Varsinais-Suomen kuntapäivä Ajankohtaiset kunta-asiat

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen kuntapäivä Ajankohtaiset kunta-asiat Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto

2 Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Mukana toiminnassa ovat myös maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät. Kuntien työnantajatehtäviä hoitaa Kuntaliittoon kuuluva KT Kuntatyönantajat. 2

3 Toimintaympäristö muuttuu

4 Kommande utmaningar Balans mellan kommunernas uppgifter och inkomster Basserviceprogrammet och basservicebudgeten Översyn av finansierings- och statsandelssystemet Tryggade skatteinkomster Fungerande kommun- och servicestrukturer Fungerande kommunstruktur Effektiv servicestruktur» produktivitet, effekter, tillgång» produktions- och finansieringsformer» servicestrategier, informationsteknik» konkurrensutsättning Fungerande demokrati, ledning och medborgarnas möjligheter att påverka Globaliseringens utmaningar 4

5 Kuntauudistuksen perustelut Kuntauudistuksen perusteluksi on esitetty seuraavia tulevaisuuden haasteita: Huolestuttava huoltosuhde Tuottavuuden parantaminen Kestävyysvajeen kattaminen Väestönmuutosten voimakkaat alueelliset erot Kaupunkiseutujen toimivuutta haittaavien tekijöiden poistaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun selkiyttäminen Kustannusvaihtelujen eliminointi 5

6 Väestöllinen huoltosuhde 2010 Kuntajako 2010, Väestöennuste 2009 Väestöllinen huoltosuhde 2020 Kuntajako 2010, Väestöennuste 2009 Huoltosuhde (37) (58) (98) (86) - 55 (63) Huoltosuhde (20) (51) (101) (105) - 70 (65) Maakunnittain 2010 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Lappi Ahvenanmaa Keski-Suomi Itä-Uusimaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Koko Suomi 44,2 51,1 52,2 52,6 53,3 53,4 53,5 54,2 54,3 54,3 54,5 55,5 55,6 56,0 56,5 57,3 57,6 57,7 58,4 59,9 51,6 Maakunnittain 2020 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Kainuu Etelä-Savo Koko maa 54,2 63,7 65,4 65,7 65,8 68,7 68,8 69,7 70,7 71,8 71,8 72,7 72,8 72,9 73,9 75,2 75,3 76,7 77,4 81,6 65,4 Kuntarajat: Tilastokeskus Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH

7 JOENSUU Väestönmuutos-% kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako 2009 Väestönmuutos-% kunnittain Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kuntajako 2010 muutos-% ROVANIEMI Muutos-% ROVANIEMI 2-1,5-1,99 1-1,49 0,5-0,99 0-0,49-0 KEMI OULU KEMI OULU KAJAANI KAJAANI KOKKOLA KOKKOLA VAASA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA RAUMA RAUMA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA TURKU SALO KOTKA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH

8 Kuntatalouden näkymät

9 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot 1) Investointien omahankintamenot yhteensä 1) * Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset. 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 9 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan.

10 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän kertymä ja lainakannan muutos vuodesta 1997 sekä lainakanta, mrd. 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0 Tulorahoitusjäämä 1) Lainakannan muutos Lainakanta * 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina yhteensä yli 10 miljardia euroa. Kuntasektorin velkamäärä on kasvanut samana aikana noin 8,5 miljardia euroa ollen vuoden 2011 lopussa noin 12,6 mrd. euroa. 10 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan.

11 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Uusimaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Savo Satakunta Kanta-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomi: 2011* * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 11

12 Satakunta Pohjois-Karjala Kainuu Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Etelä-Savo Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Manner-Suomi: * 2011* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 12

13 3,5 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) 3,5 3,0 2,5 Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 3,0 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot 0,0 13

14 20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO

15 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 1,0 0,8 0,7 1,1 1,2 0,8 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0, ,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet PPO

16 % Kuntien vuosikate % poistoista Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 16

17 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Varsinais-Suomi yhteensä * 17 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

18 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Turun seutukunta * 18 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

19 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Varsinais-Suomi pl. Turun seutukunta * 19 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

20 Varsinais-Suomen kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as * Tulorahoitusjäämä 1), Varsinais-Suomi Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Varsinais-Suomi Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 20 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

21 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Varsinais-Suomi Rahavarat, Varsinais-Suomi Rahavarat, koko maa Lainakanta, Varsinais-Suomi Lainakanta, koko maa * 21 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

22 Kuntauudistus

23 Hallitusohjelman lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan Suomessa toteutetaan vuosina laaja kuntauudistus, jonka tavoitteeksi asetetaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Ohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. 23

24 Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma Rakennelakityöryhmä: Asiantuntijakuulemiset Lakiesityksen laatiminen HE rakennelaki HE:n eduskuntakäsittely Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä: Aluekierros ja kuntakuulemiset Selvitys ja ehdotus kuntajakoselvitysalueiksi Hallituksen jatkolinjaukset uudistuksesta Kunnallishallinnon rakennelaki Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Erityiset kuntajakoselvitykset (6 12 kk) Soterakenneselvitys Valtionosuusuudistus Kuntalain kokonaisuudistus Tuula Haatainen 24

25 Statens åtgärder våren 2012 Finansministeriets arbetsgrupp för kommunalförvaltningens struktur överlämnade sin utredning till förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen.» Enligt utredningen minskas antalet kommuner kraftigt. I dag finns det 336 kommuner. Kommunstorleken växer alltså en hel del. Enligt planerna kommer största delen av kommunerna att ha invånare. Samtidigt har utredningen sänts på remiss till kommunerna. Remisstiden löpte ut Mellan 14.2 och 21.3 ordnade FM en regionrunda för att höra kommunerna. Regeringens stakar våren hösten 2012 ut riktlinjer för den fortsatta kommunreformen och innehållet i strukturlagen (kriterierna för starka primärkommuner, hur reformen ska genomföras). Utredningen om servicestrukturen inom social-, hälsooch sjukvården färdigställs i maj. 25

26 Suomen Kuntaliitto hallitusohjelman kuntauudistuksesta Kuntaliiton mukaan hallitusohjelman linjaus vahvasta peruskunnasta on oikeansuuntainen.» Kunta pystyy pitämään huolta hyvinvointipalveluista ja luomaan edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Vahvaa peruskuntaa ei Kuntaliiton arvion mukaan kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa kaikkialla Suomessa yhden mallin perusteella.» Työssäkäynti- ja talouskriteerien rinnalla on otettava huomioon toiminnalliset ja demokratiaan liittyvät kriteerit.» Kriteereiden määrittelyssä on tärkeää, että alueellinen erilaisuus otetaan huomioon. Jos vahvaa peruskuntaa ei muodostu, voisivat kunnat koota voimansa piirikunnaksi.» Piirikunnat olisivat kuntien monialaisia yhteistyöelimiä, jotka hoitaisivat useampia tehtäviä samalla organisaatiolla riittävän väestöpohjan varassa jopa maakuntarajojen yli.» Eroaa hallitusohjelman mallista, jonka mukaan poikkeuksellisesti sote-palveluita voidaan koota riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuu- eli isäntäkuntamallilla. 26

27 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Toimikausi Väliraportti toukokuun lopussa Tavoitteena uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne vastaamaan tulevia tarpeita ja uudistaa palveluiden järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä Valmistelee kolme vaihtoehtoista mallia Uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä 27

28 Kuntahallinnon ja palveluiden tuotantotapojen uudistuminen on välttämätöntä Kuntaliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan aiempien peruslinjaustensa mukaisen lausunnon rakenneuudistuksesta korostaen uudistusten tarpeellisuutta kuntia kuullen Keskeisenä tavoitteena vahvojen kuntien muodostaminen ja toimivat palvelut Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (ainakin vos-kompensaatio) Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syksyllä hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella, tarvitaan 2. lausuntokierros Niillä alueilla joilla vahvaa peruskuntaa ei muodostu, tavoitteena tulee olla kuntien monialainen yhteistyö 28

29 Yleisiä linjauksia uudistuksesta: Sektoreiden rakenteelliset uudistukset tulee tehdä hallitusohjelman mukaisesti kuntauudistuksen yhteydessä aikataulullisesti ja sisällöllisesti ei sektoriuudistukset edellä. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen peruskoulutuksen rakenteellinen kehittäminen tulee tapahtua kuntauudistukseen perustuen ei erillisinä valmisteluina. Samoin rahoitusta koskevat uudistukset tulisi tehdä osana valtionosuuslainsäädännön uudistamista. Kuntien rahoitusja valtionosuusjärjestelmän uudistus toteuttava yhtenä kokonaisuutena. 29

30 Kommunförbundets sammanfattning: Nödvändigt att kommunerna och kommunförvaltningen förnyas Ett viktigt mål är starka kommuner Kommunerna har en central roll i processen Utgångspunkten är frivilliga sammanslagningar Kommunerna fattar själva beslut om sammanslagning Frivilliga sammanslagningar bör fortsättningsvis uppmuntras (statsandelskompensation osv.) Förutsättningarna för att använda kommunindelningsutredningar ska bedömas på hösten utifrån kommunernas utlåtanden om projektet och utredarna I de regioner där starka primärkommuner inte kan bildas ska målet vara ett mångsektoriellt samarbete mellan kommunerna inom servicen och planeringen av markanvändningen, boendet och trafiken. 30

31 Styrmetoder Kommunerna fattar själva beslut om sammanslagning Förutsättningarna för att använda kommunindelningsutredningar ska i september bedömas utgående från kommunernas utlåtanden om projektet och utredarna Frivilliga sammanslagningar bör fortsättningsvis uppmuntras (statsandelskompensation osv.). 31

32 Kuntalain uudistaminen Kuntalain valmistelua varten asetettava parlamentaarinen komitea Kuntalain uudistaminen toteutetaan vaiheittain Vuonna 2015 alusta tarvittavat muutokset nykyisen kuntalain osittaisuudistuksina Kuntalain kokonaisuudistus 2017 aloittavien valtuustojen käyttöön 32

33 Kuntauudistus koulutus- ja kulttuuripalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelujen rakenteellista kehittämistä ei tulisi tehdä valtion toimesta erillisenä, vaan pitäisi edetä hallitusohjelman mukaisesti: sektorilakien valmistelu sovitettava yhteen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Valtion taholta tulisi pidättäytyä nyt sektorikohtaisesta hallinnonohjauksesta. Kunnan tulee voida päättää palvelujen järjestämisestä. Rahoituslainsäädännön uudistamiset tulee kytkeä tiiviisti valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen osana kuntarakenneuudistusta (vrt. hallitusohjelma). 33

34 Kunnat ja nuorten koulutus Kuntien tulisi olla riittävän vahvoja kantamaan järjestämisvastuu paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä myös nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta Tai jos alueella edetään syvenevällä yhteistyöllä, ammatillinen peruskoulutus voisi kuulua monialaiseen organisaatioon. Jokaiselle perusopetuksen päättäneelle lukiokoulutus tai ammatillinen peruskoulutus! Kokonaisvastuu nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta pitäisi olla kunnilla kuitenkin siten että järjestämislupamenettelyä pitäisi väljentää ja osittain luopua kokonaan Kaikilla kunnilla on jo nyt lakisääteinen rahoitusvastuu: 58,11 % laskennallisista kustannuksista. 34

35 Kuntavaalit 2012

36 Lähtökohtia Kuntaliiton rooli kuntafaktatiedon tuottajana, välittäjänä, jakajana» Tutkimukset ja tilastot» Ohjeet ja suositukset» Konsernipalvelut Lähivaikuttamisen ja osallistumisen kannustaminen» Äänestysaktiivisuuden parantaminen» Paikallinen aktivointi» Nuorten kuntatietoisuuden ja osallistumisen parantaminen 36

37 Keinot ja toimenpiteitä Tilastot ja tutkimukset kuntafaktan pohjana Verkkosivustot kuntavaalit.fi ja kunnat.net/kuntavaalit Mediaviestintä ja sidosryhmätiedottaminen, uutiskirjeet Ohjeet ja suositukset (mm. lakiasiat) Aineistot kuntien käyttöön mm. paikallisaktivointiin Tietoisku (tv + nettikäyttö), myös selkokielellä Ehdokkaille vaalityötä tukevaa aineistoa Virtuaalikunta opetuskäyttöön Luottamushenkilöoppaat (6 kpl) + koulutus 37

38 Kuntaliiton kampanja Ennakkoäänestys (ulkomailla ) Vaalit Valitaan n valtuutettua Koontiesite kuntiin (koostaa kaikki kuntien käytettävissä olevat aineistot ja materiaalit)» Aineistot ladattavissa kuntavaalit.fi > kunnille-osiosta; touko syyskuussa Ehdokkaille vaalityötä tukevaa aineistoa: verkkosivustot kuntavaalit.fi ja kunnat.net/kuntavaalit lanseeraus Virtuaalikunta-sivusto opetuskäyttöön huhti toukokuussa Uusille luottamushenkilöille oppaat (6 kpl) + koulutus 38

39 Puitesopimukset lue lisää kategoriat ICT, Energia, Muut tavarat ja palvelut puitejärjestelyissä (37) hankintasopimuksia 80 kpl sopimusten arvo n. 110 M v = asiakkaiden ostovolyymi v arvioitu nousevan n. 140 milj. euroon valmisteilla eri vaiheessa n. 20 tuotealuetta asiakaspalautetta systemaattisesti, asteikolla 1 5 n. 4 sopimushallintaan panostetaan parhaan mukaan

40 Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy. Ota yhteyttä: Tuula Nurminen, , toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy

41 Kuntamarkkinat enemmän kuin messut Kuntamarkkinat kokoaa yhteen kunta-alan ja julkishallinnon päättäjät sekä kunnille palveluita tuottavat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Vuosittain syyskuussa Kuntatalossa järjestettävä kunta-alan suurtapahtuma tarjoaa kävijöilleen noin kaksisataa maksutonta seminaaria ja tietoiskua. 41

42 Kuntaliitto tukee kuntia Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: 42