Y m p ä r i s t ö Y m p ä r i s t ö r a p o r t t i j a y m p ä r i s t ö n s u o j e l u n t u n n u s l u v u t v u o d e l t a

Transkriptio

1 Ympäristö 2000 Ympäristöraportti ja ympäristönsuojelun tunnusluvut vuodelta 1999

2 Sisältö SAATESANAT FINNAIRIN YMPÄRISTÖTOIMINNAN PERIAATTEET 4 Määräykset ja sitoutumiset Ympäristövaikutusten tunnistaminen Tiedotus Toiminta Tulevaisuus FINNAIRIN YMPÄRISTÖORGANISAATIO 5 YLEISTÄ 6 Finnairin toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset LENTOMELU 7 PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN 10 Lentokoneiden moottoripäästöt Haihtuvat liuottimet JÄTEVEDET 13 ASIAKASPALVELUN YMPÄRISTÖTOIMET 15 LENTOKONEIDEN HUOLTOTOIMINNASTA 16 SYNTYVÄ JÄTE MAAKALUSTO JA YMPÄRISTÖ 18 LENTOKONEIDEN POLTTOAINETALOUS 20 KIINTEISTÖJEN LÄMMITYS 21 SÄHKÖNKULUTUS 22 TULEVAT MATERIAALIVIRRAT 23 YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA JA YMPÄRISTÖ- 24 ASIOISTA TIEDOTTAMINEN FINNAIRIN YMPÄRISTÖTOIMINNAN PÄÄKOHTIA 25 LYHENTEET JA SELITYKSET 26 KESTÄVÄ MATKAILU 27 Finnair Ympäristöasiat Ympäristöorganisaation sihteeri, ympäristöinsinööri Pertti Pitkänen. Puhelin (09) Fax (09) pertti.pitkanen@finnair.fi Ympäristöasioiden tiedotus, tiedotussihteeri Leena Kuparinen. Puhelin ( 09) Fax (09) leena.kuparinen@finnair.fi

3

4

5 Saatesanat Aktiivinen ympäristövuosi Keskeisiä ympäristöasioita Finnairissa vuonna 1999 olivat kasvihuonekaasupäästöjä koskevat kysymykset, lentomelu ja lennoilla syntyvä jäte. Yhtiömme otti vastaan ensimmäiset Airbus 320 -koneperheen lentokoneet ja aloitti DC koneiden melunvaimennusasennukset. Finnair Catering vähensi ympäristöhallintajärjestelmänsä avulla ympäristökuormitusta asetettuja tavoitteita nopeammin, lentokonekorjaamon jätevedenpuhdistuslaitos uudistettiin ja saatiin jätehuoltotoimintaa koskeva ympäristölupa. Aktiivinen ja organisoitunut ympäristönsuojelutyö alkoi Finnairissa kymmenen vuotta sitten ympäristöpoliittisen työryhmän perustamisesta. Toimintaa on jatkanut Finnairin ympäristöorganisaatio vuodesta Finnair on onnistunut toiminnallaan luomaan luottamukselliset suhteet lentoliikenteen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelua sääteleviin sidosryhmiin sekä parantamaan ekotehokkuuttaan tuntuvasti. Finnair osallistuu aktiivisesti kansainvälisen lentoyhtiöjärjestö IATA:n ja eurooppalaisen lentoyhtiöjärjestö AEA:n ympäristöryhmien työhön. Lisäksi Finnair on mukana pohjoismaisen ministerityöryhmän asettamassa lentoliikenteen ympäristökysymyksiä käsittelevässä ryhmässä. Finnair näkee lentoliikennepalveluiden tuottamisen ja ympäristönsuojelun vaatimusten yhteensovittamisen tärkeänä haasteena ja keskittää siihen voimavaroja myös tulevaisuudessa. Finnair-konsernin tytäryhtiöissä tehdään myös ympäristötyötä, josta esimerkkinä Finnair Travel Services, Aurinkomatkat ja Top Club ovat omaksuneet kestävän matkailun ohjelman yhdeksi toimintansa keskeiseksi ohjenuoraksi. Yhtiömme tavoitteena on vastuuntuntoisesti edelleen panostaa ympäristöteknologiaan ja pysyä ennakoivalla toiminnalla ympäristövaatimusten edellä. Jouko Malén Teknillinen johtaja, Ympäristöasioista vastaava johtaja Pertti Pitkänen Ympäristöinsinööri

6 Finnairin ympäristötoiminnan periaatteet Tulevaisuutta ajatellen Finnairin päätoimiala on lentoliikennepalveluiden tuottaminen sekä kotimaassa että ulkomailla. Kansainvälinen siviili-ilmailu on jo vuosikymmenten ajan vähentänyt lentotoiminnan ympäristövaikutuksia. Ensimmäiset melumääräykset suihkumoottoreille asetettiin 1960-luvulla ja päästörajoitukset 1970-luvun alussa. Eurooppalaiset lentoyhtiöt ovat ympäristöasioissa edelläkävijöitä, ja Finnair on tässä johtavien lentoyhtiöiden joukossa. Lähtökohtana määräykset ja sitoutumiset Finnair noudattaa ympäristöasioissa kansainvälisen siviiliilmailuorganisaatio ICAO:n maailmanlaajuisesti sitovia määräyksiä ja Suomen ympäristölainsäädäntöä. Finnair on myös kansainvälisen lentoyhtiöjärjestö IATA:n jäsenenä sitoutunut vähentämään toiminnastaan johtuvia ympäristöhaittoja mainittujen ilmailujärjestöjen tavoitteiden mukaisesti taloudellisesti kestävällä tavalla, lentoturvallisuudesta ja työsuojelunäkökohdista tinkimättä. Ympäristövaikutusten tunnistaminen Finnairin ympäristöorganisaatio ohjaa ja seuraa yhtiön ympäristönsuojelutoimintaa. Tietoa lentotoiminnan vaikutuksista ympäristöön kerätään jatkuvasti päätösten ja toiminnan kehittämisen tueksi. Avoimesti tiedottaen Ympäristöasioista tiedotetaan avoimesti, rehellisesti ja asiakaslähtöisesti. Ennakoivaa toimintaa Finnair huomioi ympäristötekijät ja sidosryhmänsä kaikessa toiminnassaan. Finnair hakee kohteita, joissa sen aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ja toimintatapoja kehittää. Keinoja toiminnan kehittämiseksi ovat parhaan mahdollisen teknologian ja työmenetelmien käyttö sekä henkilökunnalle annettava työhön liittyvä ympäristökoulutus. Finnair toimii vastuullisesti myös tulevaisuudessa ja huomioi ympäristötekijät päätöksenteossaan. Globaalien ympäristövaikutusten lisäksi Finnair osaltaan suojelee lentoasemaympäristön pohjavesiesiintymiä ja huolehtii siitä, että lehtoasemien lähiympäristö on ihmisille hyvä asua ja elää. 4

7 Finnairin ympäristöorganisaatio Ihmiset ympäristöasioiden takana Finnairin ympäristöorganisaatio koostuu yhtiössä eri tehtävissä työskentelevistä asiantuntijoista. Teknillinen johtaja on ympäristöasioista vastaava johtaja ja samalla ympäristöorganisaation puheenjohtaja. Finnairin ympäristöorganisaation kokoonpano on seuraava: YMPÄRISTÖASIOISTA VASTAAVA JOHTAJA YMPÄRISTÖORGANISAATION SIHTEERI ILMANSUOJELU lentokoneet korjaamot LENTOMELU JÄTEVEDET JÄTEHUOLTO matkustamo teknillinen ryhmä ENERGIANSÄÄSTÖ rakennukset lentokoneet MAAKALUSTON YMPÄRISTÖASIAT YMPÄRISTÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖASIOIDEN TIEDOTUS teknillisen ryhmän ympäristöasioiden tiedotus Teknillinen johtaja Jouko Malén Ympäristöinsinööri Pertti Pitkänen Koekäyttöinsinööri Janne Pallonen Kemisti Auli Luostarinen Operatiivisen insinööritoimiston päällikkö Heikki Helander Pintakäsittelyosaston päällikkö Arto Yli-Pentti Ympäristöasioista vastaava lentoemäntä Anne Pylkkänen Materiaalitoimiston päällikkö Taisto Lehtinen LVI-toimiston päällikkö Juhani Wennervirta Operatiivisen insinööritoimiston päällikkö Heikki Helander Maakalustokorjaamon päällikkö Antti Kossila Suojelupäällikkö Timo Flinck Tiedotussihteeri Leena Kuparinen Teknillisen kirjaston päällikkö Ulla Anttonen FINNAIR CATERINGIN YMPÄRISTÖASIAT KAUPALLISEN RYHMÄN YMPÄRISTÖASIAT Laatupäällikkö Kristiina Asplund Osastopäällikkö Jukka Kolehmainen Palvelun tuotteet ja laatu, päällikkö Hanna Kostama 5

8 Yleistä Jatkuvaa työtä Finnair kiinnittää lentokonehankinnoissaan erityistä huomiota lentomeluun ja lentoliikenteen päästöihin. Lentomelu on merkittävä ympäristöhaitta lentokenttien läheisyydessä, minkä Finnair toivoo otettavan myös maankäytön suunnittelussa aiempaa paremmin huomioon. Keskeisiä uudistuksia ja parannuksia Lentomelun osalta keskeinen uudistus oli pääosin vuonna 1999 toteutettu DC koneiden melunvaimennusasennus. Se on vähentänyt melua erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman lähiympäristössä. Ympäristövaikutuksiltaan merkittävä päätös oli hankkia Airbus 320 -koneperheen lentokoneita täydentämään Eurooppaan suuntautuvan matkustuksen kasvavia tarpeita. Melun ja päästöjen minimointiin tähtää myös koneiden moottorivalinta. Finnair Catering ja ympäristö Finnair Cateringin ympäristöhallintajärjestelmästä saatuja myönteisiä kokemuksia hyödynnettiin hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää matkustamopalvelun ympäristöasioita. Työn tuloksena lajittelemattoman jätteen määrä väheni, ja astioiden uusiokäyttö lisääntyi. Lentokonehuolto Kesällä 1999 uudistettiin lentokonekorjaamon jätevedenkäsittelylaitos perushuoltohallin laajennuksen yhteydessä. Puhdistettujen jätevesien laatu on edelleen parantunut, ja käsittelykemikaalien kulutus on vähentynyt. Globaalit ympäristövaikutukset Lentokoneiden moottoripäästöt ovat globaali ongelma, sillä valtaosa niistä tapahtuu muualla kuin lentokentän välittömässä läheisyydessä. Moottoripäästöjen ympäristövaikutuksia ovat kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuva ilmakehän lämpeneminen sekä typpioksidipäästöistä aiheutuva otsonipitoisuuden kohoaminen alailmakehässä. Samankaltaisiin ympäristövaikutuksiin ovat osallisina myös lentoliikenteen tukitoimintoihin kuuluva maaliikenne ja muissa lentoliikenteen oheistoiminnoissa tarvittavan energian tuottaminen. Yläilmakehässä tapahtuvan otsonin osapaineen väheneminen ei johdu lentoliikenteestä vaan halogenoitujen hiilivetyjen käytöstä. Paikalliset ympäristövaikutukset Lentoliikenteen paikallisia ympäristövaikutuksia ovat lentomelu, typpioksidipitoisuuden ja palamattomien hiilivetyjen pitoisuuksien kohoamat lentokenttien välittömässä läheisyydessä sekä päästöt jätevesiin. Pohjoisen lentoliikenteenharjoittajan aiheuttamaa ympäristökuormitusta lisäävät myös huolto- ja korjaamotilojen vaatiman lämmitysenergian tarve sekä talvisin lentokoneiden jäänpoistosta koituvat jätevesipäästöt. Huolto- ja korjaustoiminta voidaan kuitenkin nähdä luonnonvaroja säästävänä kestävän kehityksen toimintana, koska korjauksen avulla yksittäisen lentokoneosan elinkaari saadaan pidemmäksi. Hyvässä kunnossa pidetty lentokone kuluttaa vähemmän polttoainetta, ja myös päästöt ovat pienemmät. Jätehuollon kehittäminen on lentoyhtiön ympäristötoiminnan keskeisiä haasteita. Kaatopaikkojen tarvitsema tila alkaa jo olla hankalasti osoitettavissa varsinkin tiheästi asutuissa maissa. Lennon aikana syntyvästä jätteestä suuri osa on edelleen kaatopaikalle toimitettavaa jätettä. Lisäksi lentoliikenteen huolto- ja korjaustoiminnassa syntyy ongelmajätteitä. Lentoliikenteen ympäristöhaasteita ovat: lentomoottoreiden päästöt ja polttoaineen kulutus lentomelu huoltotoiminnan päästöt ilmakehään jätevesikuormitus lentokenttäalueella catering- ja matkustamopalvelutoiminnan jätteet huoltotoiminnan jätteet kiinteistöjen energiankulutus 6

9 Lentomelu Vastuu lentomelusta on yhteinen Lentoliikenteen aiheuttamia meluhaittoja torjutaan monin keinoin. Yhtenä tavoitteena on, että mahdollisimman harva lentoaseman lähialueen asukas joutuu altistumaan lentomelulle. Meluntorjuntatyö on lentoyhtiöiden, ilmailuviranomaisten sekä ympäristö- että kaavoitusviranomaisten yhteistyötä. Lentoyhtiö vaikuttaa meluun lentokonevalinnoillaan, harjoittamansa liikenteen määrällä ja käyttämillään lentomenetelmillä. Suomessa Ilmailulaitos vastaa lentokenttien toiminnoista. Lentomeluun vaikutetaan kiitoteiden suunnilla, käyttösuhteilla ja käytön rajoituksilla. Myös lentoonlähtö- ja tuloreittien suunnilla lentomelua voidaan ohjata vähemmän häiritsevään paikkaan. Lentokenttien lähialueiden kaavoituksen ja suunnittelun toteuttajina kunnat ovat osaltaan vastuussa myös lentomelun torjunnan onnistumisesta. Kaavoituksen epäonnistumisen esimerkkejä eli lentomelualueille kaavoitettuja ja rakennettuja asuinalueita on useiden eurooppalaisten lentokenttien läheisyydessä. Meluntorjuntatyössä Finnairin kannalta tärkeintä on erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä toteutettu maankäytön suunnittelu. Eri intressipiirien välinen yhteistyö on parantunut ja 1990-lukujen aikana, ja yhä harvempi alueen asukas joutuu altistumaan lentomelulle. Ilmailulaitos julkaisee omassa ympäristöraportissaan tilastoja melulle altistuvien asukkaiden lukumäärästä. Tekniikka kehittyy Meluhaittoja voidaan vähentää maankäytön suunnittelun lisäksi lentokoneiden ja moottoreiden teknisellä kehittämisellä. Nykyiset lentokoneet ovat yli 20 db hiljaisempia kuin luvun lentokoneet ja yli 10 db hiljaisempia kuin 1970-luvun lentokoneet. Odotettavissa olevat melusääntöuudistukset Finnair on jo ottanut huomioon valitessaan Airbus 320 -koneperheen. Kaksi meluluokkaa ICAO jakaa nykyisin käytössä olevat suihkumatkustajakoneet kahteen meluluokkaan: luvun 3 lentokoneisiin, jotka täyttävät uusimmat melumääräykset, sekä luvun 2 lentokoneisiin, jotka ICAO:n päätöksellä on poistettava liikenteestä viimeistään Finnairilla ei enää ole käytössä luvun 2 lentokoneita. Lentokoneiden melusertifioinnissa otetaan huomioon kolmesta mittauspisteestä kerätyt tulokset, joiden perusteella uuden lentokoneen meluluokka määräytyy. Mittauspisteet ovat kiitoradan vieressä, lentoonlähtölinjan alapuolella ja lähestymislinjan alapuolella tarkkaan määrätyissä paikoissa lentokentän välittömässä läheisyydessä. 7

10 MD - 87 OH-LBR Lentomelu Finnairin lentokoneet, moottorityypit, melusertifiointiluokat, melusertifiointiarvot ja ICAO:n melurajat eri mittauspisteissä yksikössä EPNdB Koneen tyyppi Moottorityyppi Melukategoria Lentoonlähtömelu Sivulinjamelu Lähestymismelu /ICAO:n meluraja /ICAO:n meluraja /ICAO:n meluraja MD-11 GE CF6-80C2D1F luku 3 94,4 / 104,9 96,3 / 101,7 104,1 / 105,0 B P&W 2040 luku 3 89,7 / 99,7 94,2 / 98,4 98,1 / 102,0 A CFM56-5B6/2P luku 3 84,6 / 91,2 92,9 / 96,6 94,7 / 100,3 A CFM56-5B3/2P luku 3 88,3 / 92,6 97,6 / 97,5 96,7 / 101,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 89,2 / 96,6 96,3 / 96,4 92,9 / 100,2 MD-83 P&W JT8D-219 luku 3 91,5 / 97,0 96,4 / 96,7 93,7 / 100,5 MD-87 P&W JT8D-219 luku 3 87,1 / 96,2 96,3 / 96,2 93,3 / 100,0 DC-9-51* P&W JT8D-17A luku 3 91,0 / 89,8 97,3 / 95,7 96,1 / 99,5 ATR 72** P&W124B luku 3 86,5 / 89,0 84,7 / 94 94,1 / 98,0 * DC koneen hush-kit -versio ** ICAO vaatii luvun 3 meluvaatimushyväksynnän tai sen jälkeen tyyppihyväksytyille yli 9000 kg painaville potkurikonetyypeille 1) EPN db = Havaitun vaikuttavan melun desibelitaso Taulukko 1. MD-11 B MD-87 ATR 72 8

11 Lentomelu Melusertifioinnissa voidaan käyttää ns. trade-off -sääntöä, jossa sallitun rajan alittavasta meluarvosta yhdessä pisteessä voidaan hyvittää toisen mittauspisteen melurajan ylitys tietyin säännöin. Finnairin lentokalusto uudistuu MD-80 -sarjan koneet korvataan Airbus 320 -koneperheen koneilla, jotka edustavat myös meluarvojensa puolesta uusinta tekniikkaa. DC koneisiin on tehty hush-kit- eli melunvaimennusasennukset. Tällä on merkittävä vaikutus erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueiden melutilanteeseen. Mitatut melusertifiointiarvot on Finnairin koneiden osalta esitetty taulukossa 1. Taulukosta ilmenee myös lentokoneen moottorityyppi sekä melukategoria. Meluarvot on esitetty yksiköissä EPNdB 1). Lisäksi on ilmoitettu nykyisin sallittu meluraja, johon vaikuttaa koneen suurin lentoonlähtöpaino sekä koneen moottoreiden lukumäärä. Hiljaisia lentokoneita Tie- ja raideliikenteeseen verrattuna lentoliikenteen aiheuttama meluhaitta on paikallisempi ja keskittyy lentokenttien välittömään läheisyyteen. Uuden sukupolven lentokoneilla häiritsevän korkeat melutasot jäävät useimmilla lentoasemilla lentokenttäalueen sisäpuolelle. Suomen tilanne lentomelun kannalta on yksi Euroopan parhaita. Lisäksi lentoliikenteen kasvusta huolimatta lentomeluhaitta vähenee Helsinki-Vantaalla. Melukysymys on Finnairille ensiarvoisen tärkeä uusien lentokoneiden valinnassa. Airbus 320 -koneperheen hankinta tukee tätä linjaa. Lentomenetelmiä suunniteltaessa Finnairin pääkriteerinä on jo 1980-luvun alkupuolelta ollut lentoturvallisuuden ohella lentomeluhaitan minimoiminen. Meluasioiden merkitystä korostetaan myös lentäjien koulutuksessa. Finnairin ympäristöorganisaatiossa meluntorjuntatyö jatkuu eri sidosryhmien kanssa. Alan kehitystä seurataan olemalla mukana lentoyhtiöjärjestöjen ympäristötyöryhmissä ja lentokoneiden valmistajiin vaikutetaan ostopäätöstä tehtäessä vaatimalla entistä hiljaisempia lentokoneita. Uusia lentokoneita valittaessa Finnairin laivastonsuunnittelutyöryhmä huolehtii siitä, että ympäristöasiat ja melukysymykset tuodaan päättäjien tietoon ja että ne ovat keskeisiä päätöksenteon kriteereitä. A319 A320 A321 DC-9-51 MD-82, MD-83 9

12 Päästöt ilmakehään Päästöt ilmakehään vähenevät Finnair vähentää toiminnastaan aiheutuvia päästöjä ilmakehään. Lentomoottoreiden teknisen kehityksen kannalta keskeinen kysymys on, kannattaako typpioksidipäästöjen tasoa minimoida hiilidioksidipäästöjen lisäämisen kustannuksella. Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin 3 % kaikista ihmisen toiminnasta peräisin olevista hiilidioksidipäästöistä, ja lentoliikenteen typpioksidipäästöjen osuus on myös noin 3 % ihmisen toiminnasta johtuvista typpioksidipäästöistä. Korjaamotoiminnan liuotinpäästöjä ilmakehään on vähennetty Finnairissa merkittävästi 1990-luvulla. Erityistä huomiota on kiinnitetty otsonikatoa aiheuttavien liuottimien korvaamiseen. Lentokoneiden moottoripäästöt Laajimmat lentotoiminnan ympäristövaikutukset aiheutuvat moottoripäästöistä. Lentoasemilla ja niiden välittömässä läheisyydessä ilman laatuun vaikuttavat hiilimonoksidi, palamattomat hiilivedyt, typpioksidit ja partikkelit. Hiilidioksidi ja typpioksidit muodostavat ympäristövaikutuksiltaan maailmanlaajuisen ongelman. Ilmaston lämpenemiseen lentoliikenteen typpioksidi- ja hiilidioksidipäästöjen arvellaan vaikuttavan yhtä voimakkaasti. Typpioksidien nettovaikutusta ilmaston lämpenemiseen vähentää niiden kyky hajottaa metaania ilmakehässä. Lentojen lukumäärä, moottoripäästöt ilmakehään, polttoaineen kulutus ja kokonaislentoaika vuosina Operaatioiden Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen Lentoaika lukumäärä tonnia hiilivedyt tonnia tonnia tonnia kulutus tonnia tuntia Vuosi Vuosi Vuosi Muutos ,0% -2,6% -9,3% 0,6% -2,0% -2,0% -4,7% Taulukko 2. 10

13 Päästöt ilmakehään Reagoidessaan hapen kanssa alailmakehässä eli troposfäärissä typpioksidit nostavat otsonipitoisuutta. Niillä on myös maaperää ja vesistöjä happamoittava vaikutus. Ilmakehän lämpenemistä aiheuttavana tekijänä, joskin typpioksideja ja hiilidioksidia vähäisempänä, pidetään myös vesihöyryn hyvin korkealla tapahtuvista päästöistä aiheutuvia cirrus-pilviä, jotka heijastavat lämpösäteilyä takaisin maan pinnalle. Rikkidioksidipäästöt Lentoliikenteen rikkidioksidipäästöjen osuus kaikista maailman rikkidioksidipäästöistä on pieni. Suomesta ostettava lentopetroli sisältää rikkiä alle 0,05 p-%, kun spesifikaation sallima maksimimäärä on 0,3 p-%. Partikkeli- ja nokipäästöt ovat uutta moottoriteknologiaa käytettäessä pienet. Lentoliikenteen aiheuttamat päästöt verrattuna suoritteen määrään on esitetty seuraavassa taulukossa. Polttoaineen kulutukseksi saatiin vuonna 1999 autoliikenteelle tutummissa yksiköissä 5,3 l / 100 km / henkilö vastaten noin 3,7 l / 100 km / istuinpaikka. Lentoliikenteen aiheuttamat päästöt suhteutettuna toteutuneisiin henkilökilometreihin (hkm) ja toteutuneisiin tonnikilometreihin (tkm) vuosina Miljoonaa henkilö- Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen kilometriä g/hkm hiilivedyt g/hkm g/hkm g/hkm kulutus g/hkm Vuosi ,58 0,049 0, Vuosi ,57 0,046 0, Vuosi ,56 0,042 0, Muutos ,4% -1,2% -9,0% 0,7% -0,6% -0,6% Miljoonaa tonni- Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen kilometriä g/tkm hiilivedyt g/tkm g/tkm g/tkm kulutus g/tkm Vuosi ,0 0,42 1, Vuosi ,1 0,40 1, Vuosi ,1 0,38 1, Muutos ,4% -0,9% -6,1% 3,3% 0,4% 0,4% Taulukko 3. Haihtuvien liuottimien päästöt Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa tarvitaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) sisältäviä tuotteita. Näiden tavoiteohjelman mukaisesti puoleen vuoden 1990 tasosta. mennessä ilmaan haihtuvien liuottimien määrää pienennettiin käyttöä ja niistä ilmaan haihtuvien liuottimien määrää vähennettiin voimakkaasti 1990-luvulla. Vuoden 1997 loppuun muutokset ovat olleet Viimeisten kolmen vuoden aikana päästöissä tapahtuneet vähäisempiä. 11

14 Päästöt ilmakehään Maalausprosessin päästöt Tärkeimpiä kohteita liuottimien käytön vähentämiseen tähtäävässä työssä on viime vuosina ollut rasvanpoistossa käytettävän trikloorietyleenin sekä dikloorimetaania sisältävien maalinpoistoaineiden korvaaminen haitattomammilla tuotteilla. Korvaavaa menetelmää ei ole vielä saatu lentokoneen rungon maalinpoistoon eikä joidenkin lentokoneen osien korjausprosesseihin. Maalausprosessien päästöt ilmakehään ovat pienentyneet vähemmän liuottimia sisältävien maalien käyttöönoton myötä. Yksittäisen maalausprosessin päästöjä ilmakehään on siten voitu vähentää jopa 40 %. Maalien valmistajat jatkavat edelleen liuotinpäästöjen vähentämiseen tähtäävää työtä, ja seuraava kehitysvaihe näyttäisi olevan kaksikerrosmaalaussysteemin käyttöönotto lentokoneen rungon maalauksessa. Vähennettäessä maalikerroksia nykyisestä kolmesta kahteen saavutetaan säästöjä sekä maalin kulutuksessa että haihtuvien liuottimien määrässä. Menetelmän kehitystyö on kuitenkin vielä kesken. VOC-päästöt Vuoden 1999 VOC-päästöjen eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen määrä lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa oli kg. Tarkempi erittely ilmakehään haihtuvien orgaanisten liuottimien päästöistä on esitetty taulukossa 4. Liuotinpäästömäärien trendi on ollut Finnairin tekniikassa viime vuosina aleneva. Vähän liuottimia sisältävien kemikaalien käyttöä on suosittu ja liuottimien kierrätysastetta on lisätty. Liuotinpäästöt ilmakehään Finnairin teknillisellä alueella vuosina Alifaattiset Aromaattiset Ketonit Alkoholit Halogenoidut Sekalaiset Yhteensä Yhteensä Yhteensä hiilivedyt hiilivedyt kg kg hiilivedyt liuottimet vuonna vuonna vuonna kg kg kg kg maalit maalinpoistoaineet liimat liuottimet ruosteenestoaineet puhdistusaineet pesubensiini trikloorietyleeni muut halogenoidut hiilivedyt Yhteensä Taulukossa lisäksi ilmoitettu liuottimen laatu sekä päästölähde. Taulukko 4. 12

15 Jätevedet Vesistöjä säästäen Helsinki-Vantaan lentokentän teknisellä alueella syntyy jätevesiä normaalien saniteettijätevesien lisäksi lentokoneiden huolto- ja korjaustoiminnasta sekä alueella sijaitsevan Finnair Cateringin ruoanvalmistuksesta ja astianpesutoiminnasta. Myös lentokoneiden käymälöiden jätevesiä tyhjennetään alueen saniteettijätevesien viemäreihin. Lentokenttäalueella syntyy lentokoneiden jäänpoistosta propyleeniglykolipitoisia jätevesiä. Vesistöihin joutuessaan ne aiheuttavat biologista hapenkulutusta. Lentokoneiden jäänpoistonesteiden kulutusmäärät on esitetty taulukossa 13, sivulla 23. Jätevesien johtaminen ja puhdistus tapahtuu oheisen kuvan mukaisesti: Saniteettivedet Teollisuusjätevedet Erityisjätevesien puhdistus Catering-jätevedet Jäänpoistovedet Kerättävissä oleva jäänpoistovesi Biologis-kemiallinen puhdistus, Hki Viikinmäki Kuva 1. Finnairin toiminnoista syntyvien jätevesien kulkeutuminen Pintavedet 13

16 Jätevedet Finnairin Helsinki-Vantaan lentoaseman kiinteistöjen vedenkulutus ilmenee taulukosta 5. Kulutuksesta tekniikan osuus on ollut noin puolet ja Finnair Cateringin osuus noin 30 %. Finnairin Helsinki-Vantaan lentoaseman kiinteistöjen vedenkulutus vuosina Länsi-Suomen vesioikeus myönsi Finnairille luvan johtaa kadmiumpitoisia jätevesiä yleiseen viemäriin. Lupaa haettiin pintakäsittelylaitoksen käyttämän kadmiumin takia. Luvassa asetetaan tiukkoja määrällisiä rajoituksia pintakäsittelylaitoksen jätevesistä aiheutuvaan kadmiumkuormitukseen sekä yleisesti velvoite kehittää kadmiumin talteenottoa ja kadmiumpitoisten vesien käsittelyä siten, että viemäriin johdettavat päästöt jäävät mahdollisimman pieniksi. Pintakäsittelylaitoksen jätevesikuormitus on ollut vesioikeuden luvassa määrättyjen kuormitus- ja pitoisuusrajojen alapuolella. Lentokonehuollossa syntyviä erityisjätevesiä puhdistetaan pintakäsittelylaitoksen lisäksi lentokonekorjaamon ja moottorikorjaamon jätevedenpuhdistamoissa. Vuonna 1999 vaihdettiin lentokonekorjaamon vanha kemiallinen puhdistuslaitteisto ultrasuodatusperiaatteella toimivaksi. Samalla yhdistettiin eri hallialueiden viemäröinti kiinteillä putkistoilla jätevedenkäsittelyyn. Uudistuksen seurauksena kadmiumpäästöt ja muut metalli- sekä öljy- ja rasvapäästöt pienenivät. Taulukko 5. Vuosi Vedenkulutus m Finnair osallistui EU:n rahoittamaan ioninvaihtotutkimusprojektiin, joka päättyi vuoden 1999 aikana. Projektin tuloksia hyödynnettiin lentokonekorjaamon jätevedenkäsittelylaitoksen uusimisessa sekä pintakäsittelylaitoksen puhdistustehokkuuden parantamiseen vuonna 2000 tähtäävissä suunnitelmissa. Projektin tuloksia on hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisesti arvostetussa Separation Science and Technology -julkaisussa. Ympäristölupaan liittyen on selvitetty myös lentokoneiden maalinpoistossa käytettävän liuottimen joutumista viemäriin. Selvitystyö jatkuu vuoden 2000 puolelle. Finnair Oyj on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen. Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa Finnair pyrkii säästeliääseen veden käyttöön. Jätevesien laatuun vaikutetaan aktiivisesti puhdistamojen toimintaa tehostamalla ja jätevesiin joutuvien kemikaalien valinnalla. 14

17 Asiakaspalvelun ympäristötoimet Ympäristöystävällinen matkustamo Asiakaspalvelun merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät cateringtoimintaan sekä matkustamopalveluun lennoilla. Molemmissa toiminnoissa tärkeimmäksi ympäristönäkökohdaksi nousee jätteen määrä ja laatu. Viime vuoden ympäristöpäämäärä oli ennen kaikkea sekajätteen määrän vähentäminen, jätteiden lajittelun kehittäminen sekä niiden nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen. Keskeiset tavoitteet Finnair Cateringin ympäristöhallintajärjestelmä on standardin ISO mukainen. Tärkein ympäristötavoite oli kaatopaikalle sellaisenaan toimitettavan sekajätteen määrän vähentäminen 30 % vuoden 1997 tasosta mennessä. Tavoite saavutettiin jo vuonna Muita tavoitteita ovat jäteveden määrän vähentäminen sekä käytettävien astioiden ja pakkausten kehittäminen nykyistä ympäristöystävällisemmiksi. Ympäristötyö tuottaa tulosta Finnair Catering tarjoaa muonituspalveluja Finnairille ja asiakaslentoyhtiöille. Ponnistelut sekajätteen määrän vähentämiseksi ovat tuottaneet tulosta. Catering-toiminnasta ja Finnairin koneista siivouksen yhteydessä syntyvän sekajätteen määrä on vähentynyt tuotantoon suhteutettuna 29,6 % vuoden 1997 tasosta. Vuonna 1999 sekajätettä syntyi 41,8 tonnia sataa tuhatta cateringissa valmistettua annosta kohti. Vuonna 1997 vastaava luku oli 59,3 tonnia. Syksyllä 1999 aloitetun järjestelmällisen energiajätteen keräyksen vaikutus sekajätteen määrään oli vielä vähäinen, mutta jatkossa sen merkitys kasvaa. Huomattava parannus oli Finnairin tarjoilussa käyttämien pestävien muoviastioiden kierrätys uusioraaka-aineeksi teollisuuden käyttöön. Aikaisemmin käytöstä poistetut astiat hävitettiin sekajätteen mukana. Finnair Catering ja ympäristökoulutus Finnair Cateringissä tarvitaan eniten vettä kaluston käsittelyssä ja astioiden pesussa. Työntekijöiden koulutuksen avulla veden kulutusta vähennettiin 6,6 % vuoteen 1998 verrattuna huolimatta tuotannon merkittävästä kasvusta. Ympäristöhallintajärjestelmän rakentamisen yhteydessä kaikki työntekijät ovat saaneet ympäristökoulutusta. Henkilökunnan sitoutuminen on ollut ratkaisevaa ympäristöhallintajärjestelmän käytännön toteutuksessa sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Jätteiden lajittelu Matkustamopalvelussa syntyvä jäte sisältää sekajätteen lisäksi lasia, muovia, paperia, alumiinia ja jonkin verran ruokajätettä. Mahdollisuudet lajitella jätettä lentokoneessa ovat rajalliset ennen kaikkea tilojen ahtauden, mutta osittain myös lyhyiden lentoaikojen vuoksi. Matkustamossa voidaan lajitella lennosta riippuen lasi, alumiini, sanomalehdet sekä osittain muovi. Lajitteluastetta on vuoden 1999 aikana nostettu lisäämällä erityisesti Finnairia varten suunniteltujen roskankeruuvaunujen määrää. Finnair Cateringin parantunut valmius käsitellä lennolla lajiteltua jätettä on lisännyt kierrätysmahdollisuuksia erityisesti Helsingissä. Lennoilla ateriat tarjoillaan pääsääntöisesti pestävistä astioista. Alle 4,5 tuntia kestävillä tilauslennoilla käytetään kuitenkin kertakäyttöastioita. Sitoutuminen ympäristöasioihin Matkustamopalveluhenkilökunnan peruskoulutukseen on vuodesta 1997 kuulunut omaan työhön liittyvä ympäristöosuus, jonka päämääränä on parantaa henkilökunnan sitoutumista ympäristöasioihin. Jatkossa koulutus tulee kattamaan koko matkustamohenkilökunnan. Lennon aikana matkustamohenkilökunta voi käyttää omia pestäviä Finnairekomukeja. 15

18 Lentokoneiden huoltotoiminnasta syntyvä jäte Tavoitteena kierrätys Lentokoneiden huoltotoiminnassa syntyvä jäte on pääsääntöisesti yhdyskuntajätettä. Osa jätteestä on kuitenkin kaatopaikalle kelpaamatonta ongelmajätettä, joka pyritään ensisijaisesti kierrättämään. Mikäli kierrätys ei ole mahdollista, jäte toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Pakkausjätteestä kierrätetään niin suuri määrä kuin mahdollista. Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajätettä muodostuu kuljetus- ja tuotepakkauksista sekä kiinteistöjen siivous- ja kunnostustoiminnasta. Lisäksi yhdyskuntajätettä syntyy lentokoneiden, niiden laitteiden ja osien puhdistus-, kunnostus- ja korjaustoiminnasta. Toimistotyössä syntyvä konekirjoitus-, kopio- ja ATK-paperi kerätään erikseen talteen konttoripaperina. Toimistoissa olevat keräysastiat tyhjennetään viikoittain. Henkilökunnan sitoutuminen keräystoimintaan on tehnyt siitä tehokasta, ja kierrätysaste on korkea. Kuljetus- ja tuotepakkauksista kertyvä pahvi toimitetaan pahvinkeräykseen. Toimistoissa on pahvin ja kartongin keräyspisteitä, ja materiaalin vastaanottopisteissä on pahvipaalaimia. Biojäte Keittiötoiminnasta ja ruokalatoiminnasta syntyvä biojäte toimitetaan kompostoitavaksi. Metalliromu Metalliromua kertyy työkalujen valmistuksesta ja kunnostuksesta, kiinteistöjen kunnossapidosta sekä lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta. Metalliromu kerätään talteen ja toimitetaan eroteltavaksi uudelleenkäyttöä varten. Lentokoneiden renkaat Lentokoneiden ja huoltokaluston renkaita joudutaan säännöllisesti uusimaan. Lentokoneiden renkaat pinnoitetaan useita kertoja ennen renkaan romutusta. Käytöstä poistettavat renkaat toimitetaan Rengaskierrätys Oy:lle. Finnairin matkustamopalvelusta ja Finnair Cateringistä tulleet jätemäärät jakeittain vuosina Yhteensä Yhteensä Yhteensä vuonna 1999 vuonna 1998 vuonna 1997 tonnia tonnia tonnia Sekajäte 1 709, , ,0 Biojäte 31,7 46,6 54,0 Energiajäte 17,9 0,0 0,0 Lasi 240,0 244,7 330,0 Pahvi 150,0 178,5 159,0 Paperi 282,4 130,5 180,0 Muovi (kierrätys) 25,0 2,5 (uusiotuotteet kuten vaateripustimet ym.) Alumiini (pantilliset tölkit) 2,1 2,1 (73,3 % ostetuista) Alumiini (muu) 9,7 6,6 7,3 Alumiini (yhteensä) 11,8 8,7 7,3 Taulukko 6. 16

19 Lentokoneiden huoltotoiminnasta syntyvä jäte Pesuliuotinjäte Pesuliuotinjätettä syntyy lentokoneiden laitteiden ja niiden osien puhdistuksesta, ja se toimitetaan tislattavaksi uudelleenkäyttöä varten. Öljy-, liima- ja maalijäte Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa syntyvä öljyjäte, maaliohennejäte ja muu jäteliuotin toimitetaan ongelmajätelaitokselle poltettavaksi. Samoin menetellään myös liima- ja maalijätteiden osalta. Muuta jäteliuotinta on syntynyt huomattava määrä vuonna 1999 lentokonekorjaamon muutostyössä. Teollisuusjätevesien käsittelystä syntyvä metallihydroksidisakka toimitetaan ongelmajätelaitoksen erikoiskaatopaikalle. Myös käytetyt akut ja paristot toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Jätteen määrää on pyritty vähentämään materiaali- ja prosessivalinnoilla. Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta syntyneen jätteen määrät vuosina Jätteen määrä Jätteen määrä Jätteen määrä vuonna 1997 vuonna 1998 vuonna 1999 Jäte tonnia tonnia tonnia Ultrasuodatinkonsentraatti - - 9,2 Metallihydroksidisakka Pesuliuotin Öljyjäte Liima- ja maalijäte Maaliohenne 2, Muu jäteliuotin 6,5 1,8 24 Raskasmetalleja sisältävät erät kuten akut ja paristot 6,1 13 6,8 Muoviraepuhaltimien pöly 5,1 6,7 6,4 Metalliromu Renkaat Pahvi Paperi Biojäte Yhdyskuntajäte Taulukko 7. 17

20 Maakalusto ja ympäristö Maakalusto ympäristön ehdoilla Lentokenttämaakaluston avulla hoidetaan lentokoneiden polttoaine- ja vesihuolto sekä matkatavaroiden ja rahdin kuormaus, purku ja kuljetus. Maakaluston avulla huolehditaan myös ruoka-annosten kuormauksesta ja jätteiden kuljetuksesta. Maakalustolla ajetaan lyhyitä matkoja, mikä käytännössä tarkoittaa lukuisia käynnistyksiä ja kylmällä moottorilla ajamista. Ympäristön kannalta lentokenttämaakaluston haittatekijöitä ovat energiankulutus, pakokaasupäästöt, melu sekä huoltotoiminnassa käytettävät öljyt ja liuottimet. Oikeita valintoja Kaluston moottorivalinnoissa on suosittu vähäpäästöisiä ja hiljaisia vaihtoehtoja. Kaikki uudet Finnairille ostettavat maalaitteet täyttävät EU:n ajoneuvoille asettamat Euro II -vaatimukset. Uusimmissa lentokoneiden jäänpoistoon käytettävissä autoissa on Euro III -vaatimukset täyttävät moottorit. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi kalustoon on asennettu sähkötoimiset lohkolämmittimet, sisätilan lämmittimet ja akkulaturit. Nämä toimenpiteet vähentävät taukojen aikaista tyhjä-käyntitarvetta. Osaan autoista on myös asennettu polttoainekäyttöiset sisätilan- ja moottorinlämmittimet. Ympäristöhaittoja vähennetään myös käyttämällä synteettisiä voiteluöljyjä. Päästömäärät ovat pienentyneet ja huoltojaksoja on voitu pidentää. Autojen jäähdytinnesteet sisältävät lyijyä pieninä pitoisuuksina. Jäähdytinnesteet kerätään talteen ja käsitellään erikseen. Henkilökunnan koulutuksessa on painotettu tyhjäkäynnin välttämistä. Matkatavaroiden siirto terminaalin sisätiloissa hoidetaan akkusähkökäyttöisellä kalustolla kuten myös teknillisen alueen sisäiset kuljetukset. Lisäksi matkatavaroiden siirtoihin on käytössä hybridiperiaatteella toimivia vetotraktoreja, joilla sisätiloissa voidaan ajaa akkusähkökäyttöisesti ja ulkona dieselmoottorin voimalla. Pakokaasupäästöt Ajoneuvojen ryhmittelyssä laskentaa varten on käytetty apuna LIISA 93 tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmän ajoneuvoluokkia. Pakettiautoluokkaan kuuluviksi on katsottu myös sellaiset laitteet, joissa on samankaltainen moottori kuin pakettiautoissa. Muissa ryhmittelyissä ensisijaisena arviointikriteerinä on ollut ajoneuvon moottorikoko. Päästöt on laskettu kunkin ryhmän yhteisen polttoainekulutuksen mukaan. Dieselpolttoaineen ja polttoöljyn päästöt on arvioitu samaksi. 18

21 Maakalusto ja ympäristö Talvikuukausiksi on arvioitu kuukaudet marraskuusta huhtikuuhun. Ajoneuvoja käynnistetään päivittäin noin 30 kertaa, ja niiden käyttöaste on korkea. Maakaluston päästöjä laskettaessa keskinopeudeksi on arvioitu 7 km/h. Finnairilla on lähes 700 moottoroitua maa-ajoneuvoa, joista vajaa 500 on Helsinki-Vantaalla. Polttoaineen ominaiskulutus ja ominaispäästöt vaikuttavat ostopäätökseen uutta maakalustoa hankittaessa. Sähkökäyttöisiä maa-ajoneuvoja on noin 200 kpl. Finnairin maakaluston päästöt ilmakehään Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina sekä muilla kotimaan lentoasemilla vuonna 1999 Helsinki-Vantaa Muut asemat Vuosi tonnia tonnia tonnia tonnia Hiilidioksidi (CO 2 ) Hiilimonoksidi (CO) ,1 Hiilivedyt (HC) 11 7,8 8,3 0,6 Typpiksidit (NO x ) 9, ,9 Hiukkaset 3,4 3,4 3,8 0,3 Taulukko 8. 19

22 Lentokoneiden polttoainetalous Hallittu polttoaineenkulutus Uutta laivastoa suunniteltaessa ja hankittaessa polttoainekulutuksen tehokkuus otetaan huomioon tärkeänä taloudellisena muuttujana. Airbus A320 -hankinta toteuttaa tätä linjaa. Polttoaineen kulutusta arvioidaan voitavan vähentää teknisin keinoin edelleen kymmeniä prosentteja. Uudistuksiin tarvitaan kuitenkin laajaa tutkimus- ja kehitystyötä, ja uudet ratkaisut ovat mahdollisesti lentoyhtiöiden käytössä 2010-luvulla. Finnairissa polttoaineen kulutusta on optimoitu kehittämällä lentomenetelmiä ja lentosuunnittelua. Myös lentokoneiden ja moottoreiden säännöllinen kunnonvalvonta on vaikuttanut polttoainekulutukseen. Polttoaineen kulutuslukemia on esitetty tämän raportin moottoripäästöjä käsittelevässä kohdassa. ttkm/l 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Finnairin lentoliikenteen polttoaineen kulutuksen tehokkuuden paraneminen vuodesta /70 79/80 89/90 99/00 Vaaka-akselilla kuvattuna tilikaudet ja pystyakselilla tarjottujen tonnikilometrien (ttkm) määrä kulutettua polttoainelitraa kohti. Kuva 2. 20

23 Kiinteistöjen lämmitys Energiaa säästäen Kiinteistöjen lämmityksessä Finnairilla on päämääränä energian säästäminen. Toimenpiteitä on kohdistettu erityisesti ilmanvaihtoon, jonka osuus lämpöenergian kulutuksesta on suurin. Ilmanvaihtomäärä on sopeutettu vuorokaudenaikaan, tilan käyttötarkoitukseen ja tilassa olevien ihmisten lukumäärään. Suuret hallit Suurten hallien ovien avaaminen kylmänä vuodenaikana kuluttaa paljon lämpöenergiaa. Tästä syystä hallien ovien aukioloaikoja on pyritty minimoimaan ja aukaisukertoja vähentämään koulutuksen ja ohjeistuksen avulla. Automaattiset säätöjärjestelmät Lämpötilojen ja ilmastointitarpeen säätämiseksi lähes kaikissa tiloissa on automaattiset säätöjärjestelmät. Lämpötiloja on voitu laskea tiloissa, joissa ei työskennellä sekä huoltohalleissa niiden ollessa tyhjillään. Myös käytössä olevissa tiloissa lämpötiloja on voitu laskea öisin ja viikonloppuisin. Säätölaitteilla ja muilla LVI-teknisillä laitteilla on huoltojärjestelmänsä kuten lentokoneillakin. Kuluvat laitteet uusitaan ajoissa ja ilmansuodattimet vaihdetaan säännöllisin väliajoin. Kunnossapitohenkilökunta koulutetaan käyttämään uusia laitteita asianmukaisella tavalla. Keskitetty valvonta Suurin osa Finnairin kiinteistöistä on liitetty keskitettyyn LVIlaitteiden ohjaus- ja käytönvalvontajärjestelmään. Uudet rakennukset suunnitellaan energiataloudellisiksi. Rakennusvaiheessa virheet estetään tehokkaalla valvonnalla ja vastaanottovaiheessa rakennuksista etsitään mahdolliset lämpövuodot. Kulutuspoikkeamiin reagoidaan välittömästi. Finnairin teknillisen alueen kiinteistöjen ja käyttöveden lämmitykseen liittyvät tunnusluvut on esitetty taulukoissa 9 ja 10. Lämpöenergian kulutus on kasvanut huoltotoiminnan ja vuorotyön lisääntymisen sekä kapearunkokoneiden perushuoltohallin laajennustyön vuoksi. Ilmastointilaitteet Ilmastointilaitteet on varustettu pääosin lämmön talteenotolla. Kiertoilmaa käytetään tarpeen mukaan. Yö- ja viikonloppusähkön käyttöä varaavaan lämmitykseen on lisätty. Finnairin teknillisen alueen lämpöenergian kulutus Finnairin teknillisen alueen normitettu lämpöenergian kulutus Vuosi Mwh Taulukko 9. Vuosi kwh/m Taulukko

24 Sähkönkulutus Järkevää sähkönkulutusta Finnairissa korostetaan yleisiä sähkönsäästön periaatteita ja pidetään sähkönkulutus mahdollisimman tasaisena. Valaisimiksi on valittu sähköä säästävät vaihtoehdot. Kondensaattorit ja energiamuuntajatyypit on valittu uusinta tekniikkaa suosien. Muuntajia on vaihdettu rakennusten saneerausten yhteydessä nykyaikaisiin paremmalla hyötysuhteella toimiviin muuntajiin. Energiankäytön valvonta-, ohjaus- ja hallintajärjestelmiä on kehitetty sähkönkulutuksen pienentämiseksi. Sähköä säästävät lamput Lentokonehalleissa ja ulkovalaistuksessa on alettu käyttää suurpainenatriumlamppuja hehku- ja loistelamppujen sijasta. Muutoksella on saavutettu vuosittain sähkönsäästöä ja vähennystä ongelmajätteen määrässä. Tasaista käyttöä Energiaa varataan sähkötehohuippujen tasaamiseksi. Merkittävimpiä kohteita, joissa energian varausta käytetään hyväksi, ovat jäänpoistonesteiden lämmitys, kiinteistöjen lämmitys, Finnair Cateringin astianpesuveden lämmitys ja lentokoneiden korjaus- ja huoltohallien sähkökattilat. Ajoneuvojen moottoreiden lohkolämmitystä on hyödynnetty päästöjen ja polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi. Sähkönjakelua seurataan tietokoneavusteisesti. Kulutushuippuja tasataan ja sähköä käyttäviä laitteita uudistettaessa erityistä huomiota kiinnitetään laitteen sähkönkulutukseen. Sähköenergian kulutus Finnairissa ja Finnairin teknillisellä alueella vuosina Sähköenergian Sähköenergian vuotuinen kulutus vuotuinen kulutus Finnairissa F:n tekn. alueella Vuosi MWh MWh Taulukko 11. Sähköenergian kulutus Finnairissa ja Finnairin teknillisellä alueella vuosina Sähköenergian Sähköenergian vuotuinen ominais- vuotuinen ominaiskulutus kulutus Finnairissa F:n tekn. alueella Vuosi kwh/m 3 kwh/m ,7 12, ,7 13, ,7 13,2 Taulukko

25 Tulevat materiaalivirrat Harkittuja materiaalihankintoja Finnairin teknillinen ryhmä huoltaa ennakoivasti ja korjaa kuluneet ja rikkoutuneet osat aina, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista ja järkevää. metallisten materiaalien määriä. Polttoaineiden kulutustiedot on esitetty lentokoneiden moottoripäästöjä käsittelevässä kappaleessa. Finnairin käyttämien ympäristön kannalta merkittävien raaka- ja tarveaineiden määriä vuosilta on esitetty taulukossa 13. Taulukossa ei ole huomioitu Finnair Cateringin tulevia materiaalivirtoja eikä hankittujen laitteiden, varaosien, eikä Finnair käyttää materiaaleja ja luonnonvaroja säästäväisesti. Tämä koskee erityisesti uusiutumattomia luonnonvaroja. Finnairin käyttämien ympäristön kannalta merkittävien raaka- ja tarveaineiden määrät vuosina Raaka- ja tarveaine tonnia tonnia tonnia Jäänpoistonesteet Liimat ja tiivisteaineet 4,0 4,0 3,2 Maalit Maalinpoistoaineet Hitsaus- ja termisen ruiskutuksen apuaineet 1,0 1,0 1,4 Pintakäsittely- ja vedenkäsittelykemikaalit Korroosionestoaineet 4,0 4,0 3,6 Liuottimia sisältävät puhdistusaineet ja puhdistuksessa käytettävät liuottimet Öljyt ja hydraulinesteet Taulukko

26 Ympäristöriskien hallinta ja ympäristöasioista tiedottaminen Ympäristöriskejä vähentäen Ympäristöriskeihin pyritään vaikuttamaan jo kiinteistöjen ja toimintojen suunnitteluvaiheessa. Ympäristövahingot ovat Finnairille riskitekijä, sillä lentokoneiden huolto- ja korjaustoiminnassa käsitellään suuria määriä kemikaaleja, jotka luontoon joutuessaan voivat aiheuttaa vahinkoa. Finnairin kemikaalien käyttö on niin sanottua laajamittaista teollista käyttöä, minkä takia Finnairissa on kemikaalien käytön ja varastoinnin valvojat. Avointa tiedottamista lisäten Suunnitelmallisen tiedotustoiminnan luomiseksi Finnairin tiedotusosasto toimii yhtiön keskeisenä tietolähteenä ja virallisena tiedotuskanavana yhtiön ja sen sidosryhmien välillä, joista tärkeimmät ovat asiakkaat, omistajat, tiedotusvälineet ja oma henkilökunta. Ympäristöasioista tiedotetaan avoimesti, aktiivisesti ja rehellisesti Finnairin yrityskuvaa tukien. Ulospäin suuntautuvassa tiedottamisessa tiedotusosasto vastaa osaltaan yhtiön kirjallisesta ja henkilökohtaisiin kontakteihin perustuvasta tiedotustoiminnasta ja lehdistösuhteista. Tiedottamisessa käytetään hyväksi ympäristöorganisaation jäsenten asiantuntemusta. Organisaation jäsenet auttavat mediaa oman alueensa kysymyksissä. Tärkeimmät sisäisen tiedottamisen keinot yhtiössä ovat sisäiset tiedotuslehdet ja intranet-verkko. 24

27 Ympäristötoiminnan pääkohtia Finnair ja ympäristö 2000 Melu Finnair operoi hiljaisimpaan melukategoriaan kuuluvilla luvun 3 lentokoneilla. Finnair kehittää jatkuvasti lentomenetelmiä vähentääkseen lentoasemien lähialueiden meluhaittaa. Moottoripäästöt Finnair ottaa kalustovalinnoissaan huomioon lentokonetyyppien polttoaineenkulutuksen ja päästöt ilmakehään. Jätteet Finnair vähentää jätteen määrää kertakäyttöpakkausten osalta ja lisää jätteen uusio- ja hyötykäyttöä. Finnair Cateringissä lajitellaan kierrätystä varten energiajäte, lasi, alumiinitölkit, biojäte, pahvi, paperi ja sanomalehdet. Tutkimustyö Finnair määrittää raskasmetallitaseen teknillisen alueen jätevesistä vuosina Liuotinpäästöt Finnair jatkaa liuotinpäästöjen vähentämistä käyttämällä yhä laajemmin vähäliuottimisia maaleja ja korvaamalla liuotinpesumenetelmiä vesiperustaisilla menetelmillä. Kiinteistöt Finnairilla on kiinteistöjen energiankulutuksen vähentämisen viisivuotisohjelma

28 Lyhenteet ja selitykset db Desibeli, melun mittayksikkö ISO Kansainvälinen ympäristöstandardi Dikloorimetaani Lentokoneiden maalinpoistossa Kadmium Esimerkiksi lentokoneiden käytettävä liuotin huoltotoiminnassa sähkökemiallisissa pinnoituksissa käytettävä metalli EPNdB Havaittu vaikuttava melu, jossa otetaan huomioon huippuarvon alapuolella kwh Kilowattitunti, energiayksikkö olevan 10 db:n kaistan energia, Effective Perceived Noise kwh/ m 3 Kilowattituntia kuutiometriä kohti, normitettu energiankulutus g/hkm Grammaa henkilökilometriä kohti MWh Megawattitunti, energiayksikkö g/tkm Grammaa tonnikilometriä kohti tkm Tonnikilometri hkm Henkilökilometri Trikloorietyleeni Osien rasvanpoistossa käytettävä IATA Kansainvälinen lentoyhtiöyhdistys, kloorattu hiilivety International Air Transport Association ttkm Tarjottu tonnikilometri ICAO Kansainvälinen siviili-ilmailuviranomaisen organisaatio, International VOC Haihtuva orgaaninen yhdiste, Volatile Civil Aviation Organization organic compound 26

29

30

31 Kestävä matkailu Matkailun vihreät arvot Finnairin tytäryhtiöistä Finnair Travel Services, Aurinkomatkat ja Top Club ovat omaksuneet kestävän matkailun ohjelman yhdeksi toimintansa keskeiseksi ohjenuoraksi. Matkanjärjestäjinä Finnair Travel Services illä, Aurinkomatkoilla ja Top Clubilla on selkeä intressi kestävässä matkailussa, koska toiminta on riippuvaista ympäristön tilasta. Finnair Travel Services on jäsen YK:n ympäristöohjelma UNEP:in, UNESCO:n ja World Tourism Organization in takaamassa hankkeessa nimeltä Tour Operators Initiative for Sustainable Tourism Development, jossa laaditaan pelisääntöjä ja suunnitelmia kestävän matkailun kehittämiseksi. Painopaikka: Oy Edita Ab Reprolaitos: MainDoMain Oy Taitto: SEK & GREY Oy Valokuvat: Pekka Luukkola teoksesta Lapinmaa, kansikuva Lehtikuva

32 Tietotie 11, Helsinki-Vantaan lentoasema PL 15, Finnair Puhelin (09)