Suomen pelastustoimi

Transkriptio

1 Suomen pelastustoimi

2 2 Suomen pelastustoimi Onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, varautuminen ja väestönsuojelu muodostavat Suomessa kokonaisuuden, jonka valmius kattaa kaikki onnettomuustapaukset päivittäisistä onnettomuuksista suuronnettomuuksiin asti. Pelastusviranomaiset ehkäisevät onnettomuuksia tehokkaasti ennalta yhteistyössä muiden tahojen kanssa, jolloin onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee olennaisesti. Yhteiskuntaan luodaan sellaiset puitteet, että yksittäiset ihmiset, yhteisöt ja viranomaiset voivat elinympäristössään ja toiminnassaan ehkäistä onnettomuuksia sekä varautua rajoittamaan ja torjumaan vahinkoja ja niiden seurauksia. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuksien seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. Kuva: Vesa Moilanen, Lehtikuva

3 Pelastustoimen järjestelmä Sisäministeriön pelastusosasto johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa sekä huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä. Aluehallintovirasto valvoo pelastuslaitoksia sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa alueellaan. Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla. Suomessa on 22 pelastuslaitosta, jotka hoitavat pelastustoimen tehtäviä alueillaan. Pelastuslaitos voi käyttää pelastustoiminnassa apunaan sopimuspalokuntia, joita ovat vapaaehtoinen palokunta, laitospalokunta, teollisuuspalokunta ja sotilaspalokunta. 3 Tämä tarkoittaa Pelastustoimen visio Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi yhteiskuntaa, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä taloudellisesti tuotettuja palveluja, jotka vastaavat uhkia ja asiakkaiden tarpeita hyvää kumppanuusverkostoa.

4 4 Pelastuslaitokset 1. Helsinki 2. Länsi-Uusimaa 3. Keski-Uusimaa 4. Itä-Uusimaa 5. Varsinais-Suomi 6. Kanta-Häme 7. Päijät-Häme 8. Kymenlaakso 9. Etelä-Karjala 10. Etelä-Savo 11. Keski-Suomi 12. Pirkanmaa 13. Satakunta 14. Etelä-Pohjanmaa 15. Pohjanmaa 16. Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaaren alue 17. Pohjois-Savo 18. Pohjois-Karjala 19. Jokilaaksot 20. Kainuu 21. Oulu-Koillismaa 22. Lappi Suomen pinta-ala: km Väkiluku: ( ) 11 Asukastiheys ( ): koko maa 17,9 as/maakm 2 Uusimaa 172,2 as/maakm Lappi 2,0 as/maakm Ahvenanmaalla on pelastustoimessa oma maakunnallinen lainsäädäntönsä. 2 1 MML, 2012

5 Pelastustoiminta Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi. Turvallisuus on yhteistyötä Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi pelastuslaitos toimii yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja osallistuu paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Valvonta Pelastuslaitoksen suorittaman valvonnan, esimerkiksi palotarkastusten, tarkoituksena on ehkäistä tulipaloista ja muista onnettomuuksista ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle aiheutuvaa vaaraa. Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen velvollisuutena on huolehtia rakennustensa palo- ja henkilöturvallisuudesta kuten palovaroittimien toimintakunnosta ja poistumisteiden esteettömyydestä. Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa määritellään palotarkastettavat kohteet ja muut valvontatoimenpiteet paikallisten olosuhteiden ja alueella esiintyvien riskien perusteella. 5 Kuva: Jussi Helttunen, Lehtikuva

6 6 Nuohous suoritetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa Rakennuksen omistajan on huolehdittava, että tulisijat ja hormit on nuohottu. Pelastuslaitos päättää, kuinka nuohouspalvelut alueella järjestetään. Nuohoojan ammatin harjoittajalta, hänen palveluksessaan olevalta itsenäisesti nuohoustyötä tekevältä ja pelastuslaitoksen palveluksessa olevalta nuohoojalta vaaditaan nuohoojan ammattitutkinto. Nuohoojan ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa tietopuolista koulutusta järjestää Nuohousalan Keskusliitto. Pelastustoimelle kuuluva ohjaus, neuvonta ja valistus Pelastuslaitos huolehtii pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen sekä varautuminen onnettomuuksien torjuntaan. Ohjauksella tarkoitetaan Kuva: Helsingin kaupungin pelastuslaitos

7 7 toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Ohjausta annetaan ihmisille, yrityksille sekä muille yhteisöille. Pelastuslaitos neuvoo ja valistaa ihmisiä tunnistamaan vaaran aiheuttajia sekä edistää ihmisten taitoja ehkäistä onnettomuuksia ja kykyä toimia oikein vaaraja onnettomuustilanteissa. Neuvontaa pelastuslaitokset antavat myös palotarkastusten yhteydessä ja pelastussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Pelastuslaissa on erityiset hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuusvaatimukset, jotka kirjataan pelastussuunnitelmaan. Perinteisten valistus- ja neuvontatilaisuuksien ohella pelastuslaitokset järjestävät paloturvallisuuskampanjoita sekä osallistuvat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa turvallisuutta edistävään kampanjointiin. Näitä ovat esimerkiksi 112-päivä, Paloturvallisuusviikko, NouHätä! -kampanja, Kotitapaturmien ehkäisykampanja sekä Päivä paloasemalla -kampanja. Pohjoismaista palovaroitinpäivää vietetään vuosittain Kuva: istock photos / esp_imaging

8 8 Koulutus takaa hyvän ammattitaidon Suomalaiset pelastajat ovat monitaitoisia ammattilaisia. Sammutustöiden ja pelastustehtävien lisäksi he osallistuvat tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn ja huolehtivat osaltaan ensihoito- ja ensivastetehtävistä. Pelastusopisto on sisäministeriön alainen oppilaitos, joka antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista koulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa myös kansainvälisen pelastustoiminnan ja siviilikriisinhallinnan tehtäviin valmentavasta koulutuksesta. Sisäministeriö on valtuuttanut myös Helsingin kaupungin pelastuskoulun antamaan pelastustoimen ammatillista peruskoulutusta. Pelastuslaitos huolehtii, että sopimuspalokuntien henkilöstöllä on riittävä koulutus pelastustoimintaan. Käytännössä sopimuspalokuntien henkilöstön koulutuksen järjestävät valtaosin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) ja alueelliset pelastusliitot. Suomen Palopäällystöliitto (SPPL) järjestää alan jatko- ja täydennyskoulutusta ja toimii monipuolisesti pelastustoimen kehittämiseksi. Kuva: E. Jämsä

9 Kun hätä on suurin soita 112 Kiireellisessä hätätilanteessa soitetaan hätänumeroon 112. Hätäkeskukset ottavat vastaan hätäilmoituksia ja muita kiireellisiä viranomaisten välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja hälyttävät tilanteen mukaan ambulanssin, palokunnan, poliisin, sosiaalitoimen ja muitakin yhteistyötahoja. Hätäkeskus myös neuvoo ja opastaa hätäpuhelun soittajaa. Hätänumero 112 toimii kaikkialla Euroopan Unionin alueella. Varautuminen Varautuminen on toimintaa, jolla viranomaiset varmistavat tehtävien mahdollisimman häiriöttömän hoitamisen erilaisissa yhteiskuntaa uhkaavissa tilanteissa ja sellaisissa tilanteissa, jotka voivat äkillisesti vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden tai väestön elinmahdollisuudet. Varautumista on esimerkiksi valmiussuunnittelu, tekniset ja rakenteelliset etukäteisvalmistelut, koulutus, valmiusharjoitukset sekä tilojen ja kriittisten resurssien varaukset. Väestönsuojelu Väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista aseellisen selkkauksen uhatessa ja sen aikana. Valmiutta väestön suojaamiseen ylläpidetään ja kehitetään osana Suomen kokonaisturvallisuutta. Pelastusviranomaiset varautuvat toimimaan myös poikkeusoloissa. Keskeisiä tehtäviä ovat uhkien havaitseminen ja niistä varoittaminen, väestön suojaamismahdollisuuksien ylläpito sekä pelastustoiminnasta ja siinä tarvittavista lisäresursseista huolehtiminen siten, että toiminta poikkeusolojen onnettomuus- ja tuhotilanteissa on tehokasta. 9

10 10 Pelastustoimen kansainvälinen yhteistyö Ympäri maailmaa sattuu sekä luonnononnettomuuksia että ihmisen aiheuttamia suuronnettomuuksia ja katastrofeja, jotka vaativat nopeaa hätäapua kansainväliseltä yhteisöltä. Suomi osallistuu aktiivisesti Euroopan unionin pelastuspalveluyhteistyön sekä muun pelastusalan kansainvälisen yhteistoiminnan kehittämiseen. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat EU:n lisäksi Pohjoismaat ja muut lähialueet, YK alajärjestöineen, Naton rauhankumppanuusyhteisö sekä Itämeren valtioiden neuvosto, Barentsin euroarktinen neuvosto ja Arktinen neuvosto. Suomi voi sisäministeriön päätöksellä lähettää katastrofitilanteissa toisen valtion tai kansainvälisen järjestön pyynnöstä pelastus- ja avustustoimintayksiköitä ja pelastustoimen asiantuntija-apua ulkomaille. Suomi voi myös itse tarvittaessa pyytää pelastustoimeen kuuluvaa kansainvälistä apua. Palosuojelurahasto avustaa Palosuojelurahasto (PSR) on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka toimii sisäministeriön hoidossa ja valvonnassa. Rahasto myöntää vuosittain avustuksia lähes kymmenen miljoonaa euroa tulipalon ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin. Keskeisimpiä avustuskohteita ovat olleet pelastusalan järjestöjen koulutus- ja valistustoiminta, alaa tukevat tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kaluston hankinta ja paloasemien rakentaminen. Kuva: Kriisinhallintakeskus

11 11 Pelastustoimen lukuja Pelastustoimen järjestelmä - 22 pelastustoimen aluetta vapaaehtoista palokuntaa laitos- ja tehdaspalokuntaa Henkilöstö - päätoimista henkilöstöä sivutoimisia ja vapaaehtoispalokuntalaisia Kokonaiskustannukset/vuosi - alueiden kustannukset 340 miljoonaa euroa - asukasta kohden 64 euroa/asukas/ vuosi Hälytystehtävät Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien lukumäärä vuosittain on noin Tulipalot Pelastuslaitokset hälytetään vuosittain noin :een tulipaloon. Näistä on - rakennuspaloja liikennevälinepaloja maastopaloja (Maastopalojen määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain kesän kuivuuden mukaan.) - muita tulipaloja Tulipalojen pääasiallinen aiheuttaja on useimmiten ihminen. Ihmisen toiminta aiheuttaa vuosittain noin puolet kaikista tulipaloista. Ihmisen aiheuttamista tulipaloista noin 32 % on arvioitu tahallisiksi ja noin 28 % huolimattomuudesta aiheutuneiksi. Kaikista tulipaloista koneen tai laitteen vioista aiheutuneiden tulipalojen osuus on noin 22 %. Muut toimenpiteitä aiheuttavat tehtävät Muita pelastustoimenpiteitä aiheuttaneita tehtäviä on vuosittain keskimäärin Näistä on - liikenneonnettomuuksia vahingontorjuntatehtäviä öljyvahinkoja ihmisen pelastamisia eläimen pelastamisia vaarallisista aineista aiheutuneita tehtäviä sortumia ja räjähdyksiä 120. Lähde: Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä PRONTO

12 Sisäministeriö Pelastusosasto PL 26, Valtioneuvosto Puhelin Yle Teksti-TV sivu 868 Kannen kuvat: Markku Ulander(Lehtikuva), Aki Paavola (Lehtikuva), Nina Dahl