Hoitolaitosten poistumisturvallisuusselvitys työryhmän loppuraportti. Poistumisturvallisuustilanne Suomessa 2014 vuoden lopussa

Transkriptio

1 Hoitolaitosten poistumisturvallisuusselvitys työryhmän loppuraportti Poistumisturvallisuustilanne Suomessa 2014 vuoden lopussa Pelastustoimen ajankohtaisseminaari Jyväskylä Janne Aso kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelualueen poistumisturvallisuustyöryhmä

2 Pelastuslaki asettaa hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasunnon poistumisturvallisuudelle vaatimuksia, joiden tavoitteena on: Ettei yksikään hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasunnon asiakas tai hoidettava kuolisi tai loukkaantuisi tulipalossa

3 Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen Nykyiseen pelastuslakiin (379/2011) poistumisturvallisuusselvitys on kirjoitettu huomattavasti aiempaa yksityiskohtaisemmin, mutta sisältö on pääosin entinen. Lakiin on tarkennettu koko prosessin kulku :iin. Valtioneuvosto on julkaissut asetuksen poistumisturvallisuusselvityksestä (292/2014), jonka tarkoituksena on tarkentaa selvityksen sisältöä. SPEK on julkaissut uuden pelastuslain ja asetuksen jälkeen ajantasaistetun poistumisturvallisuusselvityksen laadintaoppaan (SPEK opastaa 31)

4 Poistumisturvallisuusselvityksen taustaa Pelastusviranomaisen rooli on kirjoitettu tarkasti uuden pelastuslain säädöksiin: alueen pelastusviranomaisen tulee arvioida poistumisturvallisuusselvityksen perusteella, täyttääkö poistumisturvallisuus säädetyt vaatimukset. jos poistumisturvallisuus ei täytä säädettyjä vaatimuksia, toiminnanharjoittajan tulee laatia alueen pelastusviranomaisen asettamassa määräajassa suunnitelma poistumisturvallisuuden saattamiseksi laissa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi jos toiminnanharjoittajan suunnittelemilla toimenpiteillä ei voida saattaa kohteen poistumisturvallisuutta vaatimusten mukaiseksi, alueen pelastusviranomaisen on annettava korjausmääräys, jonka yhteydessä voidaan myös määrätä 82 :n mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia.

5 Kansallinen tahtotila (STO II ja III) STO II: 6.1 Kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen Tavoitteet: 8. Hoito- ja hoivalaitokset suojataan automaattisella sammutuslaitteistolla, jollei turvallisuusselvityksen perusteella voida osoittaa muita keinoja riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi. Selvitetään automaattisten sammutusjärjestelmien rahoitusjärjestelyt ja valtion osallistuminen rahoitukseen. Vuoteen 2011 mennessä 20 % ja 2015 mennessä 50 % hoito- ja huoltolaitoksissa on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla. Päävastuu: SM. Mukana: STM, YM, Suomen Kuntaliitto. Aikataulu: STO III: Parannetaan hoiva- ja huoltolaitoksissa asuvien turvallisuutta Toimenpiteet: 36. Jatketaan edellisessä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjä toimenpiteitä hoiva- ja huoltolaitosten suojaamiseksi tarvittaessa automaattisella sammutusjärjestelmällä. Toteutus: 50 prosenttia laitoksista suojattu vuonna 2015, rahoitusjärjestelyjä koskeva selvitys tehty. Vastuu: SM yhteistyössä STM:n, YM:n ja Suomen Kuntaliiton kanssa.

6 Poistumisturvallisuustyöryhmän toimeksianto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluihin asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä on 1. kansallisen tilannekuvan kokoaminen poistumisturvallisuusselvitysvelvollisten kohteiden turvallisuustasosta 2. poistumisturvallisuusselvityskäytänteiden laadun parantaminen sekä käytänteiden yhtenäistäminen Tämä laadittu loppuraportti koskee tehtävää 1.

7 Poistumisturvallisuustyöryhmä Asiantuntijoiksi kutsuttiin johtaja Matti Orrainen SPEKistä ja palotarkastusinsinööri Tapio Sten Pirkanmaan pelastuslaitokselta Jokaisesta pelastuslaitoksesta nimitettiin lisäksi yhteyshenkilö, jonka kautta asiointi työryhmän ja pelastuslaitoksen välillä hoidettiin

8 Tilannekuvan kokoaminen 1 Jokaiselle pelastuslaitokselle koottiin valtakunnallisista rekistereistä (THL, Avit, Rise jne) yhdenmukaiset tiedot heidän alueellaan olevista poistumisturvallisuusselvitys-velvollisista kohteista. Rekistereistä kohdetta Valittiin pelastuslain mukaiset kohteet Lopuksi lisättiin uusia kohteita Avien, Risen ja kuntien rekistereistä Tietojen kokoamiseen käytettiin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen laatimaa poistumisturvallisuusselvityksen seurantataulukkoa, jota hieman muokattiin tarkoitukseen sopivaksi

9 Tilannekuvan kokoaminen 2 Pelastuslaitokset täyttivät seurantataulukkoon poistumisturvallisuusselvitystilanteen omien kohteidensa osalta kesän ja syksyn 2014 aikana Laitosten tiedoista koostettiin kansallinen tilannekuva Saatu lopputulos on työryhmän käsityksen mukaan tarkka ja yhdenmukainen kuva kaikkien pelastusalueiden osalta (PL Hki) Helsingin tiedot jäivät osittain puutteellisiksi, mutta se ei heikennä oleellisesti kansallisen tilannekuvan luotettavuutta

10 Analyysi Kaikista selvitysvelvollisista kohteista 30 % on sellaisia, joissa kaikki asukkaat/potilaat kykenevät itse poistumaan tulipalon sytyttyä turvaan tai heidät voidaan muiden toimesta pelastaa. Palvelualueittain vaihteluväli oli % välillä (vanhuskohteet yritysmuotoiset perhekodit, lastensuojeluyksiköt). Automaattisen sammutuslaitteiston tarve on selvitysten mukaan 70 %:ssa kaikista selvitysvelvollisista kohteista.

11 Analyysi Sammutuslaitteistojen suurin tarve on vanhusten palveluasumisessa (85 %), mutta tarpeessa ei ollut merkittäviä eroja palvelualueiden välillä. Automaattinen sammutuslaitteisto oli selvitysten mukaan 54 %:ssa kaikista selvitysvelvollisista kohteista. Poistumisturvallisuuden on arvioitu olevan koko maassa hyväksyttävällä tasolla 83 %:ssa kaikista selvitysvelvollisista kohteista.

12 Yhteenveto suurimmista palvelualoista koko maassa (Helsinki puuttuu) palvelu ala Hilmon palveluala Pystyykö poistumaans elvityksen tulos: Asukkaat/potil aat poistuvat omatoimisesti tai avustettuna % Kyllä Ei (kyllä) Sprinklaustar ve Kyllä Ei % (kyllä) Sprinklaus toteutettu Kyllä Ei % (kyllä) Poistumisturvall isuus hyväksyttävällä tasolla 121 Terveyskeskuksen vuodeosasto, sairaala % % % % 310 Vanhainkoti % % % % 320 Vanhusten ympärivuorokautinen palveluasuminen % % % % 344 Dementoituneen tehostettu eli ympärivuorokautinen palveluas % % % % 420 Autettu asuminen (keva) % % % % 430 Ohjattu asuminen (keva) % % % % 440 Tuettu asuminen (keva) % % % % 540 Päihdehuollon asumisyksikkö % % % % 810 Palveluasuminen % % % % 820 Psykiatrian asumispalveluyksikkö, eiympärivuorokautinen % % % % 844 Ympärivuorokautinen palveluasuminen % % % % 850 Psykiatrian asumispalvelu, ympärivuorokautinen % % % % Kyllä Ei % (kyllä) Ympärivuorokautinen/ ei ympärivuorokautinen tarkoittaa tässä henkilökunnan paikalla oloa!

13 Pystyykö asukas/potilas itse poistumaan tai ehditäänkö hänet pelastaa YHTEENVETO KOKO MAA poistuminen ei pysty pystyy ei pysty % Helsinki (tiedot puutteellisia) % Länsi-Uusimaa % Keski-Uusimaa % Itä-Uusimaa % Varsinais-Suomi % Kanta-Häme % Päijät-Häme % Kymenlaakso % Etelä-Karjala % Etelä-Savo % Keski-Suomi % Pirkanmaa % Satakunta % Etelä-Pohjanmaa % Pohjanmaa % Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari % Pohjois-Savo % Pohjais-Karjala % Jokilaaksot % Kainuu % Oulu-Koillismaa % Lappi % Yhteensä % Vaihteluväli potilas ei pysty poistumaan 37% 87% ka 70%

14 Sprinklauksen tarve selvityksen perusteella YHTEENVETO KOKO MAA spr tarve tarve kyllä kyllä ei % Helsink i(tiedot puutteellisia) ( %) Länsi-Uusimaa % Keski-Uusimaa % Itä-Uusimaa % Varsinais-Suomi % Kanta-Häme % Päijät-Häme % Kymenlaakso % Etelä-Karjala % Etelä-Savo % Keski-Suomi % Pirkanmaa % Satakunta % Etelä-Pohjanmaa % Pohjanmaa % Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari % Pohjois-Savo % Pohjais-Karjala % Jokilaaksot % Kainuu % Oulu-Koillismaa % Lappi % Yhteensä % Vaihteluväli tarve kyllä 51% 86%

15 Sprinklauksen toteutustilanne 54% YHTEENVETO KOKO MAA spr toteutus tot. kyllä tot kyllä tot ei % Helsinki % Länsi-Uusimaa % Keski-Uusimaa % Itä-Uusimaa % Varsinais-Suomi % Kanta-Häme % Päijät-Häme % Kymenlaakso % Etelä-Karjala % Etelä-Savo % Keski-Suomi % Pirkanmaa % Satakunta % Etelä-Pohjanmaa % Pohjanmaa % Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari % Pohjois-Savo % Pohjais-Karjala % Jokilaaksot % Kainuu % Oulu-Koillismaa % Lappi % Yhteensä % Vaihteluväli sprinklaus toteutettu 33% 83%

16 Arvio poistumisturvallisuudesta YHTEENVETO KOKO MAA poistumisturvallisuus Kunnossa kunnossa ei kunnossa % Helsinki (tiedot puutteellisia) % Länsi-Uusimaa % Keski-Uusimaa % Itä-Uusimaa % Varsinais-Suomi % Kanta-Häme % Päijät-Häme % Kymenlaakso % Etelä-Karjala % Etelä-Savo % Keski-Suomi % Pirkanmaa % Satakunta % Etelä-Pohjanmaa % Pohjanmaa % Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari % Pohjois-Savo % Pohjais-Karjala % Jokilaaksot % Kainuu % Oulu-Koillismaa % Lappi % Yhteensä % Vaihteluväli poistumisturvallisuus kunnossa 51% 97%

17 Johtopäätöksiä Turvallisuustasoselvityksessä käytettiin yhtenäisiä kansallisia rekistereitä. Työryhmän käsityksen mukaan eri palvelualojen sisällä erot kohteiden asukkaiden/potilaiden toimintakyvyssä eivät poikkea toisistaan kovinkaan merkittävästi. Tästä syystä selvitysten lopputulokset pitäisi olla kohtuullisen yhdenmukaiset saman palvelualueen kohteissa kaikilla pelastusalueilla. Arvio automaattisen sammutuslaitteiston tarpeesta on selvityksessä koko maan osalta johdonmukainen. 70 %:ssa kohteista omatoiminen tai avustettu pelastautuminen ei onnistu. Poistumisturvallisuus on selvityksistä tehtyjen arvioiden mukaan kunnossa 83 %:ssa Suurimmassa vaarassa olevista kohteista on sprinklattu n. 70% (terveyskeskusten vuodeosastot, vanhainkodit, eri tyyppiset palvelutalot)

18 Johtopäätöksiä Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelmassa esitetty välitavoite, että 50 % hoiva- ja hoitolaitoksista on suojattu vuoteen 2015 mennessä sammutuslaitteistoilla on saavutettu. Automaattisen sammutuslaitteiston toteutus on tarpeeseen nähden tarkasteluhetkellä 16 % jäljessä. Muutamilla pelastuslaitosten alueilla on joillakin palvelualoilla sprinklaus toteutettu 100 %:sti. Automaattisen sammutuslaitteiston tarpeen ja toteutuksen tulosten perusteella on perusteltua todeta, että sprinklauksesta on jo nyt tullut useilla keskeisillä palvelualoilla vallitseva käytäntö. Poistumisturvallisuuden tasossa on tapahtunut viime vuosien aikana merkittävää paranemista, mutta selvitys osoittaa että työ on vielä kesken.

19 Poistumisturvallisuustyöryhmän suositukset (kohdistettu pelastusjohtajille) asetetaan yhteiseksi tavoitteeksi vaikuttaa lainsäädännön kehittämiseen siten, että nykyisten poistumisturvallisuusselvitysvelvollisten kohteiden suojaaminen automaattisella sammutuslaitteistolla tulee pakolliseksi sekä uudisrakentamisessa että käytössä olevissa kohteissa. edellä olevalla saataisiin nopeasti yhtenäinen käytäntö koko maahan ja säästettäisiin merkittävästi toiminnanharjoittajien ja viranomaisten nykyisen prosessin byrokratiaan käyttämiä resursseja (viitaus: Sipilän hallitusohjelma). Käytännössä muutos nykytilaan on vähäinen, sillä näiden kohteiden sprinklaaminen on vallitseva käytäntö. Vastaava linjaus on jo tehty useissa länsimaissa. nykyisen lainsäädännön aikana pelastuslaitokset määrittelevät yhteiseksi tahtotilaksi poistumisturvallisuusselvitys laadun parantamisen ja käytänteiden yhtenäistämisen omissa strategisissa suunnitelmissaan.

20 Pelastusjohtajien hallitus suosittaa poistumisturvallisuustyöryhmän loppuraportin johtopäätösten ja suositusten jalkauttamista pelastuslaitoksiin on vienyt asian tiedoksi pelastusjohtajien kokoukselle pyytänyt Turvallisuuspalveluiden palvelualuetta tekemään suunnitelman, miten asiasta tiedotetaan ja mihin jatkotoimenpiteisiin ryhdytään.

21 Yhteenveto Viimeisten 10 vuoden aikana Suomessa on sprinklattu yksi hoito-/hoivalaitos joka arkipäivä

22 Yksi onnettomuus 185 evakuoitua potilasta 17,5 miljoonan euron vahingot Onnettomuustutkinnan suositus: automaattinen sammutuslaitteisto Kuva: Turun Sanomat