YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 12/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 213

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 12/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 213 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Monikonpuron osittainen siirtäminen rakentamalla uusi uoma ja täyttämällä nykyistä uomaa sekä kolmen sillan rakentaminen Espoon kaupungin Leppävaaran kaupunginosassa sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Espoon kaupunki HAKEMUS Espoon kaupunki on ympäristölupavirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Monikonpuron osittaiseen siirtämiseen rakentamalla uusi uoma ja täyttämällä nykyistä uomaa sekä kolmen sillan rakentamiseen hakemukseen liitetyn, Evata Development Oy:n laatiman ja täydentämän suunnitelman mukaisesti Espoon kaupungin Leppävaaran kaupunginosassa sekä lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Yleistä Espoon kaupungin Leppävaaran kaupunginosassa Perkkaan alueella sijaitsevalle Monikonpuron osittaiselle siirrolle ja muille muuttamistoimenpiteille on haettu vesilain mukaista lupaa, koska kaupunki on muuttamassa alueen asemakaavaa. Asemakaavan muutoksen myötä syntyy uusi kortteli 51006, Hatsinanaukio ja Perkkaanpuronpuisto. Myös Perkkaantien katualue laajenee. Monikonpuro on siirretty vuonna 2001 uuteen uomaan Leppäviidan ekokorttelin ja Leppävaaran liikekeskuksen asemakaavojen mukaisen rakentamisen takia. Tähän puron siirtämiseen Länsi Suomen vesioikeus on myöntänyt luvan antamallaan päätöksellä nro 90/1999/1. Monikonpuron ja sen vesiaiheiden nykyinen sijainti on osoitettu vahvistetussa Leppäviidan ja Leppävaaran liikekeskuksen asemakaavoissa. Tämän suunnitelman mukainen Monikonpuron uusi uoma käännetään Kehä I:n itäpuolella Ystävyydenportilla Perkkaantien pohjoispuolelle katualueen reunaan runsaan 360 metrin matkalla ja se yhtyy takaisin nykyiseen uomaansa suunnitellun Perkkaanpuronpuiston kohdalla Perkkaankujan linjan itäpuolella. Uusi uoma on tarkoitus toteuttaa kaupunkikuvallisesti korkealaatuisena avokanavana.

2 Yleiskuvaus vesistöstä Virtaamat ja vedenkorkeudet 2 Monikonpuron muuttamistoimenpiteet on suunniteltu siten, ettei niistä aiheudu haitallista padotusta eikä vedenpinnan nousua puron yläpuolisiin osiin tai ranta alueille. Uuden puron suunnittelussa on otettu huomioon taimenen ja muiden kalojen nousumahdollisuus puron yläpuolisiin osiin, jotta kalat voisivat käyttää niitä edelleenkin lisääntymisalueinaan. Uoman seinämien ja pohjan muotoiluin, pohjapadoin sekä vesiaihein luodaan kanavan pohjalle suotuisia olosuhteita kasvustolle ja kaloille. Luonnontilaista uomaa ei perata. Puron kaivutyön toteuttaminen kuivatyönä rajoittaa veden samentumisen ja puron liettymisen vähäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Monikonpuro, joka tunnetaan myös Kilonojan nimellä, sijaitsee Espoon kaupungin alueella. Puron valuma alueen alkuosa käsittää mm. Hämevaaran, Laaksolahden lounaisosan, Karakallion ja Lintuvaaran länsiosan. Sieltä puro virtaa aluksi pohjois eteläsuunnassa kohti Leppävaaraan keskusta. Sen jälkeen se jatkaa itä länsisuuntaisena ja laskee lopuksi Vermon kohdalla Iso Huopalahteen. Puro alittaa rumpuina ja silta aukkoina useita liikenneväyliä, mm. Turuntien ja Vanhan Turuntien, Helsinki Turku rautatien ja Kehä Ι:n. Alkuperäinen Monikonpuro on vuonna 2001 siirretty Leppävaaran ja Leppäviidan asemakaavojen toteutuksen yhteydessä uuteen uomaan Leppävaaran liikekeskuksen eteläpuolelle. Siirretyn uoman pituus oli noin 900 m, mistä avouomaosuutta oli noin 400 m ja putkiosuutta noin 500 m liikekeskuksen kohdalla. Nykyisen puron kokonaispituus on noin 6,5 km ja luonnontilaisen uoman leveys on 1 2 m. Puron korttelialueen yläpuolinen osuus on noin 4,4 km, suunniteltavan uoman osuus noin 350 m ja alapuolelle jäävä mereen johtava osuus noin 1,8 km. Monikonpuron valuma alue rautatiesillan kohdalla ennen Leppävaaran aluekeskusta on noin 11,7 km 2, josta noin 61 % on rakentamatonta aluetta, 25 % pientaloaluetta ja 13 % muita rakennettuja alueita. Leppävaaran aluekeskuksen jälkeen Kehä Ι:n alapuolella koko valuma alue on noin 12,45 km 2. Tämä aluekeskuksen lisävalumaalue voidaan katsoa yleiskaavan toteuttamisen jälkeen kuuluvaksi kerrostalo, liikenne yms. alueeseen. Monikonpuron hydrologisista olosuhteista on laadittu selvitys "Monikonpuron vesitekninen suunnitelma Leppävaaran aluekeskuksen kohdalla" (Vesihydro Oy 1996). Tässä esitetyt valuma aluetta ja virtaamia koskevat tiedot perustuvat kyseiseen selvitykseen. Arvioiden mukaan rankkasateesta aiheutuvat virtaamat muodostuvat määrääviksi Monikonpurossa. Ylivirtaamiksi HQ 1/20 on arvioitu seuraavat arvot:

3 3 Rautatiesillan luona Kehä Ι:n luona Nykyisin (v. 1996) 3,58 m 3 /s 3,92 m 3 /s Asemakaavan mukaisessa tilanteessa 5,76 m 3 /s 6,43 m 3 /s Turuntien kohdalla olevan sillan ja sen viereisen kevyen liikenteen väylän rummun aiheuttama padotus leikkaavat virtaamahuippua mallilaskelmien mukaan siten, että tulovirtaamalla 8 m 3 /s (toistumisaika 100 vuotta) menovirtaama alavirran puolella on luokkaa 6 m 3 /s. Lisäksi Vanhan Turuntien yläpuolisilla alueilla saattaa esiintyä padotusvaikutusta edellä mainituista rummuista riippumatta, joten todennäköisesti uoma ei pysty tämän kohdan yläpuolellakaan nykykunnossaan läpäisemään mallilaskelmassa käytettyä huippuvirtaamaa 8 m 3 /s. Valuma alueen perusteella Leppävaaran liikekeskuksen kohdalla ja myös suunnitellun korttelialueen kohdalla Monikonpuron keskivirtaaman voidaan arvioida olevan 0,1 m 3 /s ja keskialivirtaaman 0,01 m 3 /s. Siten on mahdollista, että pitkinä kuivina kausina alivirtaama on lähellä nollaa. Nykyisen uoman kohdassa pl. 394 (Junginpolku) sijaitsevan sadevesiviemärin liittyminen uomaan on otettu huomioon suunnittelussa siten, että Monikonpuron Ratsutorin alapuolisella osalla on mitoitusvirtaamana käytetty arvoa 7 m 3 /s. Tällöin uuden korttelialueen kohdalla vesisyvyys 3,5 m leveässä kanavassa on 1,1 m luokkaa (pituuskaltevuus 0,003). Koska kanavassa on varaa vesisyvyyden lisäämiseen, voidaan kanavan pohjaa muotoilla vesieläimistölle ja kaloille suotuisaksi. Kalasto Monikonpuroon on istutettu vuonna 1994 Taimeninstituutti ry:n toimesta Ingarskilajoen taimenen poikasta. Istutuksin aikaansaatu poikastiheys oli noin 100 kaksikesäistä poikasta aarilla. Yhdistyksen edustajan mukaan kalat ovat koekalastusten perusteella menestyneet ja lisääntyneet purossa istutusten jälkeen. Lisäksi purossa esiintyy luontaisesti ainakin vimpaa. Länsi Suomen vesioikeuden päätös Monikonpuron uoman siirrosta sisälsi lupamääräyksiä, joiden mukaan mm. hankkeen vaikutuksia on seurattava vuosina Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos on tehnyt edellytettyjä kala ja pohjaeläinseurantoja. Tulokset on esitetty vuosittaisissa raporteissa (RKTL:n julkaisut nro 213, 260, 261, 277, 306, 349, 385). Seurannoissa on todettu, että kalasto on palaamassa liikekeskuksen kohdalla siirrettyyn uomanosaan, mutta puron pohjoisosan taimenkanta on kadonnut. Syynä tähän ei kuitenkaan ole uoman siirto sinällään, vaan kuivat kesät vuosina 2002 ja 2003 sekä raju tulva kesällä 2004, joiden seurauksena kalasto katosi puron latvoilta. Vähäisen virtaaman vuoksi puro saattaa kylminä talvina ja kuivina kesinä

4 Rakennustoimenpiteet Hankkeen vaikutukset Monikonpuroon 4 kuivua niin, että taimenen mäti tuhoutuu. Kuivina syksyinä taas mahdollisesti merestä kudulle nousemaan pyrkivillä emokaloilla saattaa olla vaikeuksia löytää kutualueille. Puron pienuuden vuoksi Monikonpurolla ei ole juuri merkitystä Suomenlahden taimenen poikastuotannolle. Monikonpuron veden laadusta ei tiettävästi ole tehty tutkimuksia. Taimenen aiempi menestyminen purossa viittaa kuitenkin siihen, että vesi on suhteellisen hyvälaatuista. Uusi suunniteltu purolinjaus erkanee nykyisestä uomasta Ystävyydenportin jälkeen kääntyen Perkkaantien suuntaiseksi itään liittyen uudelleen nykyiseen purouomaan noin 330 m:n päässä erkanemiskohdasta. Uusi uoma sijoittuu Perkkaantien pohjoispuolelle katualueen ja suunnitellun korttelin rajalle. Vesilain mukaista lupaa on haettu seuraaville muuttamistoimenpiteille: uuden avokanavan rakentaminen Perkkaantien pohjoispuolelle ja suunnitellulle korttelialueelle kolmen sillan rakentaminen uuden purouoman yli nykyisen uoman täyttö suunnitellulla korttelialueella Uomaosuus välillä plv on uutta, muotoiltua betonikanavaa, jonka leveys vaihtelee 3 ja 9 metrin välillä. Plv on pääosin nykyistä avouomaa. Perkkaantien jalankulkuväylän leventämisen vuoksi välillä plv nykyistä uomaa joudutaan vähäisessä määrin siirtämään. Uoman pohjaleveys on 1,5 m ja eroosiosuojatut sivuluiskat 1:1,5. Uuden uoman pohjan korkeustaso on välillä +2,30 0,02 m ja uoman keskimääräinen syvyys on noin 2,5 m. Kanavan pohjaa muotoillaan kaloille ja pohjaeläimille suotuisaksi. Kaavailtu Perkkaantien leventäminen aiheuttaa nykyisen rummun jatkamisen pl 470 lähtien. Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Uusi avokanava on suunniteltu siten, että se johtaa suurimmat virtaamat aiheuttamatta vedenkorkeuden haitallista padotusta. Aiemmin laaditun selvityksen, Monikonpuron vesitekninen suunnitelma Leppävaaran aluekeskuksen kohdalla (Vesihydro Oy 1996), mukaan alueen yleiskaavan toteutumisen jälkeen ylivirtaama on 6 m 3 /s (toistuvuus 1/20 vuotta). Yläjuoksun puolella sijaitsevan maantien 110 (Turuntie) silta ja rumpurakenteet rajoittavat virtaaman em. arvoon. Aiemman puron siirron yhteydessä tehdyn selvityksen perusteella suunnittelun lähtökohtana on käytetty mitoitusvirtaamaa 7 m 3 /s. Uuden avouomaosuuden vedenkorkeudella ei ole vaikutusta Ratsutorin pohjapadon yläpuolisiin vedenkorkeuksiin.

5 Vaikutukset kalastoon 5 Ratsutorin pohjapadon harjan korkeus +4,20 m säätää yläpuolisen altaan vedenkorkeuden keski ja alivirtaamatilanteessa tasolle +4,3 m. Ylivirtaaman aikana vedenkorkeus padon yläpuolella on tasolla +5,8 m. Uuden kanavauoman ja sen silta aukkojen mitat ovat sellaiset, että ne eivät rajoita virtaamia yliveden mukaisessa tilanteessakaan. Suunnitellulla korttelialueella uoman siirto voidaan toteuttaa kuivatyönä ja yhteys nykyiseen uomaan avataan vasta lopuksi, jolloin veden sameneminen kaivutyön vuoksi jää lyhytaikaiseksi ja vaikutukseltaan vähäiseksi. Rakentamistoimenpiteiden seurauksena menetetään kalojen kutupaikkoja poistettavan uoman osuudella. Koska lisääntymisalueita on purossa myös rakennettavan osuuden yläpuolella, kalojen nousumahdollisuus yläpuolisiin osiin voidaan säilyttää rakentamisen vaiheistuksella. Avouomaosuuksille sijoitetaan kiviä ja soraikkoja, jotka tarjoavat suojaa ja kutualustoja kaloille. Leppäviidan alueella tehtävillä kierrätys ja ilmastusjärjestelyillä parannetaan veden laatua, mikä lisää taimenen elinmahdollisuuksia. Rakentamistöiden seurauksena mahdollisesti syntyvää lietettä voidaan töiden päätyttyä poistaa ja lisäksi mahdollisia työnaikaisia poikasmenetyksiä voidaan korvata istutuksilla. Vaikutukset virkistyskäyttöön Monikonpuron virkistyskäyttö ei vähene merkittävästi uuden uoman rakentamisen seurauksena. Avouomien ja vesiaiheiden muotoilulla sekä ranta ja laiturirakenteilla parannetaan vesimaisemaa ja luodaan viihtyisyyttä alueella oleskeleville ja asuville ihmisille. Nykyiset jalankulku ja pyöräilyreitit säilyvät alueella. Vaikutukset rakenteisiin ja laitteisiin Monikonpuron rakentaminen aiheuttaa muutoksia Hatsinanpuiston vesihuoltorakenteisiin, jotka ovat Espoon Veden omistuksessa. Näiden siirrosta on sovittu omistajan kanssa. Ystävyydenportin alikulkusiltaan joudutaan tekemään rakennemuutoksia. Omistussuhteet Töiden aloittaminen Toimenpidealue on Espoon kaupungin omistuksessa. Hanke on erittäin merkittävä sekä Espoon kaupungille että hankkeen eri osapuolille. Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen perustana olevaan rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi ja valmistamiseksi. Työn aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja sen aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen määräyksiä muutetaan.

6 Liittyminen muihin suunnitelmiin 6 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Monikonpuron siirto liittyy alueen asemakaavan muutoksen toteuttamiseen sekä Perkkaantien kehityssuunnitelmaan, jossa on myös varaus pikaraitiotielle. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon toimenpidealueella voimassa olevan Perkkaa II B asemakaavan ja sen Hatsinanpuistoa koskevan muutosehdotuksen, jossa toimenpidealue on pääosin merkitty huvi, viihde ja liikuntapalvelujen korttelialueeksi (PV 1). Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Espoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että Monikonpuroon on istutettu vuonna 1994 Ingarskilanjoen taimenen poikasia. Purossa on mahdollisesti ollut myös luonnonvarainen taimenkanta jo ennen istutuksia ja luontainen lisääntyminen, myös istutuksen jälkeen, on ollut pääasiassa tämän luonnonvaraisen kannan varassa. Taimenen lisääntymistä on toistaiseksi tapahtunut vain siirrettäväksi suunnitellun uoman yläpuolella, missä taimen oli ennen vuotta 2003 kalaston valtalaji. Monikonpurossa ei ole nousuesteitä, joten taimenen vaellusmahdollisuudet ovat säilyneet. Taimen taantui voimakkaasti vuosien kuivan kauden aikana eikä kanta ole toistaiseksi toipunut. Puron alaosan kalasto on runsas koostuen särkikaloista (seipi ja särki) sekä ahvenesta. Puron keskiosassa valtalajeina ovat piikkikalat (kolmipiikki ja kymmenpiikki). Ohitettavaksi suunnitellusta Koirapuistonkoskesta on tavattu yksittäinen yksilö uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäväksi luokiteltua vesiperhosta saksinseulasta (Hydropsyche saxonica), jota on tavattu runsaampana hankealueen yläpuolisesta Monikonkoskesta. Lisäksi kaikista tarkkailluista Monikonpuron koskista on tavattu silmälläpidettäväksi luokiteltua purovainokas vesiperhosta (Rhyacophila fasciata). Rakentamistoimenpiteiden seurauksena kalojen elinympäristö yksipuolistuu ja pohjaeläimistö köyhtyy poistettavan uoman osuudella. Kalojen, mm. taimenten, nousumahdollisuus ylempänä sijaitseviin lisääntymispaikkoihin voidaan kuitenkin säilyttää rakentamisen vaiheistuksella ja toteuttamalla uoma siten, ettei veden virtausnopeus

7 7 nouse liian suureksi. Meritaimenen alkuperäiset kannat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Purotaimenkannat ovat Uudellamaalla harvinaisia, vaikkei niitä ole luokiteltu uhanalaisiksi. Avouomaosuudelle on tarkoitus sijoittaa kiviä ja soraikkoja, jotka tarjoavat suojaa ja kutualustoja kaloille. Lisäksi Leppäviidan alueelle on suunniteltu tehtävän kierrätys ja ilmastusjärjestelyjä, joilla voidaan parantaa vedenlaatua ja edelleen lisätä taimenen elinmahdollisuuksia. Uomaosuus on paaluvälillä selvästi nykyistä uomaa leveämpi. Päivitetyssä suunnitelmassa uomasta oli kuitenkin vain muutama poikkileikkauskuva, joista uoman pohjan muodot eivät kovin hyvin käyneet ilmi. Hakijan tulee selvittää, alenevatko veden virtausnopeus ja vesisyvyys pienten virtaamien aikana niin, että ne haittaavat kalojen nousua ja pohjaeläimistön elinoloja. Tarvittaessa uoman pohjaa tulee muotoilla siten, että vesi virtaa myös mahdollisimman pienillä virtaamilla. Lisäksi päivitetyssä suunnitelmassa ei ollut lainkaan poikkileikkausta uomasta. Alkuperäisen suunnitelman mukaisessa poikkileikkauksessa uuden uoman alun kaltevuus on hyvin suuri. Ympäristökeskuksen mielestä hakijan tulee selvittää, voidaanko uoman kaltevuutta loiventaa kyseisessä kohdassa. Ympäristökeskus on katsonut, että lupa hankkeen toteuttamiseksi voidaan myöntää, ja tehnyt ehdotuksen lupamääräyksiksi. Hakijalle voidaan myöntää myös töidenaloittamislupa. 2) Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus on lausunut, että Monikonpurossa esiintyy taimenkanta, jota on seurattu uoman aikaisemman siirtohankkeen yhteydessä viisivuotisella sähkökalastus ja pohjaeläinseurannalla. Varsinaiset taimenen lisääntymisalueet sijaitsevat Monikonpuron latvaosilla Leppävaarasta luoteeseen. Seurannan viimeisinä vuosina taimenta ei ole purossa enää tavattu, mikä johtuu vähävetisistä viime vuosista. Taimenen lisäksi purossa esiintyvät ainakin särki, seipi, salakka, ahven, hauki, kymmenpiikki ja kolmipiikki. Taimenkantakin saattaa vielä elpyä, jos virtaamatilanne pysyy jatkossa suotuisampana. Työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa. Monikonpuron kalakantaa ja pohjaeläimistöä tulee jatkossakin seurata vastaavanalaisella työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tarkkailuohjelmalla kuin puron aikaisemman siirtohankeen yhteydessä. Lisäksi tarkemmat suunnitelmat puron muuttamisesta "kaupunkikuvallisesti korkealaatuiseksi avokanavaksi" on vielä hyväksytettävä työvoima ja elinkeinokeskuksella ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 3) Espoon kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että Monikonpuro kulkee siirrettävällä alueella luonnollisesti mutkitellen. Puroa oikaistaessa on vaarana, että menetetään osa kalaston ja pohjaeläinyhteisön monimuotoisuudesta. Uuden uoman suunnitteluun on sen takia kiinnitettävä erityisesti huomiota. Koirapuistonkoskessa elää harvakseltaan uhanalaisluokituksen perusteella silmälläpidettä

8 8 viin lajeihin kuuluva Saksinseulanen vesiperhonen (Hydropsyche saxonica). Taimenen ja muidenkin kalojen kannalta on tärkeää, ettei uudessa uomassa ole niin jyrkkiä kohtia, että ne estävät kalojen nousua. Kalat tarvitsevat suojakseen kiviä sekä kutupaikoiksi soraikkoja. Uoman pohja tulisi rakentaa niin, että pienen virtaaman aikaankin siinä virtaisi kapeassa osassa riittävästi vettä. Uomassa tulisi olla vaihtelevasti syvempää ja matalampaa vettä. Uoman rakennussuunnitelmassa pitäisi vähintään osoittaa alivirtaaman aikaan virtaaman vaihtelua aikaansaavien kynnysten sijainnit sekä alueet, mihin soraikkoja ja kivisiä kohtia suunnitellaan laitettaviksi. Ympäristölautakunta on esittänyt, että lupahakemukseen on liitettävä riittävän yksityiskohtainen, asiantunteva suunnitelma kalojen huomioimisesta ja niiden nousumahdollisuuksien turvaamisesta rakennettavassa kanavassa. Uoman siirto ja rakentaminen tulee tehdä niin, että Koirapuistonkoski säilyy nykyisellään. Lisäksi luvassa pitää olla vedenlaadun, pohjaeläimistön ja kalaston tarkkailuvelvoite sekä työn aikaisten että sen jälkeen ilmenevien vaikutusten seuraamiseksi. Tarkkailun tulisi ulottua esimerkiksi ajanjaksoon viisi vuotta työn valmistumisen jälkeen. Työn ajoittamisella voidaan vähentää syntyviä haittoja. Nykyisen uoman täyttämistä ei tule sallia ennen lainvoimaista lupaa. 4) Espoon ympäristöyhdistys ry on vaatinut, että ennen vesilain mukaisen lupahakemuksen käsittelyä on tehtävä Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen nro 6979/503/2005 mukainen ympäristövaikutusten arvio. Lautakunta on päättänyt, että Perkkaa II B asemakaavan muutosehdotuksen nähtävillä oloaikana selvitetään "luonnontilaisen Monikonpuron siirron ympäristö ja ekologiset vaikutukset ja suunnitellun vesiuoman toiminnallisuus sekä vesimaiseman luonnontilaisuuden häviämisen seuraukset ja vaikutukset alueen käyttöön". Jari Venetvaara Ky:n tekemä luontoselvitys on vain pesimälinnuston ja kasvillisuuden peruskartoitus eikä miltään osin voi täyttää kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaista laajaa vaikutusarviointia. Selvityksen tekijän tulee olla riippumaton kaupungin viranhaltijoista ja suunnittelijoista sekä suunnitellun rakennushankkeen rahoittajista ja muista taustaorganisaatioista. Lisäksi selvityksen tekijällä tulee olla laaja ja monipuolinen kokemus sekä ympäristövaikutusten että sosiaalisten vaikutusten arvioinneista. Ympäristöyhdistys on Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle antamassaan lausunnossa todennut, että kyseistä asemakaavan muutosta ei tulisi tehdä, vaan alue pitäisi säilyttää nykyisen kaavan mukaisena puistoalueena (VP). Monikonpuron maisemallinen ja virkistyksellinen arvo pienenee oleellisesti, jos kymmeniä metrejä korkea huvi ja viihdehallirakennus toteutetaan nyt suunnitellun mukaisesti.

9 HAKIJAN SELITYS 9 Hakija on muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta antamassaan selityksessä viitannut Espoon kaupungin teknisen keskuksen lausuntoon nro 6979/503/2005 koskien Perkkaa II B, alue , asemakaavan muutosehdotusta. Hakijalla ei ole ollut lisättävää kaavalausunnossa mainittuihin asioihin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Espoon kaupungille luvan Monikonpuron osittaiseen siirtämiseen rakentamalla uusi uoma ja täyttämällä nykyistä uomaa sekä kolmen sillan rakentamiseen hakemukseen liitetyn, Evata Development Oy:n laatiman ja täydentämän suunnitelman mukaisesti Espoon kaupungin Leppävaaran kaupunginosassa. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Rakennustyöt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesistölle, vesistön käytölle ja kalakannoille. Töitä ei saa aloittaa, ennen kuin Espoon kaupungin Leppävaaran kaupunginosan Perkkaa II B asemakaavan vireillä oleva, Hatsinanpuistoa koskeva muutos on lainvoimainen. 2) Uusi uoman osa on rakennettava valmiiksi kuivatyönä ja yhdistettävä Monikonpuroon vasta töiden päätyttyä. Uusi uoma on toteutettava luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti mm. vaihtelevin pohjanmuodoin ja poikkileikkauksin. Uoman pohjaan on rakennettava kesävirtaamaa vastaava pieni uoma, johon pienimmät virtaamat keskitetään. Uomaan on sijoitettava kiviä ja soraikkoja. Hatsinanpuiston vesihuoltorakenteisiin tarvittavat muutokset on toteutettava Espoon Veden kanssa sovittavalla tavalla. 3) Luvan saajan on toimitettava tarkemmat suunnitelmat Monikonpuron uuden uoman toteuttamisesta kaupunkikuvallisesti korkealaatuisena uomana Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksyttäväksi ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 4) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä.

10 10 5) Hankkeen vaikutuksia kalakantoihin Monikonpurossa on tarkkailtava hankkeen valmistuttua vähintään viiden vuoden ajan Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava työvoima ja elinkeinokeskukselle viimeistään kuukautta ennen töihin ryhtymistä. 6) Hankkeen työnaikaisia vaikutuksia vesialueella ja hankkeen valmistuttua sen vaikutuksia pohjaeläimistöön Monikonpurossa on tarkkailtava vähintään viiden vuoden ajan Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen töihin ryhtymistä. 7) Töiden päätyttyä rakennuspaikka on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. 8) Rakennustöihin on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja työt on tehtävä valmiiksi kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 9) Töiden aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä uoman lopullista sijaintia ja rakenteiden toteutuneita mittoja osoittavat piirustukset. Perustelut Monikonpuron osittainen siirtäminen rakentamalla uusi uoma ja täyttämällä nykyistä uomaa sekä rakentamalla kolme uutta siltaa ovat tarpeen Espoon kaupungin Leppävaaran kaupunginosan Perkkaa II B asemakaavan vireillä olevan, Hatsinanpuistoa koskevan muutoksen mukaisten rakennuskohteiden toteuttamiseksi ja alueen maankäytön tehostamiseksi. Uoman seinämien ja pohjan muotoiluin, pohjapadoin sekä vesiaihein uoman pohjalle luodaan suotuisia olosuhteita kasveille, kaloille ja pohjaeläimille, jolloin niille aiheutuvat haitat ovat lyhytaikaisia ja vähäisiä. Monikonpuro ei ole suojelukohde eikä sen alueella esiinny rauhoitettuja kasvi tai eläinlajeja. Kuivatyönä tehtävästä uuden uoman rakentamisesta aiheutuu vain vähäistä ja lyhytaikaista veden sameutumista. Luvan saaja omistaa hanketta varten tarvittavan alueen. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 4 ja 6 :n 2 momentti

11 Töidenaloittamislupa 11 Ympäristölupavirasto myöntää Espoon kaupungille luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töitä ei kuitenkaan saa aloittaa, ennen kuin Espoon kaupungin Leppävaaran kaupunginosan Perkkaa II B asemakaavan vireillä oleva, Hatsinanpuistoa koskeva muutos on lainvoimainen. Perustelut Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja töiden aloittaminen voi tapahtua tuottamalla muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista Hankkeessa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Espoon kaupungin ympäristölautakunnan muistutus on muuten otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla, mutta Koirapuistonkosken säilyttäminen nykyisellään ei ole sen sijainnista johtuen käytännössä mahdollista. Töidenaloittamislupa on myönnetty sen perusteluista ilmenevin syin. Espoon ympäristöyhdistys ry:n mielipiteen johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu sellaisia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :ssä tarkoitettuja merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että ympäristövaikutusten arviointi olisi tarpeen suorittaa. Ympäristölupavirasto viittaa tältä osin luparatkaisun perusteluihin. KÄSITTELYMAKSU 945 euroa Maksu on määrätty 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeammaksi, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua suurempi. Sovellettu säännös Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003)

12 MUUTOKSENHAKU Liite 12 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Esko Vähäsöyrinki Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/ha

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.