Suomen Metsäyhdistyksen selvitys lisääntyikö tietoisuus vai epätietoisuus?
|
|
- Merja Katariina Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Metsäyhdistyksen selvitys lisääntyikö tietoisuus vai epätietoisuus? Jätin vaimon katsomaan romanttista komediaa ja rupesin silmäilemään Suomen Metsäyhdistyksen tiedotetta metsänkasvatusmenetelmien kannattavuusselvityksestä ( Jos olisin epäkohtelias, sanoisin, että tiedotteen lukeminen oli yhtä viihdyttävää kuin vaimon ajanviete. Tässä muutamia otteita, joita lukiessa teki melkein mieli hymyillä: Jatkuvaan kasvatukseen ei voi siirtyä yhdessä yössä. Siirtymäaika voi olla pitkäkin, jopa 25 3 vuotta, mikä on jopa yhtä paljon kuin metsätilan keskimääräinen omistusaika. Metsästä voi saada hakkuutuloja siirtymäaikanakin, mutta se pitäisi silti ottaa huomioon kannattavuutta arvioitaessa. Kannattavuutta tutkimukset pohtivat yleensä teoreettisesti. Todennäköisesti harva metsänomistaja mittaa metsänhoitonsa kannattavuutta esimerkiksi muuntamalla tulevaisuudessa saatavat nettotulonsa nykypäivään. Todennäköisemmin metsänomistaja miettii yksinkertaisesti tulevaa rahantarvettaan. Erityisesti epävarma taloustilanne ajaa yleensä pitämään yllä maksuvalmiutta. Rahantarvekaan ei tule yksin metsätaloudesta, niin kuin tutkimukset olettavat. Metsänomistajan talouteen kuuluu muutakin, usein maataloutta, hyvin varmasti kotitaloutta, ehkä muuta yritys- tai sijoitustoimintaa, joskus myös jälkeläisten tai vanhempien taloutta. Tahdotaanko tässä kenties sanoa, että jos metsänomistaja ei ole perillä nykyarvosta, tämä antaa metsänhoitoyhdistykselle oikeutuksen neuvoa metsänomistajaa huonosti kannattavaan metsätalouteen. Tai jos metsänomistaja (tai metsäneuvoja) ei tunne kannattavuuslaskennan perusteita, niin hyvällä omalla tunnolla voidaan jatkaa huonon kannattavuuden linjalla. Pitäisikö Kehittämiskeskus Tapion laatia ohjeita, jotka eivät tähtää kannattavaan metsätalouteen, koska metsänomistajan talouteen kuuluu muutakin [kuin metsätaloutta], usein maataloutta, hyvin varmasti kotitaloutta? Eikö tutkimuksista tarvitse välittää, koska ne ovat teoreettisia (talousteorian mukaisia) ja niissä on tehty mutkikkaita laskutoimituksia, jopa korkolaskuja? Jatkuvaan kasvatukseen siirrytään silloin, kun tehdään ensimmäinen yläharvennus. Heti saadaan kunnon tili. Isommassa leimikossa siirtyminen ei tapahdu yhdessä yössä, vaan aikaa saattaa tärvääntyä jopa päiväkausia. Kannattavuusselvityksen ongelma on, että siinä korostetaan liikaa tulosten vaihtelevuutta. Ikään kuin nimenomaisena tarkoituksena olisi osoittaa, että jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuudesta ei voi sanoa mitään varmaa, niin kuin viime aikoina on otettu tavaksi viestittää. 1
2 Tässä kirjoituksessa esitetty hellävarainen kritiikki koskee lähinnä kannattavuusselvityksen Powerpoint-esitystä ( ei niinkään itse selvitystä ( ). Pohjoismaiset tutkimukset Selvityksessä on taulukko, jossa on mainittu kuusi pohjoismaista tutkimusta (Andreassen ja Øyen, Elfving ym., Hoen, Hyytiäinen & Haight, 2 x Wikström) ja yksi muu tutkimus (Kant), joissa tasaikäismetsätalous on muka ollut jatkuvaa kasvatusta kannattavampaa. Pohjoismaiset selvitykset on tehty Ruotsissa ja Norjassa, lukuun ottamatta Hyytiäisen ja Haightin (212) laskelmia, jotka koskevat Yhdysvaltoja. Ilmeisesti tämä amerikkalainen selvitys on Hyytiäinennimen perusteella katsottu pohjoismaiseksi. Päinvastoin kuin selvityksessä annetaan ymmärtää, Hyytiäisen ja Haightin tutkimus ei suinkaan osoita, että jaksollinen kasvatus on kannattavampaa kuin jatkuva. Jaksollinen kasvatus oli kannattavampaa alhaisella korkokannalla (3 % tai vähemmän), mutta koron noustessa jatkuva kasvatus muuttui kannattavammaksi. Ruotsin ja Norjan tutkimuksissa on tyypillisesti vertailtu runsaspuustoisen melko varttuneen metsikön kahta käsittelyvaihtoehtoa: (1) avohakkuu ja uudistaminen heti ja sitä seuraava tasaikäismetsätalous tai (2) metsän käsittely toistuvilla lievillä yläharvennuksilla. Näistä kahdesta metsikön uudistaminen heti on ollut kannattavampi. Optimaalista käsittelyvaihtoehtoa ei kuitenkaan ole otettu mukaan vertailuihin. Se olisi metsän uudistamien nopeassa tahdissa ja seuraavan puusukupolven käsittely jatkuvan kasvatuksen periaatteella, kuten mm. Tahvosen tutkimukset osoittavat. Hieman nuoremmassa runsaspuustoisessa metsässä taas voimakkaat yläharvennukset joita ei myöskään ole sisällytetty vertailuihin olisivat yleensä kannattavin ratkaisu. Osassa ruotsalaisia (esim. Wikström 2, 22) ja norjalaisia selvityksiä (Andreassen ja Øyen) jatkuvan kasvatuksen kasvua on pienennetty mielivaltaisten kertoimien avulla tai muulla tavoin. Vertailuissa on käytetty kasvumalleja, jotka eivät sovellu jatkuvaan kasvatukseen. Jotta kannattavuusvertailut olisivat oikeudenmukaisia, optimaalista tasaikäismetsätaloutta tulisi verrata optimaaliseen eri-ikäismetsätalouteen. Ruotsin ja Norjan tutkimuksista vain Wikströmin (2, 22) tutkimukset ovat optimointitutkimuksia. Wiksktröm (22) on kuitenkin itse todennut, että hänen laskelmiaan ei voi käyttää jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuuden vertailuun, koska kynnyskasvuna on käytetty mielivaltaista vakiota ja eriikäismetsätalouden kasvua on aliarvioitu (Canadian Journal of Forest Research no. 31 (21), s. 165). Nämä eivät kuitenkaan ole tärkeimmät syyt, miksi Wikströmin tutkimuksista ei pidä päätellä, että jaksollinen kasvatus kannattasi jatkuvaa paremmin. Tärkein syy on se, että optimointitehtävissä harvennusvoimakkuus on ollut maksimissaan 3 % ja puuston tilavuus ei ole saanut pienentyä alle 15 m 3 /ha. Nämä rajoitteet ovat tehokkaasti estäneet optimaalisen käsittelyohjelman valinnan runsaspuustoisissa lähtömetsiköissä. Tilavuusrajoitteen taustalla on Ruotsin metsälain pykälä 1, joka määrää hakkuun jälkeisen puuston minimitilavuuden. Puuston minimimäärä suurenee keskipituuden kasvaessa. Varttuneissa 2
3 metsikössä metsälaki kieltää puuston kasvatuksen optimitiheydessä. Kuvassa 1 Ruotsin metsälain tilavuusvaatimus on muutettu pohjapinta-alarajaksi ja kuvaan on vertailun vuoksi piirretty Suomen uuden metsälain minimipuusto tasaikäismetsätaloudessa (Tasa minimi) ja jatkuvassa kasvatuksessa (Eri minimi). Kun vertaamme minimipuustoja kannattavimpaan kasvatustiheyteen (Optimi), voimme ylpeänä todeta, että Suomen metsälaki on olennaisesti vähemmän huono kuin Ruotsin laki. Metsälainsäädännön erojen vuoksi vertailuja Ruotsin laillisista hakkuuvaihtoehdoista ei voi yleistää Suomeen Pohjapinta-ala, m2/ha Ruotsi minimi Tasa minimi Eri minimi Optimi 3 % Keskipituus, m Kuva 1. Metsälain säätämä minimipuusto Ruotsissa ja Suomessa (Tasa minimi, Eri minimi) sekä optimaalinen kasvatustiheys keskisuomalaisessa MT-kuusikossa (pohjapinta-ala, jossa arvokasvun ja tuotantoon sidotun pääoman vaihtoehtoiskustannuksen erotus on suurin; paljaan maan arvoksi on oletettu 1 /ha). Wikströmin vuonna 28 tekemässä tutkimuksessa osassa simulointeja minimipuustona on käytetty Ruotsin metsälain viitos-pykälän alempaa käyrää ja myös voimakkaampia harvennuksia on otettu mukaan tarkasteluihin. Kun tuloksia tutkii huolellisesti, havaitsee, että niissä tapauksissa, jossa rajoitteiden vaikutus on vähäinen, jatkuva kasvatus ei enää olekaan nykyarvoltaan jaksollista kasvatusta heikompi. Tämä siitä huolimatta, että jatkuvan kasvatuksen simuloinneissa puuston kasvua on aliarvioitu (ks. Kantin (1999) tutkimuksesta taas käy ilmi, että eri-ikäismetsätaloudessa optimaalinen hakkuun jälkeinen puusto on sitä pienempi, mitä suurempi on korkokanta. Tutkimuksessa ei verrata tasa- ja eri-ikäismetsätaloutta. Suurella korkokannalla kasvamaan jätetään ainoastaan alle 8 cm:n puista koostuva eri-ikäinen taimikko. Koska suuret puut puuttuvat, tutkija ei pidä metsää enää eriikäisenä. Kyseessä on kuitenkin tässäkin tapauksessa jatkuva kasvatus. Kun nämä täsmennykset otetaan huomioon, Suomen Metsäyhdistyksen taulukkoon jää pyöreät nolla tutkimusta, jotka osoittavat jaksollisen kasvatuksen jatkuvaa kasvatusta kannattavammaksi. Kehotan tutustumaan myös ruotsalaisten tekemään selvitykseen, jossa on käyty läpi monia eri 3
4 maissa tehtyjä tutkimuksia ( Yhteenveto katsauksesta on tässä: Jatkuva kasvatus kannattavampaa: 19 tutkimusta Jaksollinen kasvatus kannattavampaa: tutkimusta Jaksollinen kannattavampaa, kun optimaalinen jatkuva kasvatus on suljettu pois: 6 tutkimusta Riippuu tilanteesta (korkokannasta, kasvupaikasta, lähtömetsiköstä): 9 tutkimusta Jaksollinen kasvatus on saatu paremmaksi hyvillä kasvupaikoilla, alhaisella korkokannalla, varttuneessa lähtömetsikössä taikka silloin, kun harvennusvoimakkuutta tai jäävän puuston minimimäärää on rajoitettu (tai on käytetty muita vippaskonsteja). Ei siis ole yhtään tutkimusta, joka osoittaisi yleisellä tasolla, että optimaalinen jaksollinen kasvatus olisi Suomessa kannattavampaa kuin optimaalinen jatkuva kasvatus. Lievennyksenä mainittakoon, että alhaisella korkokannalla, hyvällä kasvupaikalla ja Etelä- Suomessa jaksollinen kasvatus on toki kilpailukykyinen vaihtoehto. Tasaikäismetsätalouden kannattavuus paranee myös silloin, kun metsänomistaja tekee hoitotyöt itse eikä katso tekemäänsä työtä kustannukseksi. Lisäksi on laskettu (mm. Tahvonen), että varttuneessa tasaikäisessä metsässä, jossa ei ole alikasvosta, kannattaa tehdä aluksi uudistushakkuu. Se, kannattaako hakattu alue viljellä, onkin sitten jo toinen juttu. Hupaisia perusteluita Siltä varalta, että joku ottaa kannattavuusselvityksestä laaditun Powerpoint-esityksen vakavasti, en malta olla puuttumatta muutamaan kohtaan. Esityksessä mainitaan, että nettonykyarvon käyttö on epäluotettavaa, koska tulos riippuu siitä, lähdetäänkö nettonykyarvoa laskemaan päätehakkuun alusta vai lopusta eteenpäin eli sisällytetäänkö päätehakkuutulo nykyarvoon vai ei. Kun arvioidaan tietyn metsikön eri käsittelyvaihtoehtojen kannattavuutta, nykyarvoon sisällytetään kaikki metsikön tuleviin käsittelyihin liittyvät tulot ja menot. Tähän ei liity mitään epäselvyyksiä. Kun arvioidaan investoinnin, esimerkiksi istutuksen, kannattavuutta, nykyarvo lasketaan hetkeen, jona investointi tehdään (eli siis avohakkuun jälkeinen tilanne). Tähänkään ei liity epävarmuutta. Minkähän takia metsäekonomistit eri puolilla maailmaa käyttävät kannattavuusaskelmissaan lähes yksinomaan nettonykyarvoa, vaikka se on epäluotettava. Otetaan kuvitteellinen esimerkki. Jos avohakatulle alueelle ei tehdä mitään viljely- ja hoitotoimia, nettotulojen nykyarvo on suurehkolla korkokannalla 5 /ha (se on varmasti positiivinen, koska kuluja ei ole). Jos taas alue viljellään ja taimikkoa hoidetaan tavalliseen tapaan, nykyarvo on suurehkolla korkokannalla -5 /ha (se on varmasti negatiivinen jollakin korkokannalla, koska kulut ovat aiemmin kuin tulot). Vaihtoehtojen ero on siis 1 /ha. Jos kumpaankin nykyarvoon lisätään riittävän suuri luku, esim. päätehakkuutulo 7 /ha, molemmat ovat positiivisia, mutta 4
5 ero on silti 1 /ha. Tästä ei kuitenkaan pidä päätellä, että viljely olisi kuin taikaiskusta muuttunut tappiollisesta kannattavaksi. Selvityksessä mainitaan myös, että eri-ikäiskasvatetun puun laatu vaihtelee huomattavasti. Tilanne on onneksi kuitenkin parempi kuin tasaikäismetsätaloudessa, jossa laatu on tasaisen huonoa. Väite jäljelle jäävän puuston vahingoittumisriskiä ei yleensä ole otettu huomioon pitää paikkansa, jos yleensä korvataan sanalla aina. Kun vahingoittuminen otetaan huomioon (kuten kaikissa Arvometsän askelmissa tehdään), tulokset eivät juuri eroa laskelmista, joissa vahingoittumista ei oteta huomioon. Sen sijaan väite [eri-ikäismetsätalouden] tutkimuksissa taimettumisen oletetaan yleensä onnistuvan aina ei useimmiten pidä paikkaansa. Uudistuminen ennustetaan malleilla, joiden laadinta-aineistona on sekä onnistuneita että epäonnistuneita tapauksia. Mallit keskiarvoistavat tulosta tosielämään verrattuna mutta eivät silti ennusta, että uudistuminen onnistuu aina. Sitä vastoin viljelymetsätalouden kannattavuutta käsittelevissä laskelmissa oletetaan useimmiten, että viljely onnistuu aina. Joissakin laskelmissa uudistumisen vaihtelu jatkuvassa kasvatuksessa on otettu huomioon (Pukkala 215). Jos lähtökohtana on erirakenteinen metsikkö, jossa on sekä kuitu- että tukkipuustoa, uudistumiseen liittyvää epävarmuus lisää vain vähän nykyarvon laskentaan liittyvää epävarmuutta (kuva 2). Puun hinnan vaihtelu on monin verroin suurempi epävarmuuden lähde. Uudistumisen vaikutuksen pienuus johtuu siitä, että seuraavat 3 4 hakkuuta perustuvat olemassa olevaan puustoon, ja uudistuminen alkaa vaikuttaa hakkuutuloihin vasta monen vuosikymmenen päästä. Diskonttauksen vuoksi vaikutus nykyarvoon on pieni. Erirakenteisen metsikön kannattavin hakkuutapa on yläharvennus riippumatta siitä, syntyykö metsikköön alikasvosta vai ei. Osuus, % Uudistumisen vaikutus Osuus, % Puun hinnan vaikutus Nykyarvo (3%), /ha Nykyarvo (3%), /ha Kuva 2. Nettotulojen nykyarvon jakauma erirakenteisessa kuusikossa, kun uudistumisen (vasemmalla) tai puun hinnan (oikealla) on oletettu vaihtelevan tutkimuksissa havaitulla tavalla. Kun vaihtelua ei ole otettu huomioon, nykyarvo on /ha. Vasemmassa osakuvassa olevan jakauman keskiarvo (keskimääräinen nykyarvo) on /ha. 5
6 Juurikääpäriski koskee kaikkia hakkuita, siis sekä tasaikäismetsätaloutta että jatkuvaa kasvatusta. Hakkuita tehdään molemmissa suunnilleen yhtä usein. Jos juurikääpä pääsee saastuttamaan metsikön, se tulisi uudistaa lehtipuulle. Tasaikäismetsätaloudessa näin ei kuitenkaan yleensä tehdä vaan alueelle istutetaan kuusikko, joka saastuu edellisen puusukupolven saastuneista kannoista ja juurista. Saastuneen metsikön tilalle saadaan uusi saastunut metsikkö. Väitteen tasa-ikäiskasvatuksessakin on riskinsä, mutta ne ovat yleensä tiedossa alku pitää paikkansa mutta loppuosa ei. Olennaista ei kuitenkaan ole, kuinka hyvin riskit tunnetaan vaan se, kuinka suuret ne ovat. Selvityksen päätelmä, että mitä vähemmän puuta hakataan, sitä vähemmän saadaan tuloja, pitää paikkansa! Sen sijaan on vaikea yhtyä toteamukseen, että uusien taimien syntyminen edellyttää niin harvaa puustoa, että metsä tuskin vastaa mielikuvaa peitteisyydestä (ks. kuvat 3 ja 4). Kuva 3. Jatkuvan kasvatuksen kuusikko hakkuun jälkeen. 6
7 Kuva 4. Jatkuvan kasvatuksen männikkö hakkuun jälkeen. Myrskytuhoista Powerpoint-esityksessä mainitaan, että tasaikäismetsätaloudessa aukot ovat suurempia, mutta pienaukkohakkuilla aukkoja ja reunametsää tulee enemmän. Aukon koko vaikuttaa ns. kriittiseen tuulennopeuteen, joka on tuulennopeus, jossa puun kaatumis-, kallistumis- tai katkeamistodennäköisyys on.5. Kriittisen tuulennopeuden laskemiseksi on malleja, jotka on kehittänyt Heli Peltola työryhmineen. Kuvassa 5 (vasemmalla) kriittinen tuulennopeus on laskettu aukon vieressä kasvavalle kuusikolle, jonka keskiläpimitta on 26 cm ja keskipituus 22 m. Kun kriittinen tuulennopeus suhteutetaan alueella vallitsevaan tuuli-ilmastoon, voidaan laskea tuulituhon todennäköisyys hakkuuaukon halkaisijan funktiona. Kuvasta 5 (oikealla) nähdään, että jos aukon koko kasvaa 1 metristä (pienaukon halkaisija) 1 metriin (.8 hehtaarin pyöreä aukko), tuhon todennäköisyys viisinkertaistuu. Jos aukon halkaisija on 2 m, tuhon todennäköisyys 2-kertaistuu pienaukkoon verrattuna. 7
8 Kriittinen tuulennopeus, m/s Aukon halkaisija, m Tuulituhon todennäköisyys Aukon halkaisija, m Kuva 5. Kriittinen tuulennopeus ja tuulenkaatojen todennäköisyys aukon halkaisijan funktiona. Lisäksi selvityksessä tuodaan ilmeisen merkittävänä seikkana esille, että päätehakkuukartoista maksetaan jo nyt, esimerkiksi vadelmapaikkojen toivossa. On kuitenkin hyvä muistaa, että tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista vastustaa avohakkuita (Valkeapää ym. 29). Vadelmien arvon voi mielihyvin sisällyttää kannattavuuslaskelmiin, mutta kohtuuden nimissä niihin olisi samalla sisällytettävä mustikan arvo (jatkuvassa kasvatuksessa parempi), diversiteetti (jatkuvassa parempi), hiilitase (jatkuvassa parempi), maisema- ja ulkoiluarvot (jatkuvassa paremmat) ja ympäristöhaitat (jatkuvassa pienemmät). Onko vertailtu oikeita asioita? Suomen metsätalouden kehittämistä ajatellen tasa- ja eri-ikäismetsätalouden kiihkomielisessä vertailussa on liikaa tarpeetonta vastakkainasettelua. Vaikka tasa- ja eri-ikäismetsätalous ovatkin varsin erilaisia metsänkasvatusmenetelmiä, jatkuva kasvatus eri-ikäismetsätaloutta laajempana käsitteenä ei merkitse kaikkien hakkuu- ja uudistamistapojen korvaamista uusilla menetelmillä. Jatkuva kasvatus vastaa englanninkielistä termiä Continuous cover forestry, mikä tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Siihen sisältyvät tutuista käsittelymenetelmistä mm. yläharvennus, ylispuiden poisto ja rajatapauksena luontainen uudistaminen sekä metsän uudistaminen pieniä aukkoja tai kapeita kaistaleita käyttäen. On myös syytä huomata, että kannattavinta voi olla käyttää vuorotellen jatkuvan kasvatuksen hakkuita ja tasaikäismetsätalouden menetelmiä (lähinnä luontaista uudistamista, kaistalehakkuita ja ylispuiden poistoa). Hedelmällisempää olisi pohtia sitä, kuinka harvennushakkuut tulisi tehdä, jotta metsätalous olisi mahdollisimman kannattavaa ja päätehakkuita olisi mahdollisimman vähän. Jos on tultu tilanteeseen, jossa uudistushakkuu on mielekkäin ratkaisu, pohdittavaksi tulisi ottaa se, kuinka voimaperäisiä menetelmiä on perusteltua käyttää, kun otetaan huomioon taloudellinen 8
9 kannattavuus, luontoarvot, maisema-arvot ja metsien ulkoilukäyttö. Kehittämistavoitteeksi tulisi ottaa uudistamiskustannusten pienentäminen ja sellaisten menetelmien käyttöönotto, jotka vähentävät metsätalouden aiheuttamia haittoja ympäristölle ja metsien monikäytölle. Timo Pukkala P.S. Tiesitkö muuten, että syvämietteisen oloiset tekstinpätkät, jotka sisältävät kursiivilla painettuja sanoja, ovat yleensä virheellisiä? (Enqvist 214) Viitteet Andreassen K, Øyen B-H. 22. Economic consequence os three silvicultural methods in uneven-aged mature coastal spruce forests of central Norway. Forestry 75: Elfving B, Brunberg T, Karlsson B. 26. Granskogsbruk med och utan kalhyggen produktion och ekonomi. SkogForsk, Redogörelse 5. Enqvist K Olemisen porteilla. WSOY, Helsinki. Hoen H Økonomi og bledningsskogbruk en teoretisk analyse. Akt. Skogforsk 3/96: Hyytiäinen K, Haight RG Optimizing continuous cover management. Kirjassa: Continuous Cover Forestry, Springer, s Kant S Sustainable management of uneven-aged forests: a case study from Ontario, Canada. Ecological Economics 3: Pukkala T Optimizing continuous cover management of boreal forest when timber prices and tree growth are stochastic. Ilmestyy sarjassa Forest Ecosystems. Valkeapää A, Peltoniemi R, Vainio A, Vehkalahti K, Helkama K, Karppinen H, Kuuluvainen J, Ojala A, Rantala T, Rekola M. 29. Suomen metsät ja metsäpolitiikka kansalaisten näkemyksiä. Helsingin yliopisto. Tutkimusraportteja 55. Wikström P. 2. A solution method for uneven-aged management applied to Norway spruce. Forest Science 46(3): Wikström P. 22. Effect of decision variable definition and data aggregation on a search process applied to a singletree simulator. Canadian Journal of Forest Research 31(6): Wikström P. 28. Jämförelse av ekonomi och production mellan trakthyggesbruk och blädning I skiktad granskog analyser på beståndsnivå baserade på simulering. Skogsstyrelsen, Rapport 24. 9
Paljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotKuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?
Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,
LisätiedotMuuttuva metsäsuunnittelu
Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa
LisätiedotKannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
/ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMETSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄN JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Metsien dynamiikka luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotJatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari
Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari 29.10.2016 JATKUVA KASVATUS =? Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen
Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen 1) Metsäomaisuuden hoidon pitkän aikavälin tavoitteet 2) Metsätalouden kannattavuus / käsitteitä ja perusteita 3) Case I: Jaksollisen metsänkasvatuksen
LisätiedotRISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala
RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus
LisätiedotMetsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
LisätiedotEhdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2013 Timo Pukkala Metsälaki ja metsälaskelmat eroja ja yhtäläisyyksiä e e m t a Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi lähtivät lausuntokierrokselle perjantaina
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala 26. 2. 2015 Sisältö Määritelmiä Kannattavuudesta Ekosysteemipalvelut Riskien hallinta Myyttejä Optimointituloksia Metsäsuunnittelu ja jatkuva kasvatus
LisätiedotTalousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotInarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,
Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto, Metsätieteiden laitos Akwé: Kon -menettelyssä arvioidaan
LisätiedotMyytti 1: Alikasvos ei elvy
Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten
LisätiedotÄlä sorru alaharvennukseen
Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa
LisätiedotMetsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014
Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,
LisätiedotTaloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus
Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotTUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita
TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA -Ilman avohakkuita Sisällys Tuohi ja yhteismetsät Metsänhoitomme Virkistys-ja luontoarvojen huomioiminen Osakkaaksi liittyminen YHTEISMETSÄ TUOHI: Yhteismetsä: Metsäala n.
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotMetsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari
Metsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari 9.3.2019 Hinnoittelun periaatteita Myyjän kannalta käyttöarvo: Puun laskennallinen arvo metsäteollisuuden raaka-aineena eli tuotteen myyntituotosta on vähennetty
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotTarvitseeko metsäsi hoitoa?
Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotPuuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa
Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Sauli Valkonen Sisältö Tilavuuskasvu, tukki/kuitu, puun laatu? Eri-käiskuusikko (poimintahakkuu) kasvun taso verrattuna tasaikäiseen puustopääoman vaikutus hakkuusta
LisätiedotMetsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa
Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMetsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsän kasvatuksen perusvaihtoehdot ovat
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2011 Erkki Lähde, Olavi Laiho ja Timo Pukkala Jatkuvaa kasvatusta vai tasaikäismetsätaloutta? Taustaa Metsän kasvatuksen perusvaihtoehdot ovat jaksollinen eli
LisätiedotKUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET
Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through
LisätiedotSIMO-seminaari. 23.3.2007 Helsinki
SIMO-seminaari 23.3.2007 Helsinki Ohjelma Tässä ollaan nyt: SIMO-demo Kahvi Jotain erilaistakin: Tapion Suokanta Jatkokuviot SIMO-demo Datana Metsähallituksen H_alueelta 240, T_piiristä 5, osastosta 181
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotMissä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos
Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan tahto ratkaisee
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
LisätiedotMetsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta
Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 1 Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta Ohjelma Viisi syytä osata korkolaskennan perusteet. Ajan merkitys metsätaloudessa. Esimerkkilaskelmia
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotKoron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma
Lehtileike Heikki Smolanderin kolumnista Ranskalaiset korot Metsälehdessä 3/2019 Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma Taksaattoriklubin seminaari 9.4.2019 Jari
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
LisätiedotLuontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotPuuntuotos ja kannattavuus
Puuntuotos ja kannattavuus Jari Hynynen 1), Anssi Ahtikoski 1), Kalle Eerikäinen 1), Eljas Heikkinen 2), Saija Huuskonen 1), Pentti Niemistö 1), Hannu Salminen 1) & Kristian Karlsson 1) 1) Metla 2) Suomen
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotUusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotKESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA
KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA Timo Pukkala Tahko 13.3.2015 Sisältö Termejä Metsän dynamiikkaa Historiaa Jatkuvan kasvatuksen teoriaa Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus Ekosysteemipalvelut ja ulkoisvaikutukset
LisätiedotLuonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke
Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa
LisätiedotKorko Mela-laskelmissa
juha.lappi.sjk@gmail.com Taksaattoriklubin kevätseminaari 9.4.09 Korko tule mukaan Mela-laskelmiin neljässä eri merkityksessä: Tavoitefunktion korkoprosentti Uudistamisen ja harvennusten läpimitta- ja
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotMännikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotMetsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna
Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
Lisätiedot-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille,
1 -Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille, sosiaalisille ja kulttuurisille merkityksille ja
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus
LisätiedotLapin Kansa 18.4.2014. Photo: P. Yliniemi
Talous hoidettaessa metsää eri- vs tasaikäisenä Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos http://www.helsinki.fi/metsatieteet/yhteystiedot/professorit/tahvonen.html Sisältö Metsien käyttö
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotKOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala
KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Taustoja ja määritelmiä 2. Miten metsä kehittyy 3. Metsän hoito luonnonmukaisesti ja kannattavasti Ala- vai yläharvennusta?
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotMihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotTutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan
LisätiedotMETSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU 13.9.2012. Timo Pukkala
METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU 13.9.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Metsien hyötyvaikutuksia 2. Metsätalouden suuntauksia 3. Esimerkkejä ei-puuainesten tuotteiden vaikutuksesta metsänhoitoon Mustikka Sienet
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotYhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat
Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet
kevät 219 / orms.1 Talousmatematiikan perusteet 1. Laske integraalit a 6x 2 + 4x + dx, b 5. harjoitus, viikko 6 x + 1x 1dx, c xx 2 1 2 dx a termi kerrallaan kaavalla ax n dx a n+1 xn+1 +C. 6x 2 + 4x +
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet
kevät 2019 / orms.1030 Talousmatematiikan perusteet 5. harjoitus, viikko 7 11.02. 15.02.2019 R01 Ma 12 14 F453 R08 Ke 10 12 F453 R02 Ma 16 18 F453 L To 08 10 A202 R03 Ti 08 10 F425 R06 To 12 14 F140 R04
LisätiedotMetsävaaka -metsäni vaihtoehdot
www.metsavaaka.fi Sovelluksen käyttöohje Versio 1.0 7.5.2014 Johdanto Metsävaaka on metsänuudistamisen ja hakkuuvaihtoehtojen vaihtoehtojen tarkasteluun suunniteltu sovellus. Näissä ohjeissa käydään vaiheittain
LisätiedotMetsänkasvatuksen kannattavuus
Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta
LisätiedotToimenpiteet kuvioittain
Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta
Lisätiedot