha Lisäkasvu, m 3 /ha vuodessa /ha 3 % 5 % 3% 5% Raivaus Maankäsittely Istutus Varhaisperkaus Taimikonhoito Yhteensä

35 Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut, ulkoisvaikutukset Kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys Tuet ja verot

36 Ulkoisvaikutukset, ekosysteemipalvelut 36 Puuntuotannon arvo /ha vuodessa Muiden hyötyvaikutusten arvo voi olla monin verroin suurempi Niitä vähätellään, koska niille ei ole markkinoita Niiden vapaaehtoinen vaaliminen on vastuullista metsätaloutta Kulttuurinen kestävyys Metsää tulee käsitellä menetelmillä, jonka kansalaiset hyväksyvät Suurin osa suomalaisista vastustaa avohakkuita Avohakkuut on jo kielletty mm. Saksassa, Kiinassa ja Sloveniassa Sosiaalinen kestävyys Ei aiheuteta haittaa perinteisille metsän käyttötavoille Ulkoilu, marjastus, metsästys, sienestys

37 Ulkoisvaikutukset notkahtavat avohakkuussa 37 Peitteinen metsätalous Tasaikäismetsätalous Pätee mm. seuraaville ulkoisvaikutuksille ja ekosysteemipalveluille Mustikka- ja sienisato Maisema- ja ulkoiluarvot Eroosion ehkäisy, hiilen sidonta

38 Tuet ja verot Yhteiskunta voi ohjata puuntuotantoa lakien lisäksi tukien ja verojen avulla Pigouvian instruments Periaate: haitallisista ulkoisvaikutuksista verotetaan, hyödyllisiä tuetaan Metsätalouden kohdalla menetellään juuri päinvastoin (Kemera) Tahvonen 2013: Puuntuotannon tukemiselle verovaroista ei ole taloudellisia perusteluja Kansantaloudelliset syyt? Tahvonen 2013: Puuntuotannossa yksityistaloudellinen kannattavuus on sama asia kuin kansantaloudellinen kannattavuus Eronen 2009: Kansantaloudellisiin syihin vetoaminen kuuluu metafysiikkaan Luonto- ja monikäyttöarvojen vaalimisen tukeminen verovaroilla on perusteltua

39 Riskien hallinta Miksi riski ja epävarmuus lisääntyvät Miten voidaan varautua riskeihin

40 Monia epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä Markkinat, tuotteet ja hinnat muuttuvat Ilmaston muutos Puiden kasvu ja elossaolo Tuhot Tulokaslajit Mielipideilmasto muuttuu Säädökset, rajoitteet, tuet, verot Päästökauppa

41 Varautuminen epävarmuuteen Periaate: Hakkuilla ja hoitotoimilla ei pidä kaventaa tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia Sopeutuvan metsätalouden keinoja: Pidä metsä sekametsänä Pidä metsä erirakenteisena Pidä eri metsiköt erilaisina, kasvata eri puulajeja Myy puuta useammin mutta kerralla vähemmän Vältä kaavamaisuutta

42 Mikä vähentää tulevaisuuden toimintavaihtoehtoja Alaharvennus Alikasvoksen raivaus Puhtaiden metsiköiden kasvatus Saman puulajin kasvatus kaikissa metsiköissä Taimikon perkaus sekapuista Istutus ja kylvö

43 Miksi erirakenteinen sekametsä on paras 43 Taloudelliset riskit Voidaan myydä sitä puutavaralajia, jolla on paras menekki ja hinta Tuotosta voidaan lyhyessä ajassa suunnata puutavaralajeihin, joiden hinta on nousussa Voidaan myydä puuta milloin vain, mm. silloin kun hinta on hyvä Avohakatusta metsästä ei voi myydä puuta vuosikymmeniin Myrskyt Tuulenkaadot löytyvät avohakkuualojen reunoilta! Kova myrsky kaataa tasaikäisen alaharvennetun metsän kaikki puut Erirakenteisessa metsässä pienet kuuset ja norjat koivut pysyvät pystyssä Voidaan myydä kaatuneet puut ja jättää pystyyn jääneet kasvamaan Taudit ja tuholaiset Kuusenjuurikääpä leviää nopeammin puhtaassa kuusikossa kuin sekametsässä Sekametsän kuuset ovat pienemmässä vaarassa kuin puhtaan kuusikon kuuset Taudit ja tuholaiset tappavat yhden lajin, muut jäävät eloon

44 Myyttejä Elpyykö alikasvos Soveltuvatko mänty ja koivu eivät sovellu jatkuvaan kasvatukseen Soveltuvatko tasaikäiset metsät jatkuvaan kasvatukseen

45 Myytti 1: Vapautettu alikasvos ei elvy

46 Myytti 1: Vapautettu aliskasvos ei elvy Ikä 90 v Ikä 40 v

47 Myytti 2: Mänty tai koivu ei sovi jatkuvaan kasvatukseen

48 Eri-ikäistä hieskoivikkoa

49 Myytti 3: Tasaikäinen metsä ei sovi jatkuvaan kasvatukseen Ennen hakkuuta Hakkuun jälkeen Frekvenssi Läpimitta

50 10 vuoden päästä Ennen hakkuuta Hakkuun jälkeen Alikasvos Frekvenssi Läpimitta

51 20 vuoden päästä Ennen hakkuuta Hakkuun jälkeen Alikasvos Frekvenssi Läpimitta

52 2 3 hakkuuta -> tauko Hakkuutulo, /ha Nykyarvo, /ha Vuosi Axis Title Tasaikäinen lähtömetsä Eri-ikäinen lähtömetsä Tasaikäinen lähtömetsä Eri-ikäinen lähtömetsä Nykyarvo kaikkiaan Tasaikäinen lähtömetsä: /ha Eri-ikäinen lähtömetsä: 8520 /ha

53 Tasaikäisen männikön jatkuva kasvatus Hakattu m3/ha tukkia Uusi hakkuu 10 vuoden päästä Metsikköön muodostuu hiljalleen alikasviosta

54 Tukin laatu on joka hakkuussa parempi kuin edellisessä hakkuussa

55 Myytti 3: JK:n puunkorjuu on kallista Ensiharvennus Tukkipuukertymä, m 3 /ha Kuitupuukertymä, m 3 /ha Korjuukustannus, /m 3 Toinen harvennus Tukkipuukertymä, m 3 /ha Kuitupuukertymä, m 3 /ha Korjuukustannus, /m 3 Päätehakkuu Tukkipuukertymä, m 3 /ha Kuitupuukertymä, m 3 /ha Korjuukustannus, /m 3 VT-männikkö , , ,4 MT-kuusikko , , ,2 Erirakenteisen metsän harvennushakkuu Tukkipuukertymä, m 3 /ha Kuitupuukertymä, m 3 /ha Korjuukustannus, /m , ,6

56 Myytti 5: Korjuu ei onnistu jatkuvassa kasvatuksessa Onnistuu osaavalta toimijalta Vauriopuut pitää poistaa saman tien

57 Optimointituloksia (1) Metsän muuttaminen erirakenteiseksi (2) Optimaalinen jatkuva kasvatus (3) Tasapainotilan optimointi

58 (1) Metsän muuttaminen erirakenteiseksi Tilanne 1: Metsikössä on alikasvosta Kehitä alikasvosta Vapauta alikasvos Yläharvenna Tilanne 2: Metsikössä ei ole alikasvosta Suojuspuuhakkuu Ylispuiden poisto Yläharvennus

59 Tilanne 1 optimointitulos

60 Tilanne 2 - optimointitulos Ylispuiden poisto kahdessa hakkuussa v. 15 ja 30

61 (2) Jatkuvan kasvatuksen optimointi Optimoidaan sarjaa peräkkäisiä hakkuita Ei tähdätä tiettyyn metsikön rakenteeseen Avohakkuu suljettu pois Ei kuitenkaan välttämättä Any-aged management : mitään ei suljeta pois Minimipohjapinta-alan alitus johtaa uudistamisvelvoitteeseen Yleensä 1 3 seuraavaa hakkuuta kiinnostavat Loppupuuston (nyky)arvo lasketaan malleilla Tavallisin tilanne metsäsuunnittelussa Voidaan myös optimoida niin pitkälle, että loppupuusto ei enää vaikuta nykyarvoon

62 Sekametsä Puita/ha Raudus Kuusi Mänty Ku PPA 5 m2/ha Optimikäsittely Koivut pois Jätä vähän mäntyjä Lakiraja alittuu muuten Jätä kaikki kuuset 10 vuoden päästä Poista loput männyt Yläharvenna hiukan kuusta Jäävä PPA 14 m2/ha Poistettavien osuus Läpimitta, cm Sekametsä 1,2 1 0,8 0,6 Mänty 0,4 Kuusi 0,2 Raudus Läpimitta, cm

63 Ku PPA 5 m2/ha Optimikäsittely Yläharvenna koivua Harvenna lakirajalle Jätä kaikki kuuset 14 vuoden päästä Poista loput koivut Jätä kaikki kuuset Harvenna lakirajalle Hakkuu heti kun kuusia riittävästi lakirajaan Poistettavien osuus Puita/ha ,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2 Kaksijaksoinen Raudus Kuusi Läpimitta, cm Spruce Birch Kaksijaksoinen Läpimitta, cm

64 Tasaikäinen männikkö Puita/ha Mänty Optimikäsittely Harvenna lakirajalle 3 vuoden päästä Ylä- ja alaharvennuksen yhdistelmä 12 vuoden päästä Avohakkuu MP-käsittely Männyn kylvö Peitteisessä metsätaloudessa luontainen uudistaminen Poistettavien osuus Läpimitta, cm Tasaikäinen männikkö 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Mänty 0, Läpimitta, cm

65 Eri-ikäinen kuusikko Optimikäsittely Yläharvenna heti Yläharvenna uudelleen 14 vuoden päästä Lakirajat eivät vaikuta, ts. jätetään lakirajaa tiheämmäksi Poistettavien osuus Puita/ha Kuusi Läpimitta, cm Eri-ikäinen kuusikko 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Kuusi 0, Läpimitta, cm

66 (3) Steady State -optimointi Saadaan yleisluonteista tietoa Ei sovi metsäsuunnitteluun, jossa lähdetään liikkeelle metsikön nykytilasta Optimoidaan hakkuun jälkeistä läpimittajakaumaa Voidaan kuvata mm. Läpimittaluokkien frekvensseillä Weibull-funktiolla (parametrit + N + Dmax) Maksimoidaan Nykyarvoa NA N (1 + i) Hartmannin kaava monitavoitteisessa tilanteessa = T T 1 A T

67 Steady State -optimointituloksia Runkoluku Nettotulo Tukkikertymä Nykyarvo 1 % Nykyarvo 4 % Läpimitta, cm MT-kuusikko Keski-Suomessa

68 Metsäsuunnittelu ja jatkuva kasvatus

69 Metsäsuunnittelu huonoimmillaan Jos kehitysluokka on 04, ehdotetaan automaattisesti avohakkuuta ja viljelyä (metsikön rakenteesta riippumatta) Tämä on järkevää vain, jos Kaikki puut ovat vähintään 25-senttisiä JA Luontainen uudistaminen (tai edullinen konekylvö) ei onnistu JA Metsässä ei ole kasvupaikalle sopivan puulajin alikasvosta Jos osa puustosta on kuitukokoa tai pientä tukkipuustoa, yläharvennus olisi yleensä selvästi kannattavampi käsittely

70 Metsäaluetason suunnittelu Haetaan optimaalista yhdistelmää eri metsiköiden käsittelyjä Jos maksimoidaan puuntuotosta, aluetason optimi on metsikköoptimien summa Yleensä halutaan muutakin Tasaisia hakkuutuloja Leimikkokeskityksiä Habitaattikeskityksiä Eri metsiköiden optimikäsittelyt riippuvat toisistaan Suunniteltava yhtäaikaisesti

71 Monsu, versio 6 Mukana sekä jatkuva että jaksollinen kasvatus Uudet kasvumallit Sopivat sekä tasa- että eri-ikäisiin metsiin Kasvu-, elossaolo- ja kynnyskasvumallit Useita vaihtoehtoja käsittelyjen simulointiin Jatkuvaa kasvatusta vain osoitetuilla kuvioilla Sekä jatkuva että jaksollinen sallittuja kaikilla kuvioilla Vain jatkuvaa kasvatusta Vain jaksollista kasvatusta

72 Monsu, versio 6 Suunnitelma koostetaan tavalliseen tapaan Metsiköille simuloidaan käsittelyvaihtoehtoja esim. kolmelle 10-vuotiskaudelle Niille lasketaan nykyarvo ja monia muita tunnuksia NPV = simuloidun jakson nykyarvo + loppupuuston ennustettu nykyarvo Vaihtoehdoista koostetaan optimiyhdistelmä kombinatorisen optimoinnin keinoin Lineaarinen ohjelmointi Heuristiset menetelmät

73 JK-hakkuun simulointi - Monsu Hakkuun voimakkuus määritelty erikseen puuston kokoluokille: Vaihtoehtoja saadaan harvennusvoimakkuuksia ja aikoja varioimalla Nettotulot diskontataan nykyhetkeen Nettotulo = Tienvarsihinta Korjuukustannus Avohakkuuseen verrattuna kalliimpi korjuu otetaan huomioon Nykyarvo = Simulointijakson nykyarvo + loppupuuston nykyarvo Loppupuuston nykyarvo Malleilla: f(kasvupaikka, korko, tu- ja ku-hinta, puuston rakenne) Ennustettu arvo diskontataan nykyhetkeen ja lisätään nykyarvoon

74 JK-hakkuun simulointi - Monsu Runkoluku/ha Monsu Poistetaan kaikenkokoisia puita. Jätetään runsaasti arvokynnystä lähestyviä puita. Poistuu Jää Jäljitellään järkevää käytännön toteutusta. Myös pieniä puita poistetaan (ajourat, laatu) Läpimitta, cm

75 JK-hakkuiden simuloinnin ohjaus Monsussa Käsittelyn nimi Poistetaan, % < 10 cm cm cm cm > 25 cm Lievä yläharvennus Normaali yläharvennus Voimakas yläharvennus Nimeä saatetaan muuttaa kertymän perusteella Lievä yläharvennus Normaali yläharvennus Voimakas yläharvennus Minimikertymä 40 m 3 /ha 60 m 3 /ha 90 m 3 /ha Simuloitu käsittely unohdetaan saman tien, jos lakirajat alittuvat

76 Lievä yläharvennus - esimerkkejä Runkoja/ha Poistuu Jää Läpimitta, cm Runkoja/ha Poistuu Jää Läpimitta, cm 120 Runkoja/ha Poistuu Jää Läpimitta, cm

77 Normaali yläharvennus - esimerkkejä Runkoja/ha Poistuu Jää Läpimitta, cm Runkoja/ha Poistuu Jää Läpimitta, cm 120 Runkoja/ha Poistuu Jää Läpimitta, cm

78 Voimakas yläharvennus - esimerkkejä Runkoja/ha Poistuu Jää Läpimitta, cm 120 Runkoja/ha Poistuu Jää Läpimitta, cm Runkoja/ha Poistuu Jää Läpimitta, cm

79 Kuljettajan ohjeistus yleisohjeita Harvennus tehdään yläharvennuksena, joissa korjataan tukkikokoisia puita ja säästetään pieniä tukkipuita, kuitupuita ja pienpuustoa. Metsikkö pyritään pitämään sekametsänä. Esim. kuusivaltaisessa metsikössä kuusia poistetaan suhteessa enemmän kuin mäntyä ja lehtipuustoa. Huonolaatuiset pää- ja lisävaltapuut poistetaan. Hyvälaatuiset kuitupuut ja pienet tukkipuut pyritään säästämään. Pääkuvioilla on tehty mallileimaus, jossa säästettävät puut on merkattu keltaisella/oranssilla/vihreällä/sinisellä nauhalla. Pienimpiä puita ja taimia ei ole merkattu, mutta ne pyritään säästämään kaikilla kohteilla. Ajourat pyritään tekemään kohtiin, joissa on eniten korjattavaa tukkipuustoa. Ajoa pyritään välttämään kohdissa, joissa on vain kuitupuuta ja taimia. Oksat karsitaan ajourille juurivaurioiden ehkäisemiseksi.

80 Kuljettajan ohjeistus kuviokohtaiset ohjeet Jokaiselle kuviolle ilmoitetaan pohjapinta-ala ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen Lisäksi sanallisia ohjeita, esimerkiksi: Poistetaan 3/4 yli 25 cm kuusista. Pienempiä kuusia harvennetaan tiheissä kohdissa. Yli 25 cm koivuista poistetaan puolet ja pienempiä harvennetaan. Rantaan jätetään 15 m suojakaista, jonka reunoilta poimitaan yksittäisiä suuria kuusia. Poistetaan 3/4 yli 25 cm kuusista ja männyistä ja n. puolet yli 20 cm kuusista ja männyistä. Pienempää puustoa harvennetaan lievästi vain tiheissä kohdissa.

81 Muita mahdollisuuksia Askelia JK:n suuntaan voidaan ottaa myös Tekemällä (simuloimalla) harvennukset yläharvennuksina Pidentämällä kiertoaikaa Ylispuiden poiston runsaalla käytöllä Luontaisen uudistumisen suosimisella Kuusen suojuspuuhakkuu Väljennyshakkuiden käytöllä Monsussa näihin vaikutetaan simulointiparametreilla JK metsäsuunnittelussa yksinkertaisimmillaan: Simuloidaan ja ehdotetaan yläharvennuksia Ei simuloida eikä ehdoteta (paljoa) avohakkuuta ja viljelyä

82 Mitä tekisit tässä metsikössä?

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous

Lisätiedot

Muuttuva metsäsuunnittelu

Muuttuva metsäsuunnittelu Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA

KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA Timo Pukkala Tahko 13.3.2015 Sisältö Termejä Metsän dynamiikkaa Historiaa Jatkuvan kasvatuksen teoriaa Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus Ekosysteemipalvelut ja ulkoisvaikutukset

Lisätiedot

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari 29.10.2016 JATKUVA KASVATUS =? Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä /ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi

Lisätiedot

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄN JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Metsien dynamiikka luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa

Lisätiedot

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Myytti 1: Alikasvos ei elvy Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten

Lisätiedot

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,

Lisätiedot

Älä sorru alaharvennukseen

Älä sorru alaharvennukseen Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa

Lisätiedot

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA

LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA VETELI 25.8.2013 Timo Pukkala Sisältö Muutoksia ilmassa Miten metsä kehittyy Mitä jatkuva kasvatus on Laajaperäinen metsänhoito Muutama uusi tutkimustulos Muutoksia

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS

Lisätiedot

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Taustoja ja määritelmiä 2. Miten metsä kehittyy 3. Metsän hoito luonnonmukaisesti ja kannattavasti Ala- vai yläharvennusta?

Lisätiedot

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Korpien luontainen uudistaminen

Korpien luontainen uudistaminen Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2013 Timo Pukkala Metsälaki ja metsälaskelmat eroja ja yhtäläisyyksiä e e m t a Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi lähtivät lausuntokierrokselle perjantaina

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU 13.9.2012. Timo Pukkala

METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU 13.9.2012. Timo Pukkala METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU 13.9.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Metsien hyötyvaikutuksia 2. Metsätalouden suuntauksia 3. Esimerkkejä ei-puuainesten tuotteiden vaikutuksesta metsänhoitoon Mustikka Sienet

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Metsän jatkuva kasvatus Tietoja ja myyttejä. Timo Pukkala

Metsän jatkuva kasvatus Tietoja ja myyttejä. Timo Pukkala Metsän jatkuva kasvatus Tietoja ja myyttejä Timo Pukkala 20.10.2018 Sisältö Mitä on jatkuva kasvatus Esimerkkejä Metsien kehitysdynamiikka Taloudellisia näkökohtia Puuntuotos Ekosysteemipalvelut Myytinmurtamista

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

SIMO-seminaari. 23.3.2007 Helsinki

SIMO-seminaari. 23.3.2007 Helsinki SIMO-seminaari 23.3.2007 Helsinki Ohjelma Tässä ollaan nyt: SIMO-demo Kahvi Jotain erilaistakin: Tapion Suokanta Jatkokuviot SIMO-demo Datana Metsähallituksen H_alueelta 240, T_piiristä 5, osastosta 181

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Suomen avohakkuut

Suomen avohakkuut Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki

Lisätiedot

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsänhoitotyöt kuvioittain Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren

Lisätiedot

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma Lehtileike Heikki Smolanderin kolumnista Ranskalaiset korot Metsälehdessä 3/2019 Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma Taksaattoriklubin seminaari 9.4.2019 Jari

Lisätiedot

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through

Lisätiedot

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA -Ilman avohakkuita Sisällys Tuohi ja yhteismetsät Metsänhoitomme Virkistys-ja luontoarvojen huomioiminen Osakkaaksi liittyminen YHTEISMETSÄ TUOHI: Yhteismetsä: Metsäala n.

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Metsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari

Metsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari Metsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari 9.3.2019 Hinnoittelun periaatteita Myyjän kannalta käyttöarvo: Puun laskennallinen arvo metsäteollisuuden raaka-aineena eli tuotteen myyntituotosta on vähennetty

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Suometsien kasvatuksen kannattavuus Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Suomen Metsäyhdistyksen selvitys lisääntyikö tietoisuus vai epätietoisuus?

Suomen Metsäyhdistyksen selvitys lisääntyikö tietoisuus vai epätietoisuus? Suomen Metsäyhdistyksen selvitys lisääntyikö tietoisuus vai epätietoisuus? Jätin vaimon katsomaan romanttista komediaa ja rupesin silmäilemään Suomen Metsäyhdistyksen tiedotetta metsänkasvatusmenetelmien

Lisätiedot

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Sauli Valkonen Sisältö Tilavuuskasvu, tukki/kuitu, puun laatu? Eri-käiskuusikko (poimintahakkuu) kasvun taso verrattuna tasaikäiseen puustopääoman vaikutus hakkuusta

Lisätiedot

-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille,

-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille, 1 -Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille, sosiaalisille ja kulttuurisille merkityksille ja

Lisätiedot

Yhteistyötä maan alla

Yhteistyötä maan alla Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja

Lisätiedot

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:

Lisätiedot

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA SIMO-seminaari 2.11.2007 Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Sisältö Metsikkötason suunnittelun käyttökohteet Katsaus menetelmiin SMA:n rakenne

Lisätiedot

Toimenpiteet kuvioittain

Toimenpiteet kuvioittain Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta

Lisätiedot

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen

Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen 1) Metsäomaisuuden hoidon pitkän aikavälin tavoitteet 2) Metsätalouden kannattavuus / käsitteitä ja perusteita 3) Case I: Jaksollisen metsänkasvatuksen

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Annikki Mäkelä Ylä- ja alaharvennus ja poimintahakkuut - Määritelmiä Alaharvennus Poistetaan pienimpiä ja vioittuneita puita Kasvutilaa

Lisätiedot

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan

Lisätiedot

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI Timo Pukkala

UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI Timo Pukkala UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI 22. 3. 212 Timo Pukkala Sisältö 1. Yleistä höpinää 2. Vanhoja tuloksia 3. Uusia tuloksia Tunteellinen aihe Osa tunteilusta johtuu käsitteen

Lisätiedot

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon

Lisätiedot

Jäitä hattuun kuusen istuttajat

Jäitä hattuun kuusen istuttajat Jäitä hattuun kuusen istuttajat Istutanko vaiko enkö istuta? Viljelymetsätalouden kannattavuus lasketaan diskonttaamalla kaikki kiertoajan tulot ja menot kiertoajan alkuun ja laskemalla näin saadut nykyarvot

Lisätiedot

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus

Lisätiedot

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet

Lisätiedot

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 1 Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta Ohjelma Viisi syytä osata korkolaskennan perusteet. Ajan merkitys metsätaloudessa. Esimerkkilaskelmia

Lisätiedot

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,

Lisätiedot