Keski-Suomen energiatase 2016

Transkriptio

1 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto

2 Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus ja -hankinta Teollisuuden energiankulutus Rakennusten lämmitys Öljyn kulutus Energianhankinnan rahallinen arvo ja vaikutukset aluetalouteen Energianhankinnan päästöt

3 Keski-Suomen energiatase 216 Öljy 22 % Kivihiili,1 % Teollisuus 48 % Sähkö 46 % Prosessilämpö 54 % 3 Turve 1 % Puupolttoaineet 26 % Mustalipeä 15 % REF ja muut 2 % Vesivoima 1 % Tuontisähkö 24 % Rakennusten lämmitys 28 % Kaukolämpö 49 % Puu 14 % Öljy 18 % Sähkö 17 % Lämpöpumput 2 % Muu sähkönkulutus 8 % Asuminen ja maatalous 59 % Palvelut ja rakentaminen 41 % Tieliikenne 17 % Bensiini 37 % Diesel 55 % Biopolttoaineet 8 % Yhteensä 17,3 TWh * Alueen energiantuotannon häviöt (yht. 2,4 TWh) on jaettu kulutuskohteille niiden kulutusten mukaisissa suhteissa

4 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen energian kokonaiskulutus 17,3 TWh Kotimaiset energialähteet 9,3 TWh Kaikkien energialähteiden käytöstä 54 % Omasta energiantuotannosta 88 % Uusiutuvat energialähteet 7,6 TWh Energialähteiden käytöstä 44 % Omasta energiantuotannosta 72 % Energian loppukulutuksesta 39 % Mikäli huomioidaan myös alueelle tuodun sähkön uusiutuva energia, on uusiutuvan energian osuus 55 % energialähteistä ja 5 % loppukulutuksesta Tuontienergian käyttö 8 TWh (46 % energialähteistä) Energiantuotannon häviöt 2,4 TWh (14 % energialähteistä) Energiankäyttö keskittynyt vahvasti Jyväskylään sekä Äänekosken ja Jämsän metsäteollisuuden laitoksiin 4

5 Keski-Suomen energialähteiden kehitys Öljyn kulutus laskee pitkällä aikavälillä tasaisesti. Myös energian kokonaiskulutus laskee hiljalleen. GWh Tuontisähkö Vesivoima Muut Mustalipeä Puupolttoaineet Turve Kivihiili Öljy

6 Keski-Suomen energialähteiden osuudet (%), kotimaiset ja uusiutuvat 6% 5% Kotimaiset energialähteet 4% Uusiutuvat energialähteet 3% Puu+mustalipeä 2% 1% Puupolttoaineet Turve %

7 Keski-Suomen energialähteiden osuudet (%), tuonti ja fossiiliset 4% 35% 3% 25% 2% 15% Tuontisähkö Kivihiili Öljy 1% 5% %

8 Keski-Suomen energiankäytön kehitys Energiankäyttö laski 2 % vuodesta 214 ja oli tarkastelujakson alimmalla tasollaan, pitkälti teollisuuden laskevan kulutuksen vuoksi. GWh 2 Energiankäyttö, GWh Teollisuus Rakennusten lämmitys Muu kulutus (sähkö) Tieliikenne

9 Uusiutuva energia Keski-Suomessa Uusiutuvan energian käyttö on jatkanut nousuaan Puuperäisten polttoaineiden käytön kasvu on tasaantunut, sivutuotepuun energiakäyttö on lisääntynyt ja metsähakkeen käyttö väheni Mm. liikenteen nestemäisten biopolttoaineiden, maalämmön sekä tuuli- ja aurinkoenergian käyttö kasvoivat GWh 9 8 Uusiutuvan energian käyttö kasvanut 19 % vuodesta Muut REF Vesivoima Mustalipeä Puupolttoaineet Muut = liikenteen biopolttoaineet, biokaasu, maalämpö, tuulivoima ja aurinko

10 Keski-Suomen sähkönkulutus Sähkönkulutus oli 1 % pienempi kuin vuonna 214 ja oli tarkastelukauden alimmalla tasollaan Etenkin teollisuuden sähkönkulutus laskenut aikaisemmin tarkastelujaksolla, asumisen ja maatalouden kulutus nousi vuodesta 214 Keski-Suomen sähkönkulutus Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Asuminen ja maatalous

11 Keski-Suomen sähkön hankinta Sähköomavaraisuus on pidemmällä aikavälillä parantunut (tuonti alueelle laskenut) oman tuotantokapasiteetin kasvun ja kulutuksen laskun myötä Alueen omien lämpövoimalaitosten sähköntuotanto on viime vuosina ollut tuotantokapasiteettiin nähden alhaisella tasolla Keski-Suomen sähkönhankinta, GWh Tuonti Voimalaitokset Vesivoima

12 Teollisuuden energiankulutus Teollisuuden energiankulutus jatkoi laskuaan ja oli vuonna 216 tarkastelukauden alimmalla tasollaan GWh Sähkö Prosessilämpö

13 Rakennusten lämmitys Öljylämmitys on vähentynyt tasaisesti koko tarkastelujakson ajan Maalämmön käyttö on kasvanut moninkertaiseksi vuodesta 24, mutta sen osuus on yhä pieni Maalämpö Öljy Puu Kaukolämpö Sähkö Rakennusten lämmitys , lämmitystarvekorjattu

14 Kaukolämmön energialähteet Kaukolämmön energialähteissä puupolttoaineiden osuus on kasvanut selvästi vuoteen 214 asti, mutta nyt kasvu on tasaantunut Öljyn käytön osuus on laskenut selvästi pidemmällä aikavälillä Turpeen osuus on vähentynyt Keljonlahden voimalaitoksen aikaansaamasta hetkellisestä kasvusta vuosina GWh Kaukolämmön polttoaineet REF Biokaasu ja muut Mustalipeä Puu Turve Kivihiili Öljy

15 Öljyn kulutus Tieliikenteen polttoaineiden kulutus väheni 3 % vuodesta 214, liikenteen öljyä on viime vuosina korvattu biopolttoaineilla (9 % sekoitusvelvoite 216) Voima- ja lämpölaitosten ja rakennusten lämmityksen öljy käyttö laski 21 % vuodesta 214, käyttö on vähentynyt selvästi pidemmällä aikavälillä GWh Rak lämmitys Voima- ja lämpölaitokset Tieliikenteen polttoaineiden bio-osuus Tieliikenteen polttoaineet 15

16 Öljyn kulutus tieliikenteessä Tieliikenteen polttoaineiden bioosuus Tieliikenteen polttoaineet

17 Öljyn kulutus voima- ja lämpölaitoksissa sekä rakennuksissa Rak lämmitys Voima- ja lämpölaitokset

18 Keski-Suomen energialähteiden ja energian loppukulutuksen arvoja 216 (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Oma sähköntuotanto 64 M Öljy 353 M Teollisuuden prosessilämpö 28 M Kaukolämpö 12 M Kivihiili,7 M Turve 27 M Kiinteistöjen lämmitys (pois lukien sähkö) 58 M Puupolttoaineet 14 M REF ja muut 31 M Vesivoima 7 M Tuontisähkö 184 M Tuontisähkö 184 M Tieliikenne 312 M Bensiini ja diesel 91 % Biokaasu ja polttoaine 9 % 18 Energialähteiden arvo yhteensä 79 M Energian loppukulutuksen arvo yhteensä 946 M

19 Keski-Suomen energialähteiden arvoja , miljoonaa (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Öljytuotteiden rahallinen arvo laski vuodesta 214 öljyn hinnan laskun myötä Rahallinen arvo laski hieman myös turpeella, tuontisähköllä ja puupolttoaineella. M 9 Rahallisten arvojen kehitys, M Tuulivoima Vesivoima REF ja muut Puupolttoaineet Turve Tuontisähkö Kivihiili Öljy

20 Paikallisten polttoaineiden rahallisen arvon kehitys Paikallisten polttoaineiden rahallinen arvo on noussut vuosien välillä etenkin puupolttoaineiden käytön lisääntymisen myötä Rahallinen arvo on laskenut vuoden 214 jälkeen Tässä pylväsdiagrammissa muut sisältää REF:n, biokaasun, maalämmön ja aurinkosähkön Kotimaisten polttoaineiden rahallisten arvojen kehitys, M Tuulivoima Vesivoima Muut Puupolttoaineet Turve

21 Keski-Suomen energialähteiden arvoja , miljoonaa euroa (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) M Öljy Kivihiili Tuontisähkö Turve Puupolttoaineet REF ja muut Vesivoima

22 Energiatase 212, 214 ja 216, aluetalous - Turpeella ja metsähakkeella merkittävimmät työllisyysvaikutukset Öljy Kivihiili Öljy Kivihiili Öljy Kivihiili Turve 49 htv Turve 41 htv Turve 44 htv Metsähake 61 htv Metsähake 6 htv Metsähake 51 htv Kiinteä sivutuotepuu Kiinteistöjen puu Mustalipeä REF ja muut Kiinteä sivutuotepuu Kiinteistöjen puu Mustalipeä REF ja muut Kiinteä sivutuotepuu Kiinteistöjen puu Mustalipeä REF ja muut 22 Vesivoima Tuontisähkö Vesivoima Tuontisähkö Henkilötyövuodet (htv), välittömät ja välilliset vaikutukset, Luvut mukailtu Storhammar ja Mukkala (211) sekä Pelli (21) mukaan Vesivoima Tuontisähkö

23 Keski-Suomen energianhankinnan päästöjen kehitys, tco 2 Päästöt alhaisimmillaan 2-luvulla, johtuen matalasta energiankulutuksesta sekä öljyn ja kivihiilen käytön vähentymisestä Keski-Suomen energianhankinnan hiilidioksidipäästöt, tco 2 Päästöt -16% vuodesta 24 Muut Tuontisähkö Turve Kivihiili Öljy

24 Energianhankinnan CO 2 -päästöjen kehitys, tunnuslukuja (indeksi 24 = 1) Asukaskohtainen energialähteiden kulutus jatkoi laskuaan, myös asukaskohtaiset päästöt ja energianhankinnan päästökerroin laskivat Päästöt MWh/asukas Päästökerroin kgco2/mwh CO2 päästöt/asukas Keski-Suomen energianhankinta vuonna 216 oli 63 MWh/asukas ja päästöt 8,8 tco 2 /asukas Suomen energianhankinta vuonna 216 oli 67,5 MWh/asukas ja päästöt 7,8 tco 2 /asukas 24