YRITYS JA UUSI TEKNOLOGIA

Transkriptio

1 Timo Sartjärvi - Arto Sahla YRITYS JA UUSI TEKNOLOGIA kehitys * toimintamallit * roolit * johtaminen

2 Yhteydenotot : timo.sartjarvi@sartjarvi.com Ulkoasun suunnittelu ja piirrokset: Timo Sartjärvi ja Arto Sahla 1. painos Timo Sartjärvi, Arto Sahla sekä Svedinvest Oy Tummavuoren kirjapaino Oy Vantaa 2000 ISBN

3 Timo Sartjärvi - Arto Sahla YRITYS JA UUSI TEKNOLOGIA Tämä kirja on tarkoitettu kaikille niille henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita uuden teknologian aiheuttamien muutosten syistä, kohteista, sisällöstä ja suunnista. Svedinvest Oy

4 Lainauksia kirjan sivuilta : Tulevaisuudessa voimme yhä useammin päättää milloin, minne ja miksi lähdemme liikkeelle. (sivu 24) Talouselämän lainalaisuudet johtavat nopeasti siihen, että tehokkuuden ja kustannustietoisuuden vuoksi yhä suurempi osa toiminnoista siirtyy tietoverkkoihin ihmisten itsensä itsepalveluna toteuttamiksi tapahtumiksi. (sivu 33) Milloinkaan aikaisemmin ei maailmassa ole ollut tilannetta, jossa miljoonat ihmiset ympäri maailmaa kehittävät uutta teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja satojen miljoonien kuluttajien ja kansalaisten käyttöön. (sivu 34) Koko maailman ostovoimasta on verkotettu noin 90 % vuoteen 2003 mennessä. (sivu 57) Kun tuotteiden ja palveluiden jakelu sähköistyy, niin se muuttaa myös toimintatapojen ja -mallien luonnetta. Tulevaisuus on kaksisuuntainen ja vuorovaikutteinen. (sivu 61) Organisaatioiden välisistä neuvotteluista siirrytään yhä enemmän ihmisten välisiin kontakteihin. (sivu 62) Digitaalisen maailman perusoletuksen mukaan asiakas voi olla kuka tahansa, missä tahansa, milloin tahansa, ja voi lähestyä tuotteen ja palvelun tarjoajaa millä välineellä tahansa. (sivu 63) Mihin käyttöjärjestelmäriippuvaisia, omassa koneessa olevia, vaikeasti ylläpidettäviä, yhteensopimattomia, nopeasti vanhenevia ja kalliita sovelluksia sitten tulevaisuudessa tarvitaan? (sivu 83) Myyjä-ostaja-, toimittaja-asiakas-, päämies-alihankkija suhteet saavat uudet pelisäännöt ja merkit, kun teknologioiden saumattomuus toteutuu täysimääräisesti. (sivu 86) Kun toiminnan vauhti kasvaa, tietojen täsmällisyys paranee ja toiminnan ohjauksen ote muuttuu seurannasta aktiiviseen, etukäteen tehtävään ohjaukseen, tulee esiin ennen havaitsemattomia ongelmia. (sivu 104) lainaukset jatkuvat viimeisellä sivulla

5 ALKUSANAT Tämän kirjan aiheena on uuden teknologian aiheuttamat muutokset yritysten toimintaympäristössä ja -malleissa. Uudella teknologialla tarkoitetaan tässä yhteydessä internetin, tietojärjestelmien, tietoliikenteen ja mobiililaitteiden 1 vahvaa kehitysvaihetta, joka on jatkunut jo useita vuosia, ja jatkuu yhä kiihtyvällä vauhdilla. Kirjoittajat ovat olleet itse mukana aitiopaikoilla seuraamassa ja myös osaltaan toteuttamassa tätä kehitystä. Saatujen kokemusten ja tehtyjen havaintojen lisäksi kirjan lähteenä on toiminut internetin kautta saavutettavissa oleva dynaaminen ja lähes ääretön kirjoitusten, raporttien ja tutkielmien virtuaalinen kirjasto. Lähteiden saatavuus, laatu ja kattavuus ovat vaikuttaneet voimakkaasti tämän kirjan kirjoittamisen prosessiin. Samoin kuin sähköposti liitetiedostoineen ja kännykät, jotka mahdollistivat saman kirjan kirjoittamisen rinnakkaisina prosesseina eri paikoissa eri aikaan. Uusi teknologia on mukana myös kirjan teknisessä toteutuksessa, kustantamisessa, painamisessa sekä jakelussa. Helsingissä Tässä kirjassa käytetään termiä mobiililaite kännykän, matkapuhelimen, jne. sijasta, sillä kyseessä ovat monet muutkin laitteet kuin puhelimet, ja laitteet eivät aina ole matkalla, tai ainakin etäisyydet mitataan joskus senttimetreinä.

6 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO 7 2. KATSAUS HISTORIAAN Teknologian yhteiskuntien rakenteita muuttanutta historiaa Verkostotalouden aikaisemmat vaiheet Nykyiset muutosmoottorit Globaalin kehityksen kerroksellisuus Teknologia ja yhteiskunta UUSIEN TEKNOLOGIOIDEN LUOMAT MAHDOLLISUUDET Tietoliikenne Kapasiteetti ja kustannukset Päätelaitteet: lukumäärä ja monimuotoisuus Viestien älykkyys Interaktiivisuuden todellistuminen Tietoliikenteen tulevaisuudesta Tietojärjestelmät Järjestelmien yleistettävyys Avointen standardien merkitys Tieto on verkoissa, ovatko sovelluksetkin? Teknologioiden saumattomuus Puhelin, tv ja tietokoneet Kiinteät ja mobiilit Sovelluksien omistus ja sijainti Tieto, sen siirto ja käsittely Yhteenveto YRITYS VS. VERKOSTOYRITYS Prosessijohtamisen loppu Verkostojohtaminen Täsmätietojohtaminen Yhteenveto: Daavid ja Goljat YKSILÖT JA RATKAISIJAN ROOLI Yksilön ohjautuvuus ja täsmätietojohtaminen Asiakaskeskeisyydestä yksilökeskeisyyteen Yhteisöllisyyden kehitys ja vaikutus Virtuaalitodellisuus ja reaalietäisyydet Yksilön asema ja uuden teknologian muokkaama tulevaisuus ESIMERKKEJÄ KEHITYKSESTÄ Ääniteteollisuuden kehityspotentiaali Roolit ja tehtävät päivittäistavarakaupassa Metsäteollisuus ja muuttuvat määritteet Toimijoiden roolin vaihtuminen YHTEENVETOA Kehityksen uudet muodot Toimintamallit muutoksen ajureina Menestys roolien uusjaossa Muutoksen leveys ja syvyys Muutoksen johtaminen Lopuksi. 186

7 johdanto 7 1. JOHDANTO Elämme jälleen sellaista muutosvaihetta, jossa teknologian kehitys vaikuttaa sekä yritysten, yhteiskunnan että yksilön toimintaan, toimintamalleihin ja niiden reunaehtojen kehitykseen. Tämän kirjan tarkoituksena on hahmottaa niitä vaikutuksia, joita tällä kehityksellä on yrityksen, yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Erityisesti tarkoituksena on tuoda esille niitä yhteisvaikutuksia, joita eri suuntiin ja eri tavoin toisiinsa reagoivat kehitystrendit ja niiden vuorovaikutukset saavat aikaan. YKSILÖ TEKNO- LOGIA YHTEIS- KUNTA YRITYS Kuva 1. Kirjan viitekehys

8 8 johdanto Tieto ja siihen liittyvä teknologia on saanut erittäin tärkeän aseman yritysten toiminnassa ja toiminnan kehittämisessä. Kehitysprojektien kuvakulma on laajentunut yksittäisten toimintojen tehostamisesta prosessien kehittämiseen. Nyt olemme selkeästi laajentamassa tätä kehitystä koskemaan yritysten välistä toimintaa ja kokonaisia toimialoja. Uusi tietoteknologia ja sen mahdollistama verkostotalous tulee muuttamaan yksittäisten yritysten, yksilöiden ja yhteiskuntien toimintamalleja ja rooleja 2. suuri muutoksen suuruus pieni tehokkuuden kehittäminen toiminnon kehittäminen prosessien uudistaminen toimintojen integrointi roolien uudelleen määritys yhteistoimintaverkoston kehittäminen mahdollisuuksien hyödyntäminen pieni potentiaalisten hyötyjen määrä suuri mukailtu lähteestä: A.Venkataram, HBR, 1994 Kuva 2. Muutoksen ajurit tulevat molemmista suunnista Tieto ja sen käyttö ovat avainasemassa tässä kehityksessä. Tietoon liittyvä käsitteistö, mm. data, informaatio, tieto, jne. on monimuotoista ja osin päällekkäistä ja ristiriitaista. Tietojen täsmällisyys, hienojakoisuus ja tarkkuus siirtyvät joka tapauksessa aivan uudelle tasolle samalla kun tietojen käyttö ja siirto tulevat olemaan ajasta ja paikasta riippumattomia uuden mobiilin tietoteknologian avulla. 2 role: person s task or duty in an undertaking, task: piece of (esp hard) work (to be done), duty: what one is obliged to do by morality, law, a trade, etc., undertake: make oneself responsible for; agree (to do sth). (Oxford Advanced Learner s Dictionary) Rooli on siis joskus vaikeakin tehtävä, joka jonkun täytyy tai joku saa ottaa suorittaakseen.

9 johdanto 9 TIETOJEN OLEMUS MUUTTUU RADIKAALISTI KAIKKI TÄSMÄTIEDOT VERKOSSA TÄSMÄLLISYYS, HIENOJAKOISUUS, TARKKUUS, AJANTASAISUUS, ILMOITUSTAULU TEHTAAN SEINÄLLÄ TUOTANTOTIEDOT PROSESSI- TIETOKONEESSA KÄNNYKKÄ- VIESTINTÄ RIIPUMATTOMUUS AJASTA JA PAIKASTA Kuva 3. Tietojen ja niiden käsittelyn luonne muuttuu. Uuden tietoteknologian kehitys liittyy sekä tietojen tuottamiseen, siirtoon ja säilyttämiseen että tietojen hyödyntämiseen ja käytettävyyteen. Kehitys tuo yhä suuremman kapasiteetin ja samanaikaisesti yhä suuremman tehokkuuden käyttöömme. Saman asian tekemiseen tarvitaan yhä vähemmän resursseja, ja saman aikaisesti resursseja on monikertainen määrä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus on dramaattinen. Täsmällisten ja jatkuvasti käytettävien tietojen olemassaolo ei tietenkään riitä, vaan tietoja on pystyttävä hyödyntämään kilpailijoita paremmin. Tähän asiaan liittyy monta kehityssuuntaa: oppiva organisaatio, knowledge management, asiakashallintajärjestelmät, jne. Kun toiminta samanaikaisesti siirtyy kohti verkostoituvaa yhteistyötä, eivät perinteiset kehitystavoitteetkaan enää riitä.

10 10 johdanto OHJAUS (KUKA,MITEN) PALVELUT (LAATU, LISÄARVOT) TEHOKKUUS (KUSTANNUKSET) OHJATTAVUUS (TODELLISUUS) Kuva 4. Yhteistoiminnan ohjaus ja verkostotaloudessakin tapahtuvan toiminnan ohjattavuus korostuvat perinteisten tavoitteiden rinnalla. Toimintojen tehostaminen ja tuotettujen palvelujen (ml. tuotteet) laadun kehittäminen ei yksin riitä, vaan toimintaa tulee ohjata, ja toiminnan tulee olla ohjattavaa. Verkottuvassa yhteistoiminnassa tehdään monia vaiheita rinnakkain, ja eri osapuolien tehtävien sovittaminen saumattomasti toisiinsa on erittäin haastava tehtävä. Yhteistoiminnan suunnittelu ja ohjauspäätöstenkään teko ei riitä, vaan myös operatiivisen tason toiminnan tulee reagoida ohjausimpulsseihin. Jos lennonjohtaja antaa lentokoneelle uuden suunnan, on kaikkien osapuolten kannalta oleellista, että lentäjä kääntää konetta vastaavasti. Eri kehitysvaiheissa eri sidosryhmillä (yksilö, yhteiskunta, yritykset, teknologia) on kokonaisuuden kannalta erilaisia rooleja. Rooli pitää sisällään tehtävän, usein vaikean, jonka roolin toteuttaja on ottanut suorittaakseen. Tällä hetkellä uuden teknologian soveltaminen ja sen kehitys on suurelta osin yritysten roolina, mutta myös yhteiskunnan ja yksilöiden erilaiset roolit ovat nousemassa esiin. Paljon esillä ollut tietoyhteiskuntakeskustelu on jo tuonut esiin yhteiskunnan mahdollisen roolin nopeiden tietoliiken-

11 johdanto 11 neyhteyksien toteuttajana kaikille, sekä uuteen teknologiaan liittyvän koulutuksen kehittämisen. Yhteiskunta, ja siihen liittyvä viranomaistoiminta, on myös merkittävä uuden teknologian hyödyntäjä ja suunnan näyttäjä. Tästä ovat esimerkkeinä kansalaisten sähköinen indentiteettijärjestelmä sekä sähköisen asioinnin kehittäminen. Yksilön, yrityksen, yhteiskunnan ja teknologian roolit muutoksen suunnan määrityksessä ja toteutuksessa vaihtuvat kuitenkin eri sektoreilla ja eri vaiheissa jatkuvasti. Palaamme näihin kysymyksiin osittain jäljempänä. Tämän kirjan perusnäkökulmana on yrityksien toiminnan ja yhteistyömallien kehitys tässä muutosvaiheessa. Yksilö on kuitenkin tässäkin näytelmässä pääroolissa. Alussa todettiin, että elämme jälleen muutosvaiheessa. Luvussa 2 kuvataan eräitä aikaisempia vastaavia teknologian kehityksestä käynnistyneitä muutosvaiheita, jotka ovat vaikuttaneet laajasti yritysten, yhteiskunnan ja yksilöiden toimintaan. Nykyiset kehitysilmiöt eivät ehkä sittenkään ole ainutlaatuisia ihmiskunnan historiassa, vaan näiden ilmiöiden toteutumista voidaan vertailla myös tie-, rautatie-, vesijohto-, sähkö- ja puhelinverkostojen kehitykseen ja niiden vaikutukseen ympäröivässä yhteiskunnassa. Toistuuko historia? Luvussa 3 hahmotetaan teknologian kehityksen luomia mahdollisuuksia kolmesta kuvakulmasta (tietoliikenne, tietojärjestelmät ja niiden saumaton yhteisvaikutus). Miten ja mihin suuntaan yhteiskunnan, yrityksien ja yksilöiden toiminta kehittyy, kun kaikki ovat (niin halutessaan) jatkuvasti, ajasta ja paikasta riippumatta, mukana kaikkia osapuolia yhdistävässä, monipuolisesti tietoa siirtävässä tietoverkossa? Luvussa 4 keskitytään yritysten toiminnan ja toimintamallien kehitykseen verkostotaloudessa. Erilaiset ja nopeasti muokkautuvat roolit aiheuttavat sen, että perinteinen prosessijohtaminen tulee kohtaamaan suuria sopeutumisvaikeuksia. Eri osapuolien sisäistä ja niiden välistä toimintaa ohjataan erittäin tarkalla täsmätasolla, jotta palvelutaso- ja tehokkuusvaatimukset voidaan saavuttaa. Mutta tämä ei riitä, vaan toiminnan tulee myös todellisuudessa, operatiivisella tasolla, ohjautua täsmällisesti oikein. Luvussa 5 käsitelläänkin yksilön yhä ratkaisevampaa roolia. Asiakaskeskeisyydestä ollaan menossa yksilökeskeisyyteen. Asiakkaat eivät verkostotaloudessa ole yrityksiä, vaan niissä toimivia yksilöitä. Kuluttajakaupas-

12 12 johdanto sa asiakassegmentit pirstoutuvat yhä pienemmiksi osiksi, ja suurelta osin kuluttajakauppakin henkilöityy. Luvussa 6 on esitelty muutamia esimerkkejä meiltä ja muualta, erilaisilta toimialoilta ja erilaisista kehitysvaiheista. Niiden avulla pyritään havainnollistamaan jo tapahtuneita ja jossain määrin myös tulevia muutoksia. Yhteenveto on luvussa 7. Polttomoottorin kehitys johti muutamassa vuosikymmenessä sekä autojen että autoteollisuuden muovautumiseen varsin lähelle nykyistä tilannetta. Muu yhteiskunta ja yksilöiden toiminta muuttuivat noin sadan vuoden aikana erittäin paljon autojen käytön yleistyessä. Samalla monet aikanaan merkittävät yritykset ovat hävinneet ja useat uudet yritykset ovat onnistuneet luomaan maailmanlaajuisia menestystarinoita. Verkostotalouden kehityksen käynnistänyt teknologia voi saavuttaa 'lopullisen' hahmonsa varsin nopeasti, mutta siihen liittyvät muutokset yrityksissä, yhteiskunnassa ja yksilöiden toiminnassa kehittyvät vielä pitkään.

13 johdanto 13 Tässä kirjassa on pyritty välttämään turhia teknologisia termejä ja lyhenteitä, jotta tekstin luettavuus pysyisi edes kohtuullisella tasolla. Teknologiassa termit ja lyhenteet merkitsevät kuitenkin joskus hyvin merkittäviä asioita, tekijöitä ja mittoja. Kun olemme Helsingin Eteläsatamassa, matkaa Helsingin rautatieasemalla on n. 1 kilometri eli 1 megamillimetri, Saariselälle n. 1 gigamillimetri ja kuuhun edestakaisin reilusti alle 1 teramillimetriä. 1 teramillimetri 1 gigamillimetri 1 megamillimetri Kuva 5. Lyhenteillä on väliä. Tässä kirjassa kuvattu uusi teknologia etenee monissa sektoreissaan sellaista vauhtia, jossa megat vaihtuvat gigoiksi ja edelleen teroiksi muutamassa vuodessa. Kehitys ei voi tietenkään jatkua samalla vauhdilla loputtomiin, mutta kuten yllä oleva esimerkki havainnollistaa, vaikutus voi olla dramaattinen monessa mielessä jo muutaman vuoden aikana. Tämä kirja on tarkoitettu kaikille niille henkilöille, jotka ovat eri syistä kiinnostuneita uuden teknologian aiheuttamien muutosten syistä, kohteista, sisällöstä ja suunnista.