MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖRAPORTTI 2005

2 MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ 1 Finnairissa ympäristönäkökulmat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Näin varmistetaan kestävä, kannattava kasvu myös ekologiselta kannalta. Finnair toimii keskellä herkkää ja ainutlaatuista pohjolan luontoa, mikä edellyttää laadukasta ympäristötoimintaa. Vuonna 2005 kansainvälinen keskustelu ilmastomuutoksesta ja lentoliikenteen roolista vilkastui. Lentoliikenteen globaalin luonteen vuoksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi Finnair pitää tärkeänä, että tavoitteet ja toimenpiteet lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi koskevat lentoyhtiöitä kaikkialla maailmassa. Finnairin laivaston keski-ikä on vain 4,4 vuotta. Kehittyneen tekniikkansa ja kevyiden rakenteidensa ansiosta moderni laivasto säästää polttoainetta ja vähentää päästöjä. Taloudellisten lentomenetelmien ja suorien reittivalintojen ansiosta ympäristö huomioidaan entistä paremmin. Kansainvälistä ohjeistusta ja yhteistyötä Finnair noudattaa kaikessa toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja kansainvälisen siviili-ilmailuorganisaation, ICAO:n, ympäristönsuojelun periaatteita. Yhtiö on myös sitoutunut kansainvälisen lentoyhtiöjärjestön IATA:n jäsenenä vähentämään toiminnastaan aiheutuvia ympäristövaikutuksia taloudellisesti järkevällä tavalla, lentoturvallisuutta vaarantamatta. Lainsäädännön ja kansainvälisten sitoumusten lisäksi ympäristön hyvinvointi edellyttää lentoyhtiön omaa aktiivista työtä. Kohti Euroopan ekotehokkainta laivastoa Kansainvälisen lentoliikenteen ennakoidaan edelleen kasvavan tulevaisuudessa. Kilpailukyvyn ja ympäristön kannalta on tällöin keskeistä liikennöidä ympäristöä mahdollisimman vähän kuluttavalla kalustolla. Moderni laivasto on nopein ja tehokkain tapa vähentää ympäristövaikutuksia. Julkisessa keskustelussa ehdotetut, lentoyhtiöitä kuormittavat keinotekoiset verot ja maksut todellisuudessa hidastaisivat ympäristömyötäisten investointien tekoa. Finnair on suunnitelmallisesti jatkanut laivastouudistuksia. Yhtiö ilmoitti joulukuussa 2005 korvaavansa nykyisen Boeing MD-11 -kaukoliikennelaivastonsa vuoden 2012 kevääseen mennessä Airbus A340 ja A350 -koneilla. Näiden konetyyppien kerosiinin kulutus on lähes 30 prosenttia pienempi kuin Boeing MD-11 -koneella. Samalla konetyyppien päästöt ovat matalammat. Finnairilla on ensi kesään mennessä käytössään yksi Euroopan moderneimmista laivastoista, kun Embraer 170 -koneet korvaavat Boeing MD-80:t. Euroopan runkoreiteillä käytettävistä Airbus A320 -perheen koneista valtaosa on valmistettu 2000-luvulla, ja niiden moottorit täyttävät tulevaisuudenkin päästökriteerit. Laivaston taloudellinen polttoaineenkulutus ja vähäiset hiilidioksidipäästöt tukevat Finnairin pyrkimyksiä lentoliikenteelle asetettujen päästötavoitteiden toteuttamisessa. Ympäristötyötä maassa ja ilmassa Vuonna 2006 Finnairin koneiden kasvihuonepäästöt laskevat edelleen laivaston uudistuessa 76- paikkaisilla Embraer 170 ja 100-paikkaisilla Embraer 190 -koneilla. Keskeiset ympäristötehokkuutta kuvaavat tunnusluvut, kuten polttoaineenkulutus ja hiilidioksidipäästöt henkilökilometriltä, paranevat entisestään.

3 2 Lentokoneiden huoltoja ja korjauksia tekevälle Finnair Tekniikalle myönnettiin 2005 joulukuussa uusi ympäristölupa. Tekniikan alueella on tiedossa suuri rakennushanke kun kahdeksannen lentokonehallin työt alkavat. Hallin suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa energiaa säästäviin ratkaisuihin. Myös Finnairin käyttämää maakalustoa uusitaan hankkimalla vähäpäästöisiä ajoneuvoja. FINNAIRIN LAIVASTON MELUARVOT Meluntorjunnan mahdollistaa laivaston uudistaminen Suomessa Ilmailulaitos on vastuussa lentoasemien melunhallinnasta. Tavoitteena on melulle altistuvien henkilöiden mahdollisimman pieni määrä, ja keskeinen keino vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseksi on kaavoittaa lentoasemien lähialueita oikein. Finnair kantaa vastuunsa melun vaikutusten vähentämiseksi uudistamalla laivastoaan ja optimoimalla lentoonlähtöjä ja lähestymisiä melunäkökulmasta. Finnairin laivaston uusimmat Embraer 170-lentokoneet, joista ensimmäinen saapui syyskuussa 2005, täyttävät jo nyt tulevaisuuden entistä tiukemmat meluvaatimukset. Embraer 170-koneet ovat 76-paikkaisia, erityisesti lähiliikenteeseen soveltuvia koneita, joiden lentoonlähtöpaino on kesäkuussa 2006 poistuvia MD-80- koneita alhaisempi. Tämä tekijä yhdessä uuden moottoriteknologian kanssa vaikuttaa siihen, että niiden melutaso on alhainen. Lentokoneiden melusertifiointivaatimukset määrittelee kansainvälinen siviili-ilmailuorganisaatio ICAO. Melumittauspisteet ovat lentoonlähtölinjan ja lähestymislinjan alapuolella sekä kiitoradan sivussa tarkkaan määrätyissä kohdissa. Kunkin mittauspisteen melurajat määräytyvät lentokoneen maksimilentoonlähtöpainon perusteella. Koneen tyyppi Lentoonlähtömelu/ ICAO:n meluraja Sivulinjamelu/ ICAO:n meluraja Moottorityyppi Melukategoria Lähestymismelu/ ICAO:n meluraja MD-11 GE CF6-80C2D1F luku 3 94,7 / 102,3 96,2/101,8 104,1 / 105,0 B P&W 2040 luku 3 87,3 / 93,7 94,4 / 98,2 98,1 / 101,8 B P&W 2040 luku 3 89,7 / 94,1 94,2 / 98,4 98,1 / 102,0 A CFM56-5B6/2P luku 3 83,4 / 90,9 93,0 / 96,4 94,7 / 100,2 A CFM56-5B4/2P luku 3 83,6 / 91,3 94,1 / 96,7 96,0 / 100,4 A CFM56-5B4/2P luku 3 84,9 / 91,6 93,9 / 96,9 96,0 / 100,6 A CFM56-5B3/2P luku 3 86,4 / 92,2 97,9 / 97,2 97,0 / 100,9 A CFM56-5B3/2P luku 3 88,3 / 92,6 97,6 / 97,5 97,0 / 101,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 87,7 / 90,8 97,2 / 96,3 92,9 / 100,1 MD-82 P&W JT8D-219 luku 3 88,6 / 91,0 97,1 / 96,5 92,9 / 100,2 MD-82/83 P&W JT8D-219 luku 3 90,8 / 91,4 97,2 / 96,7 93,7 / 100,5 ATR 72 P&W 124B luku 3 86,5 / 89,0 84,7 / 94,0 94,1 / 98,0 Embraer 170 GE CF34-8E5 luku 3 84,1 / 89,0 92,3 / 94,2 94,9 / 98,2 Taulukko 1. Finnair-konsernin lentokoneet, moottorityypit, melusertifiointiluokat, melusertifiointiarvot ja ICAO:n melurajat eri mittauspisteissä EPNdB-yksiköissä (EPNdB on havaittu vaikuttava melu). Saman konetyypin toisistaan poikkeavat meluarvot johtuvat eri lentoonlähtöpainoista.

4 LENTOLIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN 3 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu Vuonna 2005 Finnairin laivaston kasvihuonepäästöt, erityisesti typpioksidien osalta, poikkeuksellisesti nousivat, sillä käynnissä olevan laivastouudistuksen takia lyhyitä kotimaan lentoja jouduttiin liikennöimään Boeing MD-80-koneilla. Kyseinen konetyyppi poistuu Finnairin laivastosta kesällä 2006, ja sen korvaavat uudet Embraer 170 -koneet, jotka ovat vähäpäästöisiä. Kokonaispolttoaineen kulutus lisääntyi 7,5 prosentilla, sillä Boeing MD-11-laivasto kasvoi seitsemännellä koneella ja konetyypillä lennettävien kaukolentojen määrä on lisääntynyt kesän jälkeen päästöjen odotetaan vähenevän merkittävästi MD-80-laivaston poistuessa. Finnair teki myös joulukuussa 2005 päätöksen MD-11-laivaston korvaamisesta uusilla Airbus A340 ja A350 -koneilla vuodesta 2007 alkaen. Erityisesti Airbus A350 edustaa aivan uutta, entistä ekologisempaa teknologiaa. Moottoripäästöistä raportoidaan typpioksidit, palamattomat hiilivedyt, hiilimonoksidi ja hiilidioksidi. Myös polttoaineen kulutus, operaatioiden lukumäärä sekä suorite myytyinä henkilökilometreinä ja tonnikilometreinä raportoidaan. Tonnikilometreissä on otettu huomioon matkustajien, matkatavaroiden ja rahdin massa sekä kuljetettu matka. Tilastoissa ovat mukana Finnairin reittiliikenteen ja lomaliikenteen lentokoneet. Operaatioiden lukumäärä Typpioksidit Palamattomat hiilivedyt Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen kulutus Lentoaika tuntia Vuosi Vuosi Vuosi Muutos 04/05-10,3 % 8,4 % 8,5 % 5,6 % 7,5 % 7,5 % -1,4 % Taulukko 2. Lentojen lukumäärä, moottoripäästöt ilmakehään, polttoaineen kulutus ja kokonaislentoaika vuosina 2003, 2004 ja Lisäksi on ilmoitettu vuoden 2005 tunnuslukujen suhteellinen muutos edellisestä vuodesta. Miljoonaa henkilökilometriä Typpioksidit g/hkm Palamattomat hiilivedyt g/hkm Hiilimonoksidi g/hkm Hiilidioksidi g/hkm Polttoaineen kulutus g/hkm Vuosi ,55 0,040 0, Vuosi ,48 0,033 0, Vuosi ,50 0,034 0, Muutos 04/05 3,8 % 4,5 % 4,6 % 1,8 % 3,6 % 3,5 % Miljoonaa tonni Typpioksidit Palamattomat Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen kilometriä g / tkm hiilivedyt g/tkm g/tkm g/tkm kulutus g/tkm Vuosi ,0 0,36 2, Vuosi ,3 0,29 2, Vuosi ,4 0,30 2, Muutos 04/05 5,0 % 3,2 % 3,3 % 0,6 % 2,3 % 2,3 % Taulukko 3. Lentoliikenteen aiheuttamat päästöt suhteutettuna maksettuihin henkilökilometreihin (hkm) ja maksettuihin tonnikilometreihin (tkm).

5 HAIHTUVIEN LIUOTTIMIEN PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN 4 Ympäristöviranomainen on asettanut lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta aiheutuvalle haihtuvien orgaanisien yhdisteiden (VOC) päästölle kokonaisraja-arvon 31,8 t/a. Tämän arvon alle päästään jo nykyisin, mutta töitä tehdään aktiivisesti VOC-päästöjen pienentämiseksi edelleen. Pääkohteina lähivuosina ovat aromaattiset ja halogenoidut hiilivedyt. Maalinpoistoaineiden ja trikloorietyleenin osalta työ on erityisen aktiivista ja niistä aiheutuvat halogenoitujen hiilivetyjen päästöt pyritään leikkaamaan mahdollisimman pieniksi. Alifaattiset hiilivedyt Aromaattiset hiilivedyt Ketonit Alkoholit Halogenoidut hiilivedyt Sekalaiset liuottimet vuonna 2005 vuonna 2004 vuonna 2003 Maalit ja lakat Maalinpoistoaineet Liimat ja tiivisteaineet Liuottimet Ruosteenestoaineet Puhdistusaineet Pesubensiini/ pesuliuokset Trikloorietyleeni Taulukko 4. Liuotinpäästöt ilmakehään Finnairin teknisellä alueella vuonna 2005 ja vertailuluvut vuosilta 2004 ja Taulukossa on ilmoitettu lisäksi liuottimen laatu sekä päästölähde. MAAKAULUSTON PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Taulukko 5. Finnairin maakaluston päästöt ilmakehään Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina Hiilidioksidipäästöt on laskettu suoraan polttoaineen kulutuksesta polttoaineen toimittajilta saaduilla kertoimilla. Muut päästöt on laskettu liikenteen päästöjä varten kehitetyllä LIPASTO-ohjelmalla. Finnairilla on noin 900 moottoroitua maakalustolaitetta. Muilla kotimaan lentoasemilla maakaluston päästöt olivat noin 4 % Helsinki-Vantaan lentoaseman maakaluston päästöistä / 2004 / 2003 / Hiilidioksidi (CO 2 ) Hiilimonoksidi (CO) Hiilivedyt (HC) 7,5 7,4 7,6 Typpioksidit (NO x )

6 FINNAIR CATERING JA MATKUSTAMOPALVELU 5 Catering- ja matkustamopalvelutoiminnasta syntyvät jätteet kulkevat Finnair Cateringin kautta. Matkustamossa pyritään lajittelemaan erikseen alumiini ja lasi sekä osa muovijätteestä. Finnair Cateringillä on standardin ISO mukainen ympäristöjärjestelmä. Sekajätteen määrä nousi vuonna 2005, mikä johtui Finnairin liikenteen kasvusta ja erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevan jätteen määrän noususta. EU:n ulkopuolelta tuleva ruokajäte luokitellaan ongelmajätteeksi, joka pitää hävittää polttamalla tai riittävän syvälle hautaamalla. vuonna 2005 vuonna 2004 Sekajäte Biojäte Energiajäte Lasi Pahvi Paperi Muovi (kierrätys) Alumiini (yhteensä) Metalli Hyödynnettävä yhteensä Kaikki Hyöty-% 43,5 47,6 30,6 vuonna 2003 Taulukko 6. Finnairin matkustamopalvelusta ja Finnair Cateringista tulleet jätemäärät jakeittain vuosina

7 LENTOKONEIDEN HUOLTOTOIMINNAN JÄTE 6 Finnair Tekniikassa huolletaan Finnairin lentokoneiden lisäksi useiden muiden lentoyhtiöiden koneita. Jätteiden lajittelu- ja kierrätysaste pyritään pitämään korkeana. Lentokoneiden huoltotoiminnasta syntyy suuri määrä ongelmajätteitä, joiden keräily ja hävittäminen tehdään vastuullisesti. Siitä huolehtii Tekniikan varasto-organisaatio. Myös tähän toimintaan liittyy ympäristöviranomaisen asettamat tiukat lupaehdot. Finnair Tekniikka on kehittänyt sekä tarkentanut jätteiden raportointia vuonna 2005 ja tätä kehitystä jatketaan. Tekniikan alueella aloitettiin energiajakeen kerääminen vuoden 2004 lopulla. Näin ollen aiemmin ilmoitetun yhdyskuntajätejakeen lukuja on nyt voitu avata. Jäte Jätteen määrä vuonna 2005 Jätteen määrä vuonna 2004 Ultrasuodatinkonsentraatti 19,0 22,9 13 Metallihydroksidisakka 2,5 1,4 1,4 Pesuliuotin 19,5 19,2 32 Öljyjäte 105,5 105,7 64 Liima- ja maalijäte 23,0 13,2 34 Maaliohenne 1, Muu jäteliuotin 3,0 16,4 15 Raskasmetalleja sisältävät erät kuten 16,9 akut ja paristot 18,9 1 Muoviraepuhaltimien pöly 6,3 8,0 5,8 SER (sähkö- ja eleektroniikkaromu) 2,0 1,1 0,8 Metalliromu 83,0 58,7 Renkaat 11,0 11 Pahvi 26,62 26,0 30 Paperi 5,2 5,0 70 Biojäte henkilöstöravintoloista 74,8 59,8 38 Energiajäte 85,7 Sekajäte 84,0 Pakkausjäte 11,6 Rakennusjäte 29,9 Yhdyskuntajäte 306,6 260 Jätteen määrä vuonna 2003 Taulukko 7. Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta syntyneen jätteen määrät vuosina

8 VEDENKULUTUS JA JÄTEVEDET 7 Vedenkulutukseen vaikutetaan henkilökunnan koulutuksella ja ohjeistuksella. Jätevesien laatuun liittyy säännöllinen valvonta ja ympäristöviranomaisen asettamat lupaehdot. Vuosi Vedenkulutus (m3/a) Taulukko 8. Finnairin käytössä olevien Helsinki-Vantaan lentoaseman kiinteistöjen vedenkulutus vuosina Taulukon luvuista tekniikan osuus on noin 50 % ja Finnair Cateringin osuus on laskenut alle 25 %:in. Tämä johtuu siitä, että Finnair Cateringin kalustonpuhdistuksessa toimintaa on tehostettu vuonna Kaluston pestään nykyisin yhdellä isolla koneella entisen kahden sijaan. Yhden koneen käyttö on merkittävästi alentanut veden, sähkön ja pesuaineen kulutusta. Lentokoneiden jäänpoistonesteet aiheuttavat valtaosan Finnairin jätevesikuormasta. Niiden kulutus selviää tulevien materiaalivirtojen määriä esittävässä taulukosta 12. Jätevesien laatua tarkkaillaan kolmesta pisteestä otettavien kokoomanäytteiden avulla. Lisäksi kadmiumpitoisten vesien käsittelytulosta tarkkaillaan erikseen. MAAKALUSTON POLTTOAINEEN KULUTUS JA PÄÄSTÖT Polttoöljyn kulutus on nousut siksi, että polttoöljyä käyttävien työkoneiden määrää on lisätty. Polttoöljy tuottaa vähemmän typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä kuin dieselkäyttöiset ajoneuvot / litraa 2004 / litraa 2003 / litraa Bensiini 95E Diesel Polttoöljy Taulukko 9. Finnairin maakaluston nestemäisten polttoaineiden käyttömäärät vuosina KIINTEISTÖJEN LÄMPÖENERGIAN KULUTUS Lämpöenergian kulutukseen Finnair Oyj:n kiinteistöissä vaikuttaa erityisesti suurten lentokonehallien käyttö talvella. Ovien avaamisella on merkittävä vaikutus lämpöenergian kulutukseen. Mikäli talviaikaan yhdellä oven avaamisella voidaan siirtää useampi kuin yksi lentokone halliin tai hallista, energiansäästö on merkittävä. Kulutuslukemiin vaikuttaa paljon myös ulkolämpötila. Vuosi Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä MWh Taulukko 10. Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä

9 SÄHKÖNKULUTUS 8 Erityisesti Finnair Cateringin toiminnan tehostaminen sekä Finnair Tekniikan sähkönkulutuksen säästötoimenpiteet ovat johtaneet siihen, että sähkön kulutus vuonna 2005 laski edellisvuoteen verrattuna. Vuosi Sähköenergian kulutus Finnairissa MWh Taulukko 11. Sähköenergian kulutus Finnairissa vuosina TULEVAT MATERIAALIVIRRAT Taulukko 12: Finnair Tekniikkaan tulleet ympäristön kannalta keskeisten raaka- ja tarveaineiden määrät tonneina vuosina Jäänpoistonesteet Liimat ja tiivisteaineet 2,9 3,7 2,8 Maalit 12,4 9,8 7,1 Maalinpoistoaineet 7,5 23,6 14 Hitsaus- ja termisen ruiskutuksen apuaineet 0,5 0,6 0,9 Pintakäsittely ja vedenkäsittelykemikaalit 4,4 2,7 21 Korroosionestoaineet 1,6 1,4 1,5 Puhdistusaineet 62,7 65,7 84 Öljyt ja hydraulinesteet 88,4 64,8 59 Vuonna 2005 jäänpoisto/-estonesteiden arviointiin otettiin erittäin vahvasti mukaan ympäristönäkökanta. Painotus on ollut usean paksunnetun nesteen (tyypin IV nesteen) sisältämissä nonyylifenolietoksylaateissa (NFE). Uusien NFE -vapaiden tyypin IV nesteitä on testattu ja testaukset jatkuvat vuonna Toiveena on, että testikriteerit täyttävä neste saadaan käyttöön talveksi Vesistöissä NFE:lla on todettu olevan haitallisia vaikutuksia vesieläinten lisääntymiseen. Taulukossa ei ole huomioitu Finnair Cateringin tulevia materiaalivirtoja eikä hankittujen laitteiden, varaosien eikä metallisten materiaalien määriä. Polttoaineiden kulutustiedot on esitetty lentokoneiden moottoripäästöjä käsittelevässä kappaleessa.

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni YMPÄRISTÖTIEDOT 2002 www.finnair.fi/konserni SOPEUTUSTOIMILLA SUOTUISA YMPÄRISTÖVAIKUTUS Suuret muutokset kysynnässä ja tarjonnassa näkyivät vahvas ti Finnairin toiminnassa vuonna 2002. Kysynnän muutoksesta

Lisätiedot

MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ

MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2006 MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ 1 Finnairissa ympäristönäkökulmat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Näin varmistetaan kestävä, kannattava kasvu myös ekologiselta kannalta.

Lisätiedot

Moottoripäästöt, lentomelu ja jätehuolto keskeisimmät haasteet

Moottoripäästöt, lentomelu ja jätehuolto keskeisimmät haasteet YMPÄRISTÖRAPORTTI 2004 1 YMPÄRISTÖTYÖ POHJOLAN HERKÄSSÄ LUONNOSSA Nykyaikaisella kalustolla ja tekniikalla, laadukkaalla ympäristöjohtamisella sekä ympäristöä kunnioittavalla yrityskulttuurilla voidaan

Lisätiedot

Y M PÄ R I S T Ö T I E D O T 2 0 01

Y M PÄ R I S T Ö T I E D O T 2 0 01 YMPÄRISTÖTIEDOT 2001 TAVOITTEENA EKOTEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Finnair on Euroopan johtavia lentoyhtiöitä ympäristöasioissa. Vastuuntuntoinen ja avoin ympäristöasioiden hoitaminen on kiinteä osa konsernin

Lisätiedot

www.finnair.fi/konserni

www.finnair.fi/konserni YMPÄRIS TÖTIEDOT 2003 www.finnair.fi/konserni LENTOLIIKENNE YMPÄRIS TÖASIOISSA MAINETTAAN PAREMPI Lentoliikenne on muodostunut tärkeäksi jokapäiväiseksi toiminnaksi yhteiskunnassamme, ja se on kasvava

Lisätiedot

Ympäristötiedot 2000

Ympäristötiedot 2000 Ympäristötiedot 2000 HAASTEENA YMPÄRISTÖNSUOJELU Lentoliikenteen kehittämiseksi on tehty paljon menneen vuosikymmenen aikana, mutta uudet haasteet odottavat. Yksi vaikeimmista kysymyksistä on, miten rajoittaa

Lisätiedot

AKEn ympäristöjärjestelmä

AKEn ympäristöjärjestelmä AKEn ympäristöjärjestelmä Suunnitelmallista ja tavoitteellista ympärist ristötyötä edistämäss ssä 30.9.2009 1 Historiaa LVMn hallinnonalan ensimmäinen ympäristöohjelma tehtiin vuonna 1994 (L53/94) Seuraava

Lisätiedot

Ympäristöraportti 2007

Ympäristöraportti 2007 Ympäristöraportti 2007 GROUP Ympäristötietoisen matkustajan valinta Finnair kantaa itse vastuun ympäristöstä. Matkustaja tekee ympäristömyötäisen päätöksen valitsemalla yhtiön, jolla on moderni laivasto

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö 2 0 0 0 Y m p ä r i s t ö r a p o r t t i j a y m p ä r i s t ö n s u o j e l u n t u n n u s l u v u t v u o d e l t a 1 9 9 9

Y m p ä r i s t ö 2 0 0 0 Y m p ä r i s t ö r a p o r t t i j a y m p ä r i s t ö n s u o j e l u n t u n n u s l u v u t v u o d e l t a 1 9 9 9 Ympäristö 2000 Ympäristöraportti ja ympäristönsuojelun tunnusluvut vuodelta 1999 Sisältö SAATESANAT FINNAIRIN YMPÄRISTÖTOIMINNAN PERIAATTEET 4 Määräykset ja sitoutumiset Ympäristövaikutusten tunnistaminen

Lisätiedot

Pariisin ilmastokokouksen terveiset merenkulkijoille. Trafi Meri 2016 seminaari 12.4.2016 Lolan Eriksson Hallitusneuvos

Pariisin ilmastokokouksen terveiset merenkulkijoille. Trafi Meri 2016 seminaari 12.4.2016 Lolan Eriksson Hallitusneuvos Pariisin ilmastokokouksen terveiset merenkulkijoille Trafi Meri 2016 seminaari 12.4.2016 Lolan Eriksson Hallitusneuvos 1 Pariisin ilmastosopimus: Vahvistaa maailmanlaajuisia ilmastotoimia Pitää keskilämpötilan

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2012. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2012. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Jyväskylän energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Jyväskylästä Jyväskylän energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden

Lisätiedot

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020 POHJOIS-KARJALAN ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Miksi lähdettiin ohjelmaa tekemään? Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008): Valtioneuvosto

Lisätiedot

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön

Lisätiedot

FINNAIRIN YMPÄRISTÖTOIMINNAN PÄÄKOHTIA YMPÄRISTÖRAPORTTI 1997. sivu SISÄLLYS

FINNAIRIN YMPÄRISTÖTOIMINNAN PÄÄKOHTIA YMPÄRISTÖRAPORTTI 1997. sivu SISÄLLYS YMPÄRISTÖRAPORTTI YMPÄRISTÖRAPORTTI 1997 SISÄLLYS sivu Finnairin ympäristötoiminnan pääkohtia 2 Esipuhe 3 Finnairin ympäristötoiminnan periaatteet 4 Taustaa 4 Määräykset ja sitoutumiset 4 Tiedostaminen

Lisätiedot

Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos

Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Vakiintuneen määritelmän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, joka

Lisätiedot

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Vesiensuojelupäivät 7.-8.9.2011 Tarja Haaranen, YM Pro Saaristomeri ohjelmakokous 2012 Tarja Haaranen, YM Riku Lumiaro

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS JA KESKUSTELUTÄKYT

TOIMIALAKATSAUS JA KESKUSTELUTÄKYT TOIMIALAKATSAUS JA KESKUSTELUTÄKYT, puheenjohtaja Autonrengasliitto ry ESITYKSEN SISÄLTÖ A. Toimialakatsaus Tilastot Rengasalan ympäristönäkökulma EU-rengasmerkinnän tuomat haasteet kauppiaille B. Keskusteluteemat

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Finnair on matkalla kasvuun Keskittyminen Eurooppa-Aasia -liikenteeseen Voimakkaasti kasvava kysyntä Moderni laivasto

Lisätiedot

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen 26.1.2012

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen 26.1.2012 Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Katsauksen sisältö: 1. Tausta 2. Nykytila 3. Keinot 4. Tietotarpeet

Lisätiedot

Jätteet kiertoon Miksi miettiä jätteitä?

Jätteet kiertoon Miksi miettiä jätteitä? Pohjois-Karjalan jätealan kehittämishanke KIERRÄTYKSESTÄ KASVUA Jätteet kiertoon Miksi miettiä jätteitä? Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus 29.1.2015 Kierrätyksestä kilpailuetua Jätteet kiertoon

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Toimialojen tulevaisuustyöpajat Rovaniemi 20.3.2014 Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen tulevaisuustyöpajat Rovaniemi 20.3.2014 Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen tulevaisuustyöpajat Rovaniemi 20.3.2014 Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm Lähde: BP, Energy outlook 2030 Kokonaisenergiankulutus maailmassa vuonna 2012 Kokonaisenergiankulutus

Lisätiedot

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

11.3.2016. 2. Vastaanottotarkastus

11.3.2016. 2. Vastaanottotarkastus 1. Yleistä Delete Finland ottaa vastaan hyödyntämiskelpoista jätettä Tampereella Ruskon jätteenkäsittelylaitoksella PIR-2002-219-111 ja Myllypuron siirtokuormausasemalla PIR-2003-Y- 126-111 sekä Espoossa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Joensuun tulevaisuusfoorumi 15.3.2010

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Joensuun tulevaisuusfoorumi 15.3.2010 Kohti vähäpäästöistä Suomea Joensuun tulevaisuusfoorumi 15.3.2010 Tulevaisuus- selonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Energiatehokkuus ja lämmitystavat Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus nyt ja tulevaisuudessa Lämmitysmuotojen kustannuksia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA Lehdistötilaisuus 14.4.2008 1 13/04/2008 Kati Ihamäki Helsinki on aina matkan varrella Euroopan ja Aasian välillä kulkee nyt noin 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Markkinat

Lisätiedot

Tulisijojen testaaminen

Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Voimassa olevat tulisijojen standardit ovat SFS-EN 13240 (kamiinat), SFS-EN 13229 (takkasydämet), SFS-EN 15250 (varaavat uunit), SFS-EN 15821 (saunan kiukaat),

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla

Lisätiedot

Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla

Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla Prosessipäivät 20.4.2016 Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla Mikko Kuusela Senior Solution Architect p. 040 574 7414 mikko.kuusela@qlik.com 04, 2016 Pohditaan palveluiden ja prosessien

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata

Lisätiedot

Matkailutilasto Toukokuu 2016

Matkailutilasto Toukokuu 2016 Matkailutilasto Toukokuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää?

Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää? Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää? Ilmansuojeluyhdistyksen kevätseminaari Johanna Niemistö 22.3.2019 Johanna Niemistö, Sampo Soimakallio, Ari Nissinen ja Marja Salo

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman linjaukset

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman linjaukset Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman linjaukset jatkoa, terveyspalvelut. 3.5.2011 Anne Ylirinne, TtM, ylihoitaja vs. Taustaa 1.1.2009 alkaen kuntayhtymän laajeneminen koko perusturvan kattavaksi

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Kuka maksaa ympäristöverot, ketkä tuottavat päästöt? 10.12.2013 Niina Autio niina.autio@stat.fi

Kuka maksaa ympäristöverot, ketkä tuottavat päästöt? 10.12.2013 Niina Autio niina.autio@stat.fi Kuka maksaa ympäristöverot, ketkä tuottavat päästöt? 10.12.2013 niina.autio@stat.fi Ympäristöverot toimialoittain ja verotyypeittäin 2011, miljoonaa euroa Maa-, metsä- ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset. Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.3.2016 Riitta Levinen, ympäristöministeriö

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset. Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.3.2016 Riitta Levinen, ympäristöministeriö EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.3.2016 Riitta Levinen, ympäristöministeriö Komission ehdotukset kuuden jätealan direktiivin uudistamiseksi

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 901 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO Arviointi toimista, jotka ESPANJA, RANSKA, MALTA, ALANKOMAAT ja SLOVENIA ovat toteuttaneet neuvoston

Lisätiedot

ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008

ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 Muistio, v. 1.0 19.10.2009 Konsernihallinto, Ympäristö Siviililentoliikenteen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 01 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 01 toisella neljänneksellä, prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0, prosenttiyksikköä. Helsingissä

Lisätiedot

ESIPUHE. Kirjoittajat kiittävät käsikirjan syntyyn rakentavasti myötävaikuttaneita henkilöitä. Kannuksessa 15.11.2004

ESIPUHE. Kirjoittajat kiittävät käsikirjan syntyyn rakentavasti myötävaikuttaneita henkilöitä. Kannuksessa 15.11.2004 ESIPUHE Suomessa turkiseläimiä on kasvatettu tarhaoloissa noin 100 vuoden ajan. Turkistuotanto on kehittynyt olemassaolonsa aikana ympäristöystävällisempään suuntaan. Maapohjahäkeistä on siirrytty varjotalokasvatukseen,

Lisätiedot

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero Suomi on saari (pois lukien Venäjän vienti) -> 90 % Suomen viennistä kulkee satamien kautta Yritysten sijaintipaikkaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q2/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q2/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 24.8.2016 kello 14:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q2/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta verkkokaupan

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

TERMO ÄLYKKYYTTÄ PIENTALON SÄHKÖLÄMMITYKSEEN.

TERMO ÄLYKKYYTTÄ PIENTALON SÄHKÖLÄMMITYKSEEN. TERMO ÄLYKKYYTTÄ PIENTALON SÄHKÖLÄMMITYKSEEN. Helsingin Energia on energiatehokkuuden edelläkävijä ja yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä energiayhtiöistä. Palvelemme noin 400 000 asiakasta Suomessa ja

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 30.6.2016,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 30.6.2016, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2016 C(2016) 3942 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 30.6.2016, teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU 32 artiklan 6 kohdan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.4.2015 COM(2015) 153 final 2015/0078 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteistä passitusta käsittelevässä EU EFTA-sekakomiteassa esitettävästä Euroopan unionin kannasta yhteistä

Lisätiedot

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset ja yritykset energiamurroksen

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2014

KONEen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2014 KONEen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2014 23. huhtikuuta 2014 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja SAKS, SAN FRANCISCO, YHDYSVALLAT Ammattitaitoisella palvelulla mielenrauhaa. KONEen kunnossapidon ammattilaiset

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Luonto on tärkeintä mitä ihmisellä on! ja varsinkin vesi!!

Luonto on tärkeintä mitä ihmisellä on! ja varsinkin vesi!! Luonto on tärkeintä mitä ihmisellä on! ja varsinkin vesi!! Luonto on meidän kotimme! Teksti ja kuvat: Janne Gröning Kaikki aineellinen, mitä ihminen tarvitsee jokapäiväisessä elämässään, tulee luonnosta,

Lisätiedot

Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset

Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Ilmastonmuutos CO2-päästöjen kehitys CO2-pitoisuuden ennusteet Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut Helsingissä. Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto

Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut Helsingissä. Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut Helsingissä Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto Turvapaikanhakijoiden määrä on noussut Euroopassa räjähdysmäisesti vuoden 2015 aikana. Myös Suomeen saapuvien

Lisätiedot

2.2.2012. Viite: Perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista valmisteleva työryhmä

2.2.2012. Viite: Perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista valmisteleva työryhmä 1 2.2.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: Perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista valmisteleva työryhmä KANNANOTON UUDISTAMINEN LIIKENNEKASVATUKSEN SAAMISEKSI PERUSKOULUJEN OPETUSSUUNNITELMIIN

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi HSY:n jätehuollon vuositilasto 213 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 52 Helsinki puhelin 9 156 11 faksi 9 1561 211 www.hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hyödyt ja kustannukset - kommentti. Markku Ollikainen Taloustieteen laitos, ympäristöekonomia 3.12. 2007

Ilmastonmuutoksen hyödyt ja kustannukset - kommentti. Markku Ollikainen Taloustieteen laitos, ympäristöekonomia 3.12. 2007 Ilmastonmuutoksen hyödyt ja kustannukset - kommentti Markku Ollikainen Taloustieteen laitos, ympäristöekonomia 3.12. 2007 0. Taustaa Kokonaistaloudellisten politiikkamallien tulokset juontuvat lähinnä

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät. Tutkimus/js 11.11.2008 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät. Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä heinä-syyskuussa 2008 oli keskimäärin

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut

Tulevaisuuden energiaratkaisut Tulevaisuuden energiaratkaisut NUKO2016-päivä 1 Kulttuuritehdas Korjaamo, Helsinki Martti Kätkä Johtava asiantuntija EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä Kasvihuonekaasupäästöjä on

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen materiaalikierrätyksen lisääminen

Yhdyskuntajätteen materiaalikierrätyksen lisääminen Yhdyskuntajätteen materiaalikierrätyksen lisääminen Jouni Havukainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto Tehty Materiaalien arvovirrat (ARVI) - tutkimusohjelmassa Yhdyskuntajäte Suomessa Treatment t/a

Lisätiedot

y Polttonestetoiminen lämmitin 87

y Polttonestetoiminen lämmitin 87 Klimat 5 1 y Polttonestetoiminen lämmitin 87 912-B, 912-D Op. no. 87516 01- Bensiini 30618 095-1 Diesel 3730 340-1 20000 paitsi AT Bensiini 30618 095-1 912-B edustaa lämmittimien uuttaa sukupolvea. Tämä

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 13.4.2016 A8-0131/21. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 13.4.2016 A8-0131/21. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta 13.4.2016 A8-0131/21 21 46 kohta 46. suhtautuu varautuneesti ehdotukseen kuljettajapalvelun siirtämisestä tuotettavaksi parlamentin sisällä ja ulkopuolisen palveluntarjoajan korvaamisesta parlamentin sopimussuhteisilla

Lisätiedot

Jätteenpolton ja sen vaihtoehtojen. terveysvaikutukset. Kansanterveyslaitos, Kuopio. akatemiatutkija. Jouni Tuomisto. www.ktl.fi

Jätteenpolton ja sen vaihtoehtojen. terveysvaikutukset. Kansanterveyslaitos, Kuopio. akatemiatutkija. Jouni Tuomisto. www.ktl.fi Jätteenpolton ja sen vaihtoehtojen terveysvaikutukset Jouni Tuomisto akatemiatutkija Kansanterveyslaitos, Kuopio Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Motto: "Ihmisen on voitava hengittää, juoda

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen mukainen Euroopan unionin toinen kaksivuotisraportti

KOMISSION KERTOMUS. Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen mukainen Euroopan unionin toinen kaksivuotisraportti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2015 COM(2015) 642 final KOMISSION KERTOMUS Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen mukainen Euroopan unionin toinen kaksivuotisraportti (vaadittu

Lisätiedot

Julkinen puurakentaminen. ä mahdollisuudet. Projektipäällikkö Päivi Myllylä, Puuinfo Oy. 21.2.2012 Päivi Myllylä

Julkinen puurakentaminen. ä mahdollisuudet. Projektipäällikkö Päivi Myllylä, Puuinfo Oy. 21.2.2012 Päivi Myllylä Julkinen puurakentaminen - Uudistuneiden id palomääräysten ä mahdollisuudet Projektipäällikkö Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Julkinen puurakentaminen - Uudistuneiden palomääräysten mahdollisuudet Puunrakentamisen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy 6. Lokakuuta 2011 Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy Kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860

Lisätiedot

Päästökaupan ajankohtaiskatsaus - vaikutukset metsäenergia kysyntään

Päästökaupan ajankohtaiskatsaus - vaikutukset metsäenergia kysyntään Päästökaupan ajankohtaiskatsaus - vaikutukset metsäenergia kysyntään Seinäjoki 12.12.2014 Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen Työ- ja elinkeinoministeriö/energiaosasto E Sisältö 1. Kansainväliset raamit

Lisätiedot

Lausunto NCC Roads Oy:n kierrätysterminaalihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Lausunto NCC Roads Oy:n kierrätysterminaalihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 1214/11.01.00.02/2013 22 Lausunto NCC Roads Oy:n kierrätysterminaalihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala, terveystarkastaja

Lisätiedot

Energialähteiden osuus (%) energian kokonaiskulutuksesta Suomessa v. 2010

Energialähteiden osuus (%) energian kokonaiskulutuksesta Suomessa v. 2010 Energialähteiden osuus (%) energian kokonaiskulutuksesta Suomessa v. 2010 Vuonna 2010 energian kokonaiskulutus oli yhteensä 402 TWh, josta sähkön kulutusta oli 87,5 TWh. Suomessa käytetään suhteessa toiseksi

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.4.2013 COM(2013) 239 final 2013/0127 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn yleissopimuksen

Lisätiedot

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Niko Karvosenoja Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastopaneelin mediatilaisuus,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2013

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2013 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2013... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 4 8.

Lisätiedot

Käyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille

Käyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille Käyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille Kieku-info virastoille 9.6.2015 OPH:n monitoimitila, Helsinki Lari Nikoskelainen, ERP hankepäällikkö Esittäjän nimi 9.6.2015 kehitysprojekti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5. Ympäristölautakunta 54 13.06.2013

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5. Ympäristölautakunta 54 13.06.2013 Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5 400/00.01.03/2013 54 Vuoden 2012 arviointikertomuksen käsittely ympäristölautakunnassa Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh. (09) 816 24830 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Raasepori 2.5.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Raasepori 2.5.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus (SYKE) Aurinkosähkö ympäristön kannalta Raasepori 2.5.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä

Lisätiedot

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 13.10.2006 nro 9/2006

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 13.10.2006 nro 9/2006 Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Perjantai 13.10.2006 kello 13.00 14.35 KOKOUSPAIKKA Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän toimisto 87100 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä

Lisätiedot

ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE

ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta Helsinki, 8.3.2016 Vastuullinen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

4.1 Mitä autopaikalle saa pysäköidä?

4.1 Mitä autopaikalle saa pysäköidä? 4 Autopaikan ja autotallin käyttö 4.1 Mitä autopaikalle saa pysäköidä? Välillä taloyhtiöissä esiintyy erimielisyyttä siitä, saako autopaikalle pysäköidä esimerkiksi matkailuajoneuvon, pakettiauton tai

Lisätiedot

Saako sähköllä lämmittää?

Saako sähköllä lämmittää? Saako sähköllä lämmittää? Pirkko Harsia Yliopettaja, TkL Mitä tarkastellaan? Päästöt? Hinta? Energiatehokkuus? Tarpeet? Kulutus? Energian siirto? Lämmitysjärjestelmä? Mikä on hyväksyttävää sähkön käyttöä?

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot