PUNAINEN LANKA SUORAHAUSSA. Suorahakukonsultin, toimeksiantajan ja kandidaattien näkemyksiä suorahausta
|
|
- Tuomo Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU Johtamisen laitos PUNAINEN LANKA SUORAHAUSSA Suorahakukonsultin, toimeksiantajan ja kandidaattien näkemyksiä suorahausta Organisaatiot ja johtaminen Pro Gradu tutkielma Nina Krusius Kevät 2004 Hyväksytty laitoksen johtajan päätöksellä / 200 arvosanalla
2 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Organisaatiot ja johtaminen, pro gradu tutkielma Nina Krusius PUNAINEN LANKA SUORAHAUSSA Suorahakukonsultin, toimeksiantajan ja kandidaattien näkemyksiä suorahausta Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteena on selvittää minkälaisia näkemyksiä suorahaun toimijoilla on suorahakuprosessista. Ensisijainen tutkimuskysymys on: Miten eri toimijat eli suorahakukonsultti, toimeksiantaja ja kandidaatit kokevat suorahakuprosessin? Tämän tutkimuskysymyksen lisäksi tavoitteena on kartoittaa, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja on eri toimijoiden kokemuksissa suorahakuprosessista sekä myös mitä erityisiä haasteita suorahakuprosessi luo eri toimijoille. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Tämä on laadullinen tutkimus. Aineisto on kerätty haastattelemalla ja tutkimalla suorahakualan ulkomaalaisia ja suomalaisia julkaisuja. Tutkimusta varten on haastateltu suorahakuprosessin keskeisiä henkilöitä eli suorahakukonsultteja, toimeksiantajia ja kandidaatteja. Haastattelut on tehty joulukuun 2003 ja maaliskuun 2004 välisenä aikana. Tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset Suorahakuprosessin toimijoiden vuorovaikutuksessa syntyy palveluaukkoja eli hetkiä, jolloin toimijoiden kokemukset ja odotukset poikkeavat toisistaan. Tämän tutkimuksen perusteella suorahakukonsulttien ja toimeksiantajan edustajien kokemukset suorahakuprosessista olivat hyvin samankaltaiset. Sen sijaan suorahakukonsulttien ja kandidaattien ja toimeksiantajan edustajien ja kandidaattien kokemukset erosivat paljonkin toisistaan. Kuitenkin suorahakukonsulttien ja kandidaattien kokemusten erot olivat pienempiä kuin kandidaattien ja toimeksiantajan. Tämän tutkimuksen perusteella suorahakukonsulttien ja toimeksiantajan suhteessa ei ilmennyt eturistiriitaa, vaan molemmat osapuolet kokivat suhteen avoimeksi ja luottamukselliseksi. Suorahakuprosessia leimaa luottamuksellisuus suorahakukonsulttien ja kandidaattien osalta ja ehdokkaat kokivat suorahakuprosessin asiallisesti hoidetuksi. Avainsanat Suorahaku, rekrytointi, liikkeenjohdon konsultointi, henkilöstöstrategia
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tutkimusasetelma Tutkimusmetodi Avainkäsitteet Tutkimusraportin rakenne Rekrytointimenetelmänä suorahaku Rekrytointi Sisäinen rekrytointi Ulkoinen rekrytointi Suorahaku Suorahaun historiaa Suorahakuprosessin vaiheet Suorahakupalveluiden markkinat Eri näkökulmia suorahakuprosessiin Konsultit Toimeksiantajat eli konsulttien asiakkaat Kandidaatit eli ehdokkaat Miten tutkimus tehtiin? Tutkimuksen taustaa Aineisto ja analyysi Luotettavuus Suorahakuprosessi Suorahakumarkkinat Näkökulmat suorahakuprosessiin Yritysesittelyt Case Taiturien kuvaus Konsultit Toimeksiantajat eli konsulttien asiakkaat Kandidaatit eli ehdokkaat Johtopäätökset Lähteet Liitteet
4 JOHDANTO 1 1 JOHDANTO Yritysten tärkein resurssi tulisi olla henkilöstö, sillä henkilöstö on se voimavara, jolla organisaatio voi erottua kilpailijoistaan ja menestyä. Monien yritysten vuosikertomukset ja juhlapuheet muistavat henkilöstövoimavarojen tärkeyden, mutta arkipäivän elämässä henkilöstösuunnittelu jää usein irralliseksi muusta organisaation liiketoiminnasta. Organisaatioiden haasteina on yhdistää liiketoimintastrategia ja henkilöstöstrategia, jolloin organisaatio voi menestyä ja henkilöstövoimavarat tulevat huomioiduksi.. (Järvinen 1996, 19-20) Suorahaku on yksi rekrytointimenetelmä, jonka suorittaa usein yrityksen ulkopuolinen konsultti. Suorahaun ominaispiirteitä on, että se viittaa ihmisten rekrytointiin ja valintaan, missä ulkopuolinen asiantuntija on henkilökohtaisesti yhteydessä mahdollisiin ehdokkaisiin ilman julkista ilmoittelua ja toimii välittäjänä yrityksen ja ehdokkaiden välillä (Britton ym. 2000, ). On erittäin mielenkiintoista selvittää, miten eri suorahakuprosessin toimijat eli suorahakukonsultti, toimeksiantaja ja kandidaatit kokevat suorahakuprosessin, sillä suorahaku rekrytointimuotona on viime vuosien aikana lisääntynyt huomattavasti. Sanoisin, että siitä on kehittynyt eräänlainen muoti-ilmiö, koska suorahakukonsulteista on jopa keksitty suomalainen televisiosarja. Tutkin myös tässä pro gradussa, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja on eri toimijoiden eli suorahakukonsultin, toimeksiantajan ja kandidaattien kokemuksissa suorahakuprosessista sekä mitä erityisiä haasteita suorahakuprosessi luo eri toimijoille. Tämän tutkielman olen tehnyt toimeksiantona eräälle konsultointiyritykselle. Suorahakualaa leimaa vahvasti luottamuksellisuus, mikä näkyy siinä, ettei yhteistyöyritykseni halua paljastaa omaa nimeään eikä asiakasorganisaationsa nimeä. Tutkimuskysymykseni ovat muodostuneet minun ehdottamistani aiheideoista ja tekemästäni alkukartoituksesta yhteistyöyrityksessäni. Hirsjärven ym. (1997, 64-65) mukaan graduntekijän voi olla perusteltua ottaa valmiskin aihe, jos hän on kiinnostunut ehdotetusta aiheesta ja se ei rajoita hänen ajatteluaan, sillä tutkimuksessa riittää aiheen kehittämisen lisäksi yllin kyllin pohdittavaa ja oman panoksen antamista. Hirsjärven ym. (1997, 64-65) ajatukset pätevät minun tapauksessani, sillä ratkaisu aiheen suhteen
5 JOHDANTO 2 auttoi minua aloittamaan varsinaisen tutkimukseni teon. Olen erittäin tyytyväinen, että olen saanut tehdä pro graduni yritykselle, jolle siitä on toivottavasti apua heidän kehittäessään omia toimintatapojaan. 1.1 Tutkimusasetelma Suorahausta on kirjoitettu useita ns. best practise teoksia, joissa toimeksiantajille ja työnhakijoille annetaan ohjeita, kuinka ostaa suorahakupalveluita tai kuinka tulla suorahaetuksi. Nämä teokset eivät kuitenkaan sellaisenaan kerro lukijalle suorahakuprosessin monimuotoisuudesta eikä toimijoiden välisistä suhteista. Varsinkin ehdokkaiden eli kandidaattien osuutta suorahaussa on tutkittu erittäin vähän. Tieteellisen kirjallisuuden vähäisyyden johdosta olen käyttänyt myös sekä ulkomaalaisia että kotimaisia ohjekirjoja ja lehtiartikkeleita. Tavoitteeni tässä tutkimuksessa on selvittää, millaisia käsityksiä ja kokemuksia suorahakuprosessin osapuolilla eli suorahakukonsultilla, toimeksiantajalla ja kandidaateilla on suorahakuprosessista. Ensisijainen tutkimuskysymykseni on: 1. Miten eri toimijat eli suorahakukonsultti, toimeksiantaja ja kandidaatit kokevat suorahakuprosessin? Pyrin myös selvittämään suorahakuprosessin toimijoiden eli suorahakukonsultin, toimeksiantajan ja kandidaattien kokemuksien samankaltaisuuksia ja eroja. Näiden kahden tutkimusongelman vastausten perusteella pyrin pohtimaan myös, minkälaisia erityisiä haasteita suorahakuprosessi luo eri toimijoille. Muut tutkimuskysymykseni ovat: 2. Mitä samankaltaisuuksia ja eroja on eri toimijoiden kokemuksissa suorahakuprosessista? 3. Mitä erityisiä haasteita suorahakuprosessi luo eri toimijoille?
6 JOHDANTO Tutkimusmetodi Liikkeenjohdon konsultointialaa leimaa pidättyväisyys ja luottamuksellisuus, mikä ilmenee esimerkiksi siinä, ettei yhteistyöyritykseni halua esiintyä omalla nimellään tutkielmassani. Tämän vuoksi kutsun yhteistyöyritystäni peitenimellä SuoraTie Oy. Suorahakualalla on totuttu siihen, etteivät konsultointiyritykset paljasta edes asiakkaidensa nimiä (Sarch 1991, 127). SuoraTie Oy ei halua myöskään kertoa asiakkaidensa nimiä eikä paljastaa organisaation omaa tapaa suorittaa suorahakuja. Käytän tutkimuskohteena olevasta suorahakuprosessista peitenimeä case Taiturit, jottei yritystä tai suorahakuprosessia pystytä tunnistamaan. Joudun myös rajaamaan osan tiedoista tutkielmani ulkopuolelle, koska en voi paljastaa mitään liian yksityiskohtaista tai arkaluontoista tietoa yhteistyöyrityksestäni, heidän asiakkaastaan tai heidän toimintatavoistaan. SuoraTie Oy kokee toimintatapansa, joiden perusteella he suorittavat suorahaut, kilpailuedukseen muihin alan toimijoihin nähden. Tutkimuskohteenani oli SuoraTie Oy:n suorittama suorahakuprosessi. Tutkin yhtä suorahakuprosessia, jotta pystyin ymmärtämään tutkimuskohdettani mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, mikä on yksi kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksista. Aineistonkeruumenetelmänä käytin puolistrukturoidun haastattelun ja teemahaastattelun yhdistelmää. Teemojen pohjalta loin haastattelukysymykset, jotka perustuivat aikaisempiin tutkimuksiin, joita esittelen luvussa kaksi. Jaoin haastateltavani kolmeen ryhmään, jotka olivat suorahakukonsultit, heidän asiakkaansa eli toimeksiantajat ja ehdokkaat eli kandidaatit. Haastattelin kaikki suorahakuprosessin keskeiset henkilöt, jotta sain muodostettua mahdollisimman kattavan kuvan suorahakuprosessista. Olen keksinyt kaikille haastateltaville peitenimet, jotta heidän anonymiteettinsä säilyisi. Varsinkin kandidaateille tämä on erityisen tärkeätä, koska vain yksi heistä valitaan ja hän saa uuden työpaikan. Muut jäävät nykyisiin työtehtäviinsä, eivätkä heidän työnantajansa useinkaan tiedä ehdokkaiden halusta vaihtaa työpaikkaa. Tästä johtuen luottamuksellisuus on erityisen tärkeätä, etteivät kandidaattien työsuhteet kärsi suorahausta.
7 JOHDANTO 4 Analysoin tutkimusmateriaalini teemojen avulla. Teemat auttoivat pilkkomaan tutkimusmateriaalin pienempiin ja helpommin käsiteltäviin osiin. Olen käyttänyt suoria lainauksia, jotta lukija näkisi mahdollisimman tarkasti, mitä ja miten haastateltavat ovat ajatuksensa ilmaisseet. Olen myös yrittänyt selkeästi kertoa, kuinka olen johtopäätöksiini päätynyt, jotta lukija voisi seurata päättelyäni. 1.3 Avainkäsitteet Määrittelen tässä lyhyesti tutkielmassani käyttämäni keskeisimmät käsitteet. jotta lukijan on helpompi seurata tutkielmaa alusta alkaen. Myöhemmin luvussa kaksi määrittelen tarkemmin käsitteet. Rekrytoinnilla eli henkilöstöhankinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla organisaatioon hankitaan sen toiminnan kulloinkin tarvitsema henkilöstö (Kauhanen 2001, 63). Tässä tutkielmassa rekrytointi tarkoittaa henkilön valintaa tiettyyn toimenkuvaan, mikä voi tapahtua organisaation sisältä tai sen ulkopuolelta. Suorahaku viittaa ihmisten rekrytointiin ja valintaan, missä yritys käyttää apunaan ulkopuolista asiantuntijaa. Ulkopuolinen asiantuntija on suoraan ja henkilökohtaisesti yhteydessä mahdollisiin ehdokkaisiin ilman julkista ilmoittelua ja toimii välittäjänä yrityksen ja ehdokkaiden välillä. (Britton ym. 2000, ) Liikkeenjohdon konsultti on ulkopuolinen, yritystoimintaan ja sen muutosprosesseihin vankasti perehtynyt asiantuntija, jolla on monipuolinen liikkeenjohdollinen kokemus ja koulutus. Konsultti työskentelee yritysjohdon apuna yrityksen johtamiseen ja erityisesti sen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. (PKT -säätiö 2002, 6) Henkilöstöstrategia painottaa henkilöstövoimavarojen strategista luonnetta eli pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua. Se on liiketoimintastrategiaan sisältyvä alemman tason strategia. (Lundy & Cowling 1996, 65)
8 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU Tutkimusraportin rakenne Olen jakanut tutkimukseni viiteen eri lukuun. Luvussa kaksi esittelen aikaisempia tutkimuksia rekrytoinnista ja suorahausta. Kerron, kuinka henkilöstöhankinta eli rekrytointi liittyy organisaatioiden henkilöstöstrategiaan, ja henkilöstöhankinnasta yleisellä tasolla. Toisessa luvussa kerron myös, mitä suorahaku on, miten se on syntynyt ja mitä vaiheita suorahakuun tavallisesti sisältyy. Esittelen myös suorahakutoimialaa. Lopuksi syvennyn suorahakuprosessin osapuoliin eli suorahakukonsultteihin, heidän asiakkaisiinsa eli toimeksiantajiinsa ja kandidaatteihin eli ehdokkaisiin. Luvussa kolme kerron, kuinka olen tehnyt tutkimukseni. Selvitän tutkimuksen taustaa ja tutkimuksen vaiheet. Esittelen myös samassa luvussa, mitä aineistoa olen käyttänyt ja millä metodeilla olen kerännyt empiirisen tutkimusaineiston. Viimeiseksi luvussa kolme arvioin tutkimukseni luotettavuutta. Neljännen luvun aloitan kertomalla suorahakumarkkinoista kansainvälisellä tasolla, minkä jälkeen tuon esille muutamia suorahakualan erityispiirteitä Suomessa. Selvitän, mitä uusia tuulia suorahakumarkkinoilla puhaltaa ja minkälaisia yrityksiä markkinoilla toimii. Tämän jälkeen esittelen yhteistyöyritykseni, joka on suorittanut tutkimuskohteena olevan suorahaun ja kuvailen kyseisen suorahakuprosessin. Luvun neljä lopussa esittelen tutkimukseni kohteena olevien suorahakukonsulttien, toimeksiantajan edustajien ja kandidaattien näkemyksiä suorahakuprosessista. Viimeisessä eli viidennessä luvussa esittelen tutkimukseni johtopäätökset. Vertailen saamiani tutkimustuloksia aikaisempiin tutkimuksiin. Lopuksi hahmottelen mahdollisia jatkotutkimusaiheita. 2 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU Aloitan tämän luvun kertomalla, mitä rekrytointi on, mihin se perustuu ja minkälaisia eri rekrytointikeinoja organisaatioilla on. Suorahaku on yksi rekrytointimenetelmä. Selitän yksityiskohtaisesti, mitä suorahaku on, miten se on kehittynyt, mitä vaiheita siihen sisältyy ja kerron suorahausta tämän päivän työelämässä. Lisäksi perehdytän
9 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU 6 lukijan suorahakuprosessin kolmeen osapuoleen eli suorahakukonsultteihin, toimeksiantajiin ja ehdokkaisiin. 2.1 Rekrytointi Rekrytointi -sana juontaa juurensa sotilasorganisaatioiden värväykseen, josta se on levinnyt vuosien saatossa liike-elämään, järjestömaailmaan ja julkiselle sektorille. Rekrytointi tarkoittaa henkilöhakua ja arviointia. (Markkanen 1999, 11) Rekrytointi määritellään organisaation toimiin etsiä ja saada potentiaalisia työnhakijoita riittävissä määrin ja laaduin, jotta organisaatio voi valita sopivimman henkilön täyttääkseen avoimen paikan (Dowling ym. 1999, 69). Henkilöstöhankinnalla eli rekrytoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla organisaatioon hankitaan sen toiminnan kulloinkin tarvitsema henkilöstö (Kauhanen 2001, 63). Tässä tutkielmassa rekrytointi tarkoittaa henkilön valintaa tiettyyn toimenkuvaan, mikä voi tapahtua organisaation sisältä tai sen ulkopuolelta. Henkilöstöhankintojen tulisi perustua henkilöstöstrategiaan. Henkilöstöstrategia on organisaation tapa, enemmän tai vähemmän itsestäänselvä taipumus, nähdä sisäinen ympäristö tietyllä tavalla (Varila 1994, 69). Toisin sanoen strategisella henkilöstösuunnittelulla organisaatiot kartoittavat henkilöstötarpeensa määrän ja laadun (Kauhanen 2001, 21). Jos organisaatiossa todetaan, etteivät sen tämänhetkiset voimavarat riitä tai henkilöstön osaaminen ei vastaa tulevaisuuden tarpeita, voi organisaatio joko kehittää henkilöstön osaamista tai rekrytoida (Heinonen & Järvinen 1997,124). Strateginen lähtökohta henkilöstöhankintaan vaatisi, että organisaatio ottaa huomioon työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset. Lähtökohtana kaikelle strategiselle henkilöstötoiminnalle on luoda ymmärrys ympäristöstä, jossa organisaatio toimii. (Torrington ym. 2002, 136) Muutoksia, jotka vaikuttavat työmarkkinoihin ja sitä kautta organisaatioiden henkilöstöhankintaan, ovat mm. naisten kasvava osuus työvoimasta, nuorten pidemmät opiskeluajat, syntyvyyden lasku, eliniän pidentyminen ja työlainsäädännön kehittyminen (Lundy & Cowling 1996, ). Heinosen ja Järvisen (1997, 131) mukaan rekrytointi tulee olla aktiivista ja suunnitelmallista toimintaa, jolloin organisaatio ymmärtää, minkälaisilla resursseilla se
10 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU 7 pyörittää toimintaansa. Suunnittelu on välttämätöntä, jotta organisaatio voi taata, että oikeat ihmiset ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan (Sisson & Storey 2000, 170). Henkilöstöhankinnat voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen hankintaan. Sisäinen hankinta tarkoittaa, että avoinna olevaan toimeen nimitetään jo organisaatiossa työskentelevä henkilö. Ulkoinen hankinta puolestaan tarkoittaa, että valittu henkilö on organisaation ulkopuolelta. Avoimen toimen luonne, organisaation yrityskulttuuri ja kilpailutilanne vaikuttavat siihen, kumpaa hankintatapaa organisaatio käyttää. (Kauhanen 2001, 63) Sisäinen ja ulkoinen rekrytointi eivät sulje toisiaan pois, vaan organisaatiot voivat käyttää molempia lähestymistapoja tiettyä avoinna olevaa paikkaa täyttäessään (Järvinen 1996, 93) Sisäinen rekrytointi Sisäisen rekrytoinnin tarkoituksena on pääasiallisesti kasvattaa organisaation omia henkisiä voimavaroja ja hyödyntää niitä uusien tehtävien avautuessa (Heinonen & Järvinen 1997,130). Sisäinen rekrytointi tapahtuu useimmiten suositusten perusteella tai käyttäen ulkoisen rekrytoinnin keinoja, joita sovelletaan organisaation sisällä, esimerkiksi ilmoitustauluilmoitukset. Viime aikoina ovat näiden rinnalle nousseet myös kehitys- ja esimies-alaiskeskustelut, joiden avulla saadaan tietoa henkilöstön tavoitteista, osaamisesta ja kehittymistoiveista. (Sisson & Storey 2000, 170) Sisäisen rekrytoinnin etuina on, että yksi sisäinen valinta voi tehdä mahdolliseksi ketjureaktion, joka merkitsee useammalle henkilölle etenemismahdollisuutta. Joissakin yrityksissä on pääsääntönä sisäinen rekrytointi ja organisaation ulkopuolelta hankitaan henkilöstöä vain tietyille ns. sisääntulotasoille. Esimerkiksi IBM-konserni ja Kesko Oy ovat perinteisesti käyttäneet tällaista menettelyä. Ongelmaksi sisäisessä rekrytoinnissa voi kuitenkin muodostua valitun henkilön lähin esimies, joka ei aina halua luopua hyvästä työntekijästään. (Kauhanen 2003, 64-65) Toisaalta sisäinen rekrytointi voi johtaa kovaan kilpailuun organisaation sisällä ja vaikeuttaa yhteistyötä sekä tiedon siirtymistä. Seurauksena voi myös olla sisäisten kuppikuntien syntyminen (ks. taulukko 1).
11 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU 8 Taulukko 1: Sisäisen rekrytoinnin edut ja haitat Edut Haitat - valitun mieliala - valitsematta jääneiden mieliala - parempi kykyjen arviointi - taistelu uramahdollisuuksista, sisäiset kuppikunnat - hyvä suoriutumismotivaatio - vaatii vahvaa johdon kehittämisohjelmaa - valitaan vain sisääntulotasoille - ei tule uusia ideoita - valintaprosessin nopeus - järjestelmästä voi tulla jäykkä - voi aiheuttaa lisää sisäisiä valintoja - valittu tuntee jo organisaation Lähde: Kauhanen 2003, 64 Sisäisen hankinnan käyttöä puoltaa myös se näkökulma, että sisäinen rekrytointi viestittää henkilöstölle organisaation arvostusta omaa henkilöstöään, sen osaamista ja urakehitystä kohtaan. Jotta organisaatiolla on tarvittaessa käytössä osaavia sisäisiä resursseja, tulisi sen panostaa jatkuvaan henkilöstön kehittämiseen. (Järvinen 1996, 93) Ulkoinen rekrytointi Ulkoisella rekrytoinnilla tarkoitetaan valitun henkilön tulemista organisaatioon sen ulkopuolelta (Kauhanen 2003, 63). Ulkoisen rekrytoinnin organisaatio voi hoitaa omin resurssein eli välittömästi, mm. seuraavia keinoja käyttäen: lehti-ilmoitukset, internet ja rekrytointimessut. Organisaatio voi myös käyttää välillisiä hakukeinoja ja kanavia, joita ovat mm. seuraavat: ilmoitushaku konsultin avulla, suorahaku konsultin avulla, virallisen työnvälityksen palvelut, oppilaitosten rekrytointipalvelut, tiedekunta- ym. vastaavien järjestöjen rekrytointitoimistot ja työvoimaa vuokraavien toimistojen palvelut. (Heinonen & Järvinen 1997, ) IRS (industrial relations services) suoritti Iso-Britanniassa tutkimuksen, jossa selvitettiin, mitä rekrytointikeinoja ja -kanavia yritykset käyttävät. Tutkimuksessa vuonna 1999 oli mukana 280 suurta brittiläistä työnantajaa, joista puolet käytti suorahakua rekrytointikeinona (ks. taulukko 2).
12 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU 9 Taulukko 2: Rekrytointikeinojen ja kanavien käyttö Iso-Britanniassa vuonna 1999 Ilmoitukset paikallisissa lehdissä 93 % Urapalvelut 49 % Ilmoitukset erikoisalan lehdissä 92 % Rekrytointimessut 46 % Ilmoitukset kansallisissa lehdissä 81 % Internet 44 % Työvoimatoimistot 78 % Verkostot 43 % Ilmoitukset työnantajan tiloissa 78 % Ilmoitukset työnantajan Työkeskukset 77 % tilojen ulkopuolella 20 % Koulutusyhteistyö 62 % Avoimet työpaikat -listat 19 % Avoimet hakemukset 62 % Paikallisradio 12 % Suorahaku 50 % Mainoslehtisten jakelu 5 % Lähde: Torrington ym. 2002, 174 Ulkoisen rekrytoinnin etuna on, että ulkopuolisen henkilön avulla saadaan organisaatioon uusia näkemyksiä ja uudenlaista osaamista, jota organisaatio voi tarvita strategiseen tai yrityskulttuurin muutokseen, esimerkiksi organisaation siirtyessä uusille markkina-alueille (Heinonen & Järvinen 1997, 132). Toisaalta ulkopuolelta tulevan valinnassa on usein suurempi riski kuin rekrytoitaessa organisaation sisältä, koska uutta henkilöä ei tunneta ja vaarana on, että valituksi tulee henkilö, joka ei sovi organisaatioon (ks. taulukko 3). Taulukko 3: Ulkoisen rekrytoinnin edut ja haitat Edut Haitat - uutta verta, uusia näkemyksiä - ei ehkä valita henkilöä, joka sopisi - halvempaa kuin ammattiin - voi aiheuttaa mielialaongelmia sisäisille kouluttaminen ehdokkaille - ei sisäisiä kuppikuntia tukemassa - pitempi perehdyttämisjakso - saattaa tuoda kilpailijan salaisuuksia - saattaa tuoda asenteen: näin minä tein entisessäkin työpaikassa Lähde: Kauhanen 2003, 64 Markkasen (1999, 153) mukaan virherekrytoinnista voi kärsiä sekä koko organisaatio että yksilö. Virherekrytointi saattaa vaikuttaa alentavasti jopa koko työyhteisön
13 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU 10 työtyytyväisyyteen. Järvinen (1996, 18) puolestaan painottaa, että henkilöinvestoinnit ovat nimenomaan tuloja tuottavia panostuksia pitkällä aikavälillä eivätkä vain menoja. 2.2 Suorahaku Suorahaku viittaa rekrytointiin ja valintaan, minkä hoitaa erikoistunut konsultti suoraan ja henkilökohtaisen yhteydenpidon kautta ikään kuin välittäjänä työnantajan ja potentiaalisten hakijoiden välissä (Britton ym. 2000, ). Suorahakukonsultit ovat koulutettuja spesialisteja, jotka auttavat asiakasorganisaatioita tunnistamaan ja arvioimaan sopivia kandidaatteja ylimpään ja keskijohtoon (Lim & Chan 2001, ). Suorahaulle on ominaista, että sitä tavallisesti käytetään johtotason henkilöiden ja asiantuntijoiden rekrytointiin ja se tapahtuu myös ilman julkista ilmoittelua. Organisaatio voi itse, omin resurssein, suorittaa suorahaun tai käyttää apunaan ulkopuolista suorahakukonsultointiyritystä. Lim ja Chan (2001, ) jakavat suorahakutoiminnan suosion viiteen osaan. Ensimmäinen syy suosioon on, että suorahakukonsultit voivat arvioida kandidaatteja objektiivisemmin kuin toimeksiantajayrityksen edustajat, koska suorahakukonsultit katsovat tilannetta ulkopuolisen silmin. Suorahakukonsultit voivat myös houkutella potentiaalisia kykyjä hienovaraisemmin ja herättämättä kilpailijoiden huomiota. Lisäksi suorahakukonsultit voivat auttaa toimeksiantajaorganisaatiota hoitamaan rekrytointiprosessin ilman, että edes toimeksiantajayrityksen henkilöstö tietää rekrytoinnista. Korosuon ja Järvisen (1991, 13-18) mukaan tämä voi tulla kysymykseen varsinkin silloin, jos haetaan henkilöä tehtävään, joka on vielä hakuhetkellä miehitetty. Neljäs syy suorahakukonsulttien käyttöön on, että suorahakukonsulttien avulla rekrytointi tapahtuu tehokkaasti ja asiantuntevasti, mikä voi vähentää mahdollisten kalliiden virherekrytointien määrää. Viimeiseksi syynä voi olla kilpailuympäristön kasvava kompleksisuus, mikä luo myös omat vaatimuksensa johtajien toimenkuvaan. Tästä syystä yksittäisellä organisaatiolla ei välttämättä ole asiantuntemusta ja aikaa hoitaa rekrytointia itse tehokkaasti.
14 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU 11 Suorahaun käyttäminen tehtävään, joka on hakuhetkellä miehitetty, nostaa esille suorahaun eettiset kysymykset. Lim & Chan (2001, ) kertovat suorahakuun liittyvistä monista eettisistä kysymyksistä, mm. kuinka suorahakukonsultti kerää, käsittelee ja käyttää luottamuksellista tietoa, kuinka hyvin suorahakukonsultti arvioi kandidaatit ja kuinka suorahakukonsultti hoitaa yhteydenotot kandidaatteihin vahingoittamatta näiden senhetkisiä työsuhteita. Greiner ja Metzger (1983, 311) muistuttavat, että konsultit toimivat kentällä, jossa panoksina ovat ihmisten rahat, ura ja elämä, minkä vuoksi heillä on suuri vastuu hoitaa työnsä hyvin. Clark ja Clark (1991, 13-18) ovat tutkineet syitä suorahaun käyttöön. Heidän mukaansa tärkeimpiä syitä turvautua suorahakukonsultin apuun ovat rekrytoinnin luottamuksellisuus ja suorahakukonsultin taito löytää hyviä ehdokkaita (ks. taulukko 4). Korosuo ja Järvinenkin (1992, 85-86) painottavat, että organisaatiot käyttävät suorahakua silloin, kun kilpailusyistä organisaatio ei halua paljastaa omia strategioitaan. Tällöin organisaatio voi esimerkiksi olla kehittämässä uusia tuotteita tai valtaamassa uusia markkinoita. Lewisin ja Schumanin (1987, 125) mukaan suorahaun käyttöä puoltaa suorahakukonsultin tarjoama kolmannen osapuolen objektiivisuus. Suorahakukonsultilla ei myöskään ole tunnesiteitä organisaation sisällä kuten sisäisellä rekrytoijilla usein on. Toisaalta suorahakukonsultti voi toimia sopivana syntipukkina, jos uusi henkilö ei sovikaan organisaatioon.
15 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU 12 Taulukko 4: Miksi yritykset turvautuvat suorahakukonsulttien apuun? 1. Rekrytoinnin luottamuksellisuus 68,3 % 2. Suorahakukonsultti löytää hyviä ehdokkaita 68,3 % 3. Tarvitaan ulkopuolisen asiantuntijan mielipide 58,5 % 4. Sisäisten ehdokkaiden puute 46,3 % 5. Omasta organisaatiosta ei löydy rekrytointiosaamista 22 % 6. Rekrytoinnin kiireellisyys 9,8 % 7. Oma henkilöstöosasto ei ehdi rekrytoimaan 4,9 % 8. Yrityksen ohjeistuksena on käyttää ulkopuolista apua 4,9 % Lähde: Clark & Clark 1991, Perinteisesti yritykset ovat Markkasen (1999, 74) mukaan suorahakeneet johtotason henkilöitä, koska potentiaalisten ehdokkaiden joukko on hyvin pieni ja heidät voidaan paikallistaa. Nykyään suorahakutoiminta on laajentunut ja organisaatiot hakevat henkilöitä monipuolisiin ja erilaisiin johto- ja asiantuntijatehtäviin (Vuorio 2001, 70). Feldmanin ja Klaasin (2002, ) tutkimustulokset työnhakijoiden tehokkaista työnhakukanavista osoittivat, että työnhakijat luottavat suorahakukonsultteihin, koska heillä on hyvät kontaktit, hyvä ymmärrys työmarkkinoista ja he ovat tehokkaita löytämään monia työtarjouksia samaan aikaan. Yritykselle, joka käyttää suorahakua rekrytointimenetelmänä, se on tavallisesti kalliimpaa kuin perinteinen rekrytointi. Suorahaku kuitenkin säästää aikaa ja vähentää rekrytointiriskiä (Jones 1989, 1). Toisaalta Clark ja Clark (1991, 13-18) suhtautuvat suorahakukonsultteihin hieman varauksellisesti. Heidän mielestään ulkopuolisen asiantuntijan käyttö suorahakuprosessissa on vain yksi vaihtoehto, sillä yrityksillä on heidän tutkimuksensa mukaan rekrytointiosaamista. Clarkin ja Clarkin (1991, 13-18) mukaan suorahakukonsultit käyttävät samanlaisia rekrytointi- ja arviointimenetelmiä, esimerkiksi haastatteluja ja suosituksia, kuin organisaation suorittaessa rekrytoinnin omilla henkilöstövoimavaroillaan. Markkasen (1999, 75) mukaan suorahaku toimii hyvin tilanteissa, missä riski on molemminpuolinen. Ehdokas voi lähteä suorahakuprosessiin mukaan, mikäli hän näkee
16 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU 13 tarjolla olevassa tehtävässä urakehitysmahdollisuuksia ja mielenkiintoisia haasteita. Yritys on kiinnostunut ostamaan hänen palveluksiaan ja neuvottelua voi pitää lähtökohdiltaan tasa-arvoisena. Koko tilanne viedään läpi hienovaraisesti ja luottamuksellisesti. Toisaalta Khuranan (2002, ) mukaan monien yritysten johtajat suhtautuvat erittäin kriittisesti suorahakualaan, koska suorahakukonsultit houkuttelevat aktiivisesti ja jopa aggressiivisesti päteviä henkilöitä vaihtamaan työnantajaa. Seurauksena on Khuranan (2002, ) mielestä ollut nopeatahtinen työpaikasta toiseen siirtyminen parempien etujen perässä. Englanninkielisessä kirjallisuudessa suorahausta käytetään termejä headhunting, direct search ja executive search. Executive search termi on kapeampi ja tarkoittaa lähinnä ylimmän johdon tai äärimmilleen vietynä jopa vain toimitusjohtajan suorahakua Suorahaun historiaa Suorahakupalvelut ovat peräisin USA:sta, jossa toimiala alkoi muodostua toisen maailmansodan jälkeen. Sodan päätyttyä Euroopan talous oli sekaisin, minkä seurauksena USA:n talous kasvoi nopeasti kysynnän elpyessä. Tällä oli vaikutusta työvoiman tarpeeseen. (Khurana 2002, 122) Sodan jälkivaikutukset lisäsivät johtajien kysyntää, sillä monet miehet kaatuivat rintamalla, osa jäi eläkkeelle ja osa jäi työskentelemään armeijan leipiin sodan päätyttyä. Liikkeenjohdon konsultointiyritykset huomasivat johtajien suuren tarpeen ja perustivat toimintansa ohelle suorahakupalveluita. Nykyäänkin alalla toimivat McKinsey & Co. ja Booz, Allen & Hamilton hallitsivat liikkeenjohdon konsultoinnin toimialaa. (Jones 1989, 6-7) Liikkeenjohdon konsultointiyritysten jalanjälkiä seurattiin ja pian syntyikin itsenäisiä suorahakuyrityksiä (Khurana 2002, 121). Myöhemmin liikkeenjohdon konsultointiyritykset huomasivat ristiriidan tarjotessaan asiakkailleen sekä liikkeenjohdon konsultointia että suorahakupalveluita. Liikkeenjohdon konsultointiyritykset totesivat, että suorahakutoiminta on tehokkaampaa itsenäisenä liiketoimintana. Tästä johtuen liikkeenjohdon konsultointi ja suorahakupalvelut eriytyivät. (Jones 1989, 9)
17 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU 14 Iso-Britanniaan suorahakutoiminta levisi USA:sta ja luvuilla. Toimiala kasvoi varsin epätasaisesti ja vauhdikkain kasvu tapahtui vasta 1980-luvulla. (Jones 1989, 194) Toimialan kasvu perustui pitkälti siihen, että suuret yhdysvaltalaiset suorahakuyritykset avasivat toimistonsa Iso-Britanniassa. Pienet, paikalliset suorahakuyritykset syntyivät perässä. Muualle Eurooppaan suorahakutoiminta levisi hiljalleen Iso-Britanniasta. (Britton ym. 1997, ) 1990-luvun alun laman jälkeisinä vuosina suorahakutoiminta on yleistynyt Suomessa ja sen kohderyhmä on laajentunut käsittämään myös keskijohdon ja asiantuntijat (Markkanen 1999, 75) Suorahakuprosessin vaiheet Suorahakuprosessin voi määritellä eri tavoin. Markkanen (1999, 75) jakaa suorahaun karkeasti kahteen erilliseen vaiheeseen. Ensimmäistä vaihetta hän kutsuu tutkimusvaiheeksi, sillä siinä suorahakukonsultti kartoittaa markkinat, etsii sopivia ehdokkaita ja selvittää heidän taustojaan. Toisessa vaiheessa suorahakukonsultti ottaa yhteyttä potentiaalisiin ehdokkaisiin, haastattelee, arvioi kyseiset henkilöt ja tekee suosituksen toimeksiantajalle. Korosuo ja Järvinen (1992, 86-87) puolestaan jakavat suorahaun yhdeksään eri vaiheeseen. Heidän mielestään suorahaun ajallinen kesto on kahdesta kuuteen kuukautta toimeksiannosta työsopimuksen solmimiseen. Suorahakuprosessin vaiheet Korosuon ja Järvisen mukaan (Kuva 1): Hakuvaihe Toteuttajavoimavarat 1. Toimeksianto Toimeksiantaja ja konsultti 2. Henkilökartoitus Konsultti 3. Yhteydenotot Konsultti 4. Haastattelut ja karsinta Konsultti 5. Raportointi Konsultti 6. Toimeksiantajan haastattelut Toimeksiantaja 7. Soveltuvuusarvioinnit Toimeksiantaja tai konsultti 8. Valinta Toimeksiantaja 9. Jälkiseuranta Toimeksiantaja ja konsultti Lähde: Korosuo & Järvinen 1992, 87
18 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU 15 Toimeksiantovaihe on avainasemassa tehtävän onnistumisen kannalta, sillä tämä vaihe luo perustan koko suorahakuprosessille. Suorahakuprosessi ja varsinkin sen toimeksiantovaihe vaatii molemminpuolista luottamusta, koska täytettävän tehtävän kannalta voi olla varsin tärkeätä, että suorahakukonsultti tietää liikesalaisuuksiksi luettavia asioita ja yksilöitä koskevia luottamuksellisia tietoja. (Korosuo & Järvinen 1992, 87-88) Greiner ja Metzger (1983, 211) kertovat, että suorahakukonsultin tulisi viettää paljon aikaa toimeksiantajayrityksessä, jotta hän saa kattavan käsityksen toimeksiantajayrityksestä, täytettävästä tehtävästä, sen vastuualueista ja tulevaisuuden odotuksista. Toimeksiantajan ja suorahakukonsultin tulisi määritellä vaadittu kokemusja koulutustausta riittävän tarkasti, jotta konsultti osaa houkutella mahdollisimman sopivia ehdokkaita. Henkilökartoitusvaihetta kutsutaan kirjallisuudessa ns. search eli etsintävaiheeksi, koska sen tarkoituksena on, että suorahakukonsultti kartoittaa potentiaalisia ehdokkaita toimeksiantokeskustelujen perusteella (Korosuo & Järvinen 1992, 89). Suorahakukonsultit etsivät ehdokkaita eri tavoin. Lewisin ja Schumanin (1987, 133) mukaan suorahakukonsultit etsivät potentiaalisia ehdokkaita verkostojensa kautta. Korosuo ja Järvinen (1992, 89) puolestaan kertovat, että suorahakukonsultit kartoittavat mahdollisia kandidaatteja mm. erilaisista matrikkeleista ja muista julkaisuista. Toisaalta monet suuret suorahakuyritykset ottavat vastaan avoimia hakemuksia, joista he muodostavat sähköisiä data-pankkeja. Näistä suorahakukonsulttien on helppo etsiä potentiaalisia ehdokkaita. Riippumatta mahdollisten kandidaattien kartoitustavasta yhteydenottovaiheen tarkoituksena on, että suorahakukonsultti selvittää, onko ehdokas kiinnostunut uusista haasteista ja valmis vaihtamaan työpaikkaa (Korosuo & Järvinen 1992, 89). Sarch (1991, 127) toteaa suorahakukonsultin toimivan toimeksiantajaorganisaation edustajana myydäkseen ehdokkaille työtehtävää ja organisaatiota. Hän korostaakin, että toimeksiantajan ja suorahakukonsultin yhteisymmärrys on erityisen tärkeätä, jotta suorahaku onnistuu. Korosuo ja Järvinen (1992, 89) puolestaan painottavat luottamuksellisuutta. Heidän mielestä suorahakukonsultin on toimittava hienovaraisesti, sillä hän ei missään tapauksessa saa vaarantaa ehdokkaiden nykyistä työsuhdetta.
19 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU 16 Yhteydenottojen perusteella suorahakukonsultti valitsee ehdokkaat, joita hän haastattelee. Haastattelun tavoitteena on kertoa kandidaatille tarkemmin työtehtävästä ja organisaatiosta sekä selvittää ehdokkaan todellinen halukkuus ja soveltuvuus kyseiseen tehtävään. (Korosuo & Järvinen 1992, 89) Haastatteluvaiheeseen kuuluu Khuranan (2002,139) mielestä myös kandidaattien referenssien tarkistaminen. Korosuon ja Järvisen (1992, 91) mielestä toimeksiantajan haastattelujen tehtävänä on antaa molemmille osapuolille lisätietoa ja arvioida henkilökemian yhteensopivuutta. Toimeksiantaja saa tilaisuuden muodostaa oman käsityksensä ehdokkaista ja ehdokkaat puolestaan saavat tarkempaa tietoa tehtävästä ja organisaatiosta. Tilanne eroaa kuitenkin perinteisestä työhaastattelusta, sillä kandidaatit eivät ole oma-aloitteisesti hakeneet tarjolla olevaa paikkaa, vaan suorahakukonsultti on saanut heidät kiinnostumaan siitä. Tästä seuraakin, että toimeksiantajan on jatkettava tehtävän ja organisaation myymistä ehdokkaille. Haastattelujen jälkeen toimeksiantaja valitsee mielestänsä sopivimman ehdokkaan tai hän voi käynnistää koko suorahakuprosessin uudestaan, jos sopivaa kandidaattia ei ole löytynyt. Suorahakukonsultti voi suositella ehdokkaita soveltuvuusjärjestyksessä, mutta lopullisen päätöksen tekee aina toimeksiantaja. Toimeksiantaja ilmoittaa valitulle henkilölle päätöksestään, mikä tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti. Vaarana on, että jos päätös viivästyy, toivottu ehdokas kieltäytyy. Suorahakukonsultin yhteydenotto saattaa laukaista henkilössä halun muutokseen ja henkilö voi itse aktiivisesti etsiä uutta työpaikkaa. Tässä yhteydessä toimeksiantajan ja konsultin tulisi sopia, kumpi ilmoittaa ei-valituille ehdokkaille päätöksestä. (Korosuo & Järvinen 1992, 92-93) Suorahakupalveluiden markkinat Suorahakupalveluiden ominaisuudet näyttävät olevan samanlaisia riippumatta siitä, missä maassa ne ovat tuotettu. Britton ym. (1997, ) ovat tutkineet suorahakuyritysten eroja ja yhtäläisyyksiä Ranskassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. He havaitsivat, että suorahakuyritykset ovat rakenteeltaan ja käyttäytymiseltään huomattavan samanlaisia kaikissa kolmessa maassa. Heidän mielestään nämä ominaispiirteet ovat enemmän alakohtaisia kuin maakohtaisia, mikä pääasiallisesti
20 REKRYTOINTIMENETELMÄNÄ SUORAHAKU 17 johtuu siitä, että tuote on sama, käytetyt prosessit ovat samoja ja toimialaan ovat vaikuttaneet samat ulkopuoliset tekijät. Liikkeenjohdon konsultointi, johon suorahakukin kuuluu, on palvelua ja palveluiden tunnuspiirteillä on vaikutusta toimialan rakenteeseen (Clark 1995, 41-42). Palveluiden kolme tunnuspiirrettä ovat Parasuramanin ym. (1985, 41-50) mukaan aineettomuus, heterogeenisyys ja erottamattomuus. Aineettomuus tarkoittaa, ettei palvelua voi mm. kokeilla, mitata tai inventoida. Aineettomuuden vuoksi yrityksen voi olla hankala ymmärtää, kuinka asiakas kokee palvelun ja kuinka hän arvioi palvelun laadun. Palvelut ovat myös heterogeenisiä. Samakin palvelu voi olla erilainen riippuen tuottajasta, asiakkaasta ja päivästä. Erottamattomuus palvelun tunnuspiirteenä puolestaan tarkoittaa, että palvelut tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti, eikä niitä voi varastoida myöhempää kulutusta varten. Clarkin (1995, 58-61) mukaan näillä palvelun tunnuspiirteillä on vaikutusta liikkeenjohdon konsultoinnin rakenteeseen ja alan toimijoiden käyttäytymiseen. Aineettomuushan merkitsee, ettei palvelua voi kokeilla ennen ostamista, eivätkä asiakkaat tiedä, mitä he ovat ostaneet ennen kuin he kuluttavat palvelun. Tästä seuraa, että ostopäätöksen on perustuttava muihin kriteereihin. Konsultointipalveluissa, kuten muissakin palveluissa, ostopäätös tapahtuu pitkälti yrityksen maineen ja suositusten perusteella. Suorahakupalveluiden tuottajat eivät voi varastoida palveluitaan, minkä vuoksi kysynnän heilahtelut vaikuttavat toimintaan. Suorahakupalveluiden kysyntä on johdettua kysyntää eli riippuvainen siitä, kuinka paljon on kysyntää mm. johtajista ja asiantuntijoista. Kysyntään vaikuttavat taloudelliset tilanneet ja talouden yleinen tila. Talouden laskusuhdanne viime vuosien aikana on vaikuttanut alentavasti johtajien ja asiantuntijoiden kysyntään. Lisäksi irtisanomiset ja organisaatioiden uudistukset ovat kasvattaneet edellä mainittujen henkilöiden tarjontaa. Työpaikkansa säilyttäneet henkilöt ovat olleet vastahakoisia vaihtamaan työpaikkaansa työnantajan vaihtoon liittyvän epävarmuuden takia. (Britton ym. 1997, ) Suorahakupalveluiden kysyntään vaikuttaa myös se, että organisaatiot voivat itse suorittaa rekrytointinsa ilman ulkopuolista asiantuntijaa. Organisaatiot voivat olla ostamatta suorahakukonsulttien palveluita, jos he ovat tyytymättömiä suorahakupalveluiden laatuun tai heidän
Kun vain paras rekrytointi on kyllin hyvä.
Kun vain paras rekrytointi on kyllin hyvä. Rekrytointi voi tulla kalliiksi ilman luotettavaa kumppania. Onnistuneen ja epäonnistuneen rekrytoinnin ero on taloudellisesti merkittävä. Rekrytointi on kriittinen
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotPoolian hakijatutkimus 2012
Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista
LisätiedotSIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN
SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä
LisätiedotAsiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012
Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotPoolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE
Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy - Rekrytointiohjelma ProCountor International Oy:n tilitoimistokumppaneille Poolia on toiminut ProCountorin
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotSuomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi
Suomen Ekonomien hallitukseen 2018-2020 Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi Infoa haastattelijalle Nina Juhava, 29.8.2017 5.9.2017 Hallitushaastattelut Hallitushaastattelut 1. Esityö: Tehtävän
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotYLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS
YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten
LisätiedotAutismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia
Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
Lisätiedotwww.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat
Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),
LisätiedotKEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.
KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia
LisätiedotHevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki
Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotVerkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotHyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta
Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotMITÄ ON INTERIM-JOHTAJUUS?
MITÄ ON INTERIM-JOHTAJUUS? 1 MITÄ ON INTERIM-VUOKRAJOHTAJUUS? Interim-vuokrajohtaja kiteytettynä: 1. Kokenut ja tulosorientoitunut ammattilainen. 2. On kuin kotonaan uusissa tilanteissa ja elää muutoksesta.
LisätiedotKUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA
KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa
LisätiedotTässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.
28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta
LisätiedotPk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1
Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Tiivistelmä Suomen Yrittäjien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella pk-yrityksistä 10 prosentilla on kirjallinen henkilöstöstrategia. Keskisuurista yrityksistä 60
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua
LisätiedotYhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille
Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.
LisätiedotTyönhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa. Ammattilaisten työnhakututkimus JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ MPS ENTERPRISES 30.1.
Työnhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa Ammattilaisten työnhakututkimus ESITYS MPS ENTERPRISES JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ 30.1.2019 Työ ja elämä muuttuvat Odotukset työlle: Arvot
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotMUUTA OSAAMINEN RAHAKSI. Näin erotut kilpailijoista ja saat lisää asiakkaita ja myyntiä
MUUTA OSAAMINEN RAHAKSI Näin erotut kilpailijoista ja saat lisää asiakkaita ja myyntiä MUUTA OSAAMINEN RAHAKSI -TEHOVALMENNUS Näin erotut kilpailijoista ja saat lisää asiakkaita ja myyntiä Liian pieni
LisätiedotAsiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy
Case: Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy - Kiteytetty asiakaslupaus - Esitystapa asiakaslupaukselle Mistä kaikki alkoi? Oy Puu-Component Ab perustettiin alihankintayritykseksi valmistamaan
LisätiedotAsiakastyytyväisyys kohdallaan
Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta
LisätiedotPK-yritysten kansainvälistysmisohjelma
PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu
LisätiedotSosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS
Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita
LisätiedotAjatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.
Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotUuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille
Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Anna työnantajille mahdollisuus löytää juuri sinut! www.heebo.fi Mikä ihmeen Heebo? Nuorten, koulutettujen ammattilaisten rekrytointiportaali
LisätiedotSOPIMUSPOHJAISET ASIANTUNTIJAPALVELUT TILAPÄISEEN RESURSSITARPEESEEN (SAP)
Sivu 1 (6) SOPIMUSPOHJAISET ASIANTUNTIJAPALVELUT TILAPÄISEEN RESURSSITARPEESEEN (SAP) YLEISTÄ TAUSTA PALVELUILLE Nykytilanne Euroopassa ja Suomessa pakottaa suuret ja erityisesti PKT- yritykset tarkastelemaan
Lisätiedotmarkkinointistrategia
Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
Lisätiedot10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014
1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita
LisätiedotVuorovaikutustaidot työnhaussa. Juha Koikkalainen
Vuorovaikutustaidot työnhaussa Päivän tavoite Tiedostamme vaikuttamisen merkityksen ja keinot työnhakuprosessissa sekä osaamme täsmentää omaa osaamistamme tulevia työnhakutilanteita varten Päivän sisältö
Lisätiedot13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö
13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000
LisätiedotPotilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus
Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa
LisätiedotUUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
Lisätiedot60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.
Tavoita ja vaikuta Oletko koskaan ollut epätietoinen siitä, mitä tuotteita tai palveluita yritys, jonka sivuilla vierailet, oikeasti tarjoaa? Jos olet, niin on todennäköisesti asiakkaasikin. Hän voi olla
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
LisätiedotMYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia
MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä
LisätiedotHyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000
LisätiedotUUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET
UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotMarkkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy
Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
LisätiedotTieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän
LisätiedotMarkkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma
Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...
LisätiedotNuorisotutkimus 2007
Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
LisätiedotMYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE
MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt
LisätiedotAltian tulospalkkio 2014
Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
Lisätiedot7 VINKKIÄ SEN OIKEAN JOHTAJAN LÖYTÄMISEEN
7 VINKKIÄ SEN OIKEAN JOHTAJAN LÖYTÄMISEEN Pro-Sourcen asiantuntijat Marianne Neva, Antti Tamppinen, Markku Kaijala ja Lasse Pehto kertovat, mitkä seitsemän asiaa tekevät johdon suorahausta onnistuneen.
LisätiedotYRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen
YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä
LisätiedotAsiantuntijoille helppo vaihtoehto oman yrityksen perustamiselle. Yrityksille luotettava kumppani resursoinnissa ja rekrytoinnissa
Asiantuntijoille helppo vaihtoehto oman yrityksen perustamiselle. Yrityksille luotettava kumppani resursoinnissa ja rekrytoinnissa Expericon Oy Perustettu vuonna 1997 Toimipisteet Helsinki, Tampere ja
LisätiedotOikotie Työpaikat asiakastilaisuus , Joonas Pihlajamaa Johtaja, Oikotie Työpaikat
Oikotie Työpaikat asiakastilaisuus 5.12.2017, Joonas Pihlajamaa Johtaja, Oikotie Työpaikat Johtopäätökset vuodelle 2017* revisited 1. Rekrytointiprosessin mittaaminen tuo kanaviin läpinäkyvyyttä, joka
LisätiedotTilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012
Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa
LisätiedotKetterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT
Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:
LisätiedotNonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko
Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotProsessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotUUSASIAKASHANKINTA. Johdanto
HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotWorkshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni
Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotTunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään
Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista
LisätiedotVahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen
KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella
LisätiedotMENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN
LIITE 3 MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN HENKILÖSTÖKRITEERI 1, TÄYTÄNTÖÖNPANO 1. vaihe, otetaan käyttöön (johto- ja ohjausryhmän päätöksiin
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotREKRYTOINNIN TRENDIT & TILA
REKRYTOINNIN TRENDIT & TILA Kansallinen Rekrytointitutkimus 2015 MMA-risteily 3.10.2015 Martti Kuusanmäki COO & FOUNDER martti@duunitori.fi 050 413 7667 kuusanmaki MARTTI KUUSANMÄKI COO & FOUNDER +358
Lisätiedotmaineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)
maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotStrategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa. Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni
Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni 18.-19.1.2018 Kanava 2: Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Etsitään osallistujien kokemusten
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotLastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden
LisätiedotTietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 2 Miten tietoisuutta lisätään?
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 2 Miten tietoisuutta lisätään? Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan
LisätiedotTyöelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä
Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:
LisätiedotPalvelumme. Versa Start. Versa Premium. Versa Julkissektori
Aika kasvaa yhdessä Versa Finland Missiomme on yksinkertainen: Autamme asiakkaitamme säästämään ulkoisissa kustannuksissa vaivattomasti, ammattitaitoisesti ja luottamuksella. Yrityspäättäjät tietävät että
LisätiedotSeuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotAV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille
AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
Lisätiedot2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?
Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK
Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten
Lisätiedot