Espoon Monikonpuron kalasto- ja pohjaeläintarkkailuohjelma
|
|
- Väinö Tuominen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 260 Ari Saura Katriina Könönen Espoon Monikonpuron kalasto- ja pohjaeläintarkkailuohjelma Helsinki 2002
2 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Elokuu 2002 Tekijä(t) Ari Saura ja Katriina Könönen Julkaisun nimi Espoon Monikonpuron kalasto- ja pohjaeläintarkkailuohjelma Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Espoon kaupunki, Tekninen keskus Toimeksiantopäivämäärä Projektin nimi ja numero Vantaanjoen kalakantojen elvyttäminen ( ) Tiivistelmä Espoon kaupunki sai luvan Leppävaaran läpi kulkevan Monikonpuron osittaiseen siirtämiseen ja pääosin putkessa kulkevan uuden uoman rakentamiseen Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä vuonna Alkuvuodesta ,5 kilometrin pituisen puron uomaa siirrettiin noin 900 metrin matkalla Leppävaaran uuden liikekeskuksen alueella. Noin 500 metriä uudesta uomasta kulkee maanalaisissa tunneleissa ja loput avouomina rakennettuissa koskissa ja kanavissa. Putkeen rakennettiin kalojen kulkua helpottavia ja veden virtausta hidastavia suisteita sekä syvännekaivoja. Avo-osuudet pyritään kiveämään ja soraistamaan mahdollisimman luonnollisiksi ja monimuotoisiksi ja rannoille istutetaan kasvillisuutta uoman varjostamiseksi ja kalojen osittaisena ravintona toimivien maahyönteisten elinpaikoiksi. Vesioikeuden päätös sisälsi lupamääräyksiä, joiden mukaan mm. hankkeen vaikutuksia kalastoon on seurattava viiden vuoden ajan. Tämän pohjalta Espoon kaupunki teetti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella tämän tarkkailuohjelman ja hyväksytti sen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksella. Ohjelma koskee Monikonpuron kalaston, erityisesti purossa elävien ja lisääntyvien taimenten sekä pohjaeläimistön seurantaa vuosina Ohjelman pääpaino on toimenpidealueelle rakennetuilla uusilla koskilla, mutta vertailualueina on mukana myös toimenpidealueen yläpuolisia, melko luonnontilaisiakin puro-osuuksia sekä yksi toimenpidealueen alapuolinen koski. Kalastotarkkailu tehdään sähkökoekalastuksin koski- ja virtapaikoilla. Pohjaeläinnäytteet otetaan ns. potkuhaavimenetelmällä koskipaikoilta. Tarkkailujakson aikana seurataan kalojen ja pohjaeläinyhteisön leviämistä siirretyn uoman uusiin koskiin ja verrataan eliöiden runsautta ja lajisuhteita vertailualueiden eliöyhteisöihin. Ohjelman kalasto-osasta on vastannut Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta ja pohjaeläinosasta Katriina Könönen Helsingin yliopiston Limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta. Asiasanat Velvoitetarkkailu, tarkkailuohjelma, taimen, kalasto, sähkökoekalastus, pohjaeläimet, potkuhaavimenetelmä, Espoo, Monikonpuro, puro, koski Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Kala- ja riistaraportteja Sivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 9 s + 4 liitettä Suomi Jakelu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pukinmäenaukio 4, PL Helsinki Puh Faksi Kustantaja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PL Helsinki Puh Faksi
3 Sisällys 1. TAUSTAA VALUMA-ALUEEN JA UOMAN SIIRTOALUEEN YLEISKUVAUS TARKKAILUN PERUSTEET JA TAVOITTEET KALASTOTARKKAILU POHJAELÄINTARKKAILU TULOSTEN RAPORTOINTI JA OHJELMAN TARKISTAMINEN VIITTEET...8 LIITTEET...9
4 1. Taustaa Vuosina tehdyissä sähkökoekalastuksissa Monikonpurossa todettiin elävän ainakin Taimeninstituutti ry:n vuonna 1994 istuttamia taimenia sekä kolmipiikkejä ja ahvenia. Taimenia tavattiin Leppävaaran ja Monikon alueella (Saura 2001). Tämän jälkeen Espoon kaupunki sai vuonna 1999 luvan Monikonpuron siirtämiseen alueelle tulevan liikekeskuksen tieltä. Luvan myönsi Länsi-Suomen vesioikeus päätöksellään (Länsi-Suomen vesioikeus 1999). Suurimman osan uudesta uomasta suunniteltiin kulkevan putkessa. Espoon kaupungin ympäristölautakunta ja Espoon ympäristöyhdistys hakivat Vaasan hallinto-oikeudelta muutosta vesioikeuden päätökseen (Vaasan hallinto-oikeus 2000). Perusteena oli mm. purossa elävän taimenkannan tilan vaarantuminen. Hallinto-oikeus ei muuttanut vesioikeuden päätöstä. Monikonpuron uomaa siirrettiin vuoden 2001 alkupuolella Leppävaaran liikekeskuksen alueella kaikkiaan noin 900 m:n matkalla. Uudesta uomasta toteutettiin noin 400 m avouomana. Loppuosa sijoitettiin putkeen tai tunneliin. Edellä mainitun lisäksi Monikonpuron uoman siirrossa toteutui kaksi pienempää siirtohanketta (Asuntosäätiön ja Ratahallintokeskuksen toimesta), jotka olivat väliaikaisia ja jäivät osin pois käytöstä koko uoman siirron toteuttamisen jälkeen. Rantaradan ja Turuntien välisellä alueella Säterinpuistossa (kuva1) Monikonpuroon tullaan rakentamaan lisäksi kolme uutta ylitystä (Suomalainen insinööritoimisto 2001), joiden toteuttaminen saattaa aiheuttaa häiriötä kalastolle ja pohjaeläimistölle. Uusien uomien ja putkitusten rakentaminen tehtiin kuivatyönä. Putkiosuuksille asennettiin kalojen liikkumista helpottavia, veden virtausta hidastavia suisteita sekä syvännekaivoja. Avouomaosuudet kivetään ja soraistetaan kaloille mahdollisimman monimuotoisiksi ja niiden rannoille istutetaan kasvillisuutta paitsi yleisen viihtyisyyden vuoksi, myös uoman varjostamiseksi ja kalojen terrestrisen ravinnon (maalla elävien hyönteisten ja niiden toukkien) elinpaikoiksi. Keväällä 2001 Monikonpuron vesi johdettiin uuteen uomaan. Kesällä 2001 avouomaosuuksien kiveykset ja istutukset viimeistellään. Tämä Monikonpuron kalasto- ja pohjaeläintarkkailuohjelma on laadittu Monikonpuron siirtohankkeelle määrätyn velvoitteen (ks. luku 3) perusteella. Ohjelman kalastotarkkailuosasta (luku 4) on vastannut Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta ja pohjaeläintarkkailuosasta (luku 5) Katriina Könönen Helsingin yliopiston Limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta. 1
5 2. Valuma-alueen ja uoman siirtoalueen yleiskuvaus Espoon kaupungissa sijaitsevan Monikonpuron valuma-alueen alkuosa käsittää mm. Hämevaaran, Laaksolahden lounaisosan, Karakallion ja Lintuvaaran länsiosan. Puro kulkee latvaosissaan metsäisillä ja peltovaltaisilla alueilla, keskivaiheillaan Leppävaaran ulkoilupuiston alueella Monikossa metsäalueiden läpi ja alempana avoimessa kulttuurimaisemassa mm. Leppävaaran urheilupuiston ja keskuksen liikealueen läpi. Vermon eteläpuolella puro laskee Iso-Huopalahteen. Puron kokonaispituus on noin 6,5 km ja uoman leveys 1-2 m (Espoon kaupunki 1999). Valuma-alueella ei ole järviä tai lampia. Latvaosien vesi tulee suomaisilta kosteikoilta ja lähteistä sekä pelto-ojista. Alaosassa vettä virtaa uomaan myös katuviemäreistä. Karttakuva tutkimusalueesta on esitetty liitteessä 1. Keskivirtaamaksi on arvioitu noin 0,1 m 3 /s ja keskialivirtaamaksi 0,01 m 3 /s. Rankkasateiden aikaiseksi ylivirtaamaksi on arvioitu 6 m 3 /s (Vesihydro 1996). Monikonpurossa ei ainakaan ennen uoman siirtoa ollut nousuesteitä, jotka olisivat rajoittaneet kalojen kulkua, mutta alivirtaamakausina veden vähyys on todennäköisesti vaikeuttanut isojen kalojen liikkumista. Uomansiirtoalueen yläosassa uusi uoma tulee noin 60 m pitkässä putkessa Rummunlyöjänkadun ali Soittokunnanpuiston altaaseen ja tekokoskeen. Sen jälkeen noin sata metriä pitkän putkiosuuden jälkeen vesi virtaa ensin 65 m pitkään avoimeen läntiseen kanavauomaan ja lyhyen putkiosuuden jälkeen läntistä kanavauomaa hieman lyhyempään itäiseen kanavauomaan. Sen jälkeen on jälleen reilun 60 m:n mittainen putkiosuus, josta vesi virtaa Ratsutorin altaaseen ja tekokoskeen. Ratsutorin jälkeen on siirron pisin noin 290 m:n mittainen putkiosuus. Siirron alaosassa puro virtaa reilut pari sataa metriä avouomassa (kuva 1). Turuntie Säterinpuisto Rantarata Monikonpuro Rummunlyöjänk. Ratsukatu Vanha uoma Monikonpuro m Nykyinen uoma Vanha uoma Uusi avouoma Uusi putkiosuus Säterinpuistontie Vesiportin allas Soittokunnanpuiston tekokoski Läntinen kanavauoma Itäinen kanavauoma Ratsutorin tekokoski Kehä 1 Leppäkatu Perkkaantie Avouoma Hatsinannpuisto Kuva 1. Monikonpuron uoman siirtoalue Leppävaarassa. 2
6 3. Tarkkailun perusteet ja tavoitteet Länsi-Suomen vesioikeuden päätös Monikonpuron uoman siirrosta sisälsi lupamääräyksiä, joiden mukaan mm. hankkeen vaikutuksia kalastoon on seurattava hankkeen valmistuttua viiden vuoden ajan Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla (Länsi-Suomen vesioikeus 1999). Ennen uoman siirtoa vallinneen kalastotilanteen kartoittamiseksi Espoon kaupungin Tekninen keskus tilasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta vuonna 2000 Monikonpuron kalaston nykytilan selvityksen ja purossa elävän taimenkannan geneettisen tutkimuksen. DNA-tutkimuksen perusteella purossa nykyisin elävä taimen poikkeaa geneettisesti vuonna 1994 istutetusta taimenesta ja sen lisääntyminen on ilmeisen säännöllistä. Purossa on todennäköisesti ollut luonnonvarainen taimenkanta jo ennen istutusta ja luontainen lisääntyminen, myös istutuksen jälkeen on ollut pääasiassa tämän luonnonvaraisen kannan varassa (Saura 2001). Selvityksessä ilmeni, että puron nykykalastoon kuuluvat taimenen lisäksi myös hauki, ahven, salakka, seipi, särki, kolmipiikki ja kymmenpiikki, jotka kaikki kutevat, toisin kuin taimen, keväällä tai alkukesällä. Keväällä kutuaikana kalamäärät olivat purossa huomattavasti suuremmat kuin kesällä (Saura 2001). Kalaston nykytilan selvityksen jälkeen Espoon Tekninen keskus tilasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta Monikonpuron kalasto- ja pohjaeläintarkkailun ohjelman laadinnan sekä toteuttamisen. Pohjaeläimet liitettiin mukaan tarkkailuun, koska niiden merkitys kalojen ravintona on puroekosysteemissä hyvin tärkeä. Tässä tarkkailuohjelmassa esitetään menetelmät, joilla Monikonpuron uomansiirron vaikutuksia kalaston ja pohjaeläimistön runsauteen ja lajisuhteisiin voidaan seurata. Seuranta kohdistuu pääasiassa itse toimenpidealueelle, mutta vertailunäytteitä otetaan myös toimenpidealueen ala- ja yläpuolelta. Tärkeimpinä tutkimuskohteina ovat uuden uoman avo-osuuksissa sijaitsevat koski- ja virtapaikat. Tarkoituksena on seurata kalaston ja pohjaeläimistön palaamista näille alueille. Kaloista taimen on erityistarkkailussa. Tutkimuksessa tullee ilmi, voiko taimen käyttää putkiosuuksia siirtyessään purossa paikasta toiseen ja alkaako uusissa koski- ja virtapaikoissa tapahtua lisääntymistä ja poikastuotantoa. Kaikki näytteeksi tulevat taimenet käsitellään yksilöllisesti ja niistä otetaan rasvaevä mahdollisia DNAjatkotutkimuksia varten. 3
7 4. Kalastotarkkailu Sähkökoekalastukset tehdään elokuussa normaalin kesävirtaaman vallitessa. Koealojensijainti on esitetty liitteen 2 kartassa. Koealoiksi valitaan taulukon 1 esittämien yhtenäiskoordinaattien kohdalta m 2 :n suuruiset alueet, jotka edustavat tyypillisimmillään kyseisiä koski- tai virtapaikkoja (ks. myös kuva 1). Ensimmäisenä näytteenottovuonna sähkökalastusalueet valokuvataan ja valokuviin piirretään koealat. Koealat pidetään koko seurannan ajan (viisi vuotta) vakioina. Koeala 1 sijaitsee uoman siirtoalueen alapuolella, koealat 2-6 itse siirtoalueella ja koealat 7-11 toimenpidealueen yläpuolella (taulukko 1). Taulukko 1. Sähkökalastuskoealat, niiden sijainti (yhtenäiskoordinaatit x, y kaistalla 2) ja paikan kuvaus. Nro X Y PAIKKA Koirapuistonkoski Hatsinanpuisto Ratsutorin tekokoski Itäinen kanavauoma Läntinen kanavauoma Soittokunnanpuiston tekokoski Säterinpuisto Urheilupuisto Vinttikoiraradan pohjoispuoli Monikon puusillankoski Monikonkoski Sähkökalastuksessa käytetään kahta peräkkäistä poistopyyntiä ja varsinainen työskentely koealalla, kalojen käsittely ja kirjanpito tehdään Kalataloustarkkailu periaatteet ja menetelmät -oppaassa (Saura 1999) esitetyllä tavalla. Kaikkien kalalajien koealakohtaiset yksilötiheydet (N), niiden keskivirheet (SE(N)) ja kalastettavuudet (p) arvioidaan kahden poistopyynnin menetelmällä (Seber & Le Cren 1967): 2 N = A /( A B) p= ( A B) / A joissa A = 1. saalis B = 2. saalis AB SE( N ) = 2 ( A B) A+ B Tuloksena ilmoitetaan em. menetelmän perusteella arvioitu koealakohtainen kalojen kokonaistiheys ja -biomassa lajeittain. Lisäksi esitetään koealakohtaisesti myös kummankin kalastuskerran saaliit (lukumäärä ja biomassa), tiheysarvion (N) 95 %:n luottamusväli ja kalastettavuus (p) lajeittain. Taimenen poikaset mitataan ja punnitaan koealoittain yksilöllisesti. Niistä otetaan suomunäyte iänmääritystä ja rasvaevä mahdollisia DNA-tutkimuksia varten. Käsittelyn jälkeen taimenet vapautetaan. Tuloksena tehdään arvio taimenpopulaation koosta ja esitetään sen pituusjakauma ja ikäryhmäkoostumus vuosittain. 4
8 5. Pohjaeläintarkkailu Pohjaeläinnäytteitä otetaan pääosin samoilta koskipaikoilta kuin missä tehdään kalastotutkimuksiakin. Näytealueiden sijainti on esitetty liitteen 3 kartassa. Näytepisteet valitaan taulukon 2 esittämistä kohdista (ks. myös kuva 1). Ensimmäisenä tarkkailuvuonna näytealueet valokuvataan ja valokuviin piirretään näytepisteet, jotta seuraavina vuosina näytteet saataisiin samoista kohdista. Koeala 1 sijaitsee toimenpidealueen alapuolella. Siihen on saattanut vaikuttaa esimerkiksi yläpuolisten rakennus- ja ruoppaustöiden liikkeellepanema kiintoaine- ym. kuormitus. Koealat 2 ja 3 sijaitsevat uudessa uomassa ja koealat 4 ja 5 uuden uoman yläpuolella (taulukko 2). Lopullisesti virtausolosuhteet uudessa uomassa vakiintuvat kiveystöiden valmistuttua talvella Näin ollen näytealueet voidaan tarvittaessa ensimmäisenä tarkkailuvuonna vaihtaa näytteenottoon sopivammiksi. Sopivien alueiden löydyttyä ne pidetään koko tarkkailun loppuajan vakioina. Taulukko 2. Pohjaeläinnäytealueiden sijainti (yhtenäiskoordinaatit x, y kaistalla 2) ja kuvaus. Nro X Y PAIKKA Koirapuistonkoski Ratsutorin tekokoski Soittokunnanpuiston tekokoski Vanhan Turuntien alla oleva koskipaikka Monikonkoski Näytteet otetaan potkuhaavimenetelmällä (SFS 5077) nopeasti virtaavilta koskipaikoilta, mieluiten sora-kivikkopohjilta syyskuun lopussa - lokakuun alussa. Potkuhaavimenetelmää käytettäessä potkinta-ajan tulee olla aina sama eli tässä 30 sekuntia. Potkuhaavin havaksen silmäkoon tulee olla 0,5 mm ja haavin mittojen muutenkin aina samat eri vuosina vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Haavin suuaukon mitat tulee mainita tehtävässä raportissa. Haavia pidetään paikallaan ja pohjaa sekoitetaan jalalla tai käsin haavin suuaukon edessä, haavin virtaa vasten asetettua suuaukkoa vastaavalta pinta-alalta, jolloin pohjaeläimet ja irtonainen pohja-aines kulkeutuvat haaviin. Näytteeseen otetaan mukaan myös irtonainen sora ja karike ja sammalet yms. Kultakin näytealueelta otetaan neljä erillistä, ns. rinnakkaista potkuhaavinäytettä, jotka laitetaan omiin purkkeihinsa eli pidetään erillään. Nämä erilliset näytteet otetaan erilaisilta habitaateilta, kuten soraikosta, kivikosta ja sammalikosta niin, että vallitsevat elinympäristöt tulevat hyvin edustetuiksi näytteisiin. Kultakin yksittäiseltä näytteenottopisteeltä kirjataan ylös syvyys, virtausnopeus (joko siivikolla mitattu tai silmämääräisesti arvioitu) ja pohjan laatu sekä mahdollisen kasvillisuuden (sekä sammalten ja levien) peittävyys (% tai asteikolla 0-3, ks. liite 4). Näytteenottopisteet merkitään näytealueesta piirrettyyn karttaluonnokseen. Näytteenoton yhteydessä kuhunkin näytepurkkiin laitetaan lyijykynällä täytetty paperi- tai kartonkilappu, johon on kirjattu ylös näytepisteen koodi, näytteen numero sekä päivämäärä. Kultakin näytealueelta (koealalta) tehdään maastolomake (liite 4), jolle kirjataan ylös erilaisia elinympäristöä kuvaavia muuttujia, joita voidaan käyttää pohjaeläimistön eroja selittävinä tekijöinä tuloksia tulkittaessa. Näytteet säilötään 70 % etanoliin esimerkiksi tiiviskantisiin lasi- tai pakastepurkkeihin. Pohjaeläimet poimitaan erilleen pohja-aineksesta vaalean tarjottimen päällä ja 5
9 säilötään pieniin tiiviskantisiin lasi- tai muovipulloihin tai -putkiin. Näytteitä säilytetään ainakin seuraavien näytteiden analysointiin ja tulosten tulkintaan saakka, jotta mahdollisuus määritysten tarkistukseen säilyy. Pohjaeläinten tunnistaminen tehdään tarpeeksi kattavaa määrityskirjallisuutta apuna käyttäen. Määrityskirjallisuutta on esitellyt mm. Kantola (1999). Tarvittava määritystaso vaihtelee eläinryhmittäin ja on tilanteesta riippuvainen, mutta ainakin päivän- ja koskikorennot, vesiperhoset sekä ns. helpot ryhmät pyritään mahdollisuuksien mukaan määrittämään lajitasolle. Aineistosta määritetään pohjaeläinlajisto ja lasketaan kokonaistaksonimäärät sekä tarkastellaan pohjaeläinyhteisön rakennetta. Pohjaeläinyhteisöjä ja mitattujen ympäristömuuttujien vaikutusta yhteisöihin voidaan käsitellä monimuuttuja-analyyseillä (esimerkiksi DCA- tai CCA- sekä TWINSPAN-analyysit). Huomiota kiinnitetään mahdollisten harvinaisten tai uhanalaisten lajien esiintymiseen. Potkuhaavinäytteet otetaan koski- tai virtapaikoista. 6
10 6. Tulosten raportointi ja ohjelman tarkistaminen Monikonpuron tarkkailu kestää viisi vuotta ( ). Kunkin tarkkailuvuoden loppuun mennessä toimitetaan luvan haltijalle sekä viranomaisille (Uudenmaan TEkeskuksen kalatalousyksikkö ja Uudenmaan ympäristökeskus) raportti tarkkailuvuoden tuloksista. Viimeisenä vuonna ei tehdä vuosiraporttia vaan loppuraportti, jossa vertaillaan kaikkien tarkkailuvuosien tuloksia ja tehdään arvio Monikonpuron siirron vaikutuksista kalaston ja pohjaeläinten tilaan sekä niiden kotiutumisesta uuteen uomaan. Tämän tarkkailuohjelman tulee saada Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköiden hyväksyntä. Mikäli tutkimustulosten tai muun syyn perusteella osoittautuu tarpeelliseksi, voidaan jo hyväksyttyä ohjelmaa tarkistaa ja muuttaa kalatalousviranomaisen kanssa sovitulla tavalla. 7
11 7. Viitteet Espoon kaupunki Monikonpuron siirto Leppävaaran keskuksen alueella Vesioikeudellinen hakemussuunnitelma. 11 s + liitt. Kantola, L. (toim.) (1999). Ohjeita sisävesien pohjaeläintarkkailuun. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus. Luonnos Länsi-Suomen vesioikeus Päätös Espoon kaupungin hakemuksesta Monikonpuron uoman siirtämisestä nro 90/1999/1. Nyman, C., Anttila, M-E., Lax, H-G, Sarvala, J Koskien pohjaeläimistö jokien laatuluokittelun perustana. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja s. Saura, A Sähkökalastus. Teoksessa: Böhling, P., Rahikainen, M. (toim.) Kalataloustarkkailu: Periaatteet ja menetelmät. Helsinki: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. s Saura Espoon Monikonpuron kalaston nykytilan selvitys. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro s. +liit. SFS (1989). Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. Suomen standardisoimisliitto. 6 s. Seber, G. A. F. and LeCren E. D Estimating from catches large relative to population. J. Anim. Ecol. 36, p Skiver, J. (2000). Biological monitoring in Nordic rivers and lakes. Report to Nordic Council of Ministers. National Environmental Research Intitute. Denmark. 103 s. Suomalainen insinööritoimisto Monikonpuron ylitykset Säterinpuistontien kohdalla. Suomalainen insinööritoimisto. 9 s. +liit. Vaasan hallinto-oikeus Päätös Espoon kaupungin ympäristölautakunnan ja Espoon ympäristöyhdistyksen muutoshakemukseen, joka koskee Länsi-Suomen vesioikeuden päätöstä (nro 90/1999/1) Monikonpuron siirtämisestä nro 00/0017/2. Vesihydro Monikonpuron vesitekninen suunnitelma Leppävaaran aluekeskuksen kohdalla. 8
12 Liitteet LIITE 1. Monikonpuron tarkkailualue LIITE 2. Sähkökoekalastuspisteet LIITE 3. Pohjaeläinnäytepisteet LIITE 4. Pohjaeläinseurantakaavake 9
13
14
15
16 LIITE 4 Monikonpuron pohjaeläinseuranta 2001 Näytteenottaja-/t: Paikka: Pvm: Klo: Koordinaatit: Etäisyys latvoilta (km) : Jokiluokka: Noudin: Noutimen pinta-ala: Nostojen lkm: Esifiksointi: Seula (t) (µm): Säilöntäaine: Ilman lämpötila ( C): Valokuva: Kartta: nro Lisätiedot: KOKO NÄYTEALUE Virtaamatilanne (x) : alivirtaama keskivirtaama ylivirtaama Uoman leveys (k.a., m) Syvyys (k.a., m): Lämpötila ( C): Virtausnopeus (k.a. cm/s): Valaistus (0-3): Kaltevuus: Veden väri ym. : Rantavyöhyke: vasen: maalaji maankäyttö oikea: maalaji maankäyttö (5 m leveä, 50 m pitkä, alareuna näytealueen alareuna) A. Havupuut: Sisältää kaikki havupuut mukaanlukien taimikot B. Lehtipuut: Eri-ikäiset lehtipuut ja - taimikot C. Sekametsä D. Avohakkuu: Äskettäin hakattu alue, jolle ei ole vielä kehittynyt taimikkoa E. Pelto/nurmi: Sisältää kaiken viljelysmaan F. Suo: Puuton avosuo G. Tiet tai asutus: Taajama- tai haja-asutus, tie H. Kallio/Kivikko Pohjan laatu: (0-3) Isot kivet Pienet kivet Sora Hiekka Hiesu Savi Lieju Peruskallio Muu: Väri: Haju: KiI= isot kivet (yli 20 cm), KiP= pienet kivet (2-20 cm), So = sora (2mm-2cm), Hk = hiekka, Hs = hiesu, Sa = savi, Li = lieju, PK= peruskallio Dominoiva laatu ensimmäiseksi esim. hiekansekainen savi = Sa/Hk. Peittävyys% / 0-3: Pohjakasvit, sammalet ja levät: Kasvilajit ja runsaus pohjan peittävyysprosentteina (arvioituna noutimesta tai esim. vesikiikarilla). Rinnakkaisnäytteiden välillä ei saisi olla suuria eroja. Poikkeamat rinnakkaisnäytekohtaisiin lisätietoihin. Näytteenoton lisätietoja (esim. ihmisen vaikutus): RINNAKKAISET NÄYTTEET Näytteen tunniste syvyys (m) virtausnopeus (m/s) partikkelijakauma: makrofyytit: sammalet: levät: Luokka: 0 =puuttuu kokonaan, 1 = alle 5% pinta-alasta 2 = 5-50 % pinta-alasta, 3 = yli 50 % pinta-alasta
KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
Espoon Monikonpuron kalasto- ja pohjaeläintarkkailu vuonna 2002
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 277 Ari Saura Katriina Könönen Espoon Monikonpuron kalasto- ja pohjaeläintarkkailu vuonna 22 Helsinki 23 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika
Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.
Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 Helsinki huhtikuu 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA...3 2. MENETELMÄT...4 3. SÄHKÖKALASTUSTULOKSET...6
Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
Espoon Monikonpuron kalasto- ja pohjaeläintarkkailu vuonna 2001
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 261 Ari Saura Katriina Könönen Espoon Monikonpuron kalasto- ja pohjaeläintarkkailu vuonna 2001 Helsinki 2002 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen
Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
Ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmä Versio 20041026 Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake
Ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmä Versio 20041026 Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake Paikan nimi*: Paikan tyyppi*: Järvi/uoma*: Koordinaatit*: MK/PK/YK Pohj*: Itä*: Tarkkuus*: GPS: Kunta*:
Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
VARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013
RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
Espoon Monikonpuron kalasto- ja pohjaeläintarkkailu vuonna 2003
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 306 Ari Saura Katriina Könönen Espoon Monikonpuron kalasto- ja pohjaeläintarkkailu vuonna 2003 Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013
Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy A 5120 B 5121 Vattenfall Oy PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA 30.9.2016 JUKKA HARTIKAINEN Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 1. TARKKAILUN
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
Vantaanjoen yhteistarkkailu
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 242 Ari Saura Katriina Könönen Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelma 2002 Helsinki 2002 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 12/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 213
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 12/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 213 Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Monikonpuron osittainen siirtäminen rakentamalla uusi uoma
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 223/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan
16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010
16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma
Tuusulanjoen kunnostuksen seuranta vuosina 2004 2009. Raportti pohjaeläinseurannasta. Katriina Könönen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä
Tuusulanjoen kunnostuksen seuranta vuosina 2004 2009 Raportti pohjaeläinseurannasta Katriina Könönen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Toukokuu 2010 Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Johdanto... 4
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012
Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015
ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni
HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö
Pohjaeläintietojärjestelmässä käytettävät, näytteenottoon liittyvät käsitteet
HERTTA-POHJE 25.4.2012 Pohjaeläintietojärjestelmässä käytettävät, näytteenottoon liittyvät käsitteet Vesienhoitoalue Vesipolitiikan puitedirektiivin vesipiiri Vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämää
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007
Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus
KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013
ALLECO RAPORTTI N:O 6/2013 Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300
Espoon Monikonpuron kalaston nykytilan selvitys
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 213 Ari Saura Espoon Monikonpuron kalaston nykytilan selvitys Helsinki 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Helmikuu 2001 Tekijä(t)
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan
Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen
Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 4658/10.03.00/2013 31 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta koskien Monikonpuron uoman siirtoa ja valmistelulupaa Valmistelijat / lisätiedot:
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen
Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi
Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015
JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH
JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö
Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,
9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009
9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen
Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Sorsajoen sähkö- ja katiskakoekalastusten,
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
SÄKKISUON, JUVAINSAARENSUON JA LÄNTISEN SUURISUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009
SÄKKISUON, JUVAINSAARENSUON JA LÄNTISEN SUURISUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 114/2009 Jussi Mäntynen TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 197/2010 Jussi Mäntynen ISSN 158-806 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Summanjoen yläosan sähkökoekalastustulokset
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
Patorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009
Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen
BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 420/16
BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA Heikki Holsti Kirjenumero 420/16 SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTEET... 1 2. TUTKIMUSALUE
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
9M UPM Kymmene Oyj
9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN
Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016
Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset
POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU