Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä"

Transkriptio

1 /ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa. Pääoman tuottoa vaihtoehtoisessa kohteessa kutsutaan vaihtoehtoiskustannukseksi. Metsikön arvokasvun on oltava vaihtoehtoiskustannusta suurempi, jotta rahan pitäminen puissa olisi kannattavaa. Vaihtoehtoiskustannus lasketaan kaavalla Vaihtoehtoiskustannus = k (Puuston arvo + Maapohjan arvo) Kirjain k tarkoittaa vaihtoehtoisen sijoituksen tuottoa siten ilmaistuna, että jos tuotto on 5 %, k on,5 (k = tuottoprosentti/1) Arvokasvu VE-kustannus 5% VE-kustannus 3% Pohjapinta-ala, m2/ha Arvokasvu VE-kustannus 3% VE-kustannus 5% Kuva 1. MT-kuusikon arvokasvun ja vaihtoehtoiskustannuksen (VE-kustannus) riippuvuus pohjapinta-alasta ja keskiläpimitasta. Vaihtoehtoiskustannus on laskettu 3 ja 5 % tuottovaatimuksella. Yläkuvassa keskiläpimitta on 2 cm ja alakuvassa pohjapinta-ala on 2 m 2 /ha.

2 Maksimipohjapinta-ala, m2/ha Kuvan 1 yläosassa on MT-kuusikon arvokasvun ja vaihtoehtoiskustannuksen riippuvuus pohjapintaalasta, kun metsikön keskiläpimitta on 2 cm. Kolmen prosentin tuottovaatimuksella kuusikon kasvattaminen on kannattavaa kaikilla pohjapinta-aloilla, mutta 5 %:n korolla vain alle 31 m 2 /ha pohjapinta-aloilla. Arvokasvun ja kustannuksen ero on 3 % korolla suurimmillaan pohjapinta-alassa 2 m 2 /ha, ja 5 % korolla pohjapinta-alassa 12 m 2 /ha. Optimaalinen kasvatustiheys on siis 12 m 2 /ha, kun pääoman tuottovaatimus 5 %, ja 2 m 2 /ha, kun tuottovaatimus on 3 %. Tämä pätee vain 2- senttiselle kuusikolle. Läpimitan suurentuessa optimipohjapinta-ala pienenee. Kuvan 1 alaosassa on arvokasvun ja vaihtoehtoiskustannuksen riippuvuus keskiläpimitasta, kun pohjapinta-ala on 2 m 2 /ha. Arvokasvu on suurimmillaan, kun keskiläpimitta on 15 2 cm. Arvokasvun ja vaihtoehtoiskustannuksen ero on suurin, kun keskiläpimitta on 15 cm. Toisin sanoen 15-senttinen puusto tuottaa parhaiten. Kun tuottovaatimus on 5 %, pohjapinta-alaltaan 2 m 2 /ha metsikkö on taloudellisessa mielessä hakkuukypsä, kun keskiläpimitta ylittää 23 cm. Kolmen prosentin tuottovaatimuksella hakkuukypsyys saavutetaan vasta 29 cm keskiläpimitassa. Hakkuukypsyys tarkoittaa, että metsiköstä tulisi poistaa ainakin jonkin verran puustoa, koska muussa tapauksessa puuston vuotuinen arvon lisäys on liian pieni suhteessa metsikön arvoon. Metsikön kasvatustiheys riippuu keskiläpimitasta siten, että mitä kookkaampaa puusto on, sitä harvempana metsikköä tulee kasvattaa (kuva 2). Tämä johtuu siitä, että suurten puiden vaihtoehtoiskustannus on suuri, jolloin puuston arvoon nähden riittävä arvokasvu saavutetaan vain, kun puut eivät kilpaile liikaa keskenään. Pieniä puita voi kasvattaa tiheässä, koska pienten puiden vaihtoehtoiskustannus on pieni. Mitä suurempi on pääoman tuottovaatimus, sitä harvempana metsikköä tulee kasvattaa % 35 5 % 3 7 % Kuva 2. Suurin pohjapinta-ala, jossa puuston vuotuinen arvokasvu on vielä 3, 5 tai 7 % puuston arvosta.

3 Pohjapinta-ala, m2/ha Pohjapinta-ala, m2/ha Pohjapinta-ala, m2/ha Pohjapinta-ala, m2/ha Milloin harvennan? Kuvista 1 ja 2 ei voi suoraan päätellä, milloin metsikköä tulee harventaa. Pohjapinta-alaa ei voi pitää jatkuvasti optimilukemissa, koska tällöin metsiköstä jouduttaisiin poistamaan muutamia puita joka vuosi, mikä tulee kalliiksi. Ei myöskään ole selvää, että hakkuu kannattaa tehdä juuri silloin, kun arvokasvu painuu vaihtoehtoiskustannuksen alapuolelle. Vaikka arvokasvu olisikin suurempi kuin vaihtoehtoiskustannus, ero voi suurentua, jos metsikköä harventaa. Alaharvennus max 5% Vapaa harvennus max 6 % % 3% 5% % 3% 5% Ikä, v Ikä, v Alaharvennus max 5 % Vapaa harvennus max 6 % % 3 % 5 % % 3% 5% Kuva 3. Tasaikäisen MT-kuusikon optimaalinen kasvatusohjelma 1, 3 ja 5 % korkokannalla, kun harvennukset ovat alaharvennuksia ja niitä on kolme (vasemmalla) tai kun yläharvennuksetkin ovat sallittuja ja kiertoajan kuluessa tehdään viisi harvennusta (oikealla).

4 Leimausraja, m 2 /ha Paras hakkuun ajankohta löytyy optimoinneista, joissa maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa. Nykyarvo lasketaan korkokannalla, joka on sama kuin pääoman tuottovaatimus. Kuvassa 3 on optimointituloksia mustikkatyypin istutuskuusikolle. Vasemmalla harvennukset ovat alaharvennuksia ja suurin sallittu harvennusvoimakkuus on 5 % pohjapinta-alasta. Harvennuksia on kolme. Oikealla taas harvennuksia on viisi, harvennukset voivat olla ylä- tai alaharvennuksia, ja suurin sallittu harvennusvoimakkuus on 6 %. Oikealla oleva yläharvennusvaihtoehto on kannattavampi kaikilla korkokannoilla. Kuvan 3 oikeasta alakuvasta nähdään, että harvennushakkuussa olisi pyrittävä pienentämään sekä pohjapinta-alaa että keskiläpimittaa. Kasvatusohjelma on sitä kannattavampi, mitä pidempään metsikön keskiläpimitta kyetään pitämään 15 2 cm paikkeilla, koska noissa läpimitoissa metsikkö on kaikkein tuottavin (kuva 1). Viiden prosentin korolla nykyarvo on selvästi negatiivien sekä ala- että yläharvennuksessa. Kuvan 3 tuloksista käy hyvin ilmi, että metsikköä tulee kasvattaa sitä harvempana, mitä suurempi on pääoman tuottovaatimus. Pohjapinta-alaa pienennetään myös puiden keskikoon suurentuessa, mikä on sopusoinnussa kuvan 2 kanssa. Poikkeuksen tekee ensimmäinen harvennus noin 3 vuoden iällä. Kyseessä on tekninen harha, joka johtuu harvennusvoimakkuuden rajoittamisesta 5 tai 6 prosenttiin. Metsikössä pitää tehdä ensiharvennus, jotta pohjapinta-ala saadaan myöhemmissä harvennuksissa riittävän alas ylittämättä maksimaalista harvennusvoimakkuutta. Jos harvennusvoimakkuutta ei rajoitettasi, 5 % tuottovaatimuksella olisi optimaalista jättää viimeisessä harvennuksessa kasvamaan ainoastaan yksi puu, jota pyritään pitämään hengissä mahdollisimman pitkään. Tämä johtuu siitä, että päätehakkuuta seuraava viljely on suurella korkokannalla tappiollinen investointi, jolloin sitä kannattaa lykätä niin kauas tulevaisuuteen kuin mahdollista. Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että viljely ei kuulu optimaaliseen käsittelyohjelmaan, kun korkokanta on suuri % 3 % 5 % Nykyohje Kuva 4. Optimointeihin perustuvat MT-kuusikon leimausrajat, kun pääoman tuottovaatimus on 1, 3 ja 5 %. Nouseva kuvaaja on nykyisten harvennusmallien leimausraja.

5 Arvokasvu, / Arvokasvu, /m3 Arvokasvu, /puu Kuvan 3 tuloksia katselemalla alkaa hahmottua ns. leimausraja eli pohjapinta-ala, jossa hakkuuseen tulee ryhtyä. Vasemmassa alakuvassa sitä on hahmoteltu katkoviivoilla ja oikeassa alakuvassa pallukoilla. Kuvan 3 tuloksista johdettu MT-kuusikon leimausraja on kuvassa 4. Leimausraja on sitä alempana, mitä järeämpää puusto on ja mitä suurempi on pääoman tuottovaatimus. Kuvasta käy myös ilmi, että ns. viralliset harvennusmallit eivät käy yksiin taloudellisten laskelmien kanssa. 1.2 Puun arvokasvu cm 15 cm 2 cm 25 cm Läpimitta, cm Kuutiometrin arvokasvu 1 cm 15 cm 2 cm 25 cm Läpimitta, cm Suhteellinen arvokasvu 1 cm 15 cm 2 cm 25 cm Läpimitta, cm Kuva 5. MT-kuusikon yksittäisen puun, kuutiometrin ja puustoon sidotun euron vuotuinen arvonlisäys läpimitaltaan erikokoisissa puissa, kun metsikön keskiläpimitta on 1, 15, 2 tai 25 cm. Metsikön pohjapinta-ala on aina 2 m 2 /ha. Puutavaralajit ovat kuitupuu, pientukki ja tukki. Kuvaan on laskettu keskimääräinen vuotuinen arvokasvu seuraavan 5-vuotiskauden aikana. Arvokasvu on suurimmillaan, kun puu lähestyy arvokynnystä eli kun kuutiometrin arvo suurenee.

6 Miten harvennan? Jos tavoitellaan kannattavaa metsätaloutta, hakkuun tulee parantaa pääoman tuottavuutta. On pyrittävä hakkuisiin, joissa pääoman arvo pienenee reippaasti mutta arvokasvu mahdollisimman vähän. Suurten puiden arvokasvu on suurempi kuin pienten, ja metsikön suurimmat puut lisäävät yleensä arvoaan eniten (kuva 5, ylähäällä). Suurissa puissa on kuitenkin kiinni paljon pääomaa, minkä vuoksi niiden suhteellinen arvokasvu eli pääoman tuottavuus on kaikkein heikoin (kuva 5, alhaalla). Tuottavimpia ovat puut, jotka saavuttavat lähivuosina jonkin arvokynnyksen, esim. kuitupuu saavuttaa pientukin mitat tai pientukki tukkipuun mitat. Kun tähdätään hyvään pääoman tuottavuuteen, arvokynnystä lähestyvät puut ovat niitä, jotka tulee jättää kasvamaan. Kaikkein joutavimpia puita poistettaviksi ovat suuret tukkipuut, koska niillä ei ole enää edessään uusia arvokynnyksiä. Joissakin pienemmissä läpimittaluokissa suhteellinen arvokasvu voi myös olla pientä, mutta pienillä puilla on kuitenkin edessään myös hyvän tuottavuuden vuosia. Sen vuoksi pienien puiden poistoa on syytä välttää. Pieniin puihin ei ole sitoutuneena pääomaa eikä niiden hakkuusta saa kunnon tiliä. Erityisen tuottavia, sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, ovat tukkikokoa lähestyvät kookkaat kuitupuut. Sen vuoksi niitä ei tulisi poistaa missään hakkuussa. Eri hakkuutapoja pohdittaessa mietitään ensin, voidaanko metsikön kasvatuksen kannattavuutta parantaa harvennuksella. Ellei harventaminen auta, jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat odottaminen tai metsikön uudistaminen. Odottaminen saattaa korjata tilanteen, kun puusto on harvaa ja pienikokoista. Harvennuksessa pyritään pienentämään pääoman arvoa mahdollisimman paljon mutta arvokasvua mahdollisimman vähän. Metsiköissä, joissa on sekä tukki- että kuitupuustoa, yläharvennus on tässä suhteessa suorastaan ylivoimainen käsittely alaharvennukseen verrattuna (kuva 6). Alaharvennus poistaa suuret kuitupuut eli kaikkein tuottavimmat yksilöt ja jättää kasvamaan puut, joiden suhteellinen arvokasvu on kaikkein heikoin (kuva 5). Arvokasvu pienenee voimakkaasti mutta tuotantoon sidotun pääoman arvo ei pienene juuri lainkaan. On menetelty juuri päinvastoin kuin kannattavassa puuntuotannossa tulisi tehdä. Yläharvennus taas pienentää voimakkaasti pääoman arvoa ja jättää tuottavimmat puut kasvamaan. Jäljelle jäävän puuston taloudellinen tuottavuus on jopa kaksinkertainen alaharvennukseen verrattuna (kuva 6).

7 Metsikkö ennen harvennusta (ppa 3 m 2 /ha) Alaharvennus Yläharvennus Jäävä ppa 2 m 2 /ha Jäävä ppa 15 m 2 /ha Tukkikertymä 55 m 3 /ha Hakkuutulo 3715 /ha Jäävä arvo 8819 /ha Arvokasvu 397 /ha (4,5 %) Tukkikertymä 138 m 3 /ha Hakkuutulo 7826 /ha Jäävä arvo 5346 /ha Arvokasvu 458 /ha (8,6 %) Jäävä ppa 2 m2/ha Tukkikertymä 35 m 3 /ha Hakkuutulo 33 /ha Jäävä arvo 6596 /ha Arvokasvu 227 /ha (3,4 %) Jäävä ppa15 m2/ha Tukkikertymä 11 m 3 /ha Hakkuutulo 6449 /ha Jäävä arvo 423 /ha Arvokasvu 296 /ha (7,4 %) Jäävä ppa 2 m2/ha Tukkikertymä 16 m 3 /ha Hakkuutulo 1962 /ha Jäävä arvo 5295 /ha Arvokasvu 225 /ha (4,3 %) Jäävä ppa 15 m 2 /ha Tukkikertymä 93 m 3 /ha Hakkuutulo 5639 /ha Jäävä arvo 25 /ha Arvokasvu 249 /ha (9,9 %) Kuva 6. Tukkikertymä ja hakkuutulo kolmen esimerkkimetsikön ala- ja yläharvennuksessa, sekä jäävän puuston arvo, arvokasvu ja arvokasvuprosentti (vuotuinen arvokasvu prosentteina puuston arvosta). Hakkuuta edeltävä pohjapinta-ala on 3 m 2 /ha. Metsiköissä on sekä kuitu- että tukkikokoista puustoa. Millä hinnalla myyn? Metsänomistaja ei välttämättä pohdi, mikä on oikea keskiläpimitta tai pohjapinta-ala käynnistää hakkuu. Paremminkin hän pohtii, paljonko puusta olisi saatava rahaa, jotta kannattaa tehdä kaupat. Mitä

8 Riittävä tukin hinta, /m3 Poistettavien poiden osuus paremman hinnan puusta saa, sitä useampi metsikkö kannattaa sisällyttää leimikkoon. Hinnat vaihtelevat varsin paljon vuosittain, alueellisesti ja ostajasta toiseen. Tämän vuoksi hakkuita ei pitäisi ohjeistaa pelkästään puuston keskijäreyden ja tiheyden avulla. Jos hinta on huono, parempien aikojen odottelu on viisaampaa kuin hakkuu heti. Hinnan vaihdellessa leimausrajoja ja kiertoaikaohjeita järkevämpi tapa ohjeistaa kannattava puuntuotanto on ns. varaushintafunktio. Ko. funktio ilmoittaa, paljonko puusta on vähintään saatava, jotta hakkuu on viisaampaa kuin odottaminen (kuva 7). Puuta on myytävä sitä halvemmalla, mitä heikompi on metsikön suhteellinen arvokasvu. Varttunutta ja tiheää puustoa kannattaa myydä heikommalla tukin hinnalla kuin pienempää ja harvempaa puustoa PPA15 m2/ha PPA 3 m2/ha cm, 4 m2/ha 15 cm, 2 m2/ha Kuva 7. Uusi lähestymistapa kannattavan puuntuotannon ohjeistukseen. Puuta myydään, kun puun hinta on riittävän hyvä (vasemmalla). Eri läpimittaluokista poistetaan puita oikealla olevan käyrän mukaisesti. Käyrän sijainti määräytyy keskiläpimitan ja pohjapinta-alan perusteella Läpimitta, cm 25 cm, 4 m2/ha 25 cm, 2 m2/ha Minimihinnan riippuvuus puuston tiheydestä ja keskiläpimitasta voidaan laskea, samoin se, kuinka paljon eri läpimittaluokista poistetaan puita. Optimaalinen harvennuspa on käytännöllisesti katsoen aina yläharvennus. Se, kuinka pieniin läpimittaluokkiin harvennus ulotetaan, riippuu puuston pohjapinta-alasta ja keskiläpimitasta: mitä tiheämpi metsä ja pienempi keskiläpimitta, sitä pienempiä puita poistetaan. On kuitenkin huomattava, että pienikokoisen puuston hakkuuseen ei ryhdytä huonolla hinnalla. Kuvan 7 käyrät on laskettu 3 prosentin tuottovaatimuksella. Suuremmalla korkokannalla puuta myytäisiin huonommalla hinnalla ja metsikkö harvennettaisiin voimakkaammin.

9 Milloin uudistan? Metsikkö on aika uudistaa, kun kasvatuksen kannattavuutta ei voi enää parantaa kylliksi tekemällä harvennushakkuita eikä odottelukaan korjaa tilannetta. Tähän tilanteeseen tullaan, kun metsikössä ei ole enää kuitupuustoa eikä alikasvosta. Jäljellä on tällöin enää huonoja vaihtoehtoja: metsikön kasvattaminen edelleen tai metsikön uudistaminen. Varttuneen puuston kasvatus niin tiheänä, että lakirajat täyttyvät, tuottaa tappioita vaihtoehtoisen sijoituksen tuottoon verrattuna. Metsikön uudistaminen tavanomaisin menetelmin on vähänkin suuremmilla korkokannoilla tappiollinen investointi. Uudistamisen jälkeen kuluu pitkä aika, ennen kuin metsikkö alkaa jälleen tuottaa hakkuutuloja tai kun siinä on jälleen arvokasvua. Uudistushakkuiden tarvetta tulisikin pyrkiä minimoimaan. Aliskasvosta kannattaa säästää, alaharvennusta välttää ja puuston uusiutumista edistää voimakkailla harvennuksilla. Miten uudistan? Jos metsikössä on hyvä alikasvos, sen voi vapauttaa ylispuiden poistolla. Metsikön saa tässä tapauksessa myös harventaa alle lakirajojen, jolloin suhteellinen arvokasvu saadaan palautettua riittävän hyväksi ilman että kaikkia isoja puita tarvitsee poistaa. Jos luontainen uudistaminen onnistuu riittävän nopeasti (lain määräämän ajan puitteissa), se on yleensä kannattavin uudistamismenetelmä. Muita edullisia uudistamistapoja ovat mm. kaistalehakkuu ja kylvö. Mitä halvemmalla uusi puusukupolvi syntyy, sitä kannattavampaa on puuntuotanto. Erityisesti suurilla korkokannoilla kulujen minimointi kiertoajan alussa on kannattavan puuntuotannon välttämätön edellytys. Eri toimenpiteitä harkittaessa on mietittävä, kuinka paljon lisäkasvua toimenpiteen avulla saadaan aikaan. Toimenpiteestä aiheutuvan lisätulon on oltava suurempi kuin saman rahamäärän tuotto vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa. Oheisessa taulukossa on metsänhoidon sijoitusten loppuarvo vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa 5 vuoden päästä 3 ja 5 prosentin korkokannalla. Jos myytävän puun keskihinta on 32 /m 3 (niin kuin se on järeää kuusikkoa myytäessä), voidaan laskea, kuinka paljon lisäkasvua toimenpiteiden avulla pitää saada, jotta ne olisivat perusteltuja. Vaikka kyseessä on vain esimerkki, voidaan silti päätellä, että korkokannan (tuottovaatimuksen) ollessa suuri uuden puusukupolven perustaminen voimaperäisin menetelmin ei ole kannattavaa metsätaloutta. Mitä muuta pitää pohtia? Metsikön käsittelyä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon muitakin seikkoja kuin kannattavuus sen mukaan, kuinka tärkeitä ne ovat metsänomistajalle. Jos metsänomistaja haluaa vaalia luonto-, monikäyttö- ja maisema-arvoja, hakkuut tulee suunnitella siten, ettei näille koidu haittaa. Sivistysvaltiossa pitää myös huolehtia siitä, ettei metsäluonnon monimuotoisuus vähene eikä metsätalous aiheuta haittaa perinteisille metsänkäyttömuodoille, kuten virkistäytymiselle, metsästykselle ja marjojen ja

10 sienten keräilylle. Joistakin seikoista tulee huolehtia jo puuntuotannon sertifioinnin vuoksi. Metsään on hyvä jättää säästöpuita ja hakkaamattomia alikasvostiheikköjä sekä tasaikäismetsätaloudessa että jatkuvassa kasvatuksessa. Metsän uudistamisen kustannusten tuotto (loppuarvo) 5 vuodessa vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa 3 ja 5 % korkokannalla. Oikealla oleviin sarakkeisiin on laskettu, paljonko lisäkasvua toimenpiteestä pitää aiheutua, jotta se olisi taloudellisesti perusteltu. Kustannus Loppuarvo 5 v päästä, /ha Lisäkasvu, m 3 /ha vuodessa /ha 3 % 5 % 3% 5% Raivaus Maankäsittely Istutus Varhaisperkaus Taimikonhoito Yhteensä Mitä ei pidä pohtia? Kannattavassa metsätaloudessa ei tarvitse pohtia, onko kyseessä tasaikäismetsätalous vai jatkuva kasvatus. Kannattavinta on käyttää jatkuvaa kasvatusta muistuttavia hakkuita mahdollisimman pitkään, mutta jossakin vaiheessa voi olla perusteltua saada metsään nuori puusukupolvi suhteellisen nopeasti. Tässä vaiheessa kannattava metsätalous voi muistuttaa enemmän tasaikäismetsätaloutta kuin jatkuvaa kasvatusta, mutta luokittelu on tällöinkin tarpeetonta. Kun esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksissa kerrotaan, tähdätäänkö erirakenteiskasvatukseen (vakuutan, että tämä ei ole minun keksimäni termi) vai tasaikäismetsätalouteen, on ikään kuin otettu keino tavoitteeksi. Kannattavassa metsätaloudessa tähdätään kannattavuuteen, ja yksi hyvä keino siihen pääsemiseksi on jatkuva kasvatus, ainakin jonkin aikaa. Yksittäistä hakkuuta mietittäessä ei tarvitse varsinaisesti tähdätä tietynlaiseen metsätalouteen, ellei metsänomistaja sitä nimenomaisesti halua. Tämän vuoksi kasvatusmenetelmän ilmoittaminen hakkuuilmoituksissa on turhaa, samoin erillisten ohjeiden laatiminen tasaikäismetsätaloutta ja jatkuvaa kasvatusta varten. Timo Pukkala PS: Lopetan tämän kirjoituksen tähän ja rupean lukemaan tyttäreni Maarian pienoistutkielmaa Musiikinopettajan ammatillisen identiteetin muotoutuminen (tiesitkö muuten, että identiteetti voi olla selkiytymätön, etsivä, omaksuttu tai saavutettu sen mukaan, millaisen prosessin kautta se on muotoutunut?).

11 Yläharvennusmetsä hakkuun jälkeen. Tukit on poimittu siististi pienemmän puuston ja alikasvoksen lomasta. Muutaman vuoden päästä korjuun jälkiä ei enää juuri huomaa. Erirakenteisessa yläharvennusmetsässä viheltelee pyyn lisäksi metsänomistaja ja ulkoilija.

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Älä sorru alaharvennukseen

Älä sorru alaharvennukseen Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Muuttuva metsäsuunnittelu

Muuttuva metsäsuunnittelu Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA SIMO-seminaari 2.11.2007 Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Sisältö Metsikkötason suunnittelun käyttökohteet Katsaus menetelmiin SMA:n rakenne

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,

Lisätiedot

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄN JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Metsien dynamiikka luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Suometsien kasvatuksen kannattavuus Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla

Lisätiedot

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Myytti 1: Alikasvos ei elvy Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari 29.10.2016 JATKUVA KASVATUS =? Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala 26. 2. 2015 Sisältö Määritelmiä Kannattavuudesta Ekosysteemipalvelut Riskien hallinta Myyttejä Optimointituloksia Metsäsuunnittelu ja jatkuva kasvatus

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan

Lisätiedot

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2013 Timo Pukkala Metsälaki ja metsälaskelmat eroja ja yhtäläisyyksiä e e m t a Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi lähtivät lausuntokierrokselle perjantaina

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA

KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA Timo Pukkala Tahko 13.3.2015 Sisältö Termejä Metsän dynamiikkaa Historiaa Jatkuvan kasvatuksen teoriaa Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus Ekosysteemipalvelut ja ulkoisvaikutukset

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la 1 Pentti Niemistö 22.9.2016 Luke / Parkano Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turvemailla Hieskoivikot ovat syntyneet useimmiten hyvin tiheinä pian

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA

LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA VETELI 25.8.2013 Timo Pukkala Sisältö Muutoksia ilmassa Miten metsä kehittyy Mitä jatkuva kasvatus on Laajaperäinen metsänhoito Muutama uusi tutkimustulos Muutoksia

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

SIMO-seminaari. 23.3.2007 Helsinki

SIMO-seminaari. 23.3.2007 Helsinki SIMO-seminaari 23.3.2007 Helsinki Ohjelma Tässä ollaan nyt: SIMO-demo Kahvi Jotain erilaistakin: Tapion Suokanta Jatkokuviot SIMO-demo Datana Metsähallituksen H_alueelta 240, T_piiristä 5, osastosta 181

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki 5.11.2015

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki 5.11.2015 Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä Helsinki 5.11.2015 Metsä historiallisesti vakaa sijoituskohde 1 8.12.2014 Vakautta ja turvallisuutta Viimeisen sadan vuoden aikana: Valuutta vaihtunut kerran.

Lisätiedot

-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille,

-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille, 1 -Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille, sosiaalisille ja kulttuurisille merkityksille ja

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Soili Kojola ja Timo Penttilä Uutta tietoa suometsätalouteen seminaari, Vantaa 12.4.211 Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat

Lisätiedot

Korpien luontainen uudistaminen

Korpien luontainen uudistaminen Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta

Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Pukkala Timo Pukkala Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta Pukkala, T. 2006. Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Taustoja ja määritelmiä 2. Miten metsä kehittyy 3. Metsän hoito luonnonmukaisesti ja kannattavasti Ala- vai yläharvennusta?

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema

Lisätiedot

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Pentti Niemistö 19.4.2012 Koivun osuus puustosta Taimikon harvennus Ainespuuharvennus Energiapuuharvennus 19 harvennuskoetta: mitattu 1970 80-luvulta

Lisätiedot

Jäitä hattuun kuusen istuttajat

Jäitä hattuun kuusen istuttajat Jäitä hattuun kuusen istuttajat Istutanko vaiko enkö istuta? Viljelymetsätalouden kannattavuus lasketaan diskonttaamalla kaikki kiertoajan tulot ja menot kiertoajan alkuun ja laskemalla näin saadut nykyarvot

Lisätiedot

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot