KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

Transkriptio

1 Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through uneven-aged forest management Timo Pukkala, Risto Sulkava, Lotta Jaakkola & Erkki Lähde (ja osin julkaisemattomiin laskelmiin) Timo Pukkala

2 Elinympäristö Elinpiiri 2 5 km 2 (2 5 ha) Sen sisällä ydinalueita (1 2 ha) pesäpaikkoja Avonaista alaa < 15% Kuusikkoa > 3% Naavaa ja mustikkaa Suosii erirakenteista havumetsää Ydinalueilla tiheämpi puusto parempi näkösuoja Geenivaihdon vuoksi elinpiirien tulee olla yhteydessä toisiinsa Tarvitaan (1) yhtenäisiä, (2) verkottuneita ja (3) jatkuvasti peitteisiä (4) havumetsäalueita

3 Metsikkötason tutkimuksen kulku Elinympäristöindeksit (HSI) ruokailu- ja pesimishabitaatille Eri-ikäiskuusikon rakenne ja käsittely optimoitiin Ilman rajoitteita HSI-rajoittein Optimoitiin hakkuun jälkeisen puuston rakenne Kuvattiin Weibull-jakaumalla, runkoluvulla ja maksimiläpimitalla Hakkuukierto 15 vuotta MT-kuusikko Keski-Suomessa

4 Ruokailuhabitaatti, asiantuntijamalli I G(Ruoka).6.4 I SD Pohjapinta-ala, m 2 /ha Läpimitan hajonta, cm I Mustikka.6.4 HSI Ruoka =(I G I SD I Mustikka I Luppo ) 1/4 I Luppo Mustikkasato, kg/ha 5 1 Naavan biomassa, kg/ha

5 Pesimishabitaatti, asiantuntijamalli I G(Ruoka) I G(Pesä) HSI Pesä =(I G I SD I Luppo ) 1/3 I SD Pohjapinta-ala, m 2 /ha 5 1 Läpimitan hajonta, cm I Mustikka.6.4 I Luppo Mustikkasato, kg/ha 5 1 Naavan biomassa, kg/ha

6 Ruokailuhabitaatti

7 Pesimishabitaatti

8 Käytetyt mallit Puuston kasvu: Pukkala Lähde Laiho 29, 211 Mustikka: Miina ym. 29 (Metla) Peittävyys, % MT kuusi VT mänty Mustikkasato, kg/ha MT kuusi VT mänty Pohjapinta-ala, m 2 /ha Pohjapinta-ala, m 2 /ha

9 Naava Uusi malli Aineisto Pohjois-Suomesta (Lotta Jaakkola) Luppo=exp( ln(V)-.288V+.338ln(V Ku )+2.197ln(Ikä)) 25 2 Luppoa, kg/ha Kuusi 1% Kuusi 5% Kuusi % Tilavuus, m 3 /ha

10 Optimirakenne Puita/ha Max nykyarvo 3% Poista Jätä Läpimitta, cm Puita/ha Nykyarvo + Habitaatti Säilyy ruokailuhabitaattina Läpimitta, cm Poista Jätä Puita/ha Habitaatti Säilyy tn. pesimishabitaattina Poista Jätä Läpimitta, cm Nyky Nyky+ Habi Habi Nykyarvo, /ha Kertymä, m 3 /ha/v Jäävä PPA, m 2 /ha Max läpimitta, cm

11 Menetykset 1 Ruokailuhabitaatti 1 Pesimishabitaatti HSI Ruokailu Max (ennen hakkuuta) Keskiarvo Min (hakkuun jälkeen) HSI Pesiminen Max (ennen hakkuuta) Keskiarvo Min (hakkuun jälkeen) NPV (2%), /ha NPV (2%), /ha - Nykyarvon maksimointi pitää ruokailuhabitaatin melko hyvänä - Pesimishabitaatti turmeltuu useiksi vuosiksi (metsä on liian harva) - Ydinalueilla korkeintaan hyvin lievää suurten puiden poimintaa

12 Päätelmät Ruokailuhabitaatin säilyttäminen hyvänä merkitsee 1 %:n menetystä nykyarvossa 2 %:n menetystä puun tuotannossa Pesimishabitaatin säilyminen hyvänä merkitsee 5 %:n menetystä nykyarvossa 25 %:n menetystä tuotoksessa Toisaalta Ruokailuhabitaatin sijainti voi vaihdella ajallisesti Habitaatin laatu kohenee nopeasi hakkuun jälkeen Pesimishabitaattia (ydinaluetta) oltava vain 1% elinpiiristä Menetykset voivat olla käytännössä yo. lukuja pienempiä Jatkuva kasvatus ainoa (?) keino yhdistää puuntuotannon kannattavuus ja kuukkelireviirien ylläpito

13 Metsäaluetason laskelma 25 hehtaarin ja kuvion heksagonimetsä Kuvioiden puustotiedot todellisista metsiköistä 3 suunnitelmaa, kaikissa hakataan 75 m 3 /v (3 m 3 /ha/v) 1. Vain jaksollista kasvatusta, vain alaharvennuksia; maksimoidaan nykyarvoa 3%:n korolla (TasaNPV) 2. Jaksollinen ja jatkuva kasvatus sallittu; maksimoidaan nykyarvoa (TasaEriNPV) 3. Kuten edellinen, mutta maksimoidaan lisäksi kuukkelin elinympäristön pinta-alaa suunnittelukauden lopussa (TasaEriHabitaatti) Suunnitelmat tehtiin 3 vuodeksi (kolme 1-vuotiskautta) Suunnitelmassa 3 pyrittiin lisäksi keskittämään habitaatteja (spatiaalista optimointia käyttäen) Optimointimenetelmä: Simuloitu mellotus Avohakkuun halvempi puunkorjuu otettu huomioon laskelmissa

14 Yhteenveto suunnitelmista TasaNPV TasaEriNPV TasaEriHabitaatti Nykyarvo (3%), milj Pesimishabitaatti indeksin keskiarvo habitaatin pinta-ala, ha ydinalue, ha Ruokailuhabitaatti indeksin keskiarvo habitaatin pinta-ala, ha ydinalue, ha Jatkuvan kasvatuksen salliminen -Parantaa nettotulojen nykyarvoa 5 % -Mahdollistaa kuukkelin elinympäristön 4 6-kertaistamisen, ainoastaan 5 %:n menetyksellä nykyarvossa

15 Pesimishabitaatti v. 242 TasaNPV TasaEriNPV TasaEriHabitaatti

16 Ruokailuhabitaatti v. 242 TasaNPV TasaEriNPV TasaEriHabitaatti

17 Tuotantomahdollisuuksien rajat Pesimishabitaatti v. 242 Ruokailuhabitaatti v. 442 Habitaatin osuus,% Tasa TasaEri Habitaatin osuus, % Tasa TasaEri Nykyarvo, milj. Nykyarvo, milj. Jatkuvan kasvatuksen salliminen -Mahdollistaa habitaatin pinta-alan kertaistamisen nykyarvoa pienentämättä

18 Jatkuvan kasvatuksen salliminen Parantaa metsätalouden kannattavuutta, miksi? Puut tulevat hakkuukypsiksi eri aikaan Varttuneesta erirakenteisista metsästä kannattaa poistaa vain uudistuskypsät puut kaikkien puiden poistaminen kerralla aiheuttaa epäoptimaalisuustappioita Suuri osa metsiköistä on erirakenteisia Lisää kuukkelin ruokailuhabitaattia Tehostaa merkittävästi metsän käyttöä Samalla nettotulojen nykyarvolla saadaan kaksinkertainen habitaatin pinta-ala

19 Varoituksen sana Laskelmissa oletettiin, että habitaatin sijainti saa muuttua Riitti, että jossain on sopivaa aluetta Menetykset olisivat suuremmat, jos habitaatin pitäisi olla jatkuvasti samassa paikassa Pitäisi analysoida näin: Pesimishabitaatin pitäisi pysytä paikallaan Ruokailuhabitaatti saisi elää pesimishabitaatin ympäristössä Pesimishabitaatti olisi käytännössä poissa puuntuotannosta Toisaalta pesimishabitaattia oltava vain 1 % reviirin pintaalasta Staattisuudesta aiheutuva lisämenetys olisi 5%, jos puolet metsästä olisi kuukkelireviiriä, josta 1% olisi pesimishabitaattia

20 Miten voitaisiin tehdä? Havaittuja kuukkelin pesiä (pisteet) Metsiköiden sijaintipainot Paikkatietoanalyysiä

21 Optimointitulos (pesimishabitaatti) Maksimoitu metsiköiden keskimääräistä, sijaintipainolla painotettua habitaatti-indeksiä 3 vuoden aikana keskimäärin 212 Hakattu kasvun verran 242 Laskennallisia keinoja siis on

22 Kuukkelia suosivan metsänkäsittelymallin taloudelliset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset yllättävän (?) vähäiset, miksi? Nykyinen metsänhoito ei ole taloudellisesti hyvää Maksimoidaan puuntuotantoa ja välillä kustannuksiakin Kannattavuudesta ei juuri piitata Siksi ekologiset parannukset ovat mahdollisia pienin menetyksin taloudellisessa kannattavuudessa Jatkuvan kasvatuksen suurin hyöty on maiseman pirstoutumisen väheneminen Kuukkelin ohella tästä hyötyy moni muukin laji Myös myrskytuhot vähenevät Metsäpeitteen jatkuvuutta voidaan parantaa myös: Yläharvennuksin -> kiertoaikaa voidaan pidentää Luontaisen uudistamisen käytöllä

23 One easy question would be welcome