Pelastusalan työturvallisuuden edistäminen Työturvallisuusseminaari Espoo

Transkriptio

1 Pelastusalan työturvallisuuden edistäminen Työturvallisuusseminaari Espoo Pelastusalan työhyvinvointi ja työturvallisuus ohjelma Työryhmä 2_Työturvallisuus Paavo Tiitta Riskienhallintapäällikkö, Pohjois-Savon pelastuslaitos

2 Pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävä yhteistyöelin Pelastuslaitosten työhyvinvointi ja työturvallisuus ohjelmaa koordinoiva yhteistyöelin perustui hallituksen päättämään pelastuslaitosten työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen. Yhteistyöelin muodostuu sisäministeriön, pelastuslaitoksien, palopäällystöliiton, työterveyslaitoksen ja työmarkkinaosapuolten edustajista ja se koordinoi hankkeeseen nimettyjä alatyöryhmiä. Hanke päättyi loppuseminaariin Pelastusopistolla Yhteistyöelimen puheenjohtajana toimi 2014 pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen (Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueenpelastuslaitos ja sihteerinä ylitarkastaja Jouni Pousi / SM. Aiemmat puheenjohtajat 2010 pelastusjohtaja Pekka Vänskä, 2012 Pia Vähäsalo. Alatyöryhmät: 1. Työterveyshuollon järjestäminen 2. Fyysisen toimintakyvyn arviointijärjestelmän jalkauttaminen 3. Työyhteisön hyvinvointia edistävä prosessi 4. Työturvallisuustoiminnan kehittäminen ( loppuvuodesta 2012 / Paavo Tiitta pj) 5. Pelastustoimen urapolut ( 2013)

3 Pelastusalan työhyvinvointi- ja työturvallisuus- ohjelma Alatyöryhmä 2: Työturvallisuus 2013 > ) Työriskin arviointi nykytilan kartoitus. Opinnäytetyö Jarkko Savilepo 2) Tilannepaikan työturvallisuushavainnointi (pilotit Vantaa ja Kuopio) Linkitys Peraan 3) PERA työriskin arviointi x) JKL Pilottivaihe 8 laitosta, PSR tuki 4) Työsuojeluvastuiden itseoppimisaineisto Pirkanmaa Moodle/ ts toimintaohjelma Benchmarking 5) Pelastusalan työturvakortti SPPL 6) Pelastusalan työturvallisuus henkilöstön päivät Kuopio Tre JKL Espoo Sopimuspalomiesten vakuutusturvaselvitys 2013, Isto Kujala. Pelastustoimen työturvallisuus poikkeamarapoprtointi. Opinnäytetyö Juha Höök Työturvallisusseminaari Jyväskylän työturvallisuusmessuilla Pelastustoimen ja ensihoidon poikkemaraportoinnin liittäminen Peraan 2015

4 Tulevaisuus Hankkeen koordinointi päättynyt, osa alatyöryhmiä jatkaa itsenäisesti. Mikä on alatyöryhmien tulevaisuus jatkossa: onko luontevaa siirtyä pelastustoimen kumppanuusverkoston alle, miten jatkuu? Esitys tehty Kumppanuusverkostolle kokouksessa Oulussa TR2 hankkeiden jatkamiseksi Työturvallisuusseminaarit, Pera, työturvakortti, verkkooppimisalusta

5 Turvallisuuspalvelujen esitys Oulu Pelastusjohtajat nimeävät kumppanuusverkoston nimissä toimivan pelastusalan työturvallisuutta edistävän työryhmän Kyseessä on asiantuntijaryhmä, ei työmarkkinajärjestöjen neuvotteluryhmä. Kotipesänä työturvallisuustyöryhmällä olisi lähtökohtaisesti pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluiden palvelualue, mutta muista työryhmistä poiketen tässä olisi pelastuslaitosten palvelualueista koostuvien edustajien lisäksi muiden organisaatioiden (Suomen Palopäällystöliitto, Sopimuspalokuntalaisten liitto, Pelastusopisto, sisäministeriön pelastusosasto, Työterveyslaitos, Suomen Palomiesliitto jne.) edustajia. Työryhmä voi kutsua myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Työryhmän toimikausi olisi määräaikainen, 2 vuotta kerallaan, ja työryhmän vetäjä raportoisi toimintaa kumppanuusverkoston kokouksissa.

6 Poikkeamarportointia ja pelastus-arvi vuodesta 2008 Pelastus-Arvi on Työterveyslaitoksen kehittämä 2008 pelastuslaitoksille räätälöity työturvallisuusriskien tunnistus- ja arviointimenetelmä. Pelastus- Arvi on ollut Työterveyslaitoksen palvelimella. Pelastus-Arvin käyttö ja poikkeamaraportointi on ollut laitoskohtaista, ja siitä on lähinnä käytetty lomakkeita erillään tietokannasta. Haasteena on ollut, että jokaisella laitoksella on omat sopimuksensa isäntäkuntien/vakuutusyhtiöidensä kanssa, jotka kaikki tuottavat tarjouksiinsa ja käytänteisiinsä pohjautuen tapaturma- ja poikkeamaraportointia. Yhteistä poikkeamaraportointia on vuosien saatossa tarjottu Pronton yhdeksi selostesivuksi. Sinne ei poikkeamaraportointia kuitenkaan ole hyväksytty. Varanto-hankkeen myötä on ollut esillä yhteisen poikkeamaraportoinnin kehittäminen Varannon tietokantoihin. Keskustelu on ollut hyvää, mutta ei ole johtanut konkreettisiin ratkaisuihin.

7 Pelastustoimen ja ensihoidon riskienarvointityökalu PERA Selainpohjainen työkalu Taustalla Keski-Suomen pelastuslaitoksen riskienarvioinnin projekti 2013 ja halu kehittää pelastus-arvin irtolomakkeet yhteen tietokantaan 2013 työturvallisuusseminaari > Työryhmä 2 hankkeeksi 2014 pilottihanke kahdeksan pelastuslaitoksen voimin

8 PERA -tietojärjestelmä PERA -tietojärjestelmän kehitystyö, käyttökoulutus ja jalkauttaminen vaiheittain. Projektin koordinaattorina Teemu Mykkänen ja Maija Puranen Keski-Suomen pel.laitos. Työkalun sisältöelementteinä ovat: Riskinarviointi Henkilöstö ja pelastustoiminta Kiinteistöt/ asemat Ajoneuvot Pelastus- ja ensihoitotehtävät Tilannepaikan riskinarviot (turvallisuushavainnointi) Toimintamallit ja työohjeet, asiakirjat Poikkeamaraportointi tietyin rajauksin Kehitysehdotukset ja läheltä piti- tilanteet Turvallisuustiedotteet (ennaltaehkäisevät ja läheltä piti- tiedotteet sekä tapaturmatiedotteet) Tapaturmien syöttäminen manuaalisesti

9 PERA tietojärjestelmä osaksi pelastuslaitosten päivittäistä turvallisuustoimintaa Pilottivaihe KS pel.laitos 2. Vaiheessa ensin aloittaneet pilottilaitokset: 2 vaihe Keski-Suomen Pelastuslaitos Jokilaaksojen Pelastuslaitos 3 vaihe jalkauttaminen kaikki Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen Pelastuslaitos laitokset Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos -Tietokanta Pirkanmaan Pelastuslaitos kumppanuusverkoston Pohjois-Savon Pelastuslaitos palvelimelle Päijät-Hämeen Pelastuslaitos Varsinais-Suomen Pelastuslaitos 2- ja 3 vaiheelle on haettu Palosuojelurahastolta, rahoituspäätös kokoukseen uudelleen tarkasteltavaksi.

10 PERASSA mukana nyt 1. Keski-Suomen Pelastuslaitos 11. Etelä-Savon pelastuslaitos 2. Jokilaaksot 12. Oulu-Koillismaa 3. Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 13. Itä-Uusimaa 4. Länsi-Uusimaa 14. Kymenlaakso 5. Pirkanmaa 15. Etelä-Karjala 6. Pohjois-Savo 16. Etelä-Pohjanmaa 7. Päijät-Häme 17. Lappi 8. Varsinais-Suomi 18. Kainuu 9. Satakunta 10. Pohjois-Karjala Pohjanmaa, Helsinki, Kanta-Häme, Keski-Uusimaa? Työterveyslaitos: PERA voisi tulevaisuudessa vähentää tth: n työpaikkaselityksen laajuutta ja päällekkäisyyksiä voitaisiin karsia. SM: Teidän toimintatapanne tehdä kokonaisuutta valtakunnalliseksi on todella hieno ja kannatettava, toivottavasti saatte loputkin laitokset mukaan.

11 PTR-mittausmenetelmä Havainnoidaan tilannepaikalla Kirjataan havainnot havaintolistaan (paluumatkalla) Tukkimiehen kirjanpito Havainnoinnin esille tuomiin turvallisuuspuutteisiin pyritään vaikuttamaan palautekeskustelun kautta. Liitetään riskienarvioinnin tietokantaan (PERA)

12 PERA tietojärjestelmä nyt: Toimii pilvipalveluna internetissä Pohjautuu RHallinta v1.0 ( K-S 1. versio) Jakautuu kahteen osioon: Suojattu tietojärjestelmä (vaatii kirjautumisen) Julkinen tietojärjestelmä (on kaikille avoin) webbisivut Käyttäjätasot Hallinnoija, pääkäyttäjä sekä käyttäjä Käyttöoikeudet jakautuvat tarpeiden mukaan Raportointi Mm. valtakunnallisesti sekä organisaatiokohtaisesti Työn alla: Tehtäväkohtaiset riskienarvioinnit ja reflektiivisyys Riskienarviointi Turvallisuushavainnointi - Poikkemaraportointi

13 PERA- tietokanta: Riskikysymykseen liittyvät tiedot, tehtäväkohtaiset riskienarvioinnit, mukaan myös turvallisuushavainnointi ja poikkeamaraportointi: - kaikki yhteiselle kumppanuusverkoston palvelimelle pelastustoimen yhteiseen käyttöön - mukaan myös sopimuspalokunnat, tth riskienarvioinnit

14 Työsuojeluvastuiden itseoppimisaineisto Pirkanmaan pelastuslaitos / Jari Nieminen, Tiina Salminen Työturvallisuus ja itseopiskeluaineisto on laadittu osaksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen laatujärjestelmää ja sisäistä verkko-opetusalustaa (Moodle). Projekti on näiltä osin valmis. Perehdyttäminen, työnopastus Itseoppimiaineisto, tehtäväkysymyksiä Tavoite on benchmarking ja siirtää työturvallisuusosia jatkossa kumppanuusverkoston käyttöön yhteiselle palvelimelle ja verkkoopetusaineistoksi ( Kumppanuusverkoston Moodle)

15 Pelastusalan työturvallisuuskortti Pelastuslaitoksilla on halukkuutta omaan työturvallisuuskorttiin sekä valmiuksia sen koulutukseen laitoksen sisällä. Sami Häkkisen /Palopäällystöliitto on selvittänyt kortin sisällöllisiä tarpeita ja laatinut tukianomuksen Työsuojelurahastolle hankeen edelleen kehittämiseksi laitosten käyttöön. TSR ei myöntänyt rahoitusta. Jyväskylän työturvallisuusseminaarissa nähtiin hyväksi, että laitoksissa on omaa työturvallisuustoimintaa ja oma ts organisaatio, ja työturvallisuuskorttiin voitaisiin sisällyttää erityisesti pelastusalan työturvallisuuteen kuuluvia asioita. Oulu-Koillismaa ja Jokilaaksot ovat toteuttaneet koulutuksia eniten henkilöstölleen. Oulu-Koillismaalla koulutus on laajennettu koskemaan myös sopimuspalokuntalaisia. Suomen Palopäällystöliitto tuottaa koulutusmateriaalin ja kouluttaa pelastuslaitosten koulutusorganisaatioihin ja työvuoroihin kouluttajia, jotka toteuttavat työturvakorttikoulutuksia omissa laitoksissaan. Tueksi tuotetaan verkko-oppimismateriaalia, tavoite aloittaa keväällä 2015.

16 Pelastusalan työsuojeluhenkilöstön koulutuspäivät Jyväskylä Kuopio Tampere Jyväskylä Espoo Selkeä tarve keskustelulle ja tiedonvaihdolle Palopäällystöliitto mukana Yhteinen pelastuslaitosten työturvallisuushenkilöstön rekisteri tarpeen

17 Tapaturmat ja altistuminen Liikuntatapaturmien määrä Kolmasosa liikuntatapaturmia Työkyky ja lihaskoordinaatio Fire fit, liikuntaharjoittelu työssä ja vapaa-aikana Sisäilmaongelmat Altistuminen savukaasujen pienhiukkasille ja haitallisille aineille Savusukellustehtävä Paluumatka autossa Varusteiden ja kaluston huolto ja pesu Työturvakortti, työturvallisuuskäytännöt, työturvallisuusriskien hallinta

18 Tapaturmat Pohjois-Savo (2013) Työssä 30 (30) 405 kp (288) 14 kp/tt (10) Työmatkalla 2 (4) 0 (71 ) 0 (18) Ammattitauti 0 (1) 0 (0) 0 Yht (359) (10) (kp=korvauspäivä) Läheltä piti ilmoituksia 3 (4) ( uhka- ja vaaratilanne, ensihoito, vesisukeltaminen) Tilastoa 2014: Ensihoito 8 (7 epäilys > seuranta myrk.altistumisesta, veriroiskeet, liikenneonnettomuus Liikunta 11 Asemapalvelus 4 ( pihamaa, löylyhuone, tuulikaappi, kulmahiomakone) Harjoitus 4 ( vesisukellus ja pintapelastus, auton pilkkominen) Sammutus- ja pel.tehtävä 6 Maastopalo 1 (kompastuminen) Rakennuspalo 4 ( roska silmään, tikkailla työskentely, puomitikkaan kori) Eläimen pelastus 1

19 Korvauspäätökset Korvauspäätöksistä voidaan valittaa kolmelle eri taholle, joista ylimmälle taholle korkeimmalle oikeudelle valittaminen valittaminen vaatii valitusluvan. Valitusportaat ovat: 1. Muutoksen hakulautakunta - kaiken kaikkiaan noin 5000 valitusta vuodessa - joista noin 10 % johtaa päätöksen muuttumiseen - tapauksia ei tilastoida pelastusalan tapaukset ovat luokkaa muutamia 2. Vakuutusoikeus - alle 1000 tapausta, joista noin 12 % muuttuu 3. Mahdollisuus on hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta - muutamia tapauksia on myös tässä käsittelyssä

20 Hyvä tapaturmailmoitus Oleellisinta hyvän korvauskäytännön kannalta on tapaturman vahinkoilmoitusten laadinta ja siinä nimenomaan tapaturman oikea ja totuudenmukainen kuvaus: mitä, missä, milloin, minkälaisissa olosuhteissa Koko korvausketjun toimivuus heikentyy, jos jo alussa vahinkoilmoitus on täytetty huolimattomasti Pelastuslaitoksessa tulee olla henkilö tai useampia henkilöitä, jotka on nimetty tapaturma-asiamiehiksi

21 AVI virasto työsuojelutarkastus Pohjois- Savon pelastuslaitos Kyse vapaamuotoisesta varallaolosta iltaisin ja viikonloppuisin: - Työneuvoston päätös, työaikalaki - Määrätty rajaus 160 h/ kk, 1650 h / vuosi - Seurannut voimakassanaista ja tahtoista kirjelmöintiä laitoksen henkilöstöltä AVI, ltk, paikallis- ja ammattilehdet - Selvityksiä eri lakimiestahoilta - Kuitenkin taustalla on ollut laitoksen sisältä ts-tarkastajille tehdyt valitukset liian suurista tuntimääristä AVI työsuojeluvastuualue on tarkentanut omaa valvontatoimintaansa Heillä ei ole toimivaltaa valvoa työaikalain (605/1996) 5 :n perusteella varallaolon määrää, koska asiasta on sovittu virka- ja työehtosopimuksella Virka- ja työehtosopimus ei ota kantaa tarkkoihin tuntimääriin Työttömillä varallaolijoilla mahdollisuus suurempiin tuntimääriin

22 Mutta työsuojeluviranomaisella on toimivalta valvoa varallaolon määrää työturvallisuuslain (738/2002) 10 :n ja 25 :n mukaan. Työnantajalla on toimintavelvollisuus, jos kuormittavuutta ym. ilmenee. Työturvallisuuslain mukaan otettava mukaan psykofysiologinen kuormitus arvioitaessa varallaolon kuormittavuutta. Työterveyshuollon asiantuntemus PERA työriskin arviointi Itä-Suomen yliopisto yliopiston aistinvaraisen arvioinnin laboratorio ja VTT psykofysiologiset mittalaitteet: Monien koehenkilöiden mukaan laitteisiin tottuu yllättävän nopeasti. (Itä-Suomen yliopistolehti SAIMA 3/14 )

23 Tavoitteita / Visioita Yhteinen tietokanta (Pera) jossa työriskin arviointi Yhdenmukaisilla kriteereillä, mukana poikkeamatarkastelu ja turvallisuushavainnointi Aktiivinen yhteinen tsp, tsv ja ts-asiamiesverkosto Tiedon jakaminen, Säännölliset työturvaseminaarit, pelastuslaitoksen oma Yhtenäiset lomakkeet ja seuranta Työtapaturmat ja läheltä-piti raporttimallit Varallaolo ja poikkeustyöaikakysymykset ( yhdenmukaiset anomukset AVI:lle) Johdon sitoutuminen työturvallisuuden kehittämiseen ja seurantaan: resurssointi, työurien hyödyntäminen Asenne! Altistuminen, puhdas paloasema, suojavarusteiden huolto, työilmapiiri

24 Eräs malli työsuojelun organisoimiseksi alueellisessa pelastustoimessa

25 Turvallisesti keikalla ja terveenä eläkkeelle

26 Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon Pelastuslaitos