4. YRITYS VS. VERKOSTOYRITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. YRITYS VS. VERKOSTOYRITYS"

Transkriptio

1 YRITYS VS. VERKOSTOYRITYS Edellisillä sivuilla on tarkasteltu teknologisen kehityksen historiaa, nykyisen vaiheen muutosajureita ja niiden vaikutusalueita. Eräs näistä on yritysten toiminta suhteessa sidosryhmiinsä. Erityisesti asiakasrajapinta ja toimintamallit yhteistyö- ja toimittajaorganisaatioiden kanssa kokevat suuria muutoksia lähivuosina. Kaikkien näiden muutosten edellytys on kuitenkin yrityksen oman toiminnan kehitys, ja sen taustalla olevien tavoitteiden ja strategioiden muokkautuminen muuttuviin olosuhteisiin ja kilpailukenttään. YKSILÖ TEKNO- LOGIA YHTEIS- KUNTA Verkostomainen toimintamalli on osoittanut kilpailukykynsä monella, kyseenalaisellakin elämän alalla: kansainvälisen rikollisuuden verkottuminen nähdään voimakkaana uhkana erityisesti organisoitumismuotonsa tehokkuuden vuoksi 1. YRITYS Tässä luvussa tarkastellaan yrityksen verkottumisprosessin syitä, sisältöä, tavoitteita ja menetelmiä. Toisaalta, kuten edellisessä luvussa esitettiin, teknologian uusi kehitysvaihe muuttaa sekä yritysten toimintaympäristöä että toimintamalleja. Osa muutoksista on kertaluontoisia, esimerkiksi siirtyminen verkostomalliin, ja osa on jatkuvia, esimerkiksi toimintojen kehittäminen. Seuraavassa kuviossa on esitetty tämän luvun ajatuskehikkoa yleisellä tasolla. 1 Arquilla, J., Ronfeldt, D. : 'In Athena's Camp; Preparing for Conflict in the Information Age', RAND National Defence Research Institute, 1998

2 101 JATKUVA MUUTOS KERTALUONTOISEMPI MUUTOS uusi teknologinen paradigma REUNAEHTOJA, PELISÄÄNTÖJÄ, JNE. UUSIA KILPAILIJOITA, KILPAILUJA, JNE. STRATEGIAT, PÄÄMÄÄRÄT, TAVOITTEET, JNE TOIMEEN- PANO TOIMINNAN OHJAUS linjaukset ja toimeenpanopäätökset CRM, BPR, SCM, TQM, BENCHMARKING, TOIMINNAN SUUNNITTELU OPERATIIVINEN TOIMINTA ULKOINEN MUUTOS SISÄINEN MUUTOS Kuva 44. Uusi teknologia ja yrityksen muutosprosessi Yrityksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, kuvion vasemmassa osassa, uusi teknologia luo uusia reunaehtoja ja pelisääntöjä lähes kaikille toimialoille. Osa näistä muutoksista on luonteeltaan kertaluontoisia, osa jatkuvia. Yritykset reagoivat luonnollisesti tilanteen edellyttämällä tavalla, ja laativat uusia strategioita ja täsmennettyjä tavoitteita. Ja tekevät niiden mukaisia muutoshankkeiden toteutuspäätöksiä. Usein näissä päätöksissä ovat mukana kaikille yhteiset työkalut ja niiden mukaiset lyhenteet, kuten prosessien uudistus (BPR), asiakashallinta (CRM), toimitusketjun ohjaus (SCM), jne. Kaikki ei kuitenkaan tässä muutosvaiheessa tapahdu ilman murrosvaiheita.

3 102 Tässä luvussa on tarkoitus hahmottaa uusia konkreettisia muutosajureita, niihin liittyviä kuvakulmia ja näkemyksiä sekä toimenpiteitä siten, että uuteen teknologiaan perustuvien kehityshankkeiden toimeenpano onnistuisi mahdollisimman hyvin. Seuraavilla sivuilla näitä kysymyksiä käsitellään alla olevien otsikkojen mukaisesti:! prosessijohtamisen loppu,! verkostojohtaminen ja! täsmätietojohtaminen. Tämän luvun otsikko kertoo osaltaan sen, että verkostotaloudessa toimiva yritys on monessa suhteessa merkittävästi erilainen kuin perinteinen yritys. Uusi teknologia vaikuttaa niin laaja-alaisesti ja syvälle organisaatioiden toimintaan, että tässä yhteydessä ei voida edes yrittää kattaa kaikkia muutosten osa-alueita. Seuraavilla sivuilla on esitetty niistä muutamia merkittävimpiä.

4 PROSESSIJOHTAMISEN LOPPU Viime vuosikymmenen alkuvuosina prosessien uudistaminen muodostui erääksi tärkeimmistä yritysten toiminnan kehittämismalleista. Tässä yhteydessä organisaatioiden osasto- ja toimintokohtainen johtaminen (piippuorganisaatiot) muuttui ainakin osittain prosessien mukaiseksi, organisaation sisäiset rajat ylittäväksi. Tämä kehitys johti turhien sisäisten raja-aitojen murtumiseen, ja samalla toiminta tehostui monin tavoin. Prosessijohtamiseen liittyvät kehitysponnistelut ovat kuitenkin pääsääntöisesti liittyneet organisaation omaan toimintaan. Tämän vaiheen jälkeen on luonnollista, että tarkastelu ja kehitystoimenpiteet kohdistetaan organisaatioiden väliseen toimintaan, toimintamalleihin ja roolijakoon. Samalla potentiaaliset hyödyt kasvavat entisestään. suuri muutoksen suuruus pieni tehokkuuden kehittäminen yhteistoimintaverkoston kehittäminen prosessien uudistaminen toimintojen integrointi mahdollisuuksien hyödyntäminen toiminnon kehittäminen roolien uudelleen määritys pieni potentiaalisten hyötyjen määrä mukailtu lähteestä: A. Venkataram, HBR, 1994 suuri Kuva 45. Toiminnan kehittäminen, muutosten suuruus ja hyötypotentiaalit.

5 104 Meneillään oleva teknologiamurros synnyttää uusia verkostotoimintamalleja, jotka vaikuttavat samaan suuntaan ja samalle alueelle kuin prosessijohtamisen kehitys. Tämä yhteisvaikutus tulee nopeuttamaan kehitystä jopa monikertaiseksi, ja samalla se vaikuttaa hyvin negatiivisesti kehittymättömien yritysten toimintamahdollisuuksiin. Käytännössä esimerkiksi samaan toimitusputkeen osallistuvien yritysten välillä tilaus-toimitusvaiheet omine osto- ja myyntivarastoineen ja valmistusaikoineen aiheuttavat voimakasta vaihtelua toimitusputken sisällä, vaikka tuotteiden/palvelujen loppukysyntä ei vaihtelisi lainkaan. Kun eri vaiheet tehdään peräkkäin, ja vielä useiden organisaatioiden toimesta, ei volyymivaihtelun voimistumista toimitusputken sisällä voida kovinkaan tehokkaasti välttää. Kun toiminnan vauhti kasvaa, tietojen täsmällisyys paranee ja toiminnan ohjauksen ote muuttuu seurannasta aktiiviseen, etukäteen tehtävään ohjaukseen, tulee esiin ennen havaitsemattomia ongelmia. Tieto lisää tuskaa. Seuraavassa kuviossa on esitetty samat volyymitiedot samalta ajanjaksolta. Ainoa muuttuva tekijä on tietojen esitystarkkuus ajan suhteen: tilausrivien määrä esitetään kuukausi-, viikko- ja päivätarkkuudella. Tilanne näyttää aivan erilaiselta eri kuvioissa.

6 105 TILAUSRIVIEN KUUKAUSIVAIHTELU, min/max = 0,77 KPL MAA HUH TOU KES HEI ELO SYY LOK TILAUSRIVIEN VIIKKOVAIHTELU, minmax = 0,65 KPL vko 10 vko 12 vko 14 vko 16 vko 18 vko 20 vko 22 vko 24 vko 26 vko 28 vko 30 TILAUSRIVIT PÄIVITTÄIN, min/max = 0,05 vko 32 vko 34 vko 36 vko 38 vko 40 vko 42 vko 44 vko 46 KPL Kuva 46. Esimerkki todellisen toiminnan volyymin vaihtelusta. Nykyään toiminnan ohjaus on kovin usein todellisuudessa toiminnan seurantaa, ja tarkastelun kohteena oleva ajanjakso viikko tai kuukausi. Tämä täsmällisten tietojen summaus peittää alleen suuren joukon resurssien ylija alimitoitusta ja samalla tehottomuutta ja palvelun notkahtamista.

7 106 Prosessi sinänsä voi olla tehokas ja siitä on poistettu kaikki turhat työvaiheet, mutta ongelma ei ehkä aiheudukaan prosessista ja sen ohjauksesta, vaan yksittäisen prosessin ulkopuolisista, enemmän tai vähemmän samanaikaisesti tapahtuvista toiminnoista. TUOTANTO TUOTANTO myydään ja ostetaan TUKKU- PORRAS myydään ja ostetaan VÄHITTÄIS- PORRAS myydään ja ostetaan Myydään ja ostetaan tuotteita ja palveluja TUOTANNON (MUKAUTTAMISEEN) LIITTYVÄ PALVELU KÄYTTÖÖN- OTTOON LIITTYVÄ PALVELU KÄYTTÖ Toiminnot ja prosessit ovat peräkäin KÄYTTÖ Suuri osa toiminnoista ja prosesseista ovat rinnakkain Kuva 47. Peräkkäisistä vaiheista siirrytään rinnakkaisiin, dynaamisesti muotoaan muuttaviin kokonaisuuksiin. Tällaisen, monia samanaikaisia vaiheita eri organisaatioissa toisiinsa sitovan kokonaisuuden ohjaus ei onnistu perinteisin menetelmin. Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä asiakaskohtaisuus aiheuttaa lisäksi jatkuvan dynaamisuuden vaatimuksen; mikään toimitus ei välttämättä toistu täsmälleen samanlaisena.

8 107 Tällaisen toimintamallin ohjauksen ja ohjattavuuden ongelmatiikan vastapainona on sen murskaava tehokkuus. Useat meistä ovat vieneet muuttokuormassaan pinon vanhoja vinyyliäänilevyjä autonsa takapenkillä, ainakin ensimmäiseen mutkaan saakka. Se uskomaton herkkyys, jolla vaakasuora pino äänilevyjä kaatuu (rinnakkaisprosessi), verrattuna samaan määrään pystysuoraan ladottuja äänilevyjä (peräkkäisprosessi), kuvaa hyvin näiden toimintamallien tehokkuuden eroja. Jo perinteisesti yritysten väliseen toimintaan kuuluvaan logistiikkaan liittyvät toimialakohtaiset kehityshankkeet, esimerkiksi ECR (Efficient Customer Replenishment), pyrkivät sellaiseen organisaatioiden välisen toiminnan kehittämiseen, jolla näitä hyötyjä pyritään realisoimaan kaikkien osapuolien eduksi. Tarvitaan kuitenkin aivan uusia johtamismalleja, jotta uuden teknologian muodostamat uudet mahdollisuudet saadaan tehokkaasti hyödynnettyä.

9 VERKOSTOJOHTAMINEN Seuraavassa, jo aikaisemminkin esillä olleessa kuviossa on esitetty vaakaakselilla perinteiset toiminnan kehityssuunnat: tehokkuus ja tuotteet/palvelut. Toisaalta tämä voidaan nähdä panos/tuotos- akselina. Kun verkostomallinen yhteistoiminta kehittyy, ja asioita tehdään eri organisaatioissa myös rinnakkain, kasvaa yhteistoimintaan ja kokonaisuuteen liittyvän ohjauksen tarve. Samalla, ohjauksen reaalisena vastapuolena, kasvaa toiminnan ohjattavuuden merkitys. Ohjattavuudella tarkoitetaan toiminnan kykyä reagoida ohjausimpulsseihin. YRITYSTEN VÄLINEN TOIMINTA: ECR, PARTNERSHIP, BPR,.. OHJAUS (KUKA,MITEN) ENNAKOINTIKYKY, SESONGIT, VAIHTELUN MINIMOINTI,... PALVELUT (LAATU, LISÄARVOT) TEHOKKUUS (KUSTANNUKSET) KESKITYS, PAIKALLISUUS, MONI- PAIKALLISUUS,.. OHJATTAVUUS (TODELLISUUS) TÄSMÄTIETOJEN VIISAS HYÖDYNTÄMINEN,.. Kuva 48. Verkottuneen organisaation toiminnan kuvakulmia: Tuotteet/palvelut vs. tehokkuus ja ohjaus vs. ohjattavuus. Periaatteessa, ja ainakin joillakin aloilla myös käytännössä, voidaan uudella tietoteknologialla hallita ja ohjata koko toimitusputkea (raakaaineista loppukuluttajalle) siten, että mitään ei tapahdu oletusten tai arvausten perusteella.

10 109 Joka tapauksessa toiminnan ohjausjänne venyy, yleensä enemmän kuin yhden organisaation kattavaksi, ja samalla ohjaustietojen täsmällisyys-, käytettävyys- ja laatuvaatimukset moninkertaistuvat nykyisestä tasosta. Kuva 49. Toiminnan ohjausjänne venyy yli organisaatiorajojen. Maan suurimman päivälehden sivuilla (kaikkiaan 60) eräänä normaalina kevään 2000 torstaina oli 5 kokosivun elintarvikemainosta. Näiden tarkoituksena on tietenkin lisätä mainostavien kauppojen myyntiä houkuttelemalla kauppoihin lisää asiakkaita. Kun kyseessä ovat elintarvikkeet, eivät mainokset luultavasti saa meitä ainakaan kovin suuressa määrin lisäämään syömämme ruoan määrää. Mainoksissa olevien tuotteiden hinnat ovat ainakin jossain määrin normaalia tasoa alempana, joten juuri näihin tuotteisiin emme myöskään kuluta normaalia enempää rahaa. Kyseessä onkin nollasummapeli, jossa kulutus siirtyy sekä ajallisesti (päivästä toiseen) että paikallisesti (myymälästä toiseen) ja vielä tuotteesta toiseen, mutta kokonaismäärä on vakio. Päivä- ja kauppakohtainen vaihtelu vain kasvaa. Suurin osa kuluttajien kulutuksesta on varsin vakaata, normaaliin elämään liittyvää toimintaa. Viikonloppuna ja juhlapyhinä ostosten määrä ja sisältö eroavat normaalista, mutta sekin on varsin hyvin ennustettavissa.

11 110 Nykyiset kaupan kassajärjestelmät tuottavat erittäin tarkkaa tietoa ostoskorien sisällöstä (tuotteet, määrät) myös ajan suhteen eriteltynä. TÄSMÄTIEDOT JA YRITYSTEN VÄLINEN TOIMINTA TIETOTEKNIIKAN YLEISEN KEHITYKSEN VUOKSI TÄSMÄTIEDON MUODOSTAMIS- JA VÄLITYSKYKY JA -HALU KASVAA: - KYSYNTÄ-, TILAUS-, TOIMITUSTIEDOT (tuote+myymälä/(kuluttaja)tasolla!!) TUOTANTO = vaihtelu (kysyntä, valikoima, resurssitarve, aika, paikka, tuote,...) KOTI- TALOUDET KAUPPA SUURIMMAT HYÖDYT LÖYTYVÄT TOIMINNAN (teollisuus <-> kauppa <-> kuluttaja) ENNAKOINTIKYVYN MUODOSTAMAN POTENTIAALIN REALISOINNISTA KAIKISSA TOIMINTAPORTAISSA (yhteistyöllä)!! -> TÄSMÄTOIMINNALLE SYNTYY KYSYNTÄÄ: - varastot (mitä, missä, milloin, kuinka paljon) - asiakaskohtaisuus (myymälä, kuluttaja) - koodikohtaisuus (esim. tuote, pakkaus) Kuva 50. Kauppaportaan haaste volyymien ja aikaerojen tasoittajana. Elintarviketeollisuuden resurssien käytön tehokkuuden suurimpia ongelmia ovat erilaisista lähteistä syntyvien volyymivaihtelujen seurausten hallinta. Jos tulevaisuudessa löydetään toimivat keinot hyödyntää tarkkojen tietojen tuottamat toiminnan ohjauksen mahdollisuudet siten, että kaikki osapuolet hyötyvät kehityksestä konkreettisesti, toteutetaan ne varmasti myös käytännössä. Tämä saattaa tarkoittaa merkittäviä muutoksia nykyisille rakenteille ja niihin perustuville johtamistavoille. Yhteistyöverkostojen kehitys organisaatioiden välillä saattaa hyvinkin muistuttaa yksilöiden muodostamien virtuaaliyhteisöjen muodostumisprosessia.

12 111 VIRTUAALISET KYLÄT VIRTUAALIYHTEISÖJEN KEHITYSVAIHEET Kehitysvaihe kuvaus Oletuksia YHTEISÖT OVAT HYVIN HAJANAISIA, JA KAIKISSA ON MONIA PIENIÄ RYHMIÄ LIITTYMINEN ON HELPPOA MONTA LIITYNTÄTAPAA JÄSENET OVAT MUKANA MONISSA YHTEISÖISSÄ KOEMIELESSÄ YDINRYHMIEN MUODOSTUMINEN RYHMISTÄ VALIKOITUU YDINRYHMIÄ, MUODOSTUU HYÖDYLLISTÄ YHTEISTYÖTÄ ALARYHMIEN VÄLILLÄ JÄSENTEN KOKEMAT HYÖDYT JOHTAVAT YDINRYHMIEN MUODOSTUMISEEN ERIKOISRYHMÄT HYÖTYVÄT YDINRYHMIEN KEHITYKSESTÄ YDINRYHMÄT ALOITTAVAT YHTEISTYÖN YDINRYHMÄT TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN PÄÄKIINOSTUKSIEN ALUEILLA JÄSENET HYÖTYVÄT YHTEENLIITTYMISTÄ JA NIIDEN MAHDOLLISTAMISTA PALVELUISTA YDINRYHMIEN ORGANISAATTORIT HAVAITSEVAT YHTEISÖJEN PROFIILITIETOJEN ARVON INTEGROITUNEET TIEDON- VÄLITTÄJÄT YHTEISÖT JA NIIDEN JÄSENILLÄ ON OIKEUDET OMIIN YHDISTELMÄT TOIMIVAT PROFIILEIHINSA JÄSENTENSÄ AGENTTEINA, JA ERIKOISTUNEET TIEDON VÄLITTÄJÄT NE HALLINNOIVAT YHTEISÖJEN VOIVAT ORGANISOIDA JA MAKSIMOIDA PROFIILEJA MAKSIMOIDEN PROFIILIEN ARVON JÄSENTEN HYÖDYT. Mukailtu lähde : John Hagel III, Arthur G. Armstrong, Net gain, Harward Business School Press, 1997 Kuva 51. Virtuaaliyhteisöjen tasoja. Aluksi yksittäiset toimijat (pienet yritykset, kuluttajat,..) harjoittavat satunnaista yhteistyötä tietyillä, rajatuilla segmenteillä. Samalla ne luovat uusia, suoria suhteita potentiaalisiin asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja palvelujen/tavaroiden toimittajiin. Jotkut näistä segmenteistä muodostuvat kehityksen vetureiksi, ja toimintamallien kehitys alkaa. Valmiit toimintamallit leviävät muihin segmentteihin. Ja jokin toimija ottaa eri suuntiin laajentuneen toiminnan integroijaroolin, ja kokoaa kokonaisuuden kilpailukykyiseksi, määrämuotoiseksi rakenteeksi ja toimintamalliksi. Ja jossain segmentissä kehityksen pyörä alkaa pyöriä taas alusta. Vaikka sähköinen kaupankäynti on varsinkin kuluttajatasolla ollut varsin hitaassa kasvussa, voidaan senkin seurauksena nähdä muutamia kehityssuuntia, jotka tulevat vaikuttamaan verkostoyritysten toimintaan.

13 112 SÄHKÖISEN KAUPAN- KÄYNNIN PERUSTA INTERNET, EXTRANET,, ONE-TO-ANY, ANY-TO-ONE, ANY-TO-ANY EDI, POINT -TO- POINT TOIMINNAN VOLYYMI TOIMINTAMALLIT BUSINESS -TO- BUSINESS BUSINESS -TO- CONSUMER KAUPANKÄYNNIN TYYPPI Kuva 52. Toimintamallit kehittyvät sähköisen kaupan kuluttajarajapinnassa, volyymit yritysten välisessä toiminnassa. Yllä olevassa kuviossa pystyakselilla on sähköinen kaupankäynti jaettu kahteen tyyppiin: alemmassa tasossa kyseessä on kahden nimetyn ja toisensa tuntevan osapuolen tilanne, ja ylemmällä tasolla on kyse yhden tai useamman osapuolen toiminnasta entuudestaan tuntemattomien osapuolten kanssa. Vaaka-akselilla on kaupankäynti jaettu yritysten väliseen kaupankäyntiin sekä kuluttajakauppaan. Jos haetaan toimintamallien kehityksen vetureita, niin näyttää siltä, että ne löytyvät usein sähköisen kuluttajakaupan piiristä. Esimerkiksi amazon.com on hionut kirjakaupan muodot, sisällön ja interaktiivisuuden sellaiselle tasolle, josta normaalit yritysten väliset kaupankäyntimallit ovat kaukana jäljessä. Vastaavasti suomalaisten pankkien sähköiset kuluttajapalvelut ovat nykyisin hyvin käyttäjäystävällisiä sovelluksia.

14 113 Kun me kaikki käytämme näitä kehittyneitä toimintamalleja yksityishenkilöinä, niin on varsin oletettavaa, että myös työympäristössämme tulemme enemmän tai vähemmän tietoisesti vaatimaan vastaavan tason ratkaisuja. Verkostojohtaminen on sisällöltään ja menetelmiltään hyvin monimuotoista. Ongelmat ja niiden ratkaisut voivat syntyä monessa eri suunnassa yhtä aikaa, ilman pitkää ja helposti tunnistettavaa alkuvaihetta. Verkostojohtamisen haasteet ja menestymisen keinot ovat verkossa, hyvin vaihtelevina sekä volyymiltaan että ilmenemismuodoltaan. Loppujen lopuksi tämä kaikki on kuitenkin ihmisten kanssa työskentelemistä.

15 TÄSMÄTIETOJOHTAMINEN "Knowledge must become capability." - Carl von Clausewitz : On War Tämän kirjan tematiikassa von Clausewitzin lause tarkoittaa: ohjauksen tulee toteutua ohjattavuutena. Täsmällisten tietojen hyödyntäminen yrityksen toiminnassa liittyy sekä palvelujen ja tuotteiden tuottamiseen että siihen tarvittavan toiminnan tehokkuuteen. Mitä paremmin yritys tuntee asiakkaansa ja heidän tarpeensa, toiveensa ja kehitysmahdollisuutensa, sitä paremmin asiakkaalle sopivia tuotteita ja palveluja yritys voi tuottaa - jos sillä on käytettävissään tarvittavat tiedot, ja se pystyy ohjaamaan niiden perusteella toimintaansa, ja toiminta ohjautuu todellisuudessakin tämän ohjauksen mukaisesti. Mitä paremmin yritykset toimivat yhteistyössä siten, että asiakkaana toimiva yritys sitoutuu tilausmääriin aikaisemmin tai ainakin ennustaa oman tarpeensa tarkemmin, sitä paremmin, täsmällisemmin ja tehokkaammin voidaan tuotantoa ohjata. Ja jos todellinen toiminta reagoi tarkasti nopeisiinkin ohjausimpulsseihin, niin toiminnan tehostuminen toteutuu monella eri tavalla. Näitä ovat mm. pääomakulut, epäkurantin tavaran määrä, kiertonopeus ja resurssien käyttö. Seuraavassa kuviossa on tätä ajatusrakennelmaa havainnollistettu luokittelemalla asiakkaan sitoutuminen ja tunnettuus neljään portaaseen,! tuntematon ja satunnainen (esim. kuluttaja poikkeaa aseman kioskille),! tuntematon, toistuva (kortiton asiakas lähikaupassa),! tunnettu, sitoutumaton (kortillinen asiakas jossain ketjun kaupassa),! tunnettu, sitoutunut (palvelusopimuksen tehnyt verkkokaupan asiakas),

16 115 ja vastaavasti myös toiminnan käynnistävä tieto on luokiteltu neljään luokkaan,! luodaan kysyntää (uusi tuote, kampanja päällä, menekki tuntematon),! arvaus (uusi tuote, markkinatutkimus tehty),! ennuste (vanha tuote, markkinaosuus vakaa),! tilauksesta (tuote on myyty ennen valmistusta). Jos toimintaa pystytään kehittämään siten, että yhä suurempi osa toiminnasta liittyy näiden akselien kehittyneen pään luokkiin (tunnettu sitoutunut asiakas, tilauksesta), niin sekä toiminnan/palvelun laadun että sen tehokkuuden kehitykselle ylivoimaiselle tasolle ei pitäisi olla esteitä. TÄSMÄTIEDON KAKSINKERTAINEN VIPUVAIKUTUS (MITÄ, MILLOIN, KENELLE, MINNE, MÄÄRÄ,..) TILAUKSESTA TOIMITUSIMPULSSIN PERUSTE ENNUSTE ARVAUS LUODAAN KYSYNTÄÄ TOIMINTA/TEHOKKUUS PALVELUT/YKSILLÖLISYYS TUNNETTU, SITOUTU- MATON TÄSMÄ- TIEDOT TUNTEMATON, SATUNNAINEN TUNTEMATON, TOISTUVA TUNNETTU, SITOUTUNUT KULUTTAJAN ANONYYMISYYS JA VUOROVAIKUTUS Kuva 53. Täsmätietojen käyttö ja hyödyntäminen mahdollistavat toiminnan kehittämisen kahdessa toisiaan vahvistavassa suunnassa.

17 116 Hyvin monella yrityksellä on hyvin paljon dataa sekä toiminnastaan että asiakkaistaan. Kun tietojärjestelmistä vastaavalta johtoryhmän jäseneltä kysytään, mitä tietoja yrityksellä on tältä sektorilta, on vastaus yleensä ollut: meillä on kaikki tarvittavat tiedot. Kuitenkin, jotta tämä data toimisi todellisena informaationa ja hyödynnettävänä täsmätietona, tulee yrityksen nykytilanteessa yleensä ryhtyä muutamiin, yllättävänkin työläisiin toimenpiteisiin. Seuraavassa kuvassa on kuvattu tällaisen projektin kulku yleisellä tasolla. TOIMINTA: MALLIT, SÄÄNNÖT, TODELLISUUS OPERATIIVISET JÄRJESTELMÄT YHTEISTYÖN OHJAUS- ASIAKAS- JÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMÄT VAIHE 1: TÄSMÄTIETOJEN TEKNINEN TUOTTAMISKYKY VAIHE 2: TÄSMÄTIETOJEN HYÖDYNTÄMISKYKY VAIHE 3: TÄSMÄTIETOJEN SYNERGINEN HYÖDYNTÄMINEN ANALYYSI, PÄÄTÖS, TOIMINNNAN KEHITYS VAIHE 4: VAIHEEN 3 HYÖTYPOTENTIAALIN OPERATIIVINEN HYÖDYNTÄMINEN KULLAKIN SEKTORILLA KOKONAISUUDEN KANNALTA OPTIMAALISESTI Kuva 54. Täsmätietojen hyödyntämisprojektin rakenne.

18 117 Edellisessä kuviossa ylimpänä on todellinen operatiivinen toiminta. Siihen liittyvät tietojärjestelmät on tässä yhteydessä jaoteltu kolmeen ryhmään:! operatiiviseen toimintaan,! asiakasrajapintaan, ja! yhteistyön ohjaukseen liittyviin järjestelmiin. Ensimmäinen keskittyy organisaation sisäiseen toimintaan (pitää sen tehokkaana), toinen tärkeimpään ulkoiseen sidosryhmään (pitää toiminnan laadukkaana) ja kolmas muuhun verkottuneeseen toimintaan liittyvään ohjaukseen (pitää kokonaisuuden 'hanskassa'). Ensimmäisessä täsmätietojen hyödyntämisprojektin kehitysvaiheessa tulee muodostaa ja varmistaa laadukkaiden täsmätietojen tekninen tuottamiskyky. Tämä ei yleensä ole kovinkaan helppoa, sillä siihen sisältyy mm. eri osapuolten välinen yhteisymmärrys siitä, mitä tietoa kerätään, kenen koneesta, miten tiedot syntyvät, päivittyvät, siirtyvät, jne. Toisessa vaiheessa kehitetään organisaatioon kyky hyödyntää täsmätietoja. Hyvin yleisesti huomataan tässä vaiheessa, että oikeastaan kenenkään toimenkuvaan ei kuuluu mitään sellaisia tehtäviä, joissa näitä täsmätietoja olisi aikaisemmin tarvittu. Syntyy siis toimenkuvien täsmennyksiä, laajennuksia ja aivan uusia tehtäviä. Ja näiden tehtävien liitoksia ja vaikutuskanavia eri suuntiin. Voi syntyä esimerkiksi toimenkuva, jossa tehtävänä on tarkkojen, tuoreiden tilaustietojen perusteella laatia tarkat resurssien käyttöennusteet seuraavaksi päiväksi. Niiden tekemisellä ei ole tarvetta, jos tuloksia ei käytetä mihinkään. Kolmannessa vaiheessa hyödynnetään kahden ensimmäisen vaiheen kokemuksia. Kun kaikki osapuolet, myös sopivat yhteiskumppanit, tietävät uudella täsmällisyyden tasolla kaikki toimintaan liittyvät tiedot, niin miten eri toimintojen, toimijoiden, sektorien ja osapuolten välistä synergiaa kehitetään? Voi olla, että ainakin kertaluontoisesti suurimmat hyödyt täsmätietojen käytöstä syntyvät synergisten mahdollisuuksien etsinnässä. Viimeisessä vaiheessa kukin osapuoli hyödyntää omassa toiminnassaan, kokonaisuus huomioiden, syntynyttä toimivaa järjestelmää. Verkottuneen yrityksen toimintaan liittyy aina tietojen vaihto toisten organisaatioiden välillä. Kun tällaista toimintaa aloitetaan täsmätietotasolla, tulee lähes aina eteen uusi ongelma ja kiinnostuksen kohde: tietojen laatu.

19 118 Tämä kiinnostus kasvaa sitä nopeammin, mitä verkottuneemmiksi tietojärjestelmät ja niissä käytettävät tiedot tulevat. Toisen organisaation on vaikeampaa tulkita puuttuvaa, selitteetöntä tai virheellistä tietoa kuin ko. tiedon 'omistajan'. Tällöin on kyse laajemmasta asiasta kuin muutamien yksittäisten tietojen virheellisyydestä tai puuttumisesta. Seuraavassa kuvassa on jaoteltu tietojen laatu käsitettä 2. TIEDON SOPIVUUS KÄYTTÄJÄLLE EPÄKURANTTIEN TIETOJEN PARANTAMINEN TIEDON LAADUN MERKITYS TIEDON KULUTTAJLLE TIETOJEN LAATU TIETOJEN TUOTTAMISEN PROSESSIN LAATU TIEDON LAADUN OSAT JA NIIDEN MITTAAMINEN Kuva 55. Tietojen laatu koostuu monesta osatekijästä Tietenkin väärien, puutteellisten ja vanhentuneiden tietojen korjaus kuuluu tietojen laatu -käsitteeseen, mutta usein on paljon oleellisempaa kehittää niitä prosesseja, joiden kautta tiedot järjestelmään siirtyvät. Liian usein tietojen tallentajalla ei ole tarpeeksi selvää kuvaa siitä, miten yksittäisten tietokenttien sisällön puutteet heijastuvat paljon myöhemmin jossain muualla ylimääräisinä työvaiheina ja turhina hidastuksina. 2 kts. esim MIT:n ko. alueen web-sivut:

20 119 Loppukäyttäjän kannalta tietojen esitysmuodot, tietosisällöt ja muut yksityiskohdat voivat olla voimakkaasti tietojen todellista laatua alentavia tekijöitä. Vaikka järjestelmässä esimerkiksi olisi tiedot tarkalla tasolla, voi näkymä tietoihin olla käyttäjän kannalta hieman väärä: hän saa omalta kannaltaan paljon turhia tietoja, ja samalla muutamaa tärkeää tietoa on vaikea saada näkyviin. Mitä pidemmälle täsmätietojohtamisen hyödyntämisessä edetään, sitä tärkeämmäksi muodostuu tietojen luotettavuus ja laadun jatkuvuus. Jos toimintaa tarkasti ohjaava käyttäjä kokee kerrankin tilanteen, jossa tietojen epäkuranttisuus on aiheuttanut suuria ongelmia, kestää pitkään, ennen kuin luottamus tietoihin on palannut tilannetta edeltävälle tasolle. Oman kokonaisuutensa tietojen laadussa muodostavat laadun osatekijät ja niiden mittaaminen. Tietokantojen sisältämät tietoalkioiden määrät ovat valtavia, ja niiden sisällön laadun mittaaminen on tietenkin tehtävä koneellisesti. Mittausten tulosten tulkinta ja niiden perusteella tehtävien toimenpiteiden suunnittelu vaati huolellisuutta ja näkemystä niihin liittyvän reaalimaailman todellisuudesta. MIT käyttää tietojen laatuun liittyvistä tutkimussektoreista yhteistä nimitystä Total Data Quality Management (TDQM). Tietojen laadulla on monenlaisia vaikutuksia organisaatioiden toimintaan. MIHIN TDQM LIITTYY? KNOWLEDGE MANAGEMENT DW TIEDON SIIRRON, TALLENNUKSEN JA KÄSITTELYN KAPASITEETIN RÄJÄHDYS XML UUDET SOVELLUSALUEET JA UUDET SOVELLUKSET TDQM ASIAKKAAT TOIMINNAN OHJAUS JA JOHTAMINEN SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI TOIMITTAJAT JA MUUT SIDOSRYHMÄT OHJAUS JA OHJATTAVUUS YLI ORGANISAATIO- RAJOJEN INFORMAATIO KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA Kuva 56. Tietojen laadun vaikutuksia.

21 120 Varsinkin jos informaatio sinänsä on kaupan kohteena, on ostajan laatutarkkailu automaattisesti varsin kovaa. Oma, kehittyvä kokonaisuutensa laadukkaiden tietojen hyväksikäytössä on ns. oppiva organisaatio ja knowledge management -sovellukset, joiden toiminta perustuu varsin suurelta osin laajan ja samalla yksityiskohtaisen tiedon hallintaan ja soveltamiseen. Tietojärjestelmät ovat jo vuosia olleet eräitä kaikkien suurten organisaatioiden toiminnan tärkeimmistä edellytyksistä. Kuitenkaan eri yritysten kaupallinen menestyminen ei ole aina ollut suoraan pääteltävissä niiden käyttämien tietojärjestelmien teknologisesta kehittyneisyydestä, vaan varsin usein menestys on osaltaan perustunut tietojärjestelmien käytettävyyteen. Tällöin kyse on ollut sovellusten ja yrityksen toimintamallien tasapainoisesta yhteensopivuudesta. Tämä tavoite on ollut viime vuosina paljon esillä, ja myös paljon kehitystä on tapahtunut. Uusi kysymyksen asettelu kohdistuukin siihen, miten hyvin järjestelmien sisältämät tiedot sopivat yrityksen ohjaukseen (tietojen tulkinta ja päätösten tuki). Ja miten tehokasta todellisuudessa on hyvien päätösten tueksi tarvittavien tietojen hakeminen, hallinta ja käyttö. Ja miten organisaatio hyödyntää tehtyjen päätösten ja niiden seurausten kautta syntyvää oppimispotentiaalia, ja miten kaikesta tästä syntyvää tieto-taitoa hallitaan, ylläpidetään ja kehitetään? TIETOJEN KÄYTTÖ OPPIVA ORGANISAATIO KNOWLEDGE MANAGEMENT TIETOJEN HANKINTA TIETOJEN HALLINTA Kuva 57. Tietojen hallinta on osa tietämyksen hallintaa.

22 121 Tämän alueen kehittäminen on tulevina vuosina eräs niistä tekijöistä, joilla menestyvät organisaatiot erottuvat muista. Oppivaan organisaatioon ja knowledge management -käsitteeseen liittyy myös paljon termejä ja kaupallisia nimityksiä, jotka tarkoittavat osittain samoja asioita ja toisaalta myös hyvin erilaisia näkökulmia. Yrityksen toiminnan ohjaamisen kannalta on oleellista, että oikea tieto on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tietojen tulee olla järjestelmässä ja esitettävissä oikeassa muodossa, jotta niitä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tilannetta ei tietenkään helpota se, että dataa ja informaatiota syntyy valtavasti joka päivä, ja sen laatu ja käyttökelpoisuus vaihtelevat erittäin paljon. Tietojen ja informaation tason jäsentämiseksi voidaan tilannetta tarkastella esimerkiksi seuraavasti: ONGELMAN RATKAISU / PÄÄTÖKSEN TOTEUTUS /.. KOKEMUKSET / OPPIMINEN TIEDON SOVELTAMINEN KNOWLEDGE (päässä) INFORMAATIO (salkussa) DATA (tietokoneessa)... KUMULATIIVINEN OSAAMINEN... Kuva 58. Data ei sinällään kehitä toimintaa.

23 122 Kaiken informaation hakemisen ja jalostamisen tavoitteena on havaittujen ongelmien ja tehtävien ratkaisu ja parempien päätösten tekeminen ja toteutus. Tietoja pitää kyetä soveltamaan, joten niiden tulee jossain vaiheessa siirtyä käyttäjien päähän (knowledge). Suuri osa informaatiosta on erilaisissa medioissa (muistiot, kalvot,..), ja data sijaitsee tietokoneissa ja verkoissa. Internetin aikakautena myös maailmalta tulee eri välineiden kautta kaiken tasoista informaatiota yhä kiihtyvällä vauhdilla. Kuitenkin osaaminen kumuloituu vain kokemuksien kautta. Tulevaisuudessa, ja suurelta osin jo nyt, tietojen hakeminen voidaan toteuttaa hyvin tehokkaasti ja tuloksellisesti siten, että valmiiksi painettujen raporttien sijasta ongelmaan liittyviin kysymyksiin haetaan täsmävastauksia tilanteen mukaan. Vakioraportti on vastaus ennalta tehtyyn kysymykseen. Perinteiseen raportointiin liittyy myös toinen ongelma. Usein ylempien organisaatiotasojen on vaikeaa, ja joskus mahdotontakin erottaa raportoijan mielipidettä ja sen tukena olevia todellisia tietoja toisistaan. Täsmätietojohtamisessa kaikilla asiaan kuuluvilla tahoilla on, niin halutessaan, pääsy samoille tiedon lähteille samanlaisilla välineillä ja näkymillä. Tällöin on mahdollista, ja luultavasti myös tarpeellista selkeästi erottaa kunkin henkilön mielipide täsmällisistä tiedoista. Tarkasteltuani esillä olevien numeroiden taustoja ja niiden välisiä yhteyksiä (kuva n), näyttää mielestäni siltä, että.

24 123 ympäristöstä tulevat vaikutukset kohteeseen rajatut täsmätiedot näkemys niiden perusteella ehdotus toimenpiteiksi kohteeseen rajatut täsmätiedot näkemys niiden perusteella päätös toimenpiteistä ammattitaito, kokemus kohteeseen rajatut täsmätiedot näkemys niiden perusteella ehdotus toimenpiteiksi ympäristöstä tulevat vaikutukset yhteinen täsmätietopankki Kuva 59. Tietojen ja mielipiteiden erottelu päätöksentekotilanteessa. Tämä kehitys voi johtaa esimerkiksi organisaatiotasojen vähenemiseen, ja uusien organisoitumismuotojen kehitykseen osaamiskeskusten ympärille.

25 YHTEENVETO: Daavid ja Goljat Siirryttäessä yhä verkostoituneempiin toimintamalleihin yksittäiset yritykset kehittyvät itsessään yhä verkostomaisemmiksi. Erityisesti asiakasrajapinta ja toimintamallit yhteistyö- ja toimittajaorganisaatioiden kanssa tulevat kehittymään tähän suuntaan. Kaikkien näiden muutosten edellytys on kuitenkin yrityksen oman toiminnan kehitys. Teknologian uusi kehitysvaihe muuttaa toimintamalleja monin eri tavoin sekä kertaluontoisesti että jatkuvasti. Osa muutoksista on yksittäisen yrityksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, mutta suurin osa muutoksista, niiden tavoitteista ja toteutuksesta on yrityksen omissa käsissä. Tässäkin vaiheessa kehitys perustuu suurelta osin jo koeteltuihin menetelmiin ja työkaluihin, mutta tavoitteet ovat vain entistä haasteellisempia. SÄHKÖISEN KAUPANKÄYNNIN KEHITTYMINEN -B-to-B -B-to-C ERILAISIA INFO- JA TILAUSTIETOPUTKIA JO KÄYNNISSÄ OLEVA SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI: - EDI, WEB, WAP,.. ERILAISIA/JOUSTAVIA OIKEIN HINNOITELTUJA TOIMITUSPUTKIA TÄSMÄTIEDOT, TÄSMÄTOIMINTA SITOUTUMINEN, -> LISÄARVOJA, -> ETUJA? ASIAKASKOH- TAISTUMINEN BPR, ECR, SCM,.., TILAUS-TOIMITUSPUTKEN TOIMINNAN JA OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Kuva 60. Monet tekijät ja kehitystrendit johtavat samaan suuntaan. Osittain kuitenkin mukaan tulee aivan uusia näkökulmia ja haasteita, eikä pelkästään perinteisillä toiminnan kehitysmalleilla menestytä. Perinteinen prosessijohtaminen tarvitsee rinnakkaisten toimintojen ohjaukseen lisää menetelmiä ja sisältöä, jotta verkostojohtaminen toteutuisi toivotulla tavalla.

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e IT JA PAREMPI BISNES Talentum Media Oy ja Vesa Tiirikainen ISBN 978-952-14-1506-7 Kansi ja taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy Sisältö Esipuhe 9 1. Parempaa bisnestä tietotekniikkaa hankkimalla! 13

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Toimittaja Kaupunkilaisen perspektiivi. Kalle Launiala, ProtonIT Oy

Toimittaja Kaupunkilaisen perspektiivi. Kalle Launiala, ProtonIT Oy Toimittaja Kaupunkilaisen perspektiivi Kalle Launiala, ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358445575665 Järjestelmäkeskeinen perspektiiviongelma Tuotanto (ERP) Dokumentit? Asiakas (CRM) Sisällönhallinta

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje Palvelupyyntöjärjestelmä Asiakkaan ohje Festum Software Oy Palvelupyyntöjärjestelmä asiakkaan ohje 2 ( 8 ) Sisällysluettelo 1. Palvelupyyntöjärjestelmä osana asiakastukea... 3 2. Käytön aloittaminen...

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Muutama ajatus vahinkovakuutustuotteiden hinnoittelusta SAY-Kuukausikokous 12.9.2012. Janne Kaippio

Muutama ajatus vahinkovakuutustuotteiden hinnoittelusta SAY-Kuukausikokous 12.9.2012. Janne Kaippio Muutama ajatus vahinkovakuutustuotteiden hinnoittelusta SAY-Kuukausikokous 12.9.2012 Janne Kaippio Mikä ihmeen LähiTapiola? Keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö: 19 itsenäistä alueyhtiötä + keskusyhtiö (keskusyhtiöllä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi Hitaat syövät nopeat TieVie-esitys 21.8.2002 Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi HCI Productions Oy perustettu 1998 - spin-off Human Capital Investment Oy:stä (1985) työntekijöiden

Lisätiedot

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi JHS-seminaari 5.4.2005 Jukka Ahtikari Yhteentoimivuus muodostuu eri osa-alueista Yhteentoimivat palvelut Organisatorinen käyttäjät, prosessit,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä Petri Kinnunen, Ylivieska 14.3.2016 PVP lyhyesti 12 vuoden historia Omistajina 17 kuntaa Oulun eteläiseltä alueelta Toiminnan painopiste julkishallinnon sähköisissä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta Professori Harri Haapasalo Esityksen sisältö Mitä verkostoitunut toimintaympäristö tarkoittaa? & Mitä haasteita verkostoituneessa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus 4Muskettisoturia-palvelut Sales Flow koulutus 4M-koulutus Koulutuksemme kehittää osanottajien ja heidän organisaatioittensa valmiuksia johtaa ja organisoida menestyksellisesti alansa toimintoja sekä hyödyntää

Lisätiedot