Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Marjo-Riitta Järvinen Päivi Granö Erkki Huhtamo Anni Kettunen Esa Laaksonen Karl Holm Heikki Holopainen Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Esa Print Oy Tampere 2009

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Taideteollinen korkeakoulu on ensimmäinen auditointiin osallistunut taideyliopisto. Taideyliopistojen kohdalla toimintojen laadun ja laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden erottaminen tuloksen laadusta saattaa olla vielä haasteellisempaa kuin monialayliopistoissa. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( / 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitetaan myös auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Yksi keskeinen tulos on myös se, että auditointien myötä laadunvarmistus nähdään osana normaalia jokapäiväistä toimintaa, ei erillisenä projektina. 3 Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Taideteolliselle korkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja 3 Ks. tarkemmin: Moitus, Sirpa: Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2009.

5 Sisällys Auditointiryhmä..... Johdanto Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Taideteollinen korkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Strategia, visio, toiminta-ajatus ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimustoiminta ja jatkokoulutus.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminta.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

6 Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Kasvatustieteen tohtori Marjo-Riitta Järvinen on työskennellyt Lahden ammattikorkeakoulussa vuodesta 2002 alkaen tutkijana sekä arvioinnin ja ennakoinnin kehittäjänä. Nykyisessä tehtävässään laatu- ja arviointipäällikkönä hän on toiminut vuodesta 2006 alkaen. Tätä ennen Järvinen on työskennellyt Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksella aikuiskasvatuksen ja -koulutuksen yliassistenttina, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa kehittämishankkeen vetäjänä ja suunnittelijana sekä Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa tutkijana. Hän on kirjoittanut julkaisuja mm. ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakoulutukseen, koulutuspolitiikkaan, arviointiin ja ennakointiin liittyen. Vuonna 2005 Järvinen oli jäsenenä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja vuonna 2008 Vaasan ammattikorkeakoulun auditointiryhmissä. Jäsenet Professori Päivi Granö työskentelee Lapin yliopistossa. Hän on suorittanut perustutkintonsa Turun yliopistossa sekä opiskellut kuvaamataidon opettajaksi sekä väitellyt Taideteollinen korkeakoulussa. Päivi Granö on toiminut taidekasvatuksen päätoimisena tuntiopettajana ja lehtorina Turun yliopistossa ja Rauman opettajankoulutuslaitoksessa sekä maisematutkimuksen ma professorina Porin yliopistokeskuksessa. Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen professorina Päivi Granö on toiminut vuodesta Granö on myös ollut tekemässä valtakunnallista kuvaamataidon opetuksen arviointia vuonna 1998 sekä valtakunnallista lasten kulttuurikeskusten (Taikalamppu) arviointia vuonna Professori Erkki Huhtamo on media-arkeologi, tutkija ja näyttelykuraattori. Hän on väitellyt kulttuurihistorian alalla Turun yliopistossa ja toimii mediahistorian ja -teorian professorina University of California Los Angelesissa (UCLA) muotoilun ja mediataiteen laitoksella. Erkki Huhtamo on julkaissut monia tutkimuksia media-arkeologiasta ja mediataiteesta, luennoinut laajasti ympäri maailmaa, ohjannut televisio-ohjelmia sekä toiminut mediataidenäyttelyiden kuraattorina. Tutkimusaiheita ovat liikkuvat panoraamat, peep media, kuvaruudun arkeologia, sekä media-arkeologian teoria.

8 Opiskelija Anni Kettunen on Sibelius-Akatemiasta vuonna 2008 valmistunut musiikin kandidaatti. Tällä hetkellä hän viimeistelee musiikin maisterin opintojaan sekä toimii freelance-muusikkona ja päätoimisena musiikinopettajana Ressun peruskoulussa Helsingissä. Kettunen on toiminut luottamustehtävissä mm. Sibelius-Akatemian hallituksessa, opetus- ja tutkimusneuvostossa ja opintotukilautakunnassa, Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan hallituksessa ja edustajistossa, Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osaston ainejärjestön hallituksessa ja Arjen laatu -projektityöryhmässä sekä Vilho ja Lahja Koposen säätiön hallituksessa. Johtaja Esa Laaksonen on vuonna 1983 Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut arkkitehti. Hän on toiminut Alvar Aalto -akatemian ensimmäisenä johtajana vuodesta 1999 alkaen sekä toimii osakkaana arkkitehtitoimisto friman.laaksonen arkkitehdit Oy:ssa. Esa Laaksonen on saanut lukuisia palkintoja kutsu- ja yleisissä arkkitehtuurikilpailuissa Suomessa ja ulkomailla. Hän on ollut Uudenmaan läänintaiteilijana, Arkkitehti-lehden päätoimittaja sekä Suomen rakennustaiteen museon näyttelypäällikkönä. Hän on opettanut pitkään arkkitehtuurin perusteita Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla ja toimii parhaillaan yhdyskuntasuunnittelun tuntiopettajana samassa korkeakoulussa. Esa Laaksonen on opettanut ja esitelmöinyt useissa yliopistoissa Suomessa sekä ulkomailla ja syksyn 1998 hän toimi Washington Universityn Ruth and Norman Moore -vierailuprofessorina St. Louisissa USA:ssa. Esa Laaksonen kirjoittaa säännöllisesti artikkeleita useisiin alan kirjoihin ja lehtiin kotimaassa ja ulkomailla ja on myös toimittanut useita alan kirjoja. Sihteeri Suunnittelija Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto.

9 Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 4 4 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

10 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 5 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

11 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Taideteollisen korkeakoulun välinen auditointisopimus allekirjoitettiin Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto sekä auditointikustannusten jakautuminen. Lisäksi sovittiin korkeakoulun sitoutumisesta uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Auditointi sovittiin toteutettavaksi kotimaisen auditointiryhmän toimesta suomen kielellä.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Taideteollisen korkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Kuvaus TaiK:n organisaatiosta sekä opiskelija- ja henkilöstömääristä Kuvaus TaiK:n laadunhallintajärjestelmästä Laadunhallintajärjestelmän kehityshistoria Laadunhallintajärjestelmän kytkeytyminen toiminnanohjaukseen Laadunhallintajärjestelmän SWOT-analyysi Laadunhallintajärjestelmän perusteella havaittuja kehittämiskohteita. Perusaineistoa täydentämään oli lisäksi sisällytetty yhteensä 23 laadunvarmistuksen toimivuuteen liittyvää näyttöä. Näytöt oli aineistossa jaoteltu seitsemän auditointikriteerin mukaan. Taideteollisen korkeakoulun aineisto saapui Korkeakoulujen arviointineuvostoon, josta materiaali postitettiin viipymättä edelleen

12 auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä sai lisäksi pääsyn korkeakoulun intranet-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Auditointiryhmä pyysi korkeakoululta seuraavat lisäaineistot: listaus toimitetussa auditointimateriaalissa mainituista pienryhmätyöskentelyn pedagogisista linjauksista esimerkkejä yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta (sidosryhmäpalautteita ja esimerkkejä tähän liittyvästä arviointityöstä) strategiakartta luettelo käytetyistä strategioista ja strategiatavoitteista esimerkkejä yksikkökohtaisista laatukäsikirjoista esimerkkejä alueellisesta vaikuttavuudesta esimerkkejä kilpailujen hyödyntämisestä osana laadunvarmistusjärjestelmää.. Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja Marjo-Riitta Järvinen ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva suunnittelija Karl Holm vierailivat Taideteollisessa korkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista ja kriteereistä sekä käytännön toteutuksesta. Järvisen ja Holmin lisäksi tilaisuudessa pitivät puheenvuoron TaiK:n rehtori Helena Hyvönen, vararehtori Martti Raevaara, laatupäällikkö Leena Koskinen sekä ylioppilaskunta TOKYO:n edustaja Henna Immonen. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Vierailun ensimmäisenä päivänä auditointiryhmä haastatteli tähän liittyen korkeakoulun johtoa, laadunvarmistusjärjestelmästä vastaavia henkilöitä, dekaaneja erillislaitosten johtajia, opetushenkilökuntaa, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä korkeakoulun sidosryhmien edustajia. Auditointivierailun toisena ja kolmantena päivänä auditointiryhmä haastatteli ryhmän etukäteen valitsemia osastoja, yksiköitä ja koulutusaloja, joita olivat opetus- ja opiskelijapalvelut (OOP), innovaatiokeskus designium, kansainvälisten asioiden yksikkö (IAC), Visuaalisen kulttuurin osaston kuvataide opetus ja graafinen suunnittelu sekä Muotoilun osaston tila- ja kalustesuunnittelu ja keramiikka- ja lasitaide.

13 Koulutusohjelmien haastatteluja varten auditointiryhmä jakaantui kahteen osaan. Kolmantena vierailupäivänä järjestettiin lisäksi ns. jokerikohteena haastattelu ryhmälle, joka koostui Taideteollisen korkeakoulun eri osastojen lehtoreista ja amanuensseista. Haastattelusta päätettiin ja ilmoitettiin korkeakoululle vasta auditointivierailun aikana. Auditointiryhmän raportti on laadittu auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta. Ryhmä on tuottanut raportin yhdessä niin, että kaikkien jäsenten erityisasiantuntemusta on hyödynnetty auditointikohteiden tarkastelussa. Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnittelija on vastannut raportin alkuosassa olevista auditoinitiprosessin, korkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä tekstin yhtenäisestä rakenteesta. Korkeakoululla on ollut mahdollisuus tarkistaa raporttiteksti asiatietojen osalta ennen julkaisemista.

14 Taideteollinen korkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Taideteollisen korkeakoulun ylin päättävä elin on hallitus. Se hyväksyy korkeakoulun toiminta- ja muut suunnitelmat, päättää määrärahojen jaon perusteista ja nimittää mm. professorin virkoihin. Hallitus valitaan vaaleilla. Korkeakoulun esimies on rehtori. Hän toimii hallituksen puheenjohtajana, jakaa määrärahat sekä nimittää mm. lehtorit, assistentit ja hallintovirkamiehet. Rehtorilla on ns. yleistoimivalta korkeakoulussa eli rehtori päättää kaikista asioista, joita ei ole erikseen määrätty jonkin hallintoelimen tehtäväksi. Johtamisen ja asioiden valmistelun apuna rehtorilla on korkeakoulun johtoryhmä, johon rehtori kutsuu jäsenet. Vararehtorit hoitavat rehtoriston työnjaon mukaisia tehtäviä. Ensimmäinen vararehtori on tutkimusneuvoston puheenjohtaja. Toinen vararehtori vastaa opetuksen kehittämisestä. Vararehtorit hoitavat rehtorin tehtäviä tämän ollessa estynyt tai esteellinen. Tutkimusneuvosto on tutkimuksen ja jatkokoulutuksen asiantuntija- ja päätöksentekoelin. Se päättää mm. väitöskirjojen tarkastamisesta ja arvostelee ne sekä käsittelee professorien ja tutkimusvirkojen täyttöön liittyvät asiat. Opetusneuvosto on koulutuksen ja opetuksen asiantuntija- ja päätöksentekoelin. Opetusneuvosto vastaa koko korkeakoulua koskevista opetuksen periaatteista ja osastojen opetuksen koordinoinnista. Sen tehtäväalueena ovat opiskelijavalintaan liittyvät asiat sekä koulutuksen kehittäminen ja arviointi Korkeakoulu on jaettu opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten osastoihin. Osaston hallintoa johtavat osastoneuvosto ja dekaani. Osasto päättää toimintaansa koskevista asioista, mm. osastonjohtajan valinnasta, opetussuunnitelmista, määrärahojensa jakamisesta ja tuntiopettajien palkkaamisesta itsenäisesti. Korkeakoulun erilliset yksiköt ovat Kirjasto ja Mediakeskus Lume. Korkeakoulun yhteisenä laitoksena toimii Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA Vaasassa. Erillisyksikön hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja. Korkeakoulun yhteisiä kehittämishankkeita ovat Muotoilun innovaatiokeskus Designium sekä Future Home Institute.

15 Hallinto-osasto huolehtii asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta korkeakoulussa sekä tuottaa muut korkeakoulun yhteiset hallinto- ja tukipalvelut. Hallinto-osastoa johtaa hallintojohtaja, joka mm. nimittää useimmat määräaikaiset virkamiehet ja voi antaa hallintoa koskevia ohjeita ja määräyksiä. Hallintoelimet ja päätösvaltaa käyttävät virkamiehet tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelijöinä toimivat hallinto-osaston ja osastojen vastuualuejaon mukaiset esimiehet. taikin organisaatio / taik organisation hallitus / university board rehtori / rector vararehtorit / vice-rectors opetusneuvosto / teaching council tutkimusneuvosto / research council osastot schools erillisyksiköt separate institutions tutkimus- ja kehittämisyksiköt research and development units hallinto-osasto administrative dept. rehtorin yksiköt rector units elokuvataide ja lavastustaide motion picture television and production design medialaboratorio medialab muotoilu design taidekasvatus art education kirjasto library mediakeskus lume media centre lume koulutus- ja kehittämispalvelut supplementary education MUOVA future home designium hallintopalvelut administrative services kiinteistö- ja tekniset palvelut facilities management services opetus- ja opiskelijapalvelut teaching and learning support services tietohallintopalvelut IT-services viestintäpalvelut communications and marketing tutkimusinstituutti research institute kansainväliset asiat IAC international affairs IAC visuaalinen kulttuuri visual culture taide ja media, pori art and media, pori Kuva. Taideteollisen korkeakoulun organisaatio. Strategia, visio, toiminta-ajatus ja arvot Taideteollisen korkeakoulun strategiassa linjataan koulun visio, arvot, toiminta-ajatus ja -periaatteet, strategiset tavoitteet ja kehittämiskohteet. Strategisiksi tavoitteiksi on valittu: 1. Taideteollisen korkeakoulun muodostaman taiteellisesti monialaisen kokonaisuuden vahvistaminen, jatkuvan uudistumiskyvyn turvaaminen, toiminnan taiteellisen perustan lujittaminen ja kansainvälistäminen sekä tutkimuksen edelläkävijyyden ja kansainvälisen aseman vahvistaminen kaikilla korkeakoulun edustamilla osaamisaloilla.

16 2. Taideteollisen korkeakoulun yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen luovan yhteiskunnan ja luovien toimialojen kehittämisessä sekä taiteen ja kulttuurin uudistamisessa innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä laajentamalla. 3. Taideteollisen korkeakoulun verkostoituminen parhaiden kansainvälisten yliopisto- ja osaamiskeskusten kanssa, yhteistyömuotojen ja -rakenteiden aktiivinen kehittäminen muiden korkeakoulujen kanssa, yhteistyön syventäminen niiden kanssa kansainvälisesti merkittävän osaamisen kehittämiseksi sekä oman toimintaympäristönsä kehittäminen tukemaan korkeakoulun toimintaa ja metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä. Strategiassa on keskeistä vahvistaa korkeakoulun vaikuttavuutta, tehokkuutta sekä toiminnan laatua. Näille luo pohjan voimavarojen hallinta ja kehittäminen, jossa henkilöstön asemasta ja kehityksestä huolehtiminen nousee keskiöön. Taideteollisen korkeakoulun visiona on olla vuonna 2015 yksi kansainvälisesti arvostetuimmista ja tavoitelluimmista alansa yliopistoista. Korkeakoulun toiminnalla on keskeinen rooli taideteollisuuden kansainvälisessä kentässä, joka heijastuu myönteisellä tavalla kansalliseen kulttuuriin, yhteiskuntaan ja talouteen. Taideteollisen korkeakoulun toiminta-ajatuksena on olla osaamisalansa dynaaminen kansainvälinen yliopisto, joka edistää luovien toimialojen kehitystä, kansallisen kulttuurin uudistumista, taiteellista sivistystä ja innovaatioihin perustuvaa kestävää kehitystä tukevaa yritystoimintaa. Lisäksi Taideteollinen korkeakoulu on osa alueellista yliopisto- ja korkeakoulukeskittymää, joka tulee tarjoamaan kansainvälisen tason edellytykset korkeatasoiselle tutkimukselle, opetukselle, taiteelliselle toiminalle ja tehokkaalle innovaatiotoiminnalle. Toiminta-ajatukseen kuuluu myös aktiivinen yhteistyö elinkeinoelämän, kulttuurialan ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä verkottuminen parhaiden kansainvälisten yliopistojen ja osaamiskeskittymien kanssa tavoitteidensa toteuttamiseksi. Korkeakoulun toiminnan perustana olevat arvot ovat opiskelijoiden tyytyväisyys, yhteistyön ilo ja luova osaaminen.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Taideteollisen korkeakoulun strategiassa todetaan, että strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi korkeakoulun on varmistettava toimintojensa laatua. Korkeakoulun laatutyötä ohjaa Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä -dokumentti, jossa kuvataan laadunvarmistusjärjestelmän periaatteet, toiminnan ohjaus ja suunnittelu, laadunvarmistuksen vastuut, ydinprosessien, hallinnon ja tukitoimintojen laadunvarmistus sekä laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen.

17 Laadunvarmistusjärjestelmän lähtökohtana on korkeakoulun oma toiminta, sen strategiset linjaukset ja tavoitteet. Laadunvarmistusjärjestelmän periaatteet rakentuvat laadunhallinnan syklin varaan: toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen. Kuva. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan periaate Taideteollisessa korkeakoulussa laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja ja välineitä, joiden avulla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää tutkimuksen, opetuksen, taiteellisen toiminnan ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laatua. Korkeakoulun kaikki toiminnot kytkeytyvät laadunvarmistusjärjestelmään. Korkeakoulun johto on sitoutunut järjestelmään ja kantaa siitä vastuun. Laadunvarmistusjärjestelmä on osa Taideteollisen korkeakoulun johtamisjärjestelmää. Laadunvarmistusjärjestelmään sisältyvien arviointimenetelmien tuottaman tiedon avulla korkeakoulu ja sen yksiköt pystyvät muodostamaan kokonaiskuvan toiminnan laadusta sekä kehittämään toimintaansa arviointitiedon pohjalta. Keskeisenä prosessina kokonaiskuvan muodostamisessa on rehtorin ja osastojen/yksikköjen väliset vuotuiset tulossopimusneuvottelut. Yksikkötaso vastaa oman toimintansa laadusta ja laadunvarmistuksesta. Laatutyöstä, tavoitteista ja tarvittavasta tuesta sovitaan korkeakoulun johdon kanssa vuosittain tulosneuvottelujen yhteydessä. Koko korkeakoulun kattavaa laatutyötä koordinoi laatupäällikkö ja työtä ohjaa laatutyön ohjausryhmä. Laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksen mukaan Taideteollisen korkeakoulun laadunhallintajärjestelmä takaa korkeakoulun kyvyn suorittaa perustehtävänsä luotettavasti ja korkealaatuisesti kaikilla toiminnan tasoilla ottaen huomioon yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön tarpeet. Laadunvarmistustyön periaatteet ovat: 1. Laadunvarmistus kytkeytyy strategiaan ja on osa toiminnanohjausta. 2. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa kaikki toiminnot ja tukee käytännön toimintaa.

18 3. Laadunvarmistusjärjestelmä integroi laatutyön osat (suunnittelu, toteuttaminen, arviointi, kehittäminen) systemaattiseksi kokonaisuudeksi ja pyrkii konkretisoimaan laatutyön periaatteet prosesseissa. 4. Laadunvarmistusjärjestelmä tukee innovatiivisuutta. 5. Laadunvarmistustyö on dokumentoitua, siitä syntyvää tietoa hyödynnetään aktiivisesti toiminnan kehittämisessä ja siitä on selkeää näyttöä. 6. Laatutyöstä viestitään avoimesti sekä korkeakoulun sisällä että keskeisille sidosryhmille. Kuva. Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistuksen elementit Taideteollinen korkeakoulu seuraa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta ja arvioi sen kokonaisvaltaisuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi laadunvarmistusjärjestelmää kehitetään jatkuvasti, jotta se antaisi tavoitteiden kannalta olennaista tietoa.

19 Auditointitulokset. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, toiminnot ja vastuut on määritelty. Vastuunjako on toimiva korkeakoulutasolla. Dokumentaatio on pääosin laadittu auditointiprosessiin valmistauduttaessa ja on osittain vielä keskeneräistä. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio on alkavassa vaiheessa. Tavoitteet ja toiminnot Laadunvarmistusjärjestelmä on osa Taideteollisen korkeakoulun johtamisjärjestelmää ja toiminnan ohjausta. Korkeakoulun kaikki toiminnot kytkeytyvät laadunvarmistusjärjestelmään ja järjestelmän tarkoitus on auttaa korkeakoulua onnistumaan toiminnossaan. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on systematisoida korkeakoulun tavoitteenasettelua, eri toimintojen organisointia ja johtamista, resursointia, arviointia ja kehittämistä hallittavaksi kokonaisuudeksi tarjota ohjeita ja konkreettisia työkaluja korkeakoulun tärkeimpiin prosesseihin ja laadunvarmistuksen toimiin kerätä ja jakaa tietoa korkeakoulun tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista. Järjestelmä kuvataan laadunhallinnan syklinä (toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen), joka nivoutuu vahvasti opetusministeriön kanssa käytävän tulossopimusneuvottelun ja sisäisten tulosneuvottelujen (TTS-prosessi) ympärille. Syklin näkökulmasta on kuvattu keskeisimmät laadunvarmistuksen elementit. Näitä ovat mm. toimintaa ohjaavat asiakirjat ja sopimukset, strategiatyö, palautteet, dokumentointi, prosessityö, ulkoiset ja sisäiset arvioinnit, verkottuminen, resurssien käyttö- ja investointisuunnitelmat sekä henkilöstön kehittäminen. Taideteollisella korkeakoululla ei ole varsinaista laatukäsikirjaa, vaan Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä on kuvattu erillisenä 60

20 sivun laajuisena dokumenttina, jonka rehtori ja laatupäällikkö ovat allekirjoittaneet Dokumentissa on kuvattu laadunvarmistuksen periaatteet, toiminnan suunnittelu ja ohjaus, organisaation päätöksenteko ja laadunvarmistuksen vastuut, ydinprosessien (opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus) sekä tukiprosessien ja hallinnon laadunvarmistus. Ydinprosesseilla on omat laatutavoitteensa, mutta myös TAIKin arvoille (opiskelijoiden tyytyväisyys, luova osaaminen, yhteistyön ilo) on määritelty laatutavoitteet ja laadun ilmenemismuodot. Laadunvarmistus on nostettu TAIKin strategiassa keskeisesti esille, sillä strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää strategian mukaan toiminnan laadun varmistamista. Strategiset tavoitteet on esitetty korkeakoulun vuosien strategiassa, elinikäisen oppimisen vuosien strategiassa, vuosien henkilöstöstrategiassa, saavutettavuusstrategiassa, tasa-arvosuunnitelmassa ja vuosien tietohallintostrategiassa. Dokumentissa ja haastatteluissa mainitaan prosessit ja prosessien kuvaukset yhtenä laadunvarmistuksen elementtinä. Varsinaisia prosessikuvauksia ei kuitenkaan löydy laadunvarmistusjärjestelmä-dokumentista eikä osastojen laatukuvauksista. Tärkeimpiä prosesseja on listattu ja niihin sisältyviä toimintoja on kuvattu eri tavoin ja eri tarkkuudella. Vaikuttaa siltä, että ainoastaan jotkut tukipalvelut ovat mallintaneet ja kuvanneet prosessejaan tarkemmin. Pyydetyn lisäaineiston mukaan aiemmin ennen varsinaiseen auditointiin valmistautumista osastot ja yksiköt ovat kehittäneet laadunvarmistusjärjestelmiään itsenäisesti. Auditointiin valmistautumisen yhteydessä osastoja ja yksikköjä kehotettiin tuottamaan laadunvarmistuksen kuvaukset, joiden tulisi sisältää toiminnan ohjaus ja toiminnan tavoitteet, tärkeimmät prosessit, arviointi- ja palautteenkeruumenetelmät ja toiminnan kehittämisen tavat. Aineiston mukaan yksikkökohtaisia laadunvarmistuksen kuvauksia ei pääsääntöisesti kutsuta laadunvarmistusjärjestelmiksi tai laatukäsikirjoiksi vaan käytännöllisemmin laadunvarmistuksen kuvauksiksi. Nämä kuvaukset löytyvät intranetistä ja ne ovat hyvin eritasoisia. Tämä kertoo osaltaan siitä, että osastot ovat laatutyössään hyvin eri vaiheissa. Vastuut ja dokumentointi Auditoinnin perusaineiston mukaan Taideteollisen korkeakoulun johto on sitoutunut järjestelmään ja kantaa siitä vastuun. Koko korkeakoulun kattavan laatutyön ohjeistus on opastava. Yksikkötaso vastaa oman toimintansa laadusta ja laadunvarmistuksesta. Osastoilla on omat tavoitteensa ja siten myös laadunvarmistus toimii niissä eri tavalla. Osastot ovat saaneet vapaasti valita, miten laatutyö organisoidaan osastoilla esimerkiksi onko osastolla erityistä laatu-

21 vastaavaa vai onko laatutyö osaston johtajan vastuulla. Pääsääntöisesti laatutyö on kuitenkin osaston dekaanin vastuulla. Laatutyöstä, tavoitteista ja tarvittavasta tuesta sovitaan vuosittain sisäisissä tulosneuvotteluissa. Myös osastojen laatudokumenteissa esimerkkeinä Muotoilu sekä Elokuva- ja lavastustaide nostetaan toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessi vahvasti esille. Toisaalta osastoja/yksikköjä on auditointiin valmistauduttaessa ohjeistettu nostamaan juuri TTS-prosessi esille omissa laatukuvauksissaan. Vastuut on dokumentoitu korkeakoulutasolla seuraavasti: rehtori vastaa koko korkeakoulun laadunvarmistuksesta sekä erikseen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja taiteellisen toiminnan laadunvarmistuksesta, laatutyön ohjausryhmä laatutyön ohjauksesta. Laatupäällikkö vastaa koko korkeakoulua koskevasta laatutyöstä, joka sisältää ohjeistuksen ja tiedottamisen, koordinoinnin sekä seurannan ja kehittämisen. Opetuksen laadunvarmistuksesta vastaavat opetusneuvosto, opetuksesta vastaava vararehtori sekä osastoneuvostot ja dekaanit. Tutkimuksen laadunvarmistuksesta vastaavat tutkimusneuvosto, tutkimuksesta vastaava vararehtori sekä osastoneuvostot ja dekaanit. Koko yliopiston kattavaa laatutyötä koordinoidaan opetus- ja opiskelijapalveluista. Opintoasiainjohtaja toimii oman toimensa ohella laatupäällikkönä. Uusi tehtävä annettiin opintoasiainjohtajalle elokuussa 2008 auditointiprosessin varsinaisesti käynnistyessä. Laatupäällikkö toimii laatutyön ohjausryhmän puheenjohtajana ja hänen apunaan on projektipäällikkö. Auditointijärjestelyt ovat kuuluneet projektipäällikön vastuulle. Hän on pitänyt tiiviisti yhteyttä osastoihin, ohjeistanut ja opastanut osastoja valmistelutyössä. Tarkempaa tietoa osasto- ja yksikkökohtaisista vastuunjaoista löytyy intranetissä olevista laatukuvauksista. Esimerkiksi Muotoilun osaston laadunvarmistusdokumentin luonnoksessa on kuvattu opetuksen ja tutkimuksen laadunvarmistuksen vastuualueet ja konkreettisesti myös se, mitä vastuu tarkoittaa eri toimijoiden työssä rehtorista ja vararehtorista aina opiskelijaan asti. TAIK-tason vastuiden merkitystä ei ole kuvattu samalla tarkkuudella. Laatutyön vastuut ja työnjako eivät olleet kaikille haastateltaville selviä. Kaikki eivät esimerkiksi tienneet, kuka on korkeakoulun laatupäällikkö. Laatupäällikön ja projektipäällikön työnjako ei myöskään kaikilta osin ollut selkeä. Auditointiaineistosta ja -haastatteluista ilmeni, että laaditut dokumentit ovat pääosiltaan hyvin tuoreita ja suurimmaksi osaksi vielä keskeneräisiä, näin varsinkin osastojen laatukuvausten osalta. Vaikka laatutyötä on tehty pitkään, dokumentointi on ollut puutteellista. Auditointiin valmistautuminen aloitettiin vuoden 2008 elokuussa ja yhtenä tavoitteena oli tehdä olemassa oleva

22 näkyväksi. Tässä yhteydessä toiminta dokumentoitiin ja kirjoitettiin auki. Useimmilla osastoilla ja yksiköissä dokumentointi tehtiin ensimmäistä kertaa. Kehittymisen sykli ei siten dokumenteissa vielä näy. Vierailuilla korostettiin vahvasti sitä, että olemassa olevan järjestelmän kuvaaminen on keskeneräisyydestään huolimatta erityisen tärkeää muutosprosessissa minkä Aalto-yliopistoon valmistautuminen tuo mukanaan. Omat vahvuudet pystytään tuomaan paremmin esille neuvotteluissa. Laadunvarmistusjärjestelmä-dokumenttia eivät kaikki haastateltavat olleet lukeneet. Vaikka se sai kritiikkiä paperinmakuisuudesta, joidenkin mielestä siitä on hyvä tarkastaa talon yhteisiä linjauksia. Dokumentti on laadittu selvästi auditointia varten mutta jatkossa sen on tarkoitus olla koko henkilöstön käytössä. Haastattelujen mukaan siihen pyritään sisällyttämään enemmän työkaluja ja ohjeistusta, sillä toistaiseksi se on vielä lähinnä kuvauksen tasolla. Olemassa olevan toiminnan nähdään kuitenkin saavan konkreettisempia käsitteitä laadunvarmistus-dokumentin kautta. Yhteenveto: Laadunvarmistusjärjestelmä -dokumentti on melko kattava kuvaus TAIKtason laatupolitiikasta ja eri toimintojen laadunvarmistuksesta. Dokumentti jää kuitenkin liikaa kuvauksen tasolle ja on raskaslukuinen eikä se juurikaan anna työkaluja osastojen laatutyön kehittämiseen. TAIK-tason vastuut on kirjattu laadunvarmistusjärjestelmä-dokumenttiin. Muotoilun osaston omassa laatukuvauksessa on kirjattu, mitä vastuu konkreettisesti tarkoittaa opetuksen ja tutkimuksen laadunvarmistuksessa. Osastojen ja yksiköiden laadunvarmistuksen kuvaukset ovat keskeneräisiä (osa ensimmäisiä luonnoksia) ja toteutukseltaan erilaisia. Auditointiin valmistautumiselle on jäänyt selvästi liian vähän aikaa... Tutkintotavoitteinen koulutus Tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vastuut ovat selkeästi ja konkreettisesti määriteltyjä ja dokumentoituja. Vastuunjako on toimiva. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa useita korkeakoulun perustoimintoja. Tietoa käytetään koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä. Laadunvarmistuksen menettelytavat edistävät toiminnan kehittämistä ja muutoksen aikaansaamista. Riittämättömän laadun tunnistamiseen on olemassa toimivat käytänteet. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä on tasolla kehittyvä. Korkeakoulun tutkintotavoitteiselle koulutukselle on nimetty vastaava vararehtori. Laadunvarmistusjärjestelmästä vastaavat hänen lisäkseen opetusneuvosto, osastoneuvostot ja dekaanit. Koulutukselle on laadittu kaikki tasot läpäise-

23 vä strategia. Laatutavoitteina mainitaan muun muassa opiskelijalähtöinen ja yksilölliset valinnat mahdollistava opetus, modernit ja turvalliset työskentelyolosuhteet, opintojen ohjaus ja mahdollisuus osallistua korkeakoulun päätöksentekoon. Korkeakoulun arvoiksi on määritelty muun muassa opiskelijoiden tyytyväisyys ja yhteistyön ilo. Koulutuksen laadunvarmistuksen toiminnot ja kattavuus Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus linkitetään hallinnon tasolla yleisesti korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessiin. Laadunvarmistus sisältää pääasiallisesti opetussuunnitelmatyön osallistavine prosesseineen, opiskelijavalintatyön, opetuksen ja muiden opiskeluprosessien palautekäytännöt, lopputöiden ja muiden tuotteiden, esitysten ja tutkimuksen arvioinnin ja julkistamisen. Opiskelijatasolla keskeinen laadunvarmistusjärjestelmä on HOPS-työskentely sekä muu opintojen ohjaus ja seuranta. Lisäksi laadunvarmistukseen sisältyy sidosryhmiltä ja muusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kerätty tieto. Opetushenkilökunta korostaa lisäksi erityisesti opetuksen laatua, opettaja- ja opiskelijasuhdelukua sekä teoreettisen ja käytännöllisen tiedon vuorovaikutusta. Opintosuunnitelmatyöskentely tapahtuu yhdessä osastojen kanssa joka toinen vuosi. Osastoilta suunnitelmat etenevät opetusneuvostoon. Opetus- ja opiskelijapalvelut vastaa työskentelyn organisoinnista ja amanuenssit keräävät välipalautetta. Opetusneuvosto suorittaa linjauksen ja työ palautuu takaisin osastoille. Opetussuunnitelma käy siten prosessin aikana opetusneuvostossa kaksi kertaa. Valmistelutyöhön osallistuvat myös opiskelijaedustajat. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa hyvin opetussuunnitelmatyön ja prosessi on toimiva. Kurssikohtaiset palautteet ovat keskeinen tapa kerätä palauteaineistoa koulutuksesta. Palautteet kootaan yksiköissä ja käsitellään osastoneuvostoissa, joissa on opiskelijaedustus. Haastatteluissa ilmeni, ettei sähköinen palautejärjestelmä, weboodi, ole erityisen suosittu opiskelijoiden keskuudessa. Palautetta ei välttämättä saada opiskelijoilta tarpeeksi, jotta johtopäätöksiin voisi luottaa. Yksiköissä on myös erilaisia käytäntöjä palautteen jatkokäsittelyssä, mikä vaikuttaa opiskelijoiden näkökulmasta opetuksen laadunvarmistuksen toteutumiseen. Haastatellut opiskelijat kokivat palautteen vaikuttaneen esimerkiksi opettajavaihdoksiin, kurssien sisältöihin ja laajuuteen. Toisaalta palautteen vaikuttavuudesta ei ole saatavilla tietoa eikä kaikilla osastolla palautetta kerätä kokonaisuutena. Henkilökunta pitää tärkeänä keskustelevaa toimintakulttuuria, jolloin palaute saadaan mahdollisimman nopeasti ja siihen voidaan näin myös tarttua nopeasti. Opiskelijoiden keskuudessa avointa keskustelukulttuuria pidetään hyvänä käytänteenä, sillä samalla on mahdollista edesauttaa

24 palautekäytänteiden omaksumista omassa yksikössä. Toisaalta monet opiskelijat suhtautuvat suoran palautteen antamista kohtaan jopa epäillen etenkin kun kysymyksessä on taidealoille tyypillinen läheinen opettaja-opiskelijasuhde. Opiskelijat eivät kaikissa tilanteissa ole vakuuttuneita palautejärjestelmän luottamuksellisuudesta esimerkiksi ristiriitatilanteissa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS mainitaan tavoitetasolla tärkeänä laadunvarmistuksen työkaluna. HOPS:n liittyvät käytännöt ovat kuitenkin varsin vaihtelevia eri yksiköiden välillä. Monilla osastoilla HOPS toimii erinomaisesti ja sitä päivitetään jopa neljä kertaa vuodessa, toisaalta toisilla osastoilla tiukka koulumaisuus tukee 1 2 vuosikurssien opiskelua. Opintoohjaus on amanuenssivetoista ja yksiköittäin ohjauksen tarve vaihtelee suuresti. Vain joissakin yksiköissä on käytössä tutor-opettajia opiskelun kahtena ensimmäisenä vuotena. Opinto-ohjauksen riippuvuutta amanuenssien työpanoksesta olisi syytä tarkentaa ja ohjauksen määrää sekä sopivia tapoja kehittää yhdessä opiskelijoiden kanssa vastaamaan parhaiten kunkin yksikön opiskelijoiden tarpeita. Yhtenä kehittämiskohteena on selkeästi opiskelijapalautteiden tiedon kehno siirtyminen ulkoisille sidosryhmille. Yksikköjen suhteellisen pienestä koosta seuraa se, että laadunvarmistusjärjestelmä tunnistaa varsin hyvin pudokkaat tai opintoihin liittyvät viivästymät. Korkeakoulu tekee palautekyselyjä valmistuneille sekä niille, jotka eivät määräajassa ole valmistuneet. Toisaalta opintoihin liittyy myös ongelmia, joista on vaikeampi saada otetta. Periaatteessa järjestelmän tavoitteena on kuitenkin tarjota erilaisia vaihtoehtoisia väyliä edetä. Opiskelijat kertovat kokevansa tässä myös hankaluuksia, vuosikurssiaikatauluista eri syistä putoaminen vaikeuttaa tutkinnon suorittamista. Osa haastatelluista piti kolmevuotista kandidaattitutkintoa liian kiireisenä ja täyteen ahdettuna. Haastateltujen opiskelijoiden mukaan monet harjoitteluihin, osallistumisiin ja väsymykseen liittyvät ongelmat liittynevät kireään kandidaattiohjelman luomaan paineiseen ilmapiiriin. Opetuksesta vastaava henkilöstö korostaa tärkeinä laadunvarmistuksen prosesseina opiskelijoiden valintaa sekä lopputyökäytäntöjä. Opiskelijavalinta onkin ollut pitkän kehitystyön kohteena ja sen voi sanoa täyttävän edistyneeltä järjestelmältä vaadittavat tunnusmerkit. Valinnoissa arviointia on suunnattu teknisen osaamisen lisäksi laajemmin hakijan ominaisuuksiin, valmiuksiin, käsitteellistämiskykyyn sekä alalle soveltuvuuteen liittyviin tekijöihin. Rekrytointiprosessi on myös monivaiheinen. Samoin lopputyöpajat sekä töiden arviointi- ja julkiset esittelytilanteet tukevat erinomaisesti opetuksen laatutavoitteiden toteutumista. Master of Art (MoA) -tapahtuma on keskeinen opiskelijatöiden esittelyfoorumi ja se koetaan tärkeäksi laadunvarmistuksen, yhteiskunnallisen näkyvyyden saavuttamisen sekä opiskelijoiden urasuunnittelun välineeksi. Tapahtumaa on kehitetty opiskelijalähtöisemmäksi saadun palaut-

25 teen pohjalta esimerkiksi töiden jurytys on poistettu. Toisaalta haastattelussa ilmeni, etteivät kaikki opiskelijat ja opetusalat koe tapahtumaa edelleenkään omakseen mm. tilaisuuden tuote- ja kaupallisuuspainoisen näkökulman vuoksi. Myös ilmoittautumisaika tapahtumaan sopii huonosti monien opiskelijoiden lopputyöprosessiin. Internet-galleria Frami sen sijaan toimii opiskelijoiden mukaan demokraattisena töiden julkistamiskanavana mutkattomasti. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laatua uhkaavina tekijöinä nousi haastatteluissa esille opiskelijamäärien lisääntyminen ja samalla tapahtunut resurssien vähentyminen. Tilaongelmat heikentävät laatua, samoin opetuksen sisällöissä näkyvät teorian ja käytännön kohtaamisongelmat. Taiteeseen ja taiteen alan koulutukseen liittyviä indikaattoreita pidetään kehittymättöminä. Opiskelijoiden työskentelyn ja korkeakoulusta valmistuneiden laatua seurataan säännöllisesti. Näitä mitataan näyttelyillä, kansainvälisellä näkyvyydellä sekä kilpailuissa ja työelämässä menestymisellä. Myös opettajien oman ammattikunnan epävirallista palautetta pidetään tärkeänä vaikkakin tätä tietoa kerätään vähemmän järjestelmällisesti. Jatkokoulutuksen laadunvarmistus Jatko-opiskelijoiden rekrytointiin toivotaan strategialähtöisempää valintaa, joka johtaisi selkeämmin teemalliseen ryhmäytymiseen. Joissakin yksiköissä toivotaan rekrytoinnin suuntautuvan ja tukevan paremmin omien opiskelijoiden jatkokoulutusta ulkopuolisten hakijoiden lisäksi. Jatkokoulutettavien ohjaus, esitarkastus ja vastaväitökset pyritään saamaan korkeatasoiseksi käyttämällä alan parhaita kansainvälisiä asiantuntijoita korkeakoulun ulkopuolelta. Ongelmiin ohjauskäytännöissä puututaan mahdollisimman nopeasti. Haastatellut jatkokoulutettavat korostavat suoran palautteen ja hyvien ohjauskäytäntöjen etuja. HOPS:a ei kuitenkaan välttämättä tehdä jatko-opiskelijoille kaikilla osastoilla. Osallistuminen jatkokoulutuksen kehittämistyöhön on toisaalta vähäistä eikä vaikutuskanavasta olla tietoisia. Laatukäsikirjassa mainittua ohjaajien koulutusta tai tapaamisia ei ole toteutettu kattavasti. Kokonaisuutena jatkokoulutuksen laadunvarmistus on hyvällä tasolla. Koulutus kansainvälistymisen näkökulmasta Taideteollisen korkeakoulun tutkintotavoitteinen koulutus on kansainvälisesti vetovoimainen ja korkeakouluun hakeutuukin suhteellisen paljon ulkomaalaisia opiskelijoilta. Haastatellut kansainväliset opiskelijat ovat saamaansa opinto-ohjaukseen suhteellisen tyytyväisiä, sen sijaan TAIK:n koulutuksesta heille syntynyt mielikuva ja todellisuus eivät ole aina vastanneet toisiaan. Taideteollinen korkeakoulu oletetaan kv-opiskelijoiden keskuudessa taidepainotteisemmaksi ja opetuksen englanninkielistä määrää luullaan korkeam-

26 maksi kuin se käytännössä on. Opetushenkilökunnan mielestä ulkomaisille opiskelijoille välittyy jopa harhaanjohtavaa tietoa. Turhautumista esiintyy kvopiskelijoiden mukaan paljon; julkisuuskuva on ristiriitainen sekä opiskelijoiden että joidenkin opettajien mielestä. Kv-opiskelijoiden määrät määritellään suunnitelmissa, mutta haastattelujen perusteella osastoilla tulisi olla enemmän päätäntävaltaa sekä rekrytointimäärissä että kielitaitovaatimusten asettamisissa. Ongelmaksi koetaan myös se, että korkeakouluun on tulossa paljon kansainvälisiä opiskelijoita, mutta TaiK:n opiskelijat eivät ole yhtä innokkaita lähtemään vaihto-ohjelmiin. Joillakin osastoilla on kehitetty ongelmaan toimivia ratkaisuja, muun muassa kansainvälisten opinto- tai muiden projektien muodossa. Kansainvälistymisen näkökulmasta tähän jossain määrin yksipuoliseen vaihtoon tulisikin kiinnittää huomiota. Laadunvarmistuksen tuottaman tiedon hyödyntäminen Tietoa kerätään tärkeimmistä toiminnoista varsin kattavasti ja sitä hyödynnetään esimerkiksi opiskelijavalintojen ja opetuksen kehittämisessä. Hyvien käytänteiden dokumentoinnissa sekä niiden siirtämisessä osastojen ja yksiköiden välillä on edelleen parannettavaa. Tutkintotavoitteisen koulutuksen palautteesta ei ole tietoa kokonaisuutena korkeakoulun tasolla. Laadunvarmistusjärjestelmä vaikuttaa olevan varsin dekaanijohtoinen ja yhtenäisyys vielä puuttuu. Tämä tilanne kyllä myös tiedostetaan ja samalla ohjeistusta pyritään kehittämään. Haastattelussa ilmeni, että seurantajärjestelmät muuttavat työn arkipäivää mutta eivät sellaisenaan paranna koulutuksen laatua. Yhteenveto: Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksessa on olemassa hyviä käytäntöjä sekä prosessikuvauksia, mutta toiminnan käytänteet ja laatu vaihtelevat korkeakoulun sisällä. Hyvien käytäntöjen dokumentointiin ja niiden siirtämiseen osastojen ja yksikköjen välillä tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Pienet yksiköt, suotuisa opettaja-opiskelija suhdeluku ja avoin, keskusteleva ilmapiiri suosivat palautejärjestelmän toimivuutta. Opinto-ohjaus on suhteellisen hyvin toimivaa ja laatua tukevaa. Järjestelmän tukeutuminen amanuenssin työpanokseen vaatii kuitenkin tarkastelua ja ohjausta tulisi jatkossa kehittää vastaamaan kunkin yksikön opiskelijoiden tarpeita. Opiskelijavalinnan menettelytavat sekä lopputöiden arviointiprosessit ylläpitävät ja kehittävät koulutuksen laatua. Yksipuoliseen kansainväliseen vaihtoon sekä kv-opiskelijoille välittyvään kuvaan korkeakoulun koulutuksesta tulee kiinnittää huomiota.

27 .. Tutkimustoiminta ja jatkokoulutus Taideteollinen korkeakoulu on osa alueellista yliopisto- ja korkeakoulukeskittymää, joka pyrkii tarjoamaan kansainvälisen tason edellytykset korkeatasoiselle tutkimukselle, opetukselle, taiteelliselle toiminnalle ja tehokkaalle innovaatiotoiminnalle. Opetus ja tutkimus on kytketty toisiinsa saumattomasti eri koulutustasoilla. Laadullinen ajattelu on keskeisessä asemassa päätöksiä tehtäessä ja tutkimustoiminta kattaa niin soveltavaa kuin intressivapaata tutkimusta. Tutkimustoimintaan ja jatkokoulutukseen liittyvä laadunvarmistus on edistyneessä vaiheessa. Taideteollinen korkeakoulu ei taideyliopistona ole ensisijaisesti tutkimuspainotteinen, mutta siellä tehdään taiteen ja muotoilun käytäntöihin suuntautuvan opetustyön rinnalla myös tutkimusta. Opetus ja tutkimus on pyritty kytkemään toisiinsa mahdollisimman saumattomasti kaikilla koulutustasoilla. TAIK:n tutkimusalueita ovat muotoilu, uusi media, audiovisuaalinen esittäminen, taidekasvatus ja visuaalinen kulttuuri. Tutkimus kattaa sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen. Taideteollisessa korkeakoulussa vaikuttaa rehtorin alainen Tutkimusinstituutti. Sen tehtäviin kuuluu korkeakoulun tutkimustoiminnan ja tutkijakoulutuksen koordinoiminen, kansainvälisten ja kotimaisten tutkimussuhteiden ylläpitäminen ja luominen sekä yhteistyöverkostojen muodostaminen. Se tukee myös korkeakoulun osastojen tutkimustoimintaa ja tutkijakouluja. Lisäksi se tarjoaa mm. jatkotutkintoihin ja tutkijaliikkuvuuteen liittyviä tukipalveluja. Tutkimusinstituutti on yksikkönä strateginen ja vapaa sisällöllisistä intresseistä. Tutkimusinstituutti osallistuu vuosittain tulosneuvotteluiden valmistelutyöhön keräämällä yksikkökohtaista vertailutietoa tutkimustoiminnan ja jatkokoulutuksen tuloksista. Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä -dokumentissa on kuvattu tutkimusinstituutin ydintehtävät, jotka on määritelty vahvasti yksikön tavoitteiden mukaisesti. Kaikille ydintehtäville on määritelty laatukriteerit. Tutkimusinstituutti laatii yhteenvetoja ja raportteja ja esittelee tuloksia eri tilaisuuksissa. Auditointiaineiston ja -haastattelujen mukaan palautetiedon pohjalta on käynnistetty kehittämistoimenpiteitä kuten esimerkiksi selvennetty ohjaajuuteen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Korkeakoulun eri osastoilla on omat tutkimustavoitteensa sekä tutkimuksesta vastaavat johtajansa. Alapaletti on laaja, ja kattaa niin soveltavaa kuin intressivapaata tutkimusta. Korkeakoulu pyrkii strategiansa mukaisesti määrittelemään tutkimustoiminnan painopistealat, mutta hyväksyy myös sisältäpäin nousevia ideoita ja projektihankkeita, koska ne voivat myöhemmin kasvaa keskeisiksi alueiksi. Tutkimuspuolella voi kuitenkin syntyä ongelmia, jos sen annetaan sirpaloitua liikaa. Systemaattisuutta ja strategista ajattelua on siksi py-