Pelastustoimen tilinpäätös- ja kustannusanalyysi Jaana Määttälä

Transkriptio

1 Pelastustoimen tilinpäätös- ja kustannusanalyysi Jaana Määttälä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A Publication of Turku School of Economics, Pori Unit

2 PELASTUSTOIMEN TILINPÄÄTÖS- JA KUSTANNUSANALYYSI Jaana Määttälä Julkaisusarja A Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Nro A44/2013 ISSN ISBN syyskuu 2013

3

4 3 Sisällys 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tilinpäätösanalyysi PELASTUSLAITOSTEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Kuluanalyysi Kokonaiskulut Kulurakenne Tuloanalyysi Tulorakenne Taseanalyysi Toimintaan sitoutunut pääoma Tasearvot Poistot Investoinnit Kiinteistöt PELASTUSTOIMEN MUITA KESKEISIÄ TOIMIJOITA KOSKEVA TULO- JA KULUANALYYSI Sisäasiainministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto ja Palosuojelurahasto Aluehallintovirastot; pelastustoimi ja varautuminen Pelastusalan järjestötoimijat; SPEK ry, pelastusalan liitot, SPPL ry ja SSPL ry Nuohousalan Keskusliitto ry ja nuohousalan yritykset PELASTUSLAITOSTEN TOIMINTOKOHTAINEN KUSTANNUSANALYYSI Kokonaiskustannusten kohdentuminen vuosina Ensimmäinen verrokkiryhmä Toinen verrokkiryhmä Kolmas verrokkiryhmä Neljäs verrokkiryhmä... 98

5 Yhteenveto kokonaiskustannusten kohdentumisesta Henkilöstökustannusten kohdentuminen vuosina Ensimmäinen verrokkiryhmä Toinen verrokkiryhmä Kolmas verrokkiryhmä Neljäs verrokkiryhmä Yhteenveto henkilöstökustannusten kohdentumisesta LOPUKSI LÄHTEET: LIITTEET LIITE 1: Pelastustoimen varautumiseen ja omatoimiseen varautumiseen kohdentuneet resurssit vuosina 2009 ja JULKAISULUETTELO

6 5 Kuvioluettelo KUVIO 1 PELASTUSLAITOSTEN TOIMINTAAN KESKIMÄÄRIN KOHDENTUNEET KOKONAISKULUT VUOSINA (1 000 ) KUVIO 2 PELASTUSLAITOSTEN VUOSIEN KESKIMÄÄRÄISET PELASTUSLAIN MUKAISIIN TEHTÄVIIN SEKÄ NIIHIN LIITTYVIIN TOIMINTOIHIN KOHDENTUNEET KULUT (1 000 ) KUVIO 3 PELASTUSLAITOSTEN KESKIMÄÄRÄISET ENSIHOITOON KOHDENTUNEET KULUT VUOSINA (1 000 ) KUVIO 4 ENSIMMÄISEN VERROKKIRYHMÄN VUOSIEN KESKIMÄÄRÄISET KULULAJIEN OSUUDET KUVIO 5 TOISEN VERROKKIRYHMÄN VUOSIEN KESKIMÄÄRÄISET KULULAJIEN OSUUDET KUVIO 6 KOLMANNEN VERROKKIRYHMÄN VUOSIEN KESKIMÄÄRÄISET KULULAJIEN OSUUDET KUVIO 7 NELJÄNNEN VERROKKIRYHMÄN VUOSIEN KESKIMÄÄRÄISET KULULAJIEN OSUUDET KUVIO 8 PELASTUSLAITOSTEN KESKIMÄÄRÄISET HENKILÖSTÖKULUT VUOSINA (1 000 ) KUVIO 9 ENSIMMÄISEN VERROKKIRYHMÄN VUOSIEN KESKIMÄÄRÄISET TULOLAJIEN OSUUDET KUVIO 10 TOISEN VERROKKIRYHMÄN VUOSIEN KESKIMÄÄRÄISET TULOLAJIEN OSUUDET KUVIO 11 KOLMANNEN VERROKKIRYHMÄN VUOSIEN KESKIMÄÄRÄISET TULOLAJIEN OSUUDET KUVIO 12 NELJÄNNEN VERROKKIRYHMÄN VUOSIEN KESKIMÄÄRÄISET TULOLAJIEN OSUUDET KUVIO 13 PELASTUSLAITOSTEN VUOSIEN KESKIMÄÄRÄINEN TOIMINTAAN SITOUTUNUT PÄÄOMA (1 000 ) KUVIO 14 PELASTUSLAITOSTEN VUOSIEN KESKIMÄÄRÄISET TASEARVOT (1 000 ) KUVIO 15 PELASTUSLAITOSTEN KESKIMÄÄRÄISET POISTOT VUOSINA (1 000 ) KUVIO 16 PELASTUSLAITOSTEN KESKIMÄÄRÄISET INVESTOINNIT VUOSINA (1 000 ) KUVIO 17 PELASTUSLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEESEEN KUULUVIEN PALOASEMIEN RAKENNUS- TAI PERUSKORJAUSVUODET KUVIO 18 ENSIMMÄISEEN VERROKKIRYHMÄÄN KUULUVIEN PELASTUSLAITOSTEN ALUEEN PALOASEMIEN RAKENNUS- TAI PERUSKORJAUSVUODET KUVIO 19 TOISEEN VERROKKIRYHMÄÄN KUULUVIEN PELASTUSLAITOSTEN ALUEEN PALOASEMIEN RAKENNUS- TAI PERUSKORJAUSVUODET KUVIO 20 KOLMANTEEN VERROKKIRYHMÄÄN KUULUVIEN PELASTUSLAITOSTEN ALUEEN PALOASEMIEN RAKENNUS- TAI PERUSKORJAUSVUODET KUVIO 21 NELJÄNTEEN VERROKKIRYHMÄÄN KUULUVIEN PELASTUSLAITOSTEN ALUEEN PALOASEMIEN RAKENNUS- TAI PERUSKORJAUSVUODET KUVIO 22 SISÄASIAINMINISTERIÖN PELASTUSOSASTON, PELASTUSOPISTON SEKÄ PALOSUOJELURAHASTON OMAAN TOIMINTAAN KOHDENTUNEET KOKONAISKULUT VUOSINA KUVIO 23 ALUEHALLINTOVIRASTOJEN PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN YKSIKKÖJEN VUOSIEN KUVIO 24 KESKIMÄÄRÄISET OMAAN TOIMINTAAN KOHDENTUNEIDEN KULUJEN SUHTEELLISET OSUUDET SPEK RY:N, PELASTUSALAN LIITTOJEN, SPPL RY:N JA SSPL RY:N KOKONAISKULUT VUOSINA ( )... 70

7 6 KUVIO 25 KUVIO 26 KUVIO 27 SPEK RY:N, PELASTUSALAN LIITTOJEN, SPPL RY:N JA SSPL RY:N KOKONAISTULOT VUOSINA ( ) NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO RY:N JA NUOHOUSALAN YRITYSTEN KOKONAISKULUT VUOSINA ( ) NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO RY:N JA NUOHOUSALAN YRITYSTEN KOKONAISTULOT VUOSINA ( )... 74

8 7 Taulukkoluettelo TAULUKKO 1 TAULUKKO 2 TAULUKKO 3 TAULUKKO 4 TAULUKKO 5 TAULUKKO 6 TAULUKKO 7 TAULUKKO 8 TAULUKKO 9 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) PÄIJÄT-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 10 POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 11 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 12 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 13 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 14 POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 15 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 16 ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 17 JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 18 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( )... 99

9 8 TAULUKKO 19 ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 20 LAPIN PELASTUSLAITOKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 21 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 22 KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 23 VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 24 TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 25 ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 26 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 27 PÄIJÄT-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 28 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 29 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 30 POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 31 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 32 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 33 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 34 POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 35 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 36 JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 37 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 38 ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( )

10 9 TAULUKKO 39 LAPIN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN VUOSINA ( ) TAULUKKO 40 PELASTUSTOIMEEN KOHDENTUNEET KOKONAISKULUT VUOSINA ( ) TAULUKKO 41 PELASTUSTOIMEN KOKONAISKULUJEN SUHTEELLISET OSUUDET VUOSINA

11 10 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Pelastuslaitosten toimintaa ja toimintaympäristöä on organisoitu uudelleen 2000-luvulla. Muutoksilla on pyritty vastaamaan julkisen sektorin niukkenevien resurssien tuomiin haasteisiin. Eräänä vaikutuksena pelastustoimen alueiden muodostamista koskevan lain (1214/01) mukaiset pelastustoimen 22 alueet aloittivat toimintansa vuonna Tämän seurauksena isäntäkunta hoitaa 20 alueella sopimuksella pelastustoimen tehtäviä joko yhden tai useamman kunnan puolesta. Kahdella alueella pelastustoimi järjestetään kuntayhtymänä toimivan maakuntaliiton yhteydessä. (Haiko ja Paloposki 2007, 5). Pelastustoimessa on toteutettu useita tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä tehty selvityksiä liittyen pelastuslaitosten talouden ohjaukseen kuten Pelastuslaitosten ja Kuntaliiton kumppanuushanke (Vähäsalo 2009), Pelastustoimen alueellistaminen lähtökuopissa, seurantatutkimuksen ensimmäisen vaiheen loppuraportti (Kallio 2003), Pelastustoimen alueellistamisen lähtölaukaus 2004: ensimmäisten vuosien kokemuksia alueiden, asukkaiden ja kuntien näkökulmasta -tutkimuksen loppuraportti (Kallio ja Tolppi 2008), Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen Muutoksia ja kokemuksia aluepelastuksesta , seurantatutkimuksen 3. vaiheen loppuraportti (Kallio ja Tolppi 2012), Alueellisten pelastuslaitosten taloushallinnon ja -raportoinnin asiakastyytyväisyys -tutkimus (Häyry 2009), Palo- ja pelastustoimen johtaminen, organisointi ja kehittyminen haastattelututkimus laitosten johdolle syksyllä 2007 (Heinilä 2007), Kustannuslaskennan nykytila, erityisesti henkilöstöresurssien kohdentaminen pelastustoimessa -esiselvitys (Määttälä 2010) sekä Pelastustoimen tilinpäätös Analyysi suomalaisen pelastustoimen nykytilasta (Mankkinen (toim.) 2013). Kyseisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä selvitysten kautta on saatu perustietoa muun muassa aluepelastuksen talouden ohjauksen, talousraportoinnin, kustannusten sekä kustannuslaskennan kehityksestä ja nykytilasta sekä kehittämistarpeista. Edellisten kymmenen vuoden aikana toteutettujen tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä selvitysten tulokset huomioiden on tämän tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena tarkastella pelastustoimeen vuosina kohdentuneita kokonaiskuluja. Pelastustoimeen lasketaan tässä tutkimuksessa kuuluvaksi pelastuslaitosten lisäksi sisäasiainministeriön pelastusosasto, Palosuojelurahasto, Pelastusopisto, aluehallintovirastojen pelastustoimi ja varautumisen yksiköt, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry (SPEK), pelastusalan liitot, Suomen Palopäällystöliitto ry (SPPL), Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry (SSPL) sekä Nuohousalan Keskusliitto ry ja nuohousalan yritykset. Tutkimuksen tarkoituksena on myös analysoida pelastuslaitosten tilinpäätöstietoja tulojen,

12 11 kulujen ja taseiden sekä kiinteistöjen näkökulmasta. Lisäksi tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella pelastuslaitosten toimintokohtaisia kustannuksia. Tutkimuksen tiedonkeruuvaiheessa kerättiin samalla tietoja myös pelastuslaitosten varautumiseen ja omatoimiseen varautumiseen kohdentuneista resursseista vuosilta 2009 ja Tämä Varautuminen pelastustoimessa -tutkimukseen liittyvä analyysi löytyy tutkimusraportin liitteenä 1. Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja hankkeeseen kuulunut osatutkimus Pelastustoimen tilinpäätös- ja kustannusanalyysi toteutettiin kahdessa osassa, ajalla omana hankkeenaan sekä ajalla Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n hallinnoiman Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja hankkeen sisällä. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimusaineistoa kerättiin vuosilta ja toisessa vaiheessa tutkimusaineistoa sekä syvennettiin että laajennettiin koskemaan myös vuoden 2010 tietoja. Tiedonkeruu toteutettiin molemmissa vaiheissa kenttätutkimuksena, jossa ensisijaisena menetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Lisäksi tutkimuksiin liittyneissä hankkeissa ymmärrystä tutkimusaiheesta kertyi erilaisten pelastustoimen toimijoiden välisten keskustelujen, tapaamisten, kokousten, seminaarien ja muiden tilaisuuksien kautta. Kaikilta pelastustoimen toimijoilta kerättiin tutkimusta varten tilinpäätökset vuosilta Tuotto-, kulu- ja kustannusinformaatiota tarkentavia kyselyitä lähetettiin pelastuslaitoksille kokonaisuudessaan kaksi kappaletta. Lisäksi osa tiedoista perustui Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastoon (PRONTO). Kokonaisuudessaan tämän tutkimuksen rahoitukseen ovat osallistuneet Palosuojelurahasto sekä Suomen pelastusalan Keskusjärjestö ry. Tutkija on tehnyt tätä tutkimusta osana Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä toteutettavaa Hyvinvointialan innovatiivinen johtaminen ja kehittäminen (HITTI) -hanketta, joka on Satakuntaliiton rahoittama EAKR-hanke. HITTI-hankkeen rahoitukseen osallistuu myös Porin kaupunki. Harva tutkimus syntyy tutkijan omana kontribuutiona. Kokonaisuudessaan tämän hankkeen ja tutkimuksen etenemistä on ohjannut sekä seurannut useita työryhmiä. Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja hankkeelle perustettu ohjausryhmä on valvonut kaikkia päähankkeen osatutkimuksia, kuten myös tätä tutkimusta. Ohjausryhmä on koostunut seuraavista henkilöistä: pelastusylijohtaja Pentti Partanen sisäasiainministeriön pelastusosastolta, pelastusjohtaja Pekka Vänskä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Teija Mankkinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:stä, toiminnanjohtaja Isto Kujala Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry:stä, toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:stä, johtaja Markku Haranne Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sekä pelastusjohtaja Vesa Parkko Suomen Palopäällystöliitto ry:stä / Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Vuonna 2011 kokoontui tutkimuksen parissa pienempi työryhmä, joka koostui tutkijan lisäksi seuraavista henkilöistä: pelastusjohtaja Pekka Vänskä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Teija Mankkinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

13 12 ry:stä sekä erityisasiaintuntija Heli Hookana Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä. Kolmantena työryhmänä on säännöllisesti kokoontunut Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja hankkeen osatutkimuksia suorittaneet tutkijat. Neljäntenä työryhmänä on toiminut Pelastuslaitosten ja Kuntaliiton kumppanuushankkeessa yhdistetty talous- ja kustannuslaskentatyöryhmä, joka koostui seuraavista henkilöistä: toimistosihteeri, taloustiimin vastaava Johanna Elf Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, erityisasiantuntija Heli Hookana Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä, pelastuspäällikkö Esko Hätinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, talouspäällikkö Juho Kaituri Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta, pelastuspäällikkö Esko Kautto Tampereen aluepelastuslaitokselta, talouspäällikkö Miia Ojala Tampereen aluepelastuslaitokselta, talouspäällikkö Maarit Seppelin Helsingin kaupungin keskuspelastuslaitokselta, talouspäällikkö Hanna Talka Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, talous- ja hallintopäällikkö Ari Karsikas Keski-Suomen pelastuslaitokselta sekä talouspäällikkö Sirpa Heiskanen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. Tutkija kiittää kaikkia tutkimuksen ohjauksessa mukana olleita henkilöitä sekä ennen kaikkea kohdeorganisaatioita osallistumisesta tähän tutkimukseen! 1.2 Tilinpäätösanalyysi Tilinpäätösanalyysillä tarkoitetaan yleisesti monentasoista tilinpäätöksen pohjalta tehtävää analyysiä. Tilinpäätösanalyysissä yrityksen taloudellisen menestyksen osatekijöitä ja niiden kehitystä tarkastellaan kattavasti useiden erilaisten tunnuslukujen sekä muiden menetelmien avulla. Yrityksen tilinpäätöksiä analysoidaan yleisesti joko prosenttilukumuotoisesti tai trendianalyysin muodossa. Trendianalyysissä tuloslaskelman sekä taseen eriä suhteutetaan jonkin lähtövuoden arvoon. Prosenttilukumuotoinen tilinpäätös laaditaan puolestaan suhteuttamalla tilinpäätöserät johonkin vertailukohteeseen kuten liikevaihtoon tai taseen loppusummaan. Prosenttilukumuotoiset tilinpäätökset tuottavat muun muassa arvokasta tietoa tuloslaskelman ja taseen rakenteesta sekä erien kehittymisestä valitulla ajanjaksolla. (Niskanen ja Niskanen 2003, 9 10, ) Yrityksen taloudellisesta tilasta ovat kiinnostuneet monenlaiset sidosryhmät. Jokaisella sidosryhmällä on kuitenkin vaihtelevia mielenkiinnon kohteita. Tästä syystä tilinpäätösanalyysillä tuotetaan sidosryhmästä riippuen erilaisia tietoja yrityksen toiminnasta. Yritysten kohdalla analyysin kohteena ovat pääasiassa kannattavuus, vakavaraisuus, maksuvalmius ja toiminnan tehokkuus. (Kallunki ja Kytönen 2002, 14.) Tilinpäätöksen laatijan ja tietojen hyväksikäyttäjän suhdetta voidaan kuvata tilivelvollisuuden käsitteen kautta. Tilivelvollisuus määritellään yleisesti tilivelvollisen (agentin) velvollisuudeksi tarjota päämiehelle tarpeellista ja luotettavaa informaatiota tilivelvolliselle uskottujen taloudellisten resurssien hoidosta. Tilivelvollisuus käsittää julki-

14 13 sella sektorilla taloudellisten resurssien (ts. verovarojen) hoidon lisäksi muun muassa myös poliittista ja yhteiskunnallista tilivelvollisuutta. Tilivelvollisuus ja sen toteuttaminen edellyttävät päämiehen tarpeita vastaavan informaation tuottamista. (Luoma, Oulasvirta ja Näsi 2007, 35.) Lähtökohtaisesti kunnat poikkeavat yrityksistä siinä, että ne eivät tavoittele ja jaa voittoa. Näin ollen tilinpäätöksen keskeisellä tehtävällä, jaettavan voiton laskemisella, ei ole ollut samaa merkitystä kunnalle. (Näsi ja Keurulainen 1999,7.) Kilpiön (1956, 442) mukaan kunnan kirjanpidon tehtävänä on mahdollistaa taloudenhoidon valvonta. Lisäksi kirjanpidon tulee antaa selvitys sekä tuloista ja menoista että varoista ja veloista. Julkisyhteisö kerää varoja veroina sekä maksuina ja nämä kerätyt varat kohdennetaan talousarviossa tärkeiksi katsottuihin tarkoituksiin. Julkisyhteisön tulee kyetä perustelemaan veroilla kerättyjen varojen käyttöä muun muassa talousarvioiden sekä niiden toteumalaskelmien, toimintakertomusten ja tilinpäätösraporttien avulla. (Luoma, Oulasvirta ja Näsi 2007, 37.) Kuntasektorilla mittausjärjestelmän tavoitteena on selvittää toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuus korostaa suoritteiden tuottamista eri toimintayksiköissä mahdollisimman taloudellisesti, tuottavasti ja vaikuttavasti. Lisäksi kunnissa on tarve kehittyneemmälle kustannuslaskennalle sekä kustannustietoisuudelle lisääntyneiden ostopalveluiden, palveluiden hinnoittelun sekä vertailulaskelmien tekemisen johdosta. (Karppi ja Sinervo 2009, 246, ) Tässä tutkimuksessa tarkastellaan verovarojen kohdentumista yksityiskohtaisemmin pelastuslaitoksissa pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin ja lisäksi verrattuna toimialaa kokonaisuudessaan ohjaavan valtakunnallisen strategian painopisteisiin. Sisäasiainministeriön (2007; 2012) laatiman pelastustoimen strategiassa painotetaan onnettomuuksien tehokasta ennaltaehkäisyä. Tilinpäätösanalyysin tekemisessä on myös haasteita. Liiketaloustieteissä tilinpäätösanalyysin haasteina on pidetty yleisesti kehittymätöntä teoriaperustaa, mittaamisongelmia, tilastollisia ongelmia ja tilinpäätösaineistoon liittyviä ongelmia (Koskela 1990). Myös tässä tutkimuksessa on huomioitava erityisesti pelastuslaitosten toimintokohtaisten kustannusten vertailukelpoisuuden rajallisuus tietojen takautuvan arvioinnin luonteesta johtuen. Tässä tutkimuksessa keskeisiä käsitteitä ovat kulu ja tulo, jotka ovat osa kirjanpidossa ja budjetoinnissa käytettyä käsitteistöä sekä kustannus ja tuotto, jotka ovat osa kustannuslaskennassa käytettyä käsitteistöä. Kuluna tarkoitetaan sitä osaa menosta, joka jaksotetaan suoriteperusteisesti tilikaudelle tuloslaskelmassa. Kirjanpidossa tilikaudelle kohdistetut tulot ovat tuloslaskelman tuottoja. Kustannuksella tarkoitetaan tuotannontekijän käyttöä vastaavaa menoa ja tuotolla suoritemyyntiä vastaavaa tuloa laskentakaudella. Kustannus- ja tuottokäsitteet poikkeavat osin kirjanpidon vastaavista käsitteistä laajuuden, arvostuksen tai jaksotuksen osalta. Näin ollen kustannuslaskennassa voidaan huomioida myös sellaisia eriä, joita ei merkitä tilinpäätökseen. (Tyni, Myllyntaus, Raja-

15 14 la & Suorto 2009, ) Tässä tutkimuksessa käytetään käsitteitä kulu ja tulo, kun viitataan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä saatuihin tietoihin. Kustannuksista puhutaan, kun tarkoitetaan kustannuslaskennalla tuotettuja laskelmia resurssien kohdentumisesta eri tehtäviin ja toimintoihin. Koska alueen pelastuslaitokset toimivat palvelutasopäätöksen eli sopimusperusteisen toiminnan piirissä, ovat tulot pääosin kulujen tasolla. Näin ollen tulot ja tuotot eivät ole tässä tutkimuksessa keskeisessä osassa.

16 15 2 PELASTUSLAITOSTEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Tässä luvussa tarkastellaan alueen pelastuslaitosten tilinpäätöstiedoista tehtyjä kulu-, tulo- ja taseanalyysejä. Tiedot perustuvat pelastuslaitosten omiin kirjanpitoihin ja tilinpäätöksiin. Tilinpäätöksistä on saatu tietoja pelastuslaitosten taloudesta ja investoinneista. Pelastuslaitosten tilinpäätökset perustuvat Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2009 laatimaan yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Tutkimuksen kattavuus huomioon ottaen on tilinpäätöstietoja käsitelty ja analysoitu sekä pelastuslaitosten mukaisesti kokonaisuutena että verrokkiluokitteluun perustuen. Pelastuslaitosten ja Suomen Kuntaliiton kumppanuushankkeessa on hyväksytty pelastuslaitosten jaottelu tilastokeskukselta saatavien tietojen perusteella neljään verrokkiryhmään. Jaottelussa huomioidaan ensisijaisesti pelastusalueen asukastiheys ja väestökehitys. Ensimmäisessä verrokkiryhmässä pelastusalueella on suuri asukastiheys ja väestö kasvussa. Toisessa verrokkiryhmässä pelastusalueella asukastiheys on noin 30 asukasta neliökilometrillä. Kolmannessa verrokkiryhmässä asukastiheys on pelastusalueella asukasta neliökilometrillä. Neljännessä verrokkiryhmässä asukastiheys on pelastusalueella alle kymmenen asukasta neliökilometrillä ja väestö vähenee alati. Kyseiset eroavaisuudet pelastuslaitosten koossa tuovat erityispiirteitä muun muassa pelastuslaitosten toimintaan, talouteen, henkilöstömääriin sekä tehtävämääriin. Tällöin pelastuslaitoksia on mielekkäämpää verrata omassa kokoluokassaan toisiinsa toiminnallisten ja taloudellisten tunnuslukujen osalta. Tässä tutkimuksessa käytetty verrokkijaottelu perustui Tilastokeskukselta saatuihin vuoden 2008 tietoihin ollen seuraavanlainen: Verrokkiryhmä 1: Verrokkiryhmä 2: - Helsinki - Itä-Uusimaa - Länsi-Uusimaa - Päijät-Häme - Keski-Uusimaa - Kanta-Häme - Varsinais-Suomi - Satakunta - Pirkanmaa - Kymenlaakso

17 16 Verrokkiryhmä 3: Verrokkiryhmä 4: - Pohjanmaa - Jokilaaksot - Etelä-Karjala - Pohjois-Karjala - Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari - Etelä-Savo - Keski-Suomi - Kainuu - Pohjois-Savo - Lappi - Oulu-Koillismaa - Etelä-Pohjanmaa 2.1 Kuluanalyysi Tässä kappaleessa tarkastellaan pelastuslaitoksittain ja verrokkiryhmittäin toimintaan kohdentuneita kokonaiskuluja sekä eri kululajien osuuksia kokonaiskuluista. Lisäksi kappaleessa tarkastellaan kokonaiskulujen kohdentumista pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin ja lisäksi ensihoitoon Kokonaiskulut Tässä tutkimuksessa kokonaiskuluina huomioitiin pelastuslaitoksen koko toimintaan tilikauden aikana kohdentuneet kulut. Kokonaiskulut sisältävät tuloslaskelmasta seuraavat erät: henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, maksetut avustukset, vuokrakulut, rahoituskulut, muut kulut ja mahdolliset satunnaiset erät. Lisäksi investointien osalta tilikaudelle kuuluvaksi menoksi huomioitiin poistot eli investoinnin käytöstä ja kulumisesta aiheutuva laskennallinen osuus. Kuviosta 1 ilmenee pelastuslaitosten koko toimintaan keskimäärin kohdentuneet kokonaiskulut vuosina (1 000 ).

18 Kuvio 1 Pelastuslaitosten toimintaan keskimäärin kohdentuneet kokonaiskulut vuosina (1 000 )

19 18 Pelastuslaitosten kokonaiskulut sisältävät tässä kohtaa kaikki toiminnasta aiheutuneet kulut, sekä pelastuslain mukaisiin tehtäviin ja niihin liittyviin toimintoihin kohdentuneet kulut että ensihoitoon kohdentuneet kulut. Kuviosta 1 ilmenee, että suurimpien eli ensimmäiseen verrokkiryhmään kuuluvien pelastuslaitosten toimintaan oli kohdentunut eniten kokonaiskuluja. Kokonaiskulujen taso oli hyvin vaihteleva muihin verrokkiryhmiin kuuluvissa pelastuslaitoksissa. Kokonaisuudessaan pelastuslaitosten toimintaan kohdentui kokonaiskuluja keskimäärin 418 miljoonaa euroa vuodessa. Vuositasolla yhteenlasketut kokonaiskulut olivat 388 miljoonaa euroa vuonna 2007, 412 miljoonaa euroa vuonna 2008, 430 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 444 miljoonaa euroa vuonna Yleisesti pelastuslaitosten koko toimintaan kohdentuneet kokonaiskulut nousivat enemmistössä pelastuslaitoksia vuodesta 2007 vuoteen 2010 verrattuna. Pelastuslaitosten yhteenlaskettujen koko toimintaan kohdentuneiden kokonaiskulujen nousu oli 6,3 prosenttia vuonna 2008, 4,4 prosenttia vuonna 2009 ja 3,3 prosenttia vuonna 2010 verrattuna edelliseen vuoteen. Kokonaisuudessaan pelastuslaitosten toimintaan kohdentuneiden kokonaiskulujen keskimääräinen nousu oli 4,7 prosenttia vuodessa vuosien 2007 ja 2010 välisenä aikana. Tässä kohtaa on huomioitava yleinen hintojen nousun vaikutus eli inflaatio tutkimuksen seurantavuosien aikana. Julkisten menojen hintaindeksi kuntataloudessa oli 5,3 prosenttia vuonna 2008, 0,6 prosenttia vuonna 2009 ja 2,1 prosenttia vuonna Näiden tietojen valossa pelastustoimeen kohdentuneiden kokonaiskulujen nousu oli kuitenkin marginaalista vuosien 2008 ja 2010 osalta. Merkittävin ero verrattuna inflaatioon näkyy tässä kohtaa vuoden 2009 kohdalla. Verrokkiryhmien keskimääräiset kokonaiskulut heijastivat verrokkiryhmien koon mukaista järjestystä. Ensimmäisessä verrokkiryhmässä toimintaan kohdentuneet kokonaiskulut olivat keskimäärin 35,7 miljoonaa euroa vuodessa. Keskimääräiset kokonaiskulut vaihtelivat Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen 29 miljoonasta eurosta Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen 49 miljoonaan euroon. Toisessa verrokkiryhmässä toimintaan kohdentuneet kokonaiskulut olivat keskimäärin 15,2 miljoonaa euroa vuodessa. Keskimääräiset kokonaiskulut vaihtelivat Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen 9,5 miljoonasta eurosta Satakunnan pelastuslaitoksen 20,5 miljoonaan euroon. Kolmannessa verrokkiryhmässä toimintaan kohdentuneet kokonaiskulut olivat keskimäärin 14,6 miljoonaa euroa vuodessa. Keskimääräiset kokonaiskulut vaihtelivat Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen 8 miljoonasta eurosta Keski-Suomen pelastuslaitoksen 20,4 miljoonaan euroon. Neljännessä verrokkiryhmässä toimintaan kohdentuneet kokonaiskulut olivat keskimäärin 12,3 miljoonaa euroa vuodessa. Keskimääräiset kokonaiskulut vaihtelivat Kainuun pelastuslaitoksen 6,1 miljoonasta eurosta Pohjois- Karjalan 15,6 miljoonaan euroon. Kokonaisuudessaan toimintaan kohdentuneilla keskimääräisillä kokonaiskuluilla mitattuna suurimman pienimmän pelastuslaitoksen eli Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Kainuun pelastuslaitoksen välinen hajonta oli 43 miljoonaa euroa vuodessa. Kuviosta 2 ilmenee keskimääräiset osuudet pelastuslai-

20 19 tosten kokonaiskuluista, jotka ovat kohdentuneet pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin.

21 Kuvio 2 Pelastuslaitosten vuosien keskimääräiset pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin kohdentuneet kulut (1 000 )

22 21 Pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin kohdentuneet kulut sisältävät tässä kohtaa kaikki muut pelastuslaitoksen toiminnasta aiheutuneet kulut paitsi ensihoidon kulut (vrt. kuvio 1). Kuviosta 2 ilmenee, että myös tässä kohtaa suurimpien eli ensimmäiseen verrokkiryhmään kuuluvissa pelastuslaitoksissa pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin oli kohdentunut eniten kuluja. Keskimääräisten kulujen taso oli myös hyvin vaihteleva muihin verrokkiryhmiin kuuluvissa pelastuslaitoksissa. Kokonaisuudessaan pelastuslaitoksissa kohdentui kuluja pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin keskimäärin 351 miljoonaa euroa vuodessa. Vuositasolla yhteenlasketut pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin kohdentuneet kulut olivat 328 miljoonaa euroa vuonna 2007, 348 miljoonaa euroa vuonna 2008, 359 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 370 miljoonaa euroa vuonna Yleisesti pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin kohdentuneet kulut nousivat enemmistössä pelastuslaitoksia vuodesta 2007 vuoteen 2010 verrattuna. Pelastuslaitosten yhteenlasketut pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin kohdentuneiden kulujen nousu oli 6,0 prosenttia vuonna 2008, 3,3 prosenttia vuonna 2009 ja 3,0 prosenttia vuonna 2010 verrattuna edelliseen vuoteen. Kokonaisuudessaan pelastuslaitosten pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin toimintaan kohdentuneiden kulujen keskimääräinen nousu oli 4,1 prosenttia vuosien aikana. Pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin kohdentuneet kulut sisälsivät myös ensivastetoiminnan, jonka yhteenlaskettu osuus on ollut pelastuslaitoksissa PRONTO:n tietojen mukaan keskimäärin miljoona euroa vuodessa tutkimuksen seuranta-aikana. Verrokkiryhmien keskimääräisissä pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin toimintaan kohdentuneissa kuluissa erottui ensimmäinen ryhmä selkeästi ja neljäs ryhmä lievästi, mutta toisella ja kolmannella ryhmällä oli keskimääräiset kulut yhtä suuret. Ensimmäisessä verrokkiryhmässä kulut olivat keskimäärin 30,1 miljoonaa euroa vuodessa. Keskimääräiset kulut vaihtelivat Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen 22 miljoonasta eurosta Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen 44 miljoonaan euroon. Toisessa verrokkiryhmässä kulut olivat keskimäärin 12,4 miljoonaa euroa vuodessa. Keskimääräiset kulut vaihtelivat Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen 8,3 miljoonasta eurosta Satakunnan pelastuslaitoksen 16,6 miljoonaan euroon. Kolmannessa verrokkiryhmässä kulut olivat myös keskimäärin 12,4 euroa vuodessa. Keskimääräiset kulut vaihtelivat Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen 6,5 miljoonasta eurosta Keski-Suomen pelastuslaitoksen 16,2 miljoonaan euroon. Neljännessä verrokkiryhmässä kulut olivat keskimäärin 10,5 miljoonaa euroa vuodessa. Keskimääräiset kulut vaihtelivat Kainuun pelastuslaitoksen 6,1 miljoonasta eurosta Pohjois-Karjalan 11,4 miljoonaan euroon. Kokonaisuudessaan pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niihin liittyviin toimintoihin kohdentuneilla keskimääräisillä kuluilla mitattuna suurimman ja pienimmän pelastuslaitoksen, eli Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Kainuun pelastus-