Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa
|
|
- Ahti Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa välttämättä olekaan enää erityisen hyvää. Tämä johtuu mm. seuraavista seikoista: Uusi tutkimustieto on antanut aihetta muuttaa käsitystä taloudellisesti hyvästä metsien hoidosta: yläharvennus on kannattavampaa kuin vallalla oleva alaharvennus; eriikäismetsätalous on usein kannattavampaa kuin tasa-ikäismetsätalous; luontaiseen uudistumiseen perustuva laajaperäinen metsätalous on heikkokasvuisilla alueilla kannattavampaa kuin nykyinen, varsin voimaperäinen metsätalous. Puuntuotannon suhteellinen merkitys on pienentynyt, minkä vuoksi metsän hoidossa on varaa ottaa aiempaa enemmän huomioon esim. ympäristö- ja monikäyttökysymyksiä. Nykymuotoinen metsätalous ei ole hyvää esim. monimuotoisuuden suojelun, metsien virkistyskäytön tai hiilensidonnan kannalta. Ihmisten arvostukset ovat muuttuneet. Valtaosa (n. 70 %) ihmisistä esim. vieroksuu avohakkuita. Valkeapään ym. tuoreen tutkimuksen mukaan vain 5 % suomalaisista hyväksyy avohakkuun varauksetta. Tutkimusten mukaan metsän tärkeimpiä arvoja suomalaisten valtaosalle ovat monimuotoisuus, maisemalliset arvot ja keräilytuotteet. Metsien kasvu on Suomessa melko hidasta, mikä ei puolla voimaperäisen metsätalouden käyttöä. Kasvuedellytysten heikentyessä, kustannusten noustessa tai metsänomistajan tuottovaatimuksen suurentuessa metsätalouden intensiivisyyttä tulee pienentää, ts. metsää tulee hoitaa vähemmän. Avohakkuisiin, maanpinnan käsittelyyn ja viljelyyn perustuvan metsätalouden sijasta tulisi käyttää luontaista uudistumista tai eri-ikäismetsätaloutta. Lisäksi tulisi edistää alikasvoksen muodostumista ja hyväksikäyttää sitä metsän uudistamisessa. Nykyisessä metsänhoidossa monimuotoisuutta suojellaan vain pienialaisilla erityiskohteilla, mutta valtaosalla metsäpinta-alaa suorastaan kehotetaan monimuotoisuuden turmelemiseen. Esimerkiksi avohakkuu tuhoaa elinympäristön vuosikymmeniksi pakottaen varttuneessa metsässä eläneet lajit siirtymään muualle, mikä on monille lajeille (esim. kasvit tai sienet) vaikeaa. Monimuotoisuuden suojelemiseksi suurempi osa metsästä tulisi pitää jatkuvasti 1
2 peitteellisenä, ja puuston rakenteen ajallista vaihtelua tulisi vähentää. Monimuotoisuutta edistäisi yleisesti se, että alaharvennusten sijasta kasvatushakkuissa edistettäisiin kerroksellisen metsärakenteen muodostumista. Elinympäristöjen vaihtelua puolestaan voitaisiin lisätä sallimalla enemmän vapauksia metsien hoidossa. Nykyisen kaltainen metsätalous ei enää vastaa kansalaisten käsityksiä siitä, kuinka metsiä tulisi käsitellä, ts. metsätalous ei ole kulttuurisesti kestävää. Nykymetsätalous myös heikentää ihmisten mahdollisuuksia perinnäisiin käyttömuotoihin, mikä on sosiaalisen kestävyyden edellytys. Sosiaalisesti kestävässä metsätaloudessa ihmiset voivat jatkuvasti käydä virkistäytymässä, marjastamassa tai metsästämässä niillä metsäalueilla, joilla he ovat tottuneet liikkumaan. Mikä on pielessä? Suurimmat epäkohdat nykymetsätaloudessa ovat (1) puuntuotannon ylikorostuminen muihin metsän tuottamiin hyödykkeisiin ja palveluihin verrattuna, (2) puuntuotannon epätaloudellisuus, (3) liiallinen kaavamaisuus, (4) metsänhoidon tarpeeton intensiivisyys ja (5) alaharvennusten perusteeton suosiminen. Puuntuotannon ylikorostuminen Puuntuotannon kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on pienentynyt ja monien muiden metsän tuottamien hyötyvaikutusten suhteellinen merkitys on vastaavasti suurentunut. Esimerkkejä muista hyötyvaikutuksista ovat ulkoilu ja keräily, monimuotoisuuden ylläpito ja hiilen sidonta. VT-männikön keskimääräinen vuotuinen nettotulo on puuntuotannossa n. 150 /ha. Jos metsikössä on keskimäärin 1000 puuta/ha, yksi puu tuottaa vuodessa vaivaiset Puuta kohti ei siis tarvita montaakaan ruokasientä tai marjakourallista, jotta keräilytuotteiden arvo olisi suurempi kuin puuntuotannon arvo. Sidotun hiilidioksidin arvo on kansainvälisessä päästökaupassa n. 15 /tonni. Tällä hinnalla puuhun sitoutuneen hiilen arvo päästökaupassa olisi 12 /m 3, mikä on lähes sama luku kuin kuitupuun kantohinta ensiharvennuksessa. Yhteiskunnan ja ympäristön kannalta metsän muut hyödyt kuin puuntuotanto ovat siis varsin merkittäviä, ja ne tulisi ilman muuta ottaa painokkaasti huomioon ainakin julkisomistuksessa olevien metsien hoidossa. Puuntuotannon epätaloudellisuus Suomalaisten optimointitutkimusten mukaan yläharvennus on alaharvennusta kannattavampaa, ja eri-ikäismetsätalous on tasaikäismetsätaloutta kannattavampaa. Suomessa ei ole tehty yhtään tutkimusta, jonka mukaan tasaikäinen viljelymetsätalous olisi kannattavampaa kuin taloudellisesti optimaalinen eri-ikäismetsätalous. Nykyohjeiden mukainen viljelyyn perustuva tasaikäismetsätalous aiheuttaa tappioita metsänomistajalle, jos tuottovaatimus on vähintään 4 5 %. Huonokasvuisilla alueilla (Pohjois-Suomi, karut kasvupaikat) tappiota tulee jo aiemmin. 2
3 Yläharvennusten käyttö parantaa kannattavuutta. Kuitenkin ainoa keino saada metsätalous suurellakin korkokannalla kannattavaksi on pienentää kustannuksia, mikä käytännössä tarkoittaa keinollisen uudistamisen korvaamista muilla toimenpiteillä. Kysymykseen tulevat mm. eri-ikäismetsätalous, luontainen uudistaminen ja alikasvoksen hyödyntäminen. Tämän vuoksi kaikki hakkuut, jotka edistävät eri-ikäisrakennetta, taimettumista ja alikasvoksen muodostamista tulisi sallia ja niitä tulisi edistää. Alikasvoksen raivaaminen metsästä on useimmiten paha virhe. Liiallinen kaavamaisuus Nykyohjeet ehdottavat suunnilleen samanlaista metsätaloutta kaikkiin metsiin. Tästä seuraa mm., että puuston rakenne on kaikkialla samanlainen (tietyllä kasvupaikalla ja tietyssä ikäluokassa), mikä on metsäalueen monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman huono tilanne. Suurempi vaihtelu ja sallivuus metsien käsittelyssä lisäisivät elinympäristöjen vaihtelua ja sitä kautta metsäalueen monimuotoisuutta. Kaavamaisuuteen pyrkimiselle ei ole taloudellisia perusteita. Lisäksi se saattaa vähentää niiden metsänomistajien kiinnostusta myydä puuta, jotka esim. vieroksuvat avohakkuita. Tämä pienentää markkinoille tulevan puun määrää. Tarpeeton intensiivisyys Suomen kasvuolot ja kasvupaikat huomioon ottaen nykymetsänhoito on varsin intensiivistä. Maanpinnan käsittelyä, viljelyä, ja taimikon hoitoa käytetään sellaisissakin tilanteissa, joissa puuntuotannon edellytykset ovat heikot (Pohjois- Suomi, karut kasvupaikat). Tämä johtaa kannattamattomaan metsätalouteen. Voimaperäinen metsänhoito metsikön perustamisvaiheessa lisää vain vähän puuntuotosta, joka määräytyy lähinnä kasvupaikan mukaan. Taloudellisesti optimaalista on siirtyä laajaperäisempään metsätalouteen (investoida vähemmän metsänhoitoon), kun (1) puuston kasvuolot heikkenevät, (2) puun hinta laskee, (3) metsänhoidon kustannukset suurenevat tai (4) metsänomistajan tuottovaatimus (korkokanta) suurenee. Alaharvennuksen käyttö Nykytietämyksen mukaan harvennukset tulisi tehdä yläharvennuksina. Tämä johtuu mm. seuraavista syistä: Kasvu - Metsikön suurimmat puut eivät juuri hyödy pienempien puiden poistosta, mutta pienempien puiden kasvu paranee tuntuvasti, kun suurempia puita poistetaan. Tämän vuoksi paras kasvureaktio saadaan päävaltapuita poistamalla. Laatu - Valtapuut ovat tasaikäisen metsikön paksulustoisimpia ja paksuoksaisimpia puita. Kasvun keskittäminen niihin merkitsee huonolaatuisen puun tuottamista. Jos sen sijaan päävaltapuut poistetaan harvennushakkuissa, tukkipuun tuottaminen siirtyy pienempiin puihin, joissa ytimen läheiset lustot ovat kapeampia ja oksat ohuempia, ts. tuotetun puun laatu paranee. Taloudellisuus - Metsikön suurimpien puiden suhteellinen arvokasvu (eli kasvatuksen jatkamisen taloudellisuus) on kaikkein heikoin. Suurimmat puut ovat siis taloudellisessa 3
4 mielessä kypsimpiä hakattaviksi. Suhteellinen arvokasvu on suurimmillaan sellaisilla kuitupuilla, jotka saavuttavat lähitulevaisuudessa tukkipuun mitat. Taloudellisessa mielessä tyhmintä mahdollista metsänhoitoa on poistaa tukkipuuaihioita (eli kuitupuita). Hiilitase - Koska kaikki yhteyttämisessä sidottu hiili vapautuu lopulta, kun kuolleet puut, hakkuutähteet, kannot, juuret ja tuotteet hajoavat, on metsätalouden biologisen prosessin hiilitase pitkällä aikavälillä aina nolla. Puun korjuussa ja tuotteiden valmistuksessa vapautuu hiiltä (mikä johtaa negatiiviseen taseeseen), kun taas muiden tuotteiden korvaaminen puulla säästää fossiilista hiiltä (mikä johtaa positiiviseen taseeseen). Näin ollen metsätalouden pitkän aikavälin hiilitasetarkastelu voidaan pelkistää toisaalta korjuun, kuljetuksen ja prosessoinnin hiilipäästöihin ja toisaalta korvausvaikutuksiin, jotka ovat erilaisia eri puutavaralajeilla. Kuusikuitupuun hiilitase on erityisen huono, koska mekaanisen massan valmistus kuluttaa runsaasti energiaa eikä kuusikuitupuulla ole korvausvaikutuksia. Tukkipuulla voidaan korvata mm. betonia (sementin valmistus kuluttaa paljon energiaa) ja terästä, minkä lisäksi tukin prosessoinnin hiilipäästöt ovat kohtuulliset. Hiilitaseen maksimoimiseksi kuitupuuta tulisi korjata mahdollisimman vähän. Järkevintä olisi pyrkiä korjaamaan harvennushakkuissa lähinnä tukkipuuta ja päätehakkuussa tukkipuuta ja energiapuuta. Maisema ja monimuotoisuus - Yksittäisen metsikön rakenteellinen diversiteetti paranee, kun metsikön eri latvuskerrokset säilytetään, mikä vaikuttaa myönteisesti lajistolliseen monimuotoisuuteen. Tutkimusten mukaan havupuualikasvos parantaa metsikön maisemallista arvoa. Tämän vuoksi metsikön alimpia latvuskerroksia ei tulisi harvennushakkuissa poistaa; paremminkin niiden muodostumista tulisi edistää. Laskennallinen kannattavuusvertailu Keski-Suomessa sijaitsevan MT-kuusikon nettotulovirta nykyohjeiden mukaisessa tasaikäismetsätaloudessa ja eri-ikäismetsätaloudessa 20 vuoden hakkuukierrolla on seuraava: Tasaikäismetsätalous Eri-ikäismetsätalous Vuosi Nettotulo, /ha Vuosi Nettotulo, /ha , 120 jne
5 Eri-ikäismetsätaloudessa alkusijoitus vuonna nolla tarkoittaa sitä nettotuloa (kantohintaa), joka metsänomistajalta jää saamatta, jos hän jättää metsikköön puustoa. Tasaikäismetsikön kehitys on simuloitu Hynysen ym. malleilla ja eri-ikäismetsikön kehitys Pukkalan ym. malleilla. Korjuukustannukset on laskettu Rummukaisen ym. malleilla. Taulukoiden luvuista laskettu tasaikäismetsätalouden suhteellinen nettotulojen nykyarvo vuodesta 0 ikuisuuteen on seuraavan kuvan mukainen (eri-ikäismetsätalouden nykyarvo on 100 %). 140 Nykyarvo, % eriikäismetsätaloudesta Tasaikästalous Tasa ei viljellä 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % Korkokanta Tasa ei viljellä tarkoittaa kuvitteellista vaihtoehtoa, jossa ei ole maanpinnan käsittelyä eikä viljelyä, ja alueen taimettuminen kestää 10 vuotta kauemmin kuin viljeltäessä (hakkuutulot siirtyvät 10 vuotta myöhemmäksi). Laskelma osoittaa monissa tutkimuksissa havaitun seikan, että eri-ikäismetsätalouden kannattavuus tasaikäismetsälouteen verrattuna paranee tuottovaatimuksen (korkokannan) suurentuessa. Lisäksi havaitaan, että avoalan luontaiseen uudistumiseen perustuva metsätalous muuttuu vääjäämättä viljelymetsätaloutta kannattavammaksi, kun korkokanta suurenee. Monitavoitteinen metsätalous Seuraavassa esimerkissä Keski-Suomessa sijaitsevan MT-kuusikon käsittely tasa- ja eriikäismetsätaloudessa on optimoitu niin, että puun lisäksi hiilipäästöt, hiilen sidonta ja metsikön mustikkasato on hinnoiteltu. Tasaikäismetsätaloudessa on oletettu käytettävän maanpinnan käsittelyä ja viljelyä. Hiilidioksidin hinta on 15 /hiilidioksiditonni ja mustikan arvo 3 /kg. Mustikkasadosta 75 % on oletettu kerättävän talteen. Mustikkasadot on laskettu Miinan ym. malleilla. Hiilidioksidituki tai -vero maksetaan samana vuonna, jona hiili sitoutuu tai vapautuu. Laskelmissa on oletettu, että 40 % energiapuun (latvat ja oksat) ja 20 % tukin hiilestä korvaa 5
6 fossiilista hiiltä. Hiilipäästöissä ovat mukana korjuun ja prosessoinnin päästöt sekä kuolleen puun, hakkuutähteiden (myös kannot ja juuret) ja tuotteiden hajoamisessa vapautuva hiili. Korkokanta on 3 %. Nykyinen tarkoittaa nykyisten metsänkäsittelyohjeiden mukaista metsätaloutta. Nykyarvo 3 %, /ha Eri-ikäinen Tasaikäinen Nykyinen Puu Hiili Mustikka Laskelma osoittaa, että eri-ikäismetsätalous on kaikkien laskelmassa mukana olleiden hyötyjen suhteen tasaikäismetsätaloutta parempaa. Optimaalinen viljelymetsätalous ( Tasaikäinen ) on selvästi nykyohjeiden mukaista viljelymetsätaloutta kannattavampaa. Optimaalisessa tasaikäismetsätaloudessa ensiharvennus tehdään myöhään, kiertoajan loppupuolella tehdään voimakkaita yläharvennuksia, ja kiertoaika on 30 vuotta nykysuosituksia pidempi. 6
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
/ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotÄlä sorru alaharvennukseen
Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa
LisätiedotMETSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄN JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Metsien dynamiikka luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMuuttuva metsäsuunnittelu
Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat
LisätiedotJatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari
Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari 29.10.2016 JATKUVA KASVATUS =? Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa
LisätiedotKuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?
Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotMetsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
LisätiedotLahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMETSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU 13.9.2012. Timo Pukkala
METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU 13.9.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Metsien hyötyvaikutuksia 2. Metsätalouden suuntauksia 3. Esimerkkejä ei-puuainesten tuotteiden vaikutuksesta metsänhoitoon Mustikka Sienet
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotEhdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2013 Timo Pukkala Metsälaki ja metsälaskelmat eroja ja yhtäläisyyksiä e e m t a Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi lähtivät lausuntokierrokselle perjantaina
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotRISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala
RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotKESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA
KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA Timo Pukkala Tahko 13.3.2015 Sisältö Termejä Metsän dynamiikkaa Historiaa Jatkuvan kasvatuksen teoriaa Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus Ekosysteemipalvelut ja ulkoisvaikutukset
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotMetsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotKoron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma
Lehtileike Heikki Smolanderin kolumnista Ranskalaiset korot Metsälehdessä 3/2019 Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma Taksaattoriklubin seminaari 9.4.2019 Jari
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotMännikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
LisätiedotMyytti 1: Alikasvos ei elvy
Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotMetsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta Antti Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto Metsätieteiden osasto Pielisen Karjalan TULEVAISUUSFOORUMI, 4.10.2018 Sisältö 1) Metsikön
LisätiedotInarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,
Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto, Metsätieteiden laitos Akwé: Kon -menettelyssä arvioidaan
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotMetsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari
Metsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari 9.3.2019 Hinnoittelun periaatteita Myyjän kannalta käyttöarvo: Puun laskennallinen arvo metsäteollisuuden raaka-aineena eli tuotteen myyntituotosta on vähennetty
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
Lisätiedot-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille,
1 -Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille, sosiaalisille ja kulttuurisille merkityksille ja
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotMetsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014
Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotKuinka saan metsäni nielemään hiiltä
Kuinka saan metsäni nielemään hiiltä Sixten Korkman kirjoitti Hesarin blogissaan 17.9.2015, että suurin ongelmamme ei suinkaan ole talouden kilpailukyky tai valtion budjettialijäämä eikä edes nopeasti
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotTaloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus
Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotYhteistyötä maan alla
Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala 26. 2. 2015 Sisältö Määritelmiä Kannattavuudesta Ekosysteemipalvelut Riskien hallinta Myyttejä Optimointituloksia Metsäsuunnittelu ja jatkuva kasvatus
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen
Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen 1) Metsäomaisuuden hoidon pitkän aikavälin tavoitteet 2) Metsätalouden kannattavuus / käsitteitä ja perusteita 3) Case I: Jaksollisen metsänkasvatuksen
LisätiedotEtelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotKOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala
KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Taustoja ja määritelmiä 2. Miten metsä kehittyy 3. Metsän hoito luonnonmukaisesti ja kannattavasti Ala- vai yläharvennusta?
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotMetsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
LisätiedotHarvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella
Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Annikki Mäkelä Ylä- ja alaharvennus ja poimintahakkuut - Määritelmiä Alaharvennus Poistetaan pienimpiä ja vioittuneita puita Kasvutilaa
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotPohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
LisätiedotTarvitseeko metsäsi hoitoa?
Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
LisätiedotAines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotIlmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014
Ilmastonmuutosnäkökohdat Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat 1. Ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla 2. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotMetsänkasvatuksen kannattavuus
Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta
LisätiedotEkosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliitto, pj
Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotTuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
LisätiedotMänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
LisätiedotLAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA
LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA VETELI 25.8.2013 Timo Pukkala Sisältö Muutoksia ilmassa Miten metsä kehittyy Mitä jatkuva kasvatus on Laajaperäinen metsänhoito Muutama uusi tutkimustulos Muutoksia
LisätiedotMetsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,
LisätiedotKaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti
Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Jussi Rasinmäki Simosol Oy Taksaattoriklubin syysseminaari 2.11.2010 Esityksen sisältö Tehtävänanto Hiilitaseen laskenta Tulokset Tehtävänanto Kuinka Lahden kaupungin
LisätiedotTUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita
TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA -Ilman avohakkuita Sisällys Tuohi ja yhteismetsät Metsänhoitomme Virkistys-ja luontoarvojen huomioiminen Osakkaaksi liittyminen YHTEISMETSÄ TUOHI: Yhteismetsä: Metsäala n.
LisätiedotMetsän kasvatuksen perusvaihtoehdot ovat
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2011 Erkki Lähde, Olavi Laiho ja Timo Pukkala Jatkuvaa kasvatusta vai tasaikäismetsätaloutta? Taustaa Metsän kasvatuksen perusvaihtoehdot ovat jaksollinen eli
Lisätiedot